VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase suuralueittain 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Kuva: Ee-mailin toimitus Tiivistelmä Vuoden 2007 aikana espoolaisten määrä kasvoi 3 028 hengellä. Väestönkasvusta muuttovoittoa oli vain 634 henkilöä, mikä oli vain 21 % koko väestön lisäyksestä. Muuttovoiton supistuminen johtui Espoosta muuttaneiden määrän kasvusta, ei Espooseen muuton vähenemisestä. Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen 418 hengen verran. Muuttotappiota saatiin jo toisena vuotena peräkkäin, mitä ei ole tapahtunut pariinkymmeneen vuoteen. Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli 1 000 henkeä ja tästä syystä kaupungin kokonaismuuttotase oli 886 henkeä voitolla. Espoon vuonna 2007 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli vain 744, mutta kuitenkin suurempi kuin Espoon saama muuttovoitto yhteensä. Helsingistä saatu muuttovoitto oli pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin kärsitty väestötappio oli hieman kasvanut. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeessä noin 880 henkeä. Jälleen muuttotappio Kirkkonummelle oli erityisen suuri. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli pysynyt suurena. Muualta Etelä-Suomeen väestökato oli lähes pysähtynyt, mutta muihin lääneihin menetettiin väestöä merkittävästi muuttoliikkeen kautta. Muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt jälleen jonkin verran. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2007 sai Vanha-Espoo. Se sai muuttovoittoa tasapuolisesti kunnan ulko- ja sisäpuolelta. Toiseksi suurimman kokonaislisäyksen sai Pohjois-Espoo ja lähes yhtä suuren Suur-Kauklahti. Molempien muuttovoitto tuli lähinnä kunnan sisältä. Vuonna 2007 syntyi 3 545 lasta eli lähes sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä, 1 209 henkeä, oli 43 henkeä suurempi kuin edellisenä vuonna. Luonnollisesta väestönkasvusta tuli siten hieman aikaisempaa pienempi, 2 336 henkeä.
MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä Vuoden 2007 aikana espoolaisten määrä kasvoi 3 028 hengellä. Lisäys oli supistunut kuten edellisenäkin vuonna. Väestönkasvusta muuttovoittoa oli vain 634 henkilöä, mikä oli vain 21 % koko väestön lisäyksestä. Vuonna 2007 muuttovoiton supistuminen johtui Espoosta muuttaneiden määrän kasvusta, ei Espooseen muuton vähenemisestä. Tulomuuttoja tuhatta kantaespoolaista kohti oli 70, kun luku edellisvuotena oli 69. Lähtömuuttojen suhteellinen määrä oli kohonnut 65:stä 67 muuttoon. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2000-2007. Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa seen voitto väki- muuttaneita Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2000 15 004 13 423 1 581 0,75 21 867 2001 16 157 14 780 1 377 0,64 23 853 2002 16 801 14 238 2 563 1,17 24 986 2003 15 359 14 832 527 0,24 25 902 2004 16 441 15 395 1 046 0,46 27 768 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 Muuttoliike kunnan sisällä laimeni edelleen vuonna 2007. Kunnan sisäiset muutot vähenivät 1 200 muutolla. Asuntoa vaihtaneiden osuus oli laskenut 110 henkeen tuhatta espoolaista kohti edellisvuoden 117:sta. 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen 418 hengen verran. Muuttotappiota muualta maasta saatiin jo toisena vuotena peräkkäin, mitä ei ole tapahtunut pariin kymmeneen vuoteen. Tappio johtui jälleen siitä, että tulomuutto Espooseen oli tyrehtynyt, mutta lähtömuutto oli pysynyt ennallaan. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2000-2007. Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2000 13 819 11 925 1 894 1 185 1 498-313 2001 14 582 13 565 1 017 1 575 1 215 360 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1052 2 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008
Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli 1 000 henkeä ja tästä syystä kaupungin kokonaismuuttotase oli 886 henkeä voitolla. Edellisiin vuosiin verrattuna sekä maahan- että maastamuutto olivat lisääntyneet vuonna 2007. Espoo sai muuttovoittoa vain 13-44 -vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta lähes 400 ja 45 vuotta täyttäneitä reilusti yli 400 henkeä. Muuttotappio alle kouluikäisistä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, samoin muuttotappio eläkeikäisistä tai sitä lähestyvistä espoolaisista. Ikä 0-4 -149-24 2007 2006 5-9 -117-138 10-14 -34-13 15-19 244 327 20-24 278 503 25-29 361 472 30-34 100 312 35-39 40-44 37 33 22 48 45-49 50-54 -56-48 -50 0 55-59 60-64 -108-106 -171-100 65+ -54-49 -400-200 0 200 400 600 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2006-2007. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,5 % ja Espoosta lähteneistä 6,6 %. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut sekä Espooseen että Espoosta muuttaneissa. Ruotsinkielisten muuttotase oli tappiollinen 135 hengen verran, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 3
Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2007 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 459 8,9 1 691 10,7-232 7-12 484 2,9 527 3,3-43 13-18 791 4,8 652 4,1 139 19-24 4 325 26,3 3 638 23,0 687 25-34 5 548 33,7 5 087 32,2 461 35-44 2 117 12,9 2 058 13,0 59 45-54 942 5,7 1046 6,6-104 55-64 528 3,2 807 5,1-279 65+ 257 1,6 311 2,0-54 Yht. 16 451 100 15 817 100 634 Espoon vuonna 2006 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli vain 744, mutta kuitenkin suurempi kuin Espoon saama muuttovoitto yhteensä. Helsingistä saatu muuttovoitto oli pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin kärsitty väestötappio oli hieman kasvanut. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2007. Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 252 38,0 5 197 32,9 1 055 Vantaa 1 224 7,4 1 506 9,5-282 Kauniainen 251 1,5 280 1,8-29 PKS yhteensä 7 727 47,0 6 983 44,1 744 Hyvinkää 100 0,6 112 0,7-12 Järvenpää 101 0,6 121 0,8-20 Kerava 87 0,5 126 0,8-39 Kirkkonummi 544 3,3 1128 7,1-584 Nurmijärvi 173 1,1 299 1,9-126 Sipoo 33 0,2 47 0,3-14 Tuusula 87 0,5 187 1,2-100 Vihti 189 1,1 472 3,0-283 Muu Uusimaa 738 4,5 1193 7,5-455 Muu Etelä-Suomi 2 219 13,5 2 157 13,6 62 Muut läänit 2 083 12,7 1 674 10,6 409 Ulkomaat 2 370 14,4 1 318 8,3 1052 Yhteensä 16 451 100 15 817 100 634 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeessä noin 880 henkeä. Jälleen muuttotappio Kirkkonummelle oli erityisen suuri. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli pysynyt suurena. Kauemmas, muualta Etelä-Suomeen väestökato oli lähes pysähtynyt, mutta muihin lääneihin menetettiin väestöä merkittävästi muuttoliikkeen kautta. Muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt jälleen jonkin verran. 4 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008
Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2007. Suurin muuttovoitto kohdistui Suur-Tapiolan alueelle ja toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Vanha-Espoo eli tilanne oli edellisvuoden kaltainen. Vuosia suurimman muuttovoiton saanut Suur- Leppävaara sai nyt runsaan sadan hengen muuttovoiton. Suur-Espoonlahti sai muuttotappiota jo toisena vuotena peräkkäin. Vuoden 2006 asuntomessualue, Suur-Kauklahti, sai vain 2 hengen muuttovoiton maassamuutosta ja siirtolaisuudesta. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2007. Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 4 426 4 301 125 0,2 Suur-Tapiola 3 283 2 697 586 1,4 Suur-Matinkylä 2 250 2221 29 0,1 Suur-Espoonlahti 2 501 2 558-57 -0,1 Suur-Kauklahti 404 402 2 0,0 Vanha-Espoo 2 737 2 448 289 0,8 Pohjois-Espoo 667 619 48 0,1 Muu alue 183 571-388 -11,1 Koko Espoo 16 451 15 817 634 0,2 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 5
3 Muuttaneiden koulutustaso Vuonna 2007 Espooseen muuttaneista vähintään 15-vuotiaista ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli yli kolmannes. Jo kuudentena vuotena peräkkäin Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Parhaimmin koulutettuja olivat muualta Helsingin seudulta muuttaneet, sillä heistä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vain vajaa neljännes. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, joskin koulutustietojen saatavuus heistä on heikoin. Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli vain hieman korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 25 %:lla, 44 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja 31% :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2007 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 14 369 100. 34,3 38,7 27,0 H:gin seutu 7 932 100. 23,0 42,3 34,7 Muu Suomi 4 505 100. 26,9 48,5 24,6 Ulkomaat 1 932 100. 98,0 1,0 1,0 Lähtömuutto Yhteensä 13 456 100. 24,9 44,2 30,9 H:gin seutu 8 320 100. 24,1 46,1 29,8 Muu Suomi 4 137 100. 23,3 45,9 30,7 Ulkomaat 999 100. 38,2 21,7 40,0 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 913 901-74 255 H:gin seutu -388-91 -466 430 Muu Suomi 368 185 397-169 Ulkomaat 933 807-5 -6 Muuttovoitoksi jääneen väestön koulutustaso oli kohonnut vuoden 2007 aikana. Muuttovoittoa saatiin sekä ilman koulutusta olevista että korkea-asteen koulutuksen saaneista 15 vuotiaista. Muualta Helsingin seudulta saatiin muuttovoittona pelkästään korkea-asteen koulutuksen saaneita, mutta sinne menetettiin keskiasteen suorittaneita ja ilman ammatillista koulutusta olevia. Muulle Suomelle sekä ulkomaille Espoo taas menetti korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. 6 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008
4 Espoon sisäinen muuttoliike 1 Vaikka Suur-Kauklahti ei ollut vetovoimainen maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja siirtolaisuudessa, kunnan sisältä se sai muuttovoittoa noin 230 henkeä. Myös Vanha-Espoo ja Pohjois-Espoo saivat lisää väestöä muualta Espoosta, mutta muille suuralueille sisäinen muuttoliike oli tappiollinen. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain ja nettomuutto 2007 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 5 996 6 417-421 -0,7 58 266 Suur-Tapiola 4 376 4 818-442 -1,0 42 101 Suur-Matinkylä 3 639 3 917-278 -0,8 33 454 Suur-Espoonlahti 4 648 4 833-185 -0,4 48 780 Suur-Kauklahti 777 542 235 3,7 6 346 Vanha-Espoo 4 146 3 965 181 0,5 34 135 Pohjois-Espoo 892 694 198 2,0 9 948 Muu alue 1 726 1 014 712 20,3 3 505 Koko Espoo 26 200 26 200 0 0,0 236 533 Suur-Leppävaaran suuresta muuttotappiosta kunnan sisällä yli puolet oli Vanhaan-Espooseen. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä varsin suurta muuttotappiota. Nyt vuonna 2007 sillä oli muuttotappiota kaikille muille suuralueille paitsi Pohjois- Espooseen. Eniten tappiota oli Suur-Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur-Espoonlahteen. Muuttovoitollinen Suur-Kauklahti oli saanut eniten uusia asukkaita Suur-Espoonlahdesta ja Vanha-Espoosta. Vanha-Espoo oli hyötynyt muuttoliikkeestä Suur-Leppävaaran kanssa. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 7
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2007 5 Kokonaismuuttotase suuralueittain Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuosina 1993-2003 alueen ollessa rakenteilla sai Suur-Leppävaara. Vuonna 2007, kuten vuotta aikaisemminkin, suurimman kokonaismuuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa tasapuolisesti kunnan ulko- ja sisäpuolelta. Toiseksi suurimman kokonaislisäyksen sai Pohjois-Espoo ja lähes yhtä suuren Suur-Kauklahti. Molempien muuttovoitto tuli lähinnä kunnan sisältä. 8 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008
Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2007 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 10 422 10 718-296 -0,5 58 266 Suur-Tapiola 7 659 7 515 144 0,3 42 101 Suur-Matinkylä 5 889 6 138-249 -0,7 33 454 Suur-Espoonlahti 7 149 7 391-242 -0,5 48 780 Suur-Kauklahti 1 181 944 237 3,7 6 346 Vanha-Espoo 6 883 6 413 470 1,4 34 135 Pohjois-Espoo 1 559 1 313 246 2,5 9 948 Muu alue 1 909 1 585 324 9,2 3 505 Koko Espoo 42 651 42 017 634 0,3 236 533 Kokonaismuuttotase oli tappiollinen nyt entiselle muuttovoittoalueelle, Suur-Leppävaaralle. Lähes 300 hengen muuttotappio johtui lähinnä Espoon sisäisen muuttoliikkeen tappiollisuudesta. Myös Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden muuttotase oli tappiollinen kunnan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. -388 712 Muu alue 48 198 Pohjois-Espoo 181 289 Vanha-Espoo Sisäinen 2 235 Suur-Kauklahti Ulkoinen -185-57 Suur-Espoonlahti -278 29 Suur-Matinkylä -442 586 Suur-Tapiola -421 125 Suur-Leppävaara -600-400 -200 0 200 400 600 800 Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2007 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 9
6 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 2007 syntyi 3 545 lasta eli lähes sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä, 1 209 henkeä, oli 43 henkeä suurempi kuin edellisenä vuonna. Luonnollisesta väestönkasvusta tuli siten hieman aikaisempaa pienempi, 2 336 henkeä. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2001-2007 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 2001 3 105 14,4 1 018 4,7 2 087 9,7 2002 3 193 14,6 1 022 4,7 2 171 9,9 2003 3 300 14,8 1 207 5,4 2 093 9,4 2004 3 307 14,6 1 129 5,0 2 178 9,6 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2 176 9,5 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2005-2007. Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2005 1 192 5,0 409 1,9 201 14,1 582 60,5 2006 1 166 4,9 352 1,7 198 13,9 616 64,0 2007 1 209 5,1 357 1,7 233 16,4 619 64,3 Miehet 2005 616 5,3 272 2,6 123 19,1 221 63,4 2006 604 5,2 225 2,1 115 17,9 264 75,8 2007 658 5,7 239 2,3 151 23,5 268 76,9 Naiset 2005 576 4,8 137 1,3 78 10,0 361 58,8 2006 564 4,7 127 1,2 83 10,7 352 57,3 2007 551 4,6 118 1,1 82 10,5 351 57,2 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli hieman laskenut vuoden 2006 aikana. Kuitenkin vähintään 75-vuotiaiden kuolleisuus nousi hieman. Yleinen kuolleisuus laski sekä miehillä että naisilla. Miehillä vanhimpien kuolleisuus nousi hieman, mutta naisilla taas laski. Naisilla kuitenkin 65-74 - vuotiaiden kuolleisuus kohosi jonkin verran. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta 2004 ja myös vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2007 kokonaishedelmällisyys oli kohonnut vain 30-34 -vuotiailla ja vanhimman ikäryhmän naisilla. 10 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008
Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2005-2007. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2005 9,0 44,2 118,0 136,1 73,9 14,3 1 977 2006 6,8 45,9 98,9 153,5 79,5 19,2 2 019 2007 8,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13,7 2 048 Suur-Tapiola 2005 0,8 16,7 85,8 144,8 77,8 18,4 1 722 2006 0,8 22,7 85,8 153,2 73,9 14,0 1752 2007 1,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13,8 1762 Suur-Matinkylä 2005 5,9 32,6 107,8 115,1 63,8 13,9 1 696 2006 12,6 37,2 94,5 145,1 74,2 11,6 1 876 2007 4,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14,8 1 773 Suur-Espoonlahti 2005 6,2 43,2 123,8 166,0 66,9 14,6 2 103 2006 5,4 47,6 134,3 136,3 67,2 15,2 2 030 2007 6,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17,3 2 101 Suur-Kauklahti 2005 5,7 35,4 168,8 159,5 62,2 12,6 2 221 2006 20,4 70,6 172,6 169,9 80,2 12,4 2 631 2007 4,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7,2 2 016 Vanha-Espoo 2005 10,5 66,7 127,8 126,9 68,4 41,9 2 211 2006 9,0 62,9 145,5 145,0 84,1 12,2 2 293 2007 7,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15,4 2 308 Pohjois-Espoo 2005 3,5 60,6 169,4 159,1 58,5 33,2 2 422 2006 3,4 115,6 192,3 161,6 93,2 26,8 2 965 2007 6,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26,6 2 576 Koko Espoo 2005 6,5 40,0 115,5 140,0 69,2 15,5 1 933 2006 7,1 44,1 113,8 147,4 75,6 15,3 2 017 2007 6,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15,4 2 011 Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Suur-Kauklahdessa, mutta myös Suur-Matinkylässä ja korkean hedelmällisyyden Pohjois-Espoossa. Muualla kokonaishedelmällisyys oli kohonnut. Korkeimmat hedelmällisyysluvut olivat edelleen Pohjois-Espoossa ja Vanha-Espoossa ja alhaisimmat Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueilla. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 11
Sammandrag av förändringarna i antalet Esbobor år 2007 År 2007 ökade antalet Esbobor med 3 028 personer. Ökningen var endast 634 personer, vilket utgjorde endast 21 procent av hela ökningen. Det minskade inflyttningsöverskottet berodde på en ökning av dem som flyttade ut och inte på en minskning av dem som flyttade in. Slutresultatet av flyttningsrörelsen från det övriga Finland uppvisade en förlust på 418 personer. Det var redan det andra året i en följd för en förlust, vilket inte har hänt på ett par decennier. Inflyttningen från utlandet till Esbo uppvisade ett inflyttningsöverskott på drygt 1 000 personer, vilket förklarar det totala inflyttningsöverskottet på 886 personer. I huvudstadsregionens interna flyttningsrörelse utgjorde Esbos inflyttningsöverskott endast 744, vilket dock var mera än det totala inflyttningsöverskottet. Inflyttningsöverskottet från Helsingfors har varit oförändrat sedan år 2006, men utflyttningsöverskottet till Vanda och Grankulla har ökat en aning. Esbo förlorade befolkning till alla kommuner i Helsingforsregionen med cirka 880 personer. Särskilt stort var utflyttningsöverskottet igen till Kyrkslätt. Också utflyttningsöverskottet till Nyland utanför regionen har varit stort. Inflyttningen från övriga delar av Finland till södra Finland har nästan stannat av, men utflyttningen till övriga län var betydande. Inflyttningsöverskottet från utlandet ökade igen i någon mån. Det största totala inflyttningsöverskottet (mellan kommunerna och inom kommunen sammanlagt) noterades för Gamla Esbo år 2007, vars befolkningsökning jämlikt härrör från andra kommuner och från andra delar av Esbo. Den näst största totala ökningen noterades i Norra Esbo och nästan lika stor i Stor-Köklax. Båda inflyttningsöverskotten var interna flyttningsrörelser inom Esbo. År 2007 föddes 3 545 barn, vilket är nästan samma antal som år 2006. Antalet döda var 1 209 personer, vilket var 46 personer mera än år 2006. Den naturliga ökningen av Esbobor var således något mindre än tidigare. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi