KOKKOLA KARLEBY Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 6.4.2017
Sisällysluettelo 1. Väestön hyvinvointi ja terveys... 5 2. Sosiaali- ja terveystoimen talous 2016... 6 3. Laadunhallinta... 14 3.1. Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä... 14 3.2. Johdon katselmukset... 15 3.3. Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit... 16 4. Asiakas- ja potilasturvallisuus... 17 5. Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä... 17 5.1 Asukas- ja omaraadit palvelu- ja laitosasumisessa... 17 5.2 Palautejärjestelmä... 18 5.3 Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset... 18 6. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 22 7. Vanhuspalvelut... 25 8. Sosiaali- ja vammaistyö... 30 9. Terveyspalvelut... 33 2
Katsaus vuoteen 2016 Uuden asiakaskeskeisen ja taloudellisuuteen pyrkivän organisaation perustamiseen osallistuminen on ollut sosiaali- ja terveystoimen keskeisin tehtävä. Soiten uusi valtuusto ja hallitus aloittivat toimintansa kesäkuussa 2016. Soiten toiminta käynnistyi virallisesti 1.1.2017. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökate kasvoi viime vuonna maltillisesti. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu onkin ollut viime aikoina huomattavasti alle pitkän ajan keskiarvon eli 5.7 %:n. STM:n viimeisimmän koelaskelman mukaan Keski-Pohjanmaan tarveperusteinen soterahoitus kaventuisi kuitenkin nykytasosta laskennallisesti vuosina 2019-2023 siirtymäajan puitteissa noin 4 miljoona euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tärkeänä painopistealueena on alkuvuonna ollut kaupunginhallituksen asettamien kolmen lyhyen aikavälin ja kolmen pidemmän aikavälin toimenpiteiden seuranta. Pidemmän aikavälin toimenpiteet; mahdollisimman laajan alueellisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan ja sote-integraation toteuttavan palveluorganisaation muodostaminen, uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskuksen peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön sekä palveluverkon kokonaisarviointi ja toiminnallisen sote-integraation edistäminen peruspalveluissa hyvinvointikeskus-mallilla ovat edenneet hyvin. Lyhyen aikavälin tavoite kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden nostamisesta 92 %:iin (nyt 91.5 %) ja kotihoidossa välittömän asiakastyön osuuden nostaminen jopa 70 %:iin (nyt vaihteluväli 63 68) ovat lähellä toteutumista. Rakenteellisten muutosten, liikkuvien palveluiden ja digitalisaation avulla on tarkoitus luoda avohoitopainotteinen palvelujärjestelmä, joka on asiakaskeskeinen sekä taloudellinen ja toisaalta paljon palveluita käyttävän väestönosan nykyistä paremmin löytävä. Integraation avulla tullaan palveluprosessit muotoilemaan uudelleen, jolloin paljon palveluita käyttävien tarpeet (n. 10 % väestöstä) täytetään laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Tällöin resursseja jää myös ennaltaehkäisevään työhön ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseen. Sisäistä kehittämistä on vuoden aikana jatkettu muutosjohtajien tuella tehostamalla, mallintamalla ja selkiinnyttämällä prosesseja. Johdon katselmuksia on tehty ja näihin ovat osallistuneet henkilöstön lisäksi ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. Johdon katselmuksia toteutettiin suunnitelman mukaisesti 14 kappaletta. Johdon katselmuksissa keskusteltiin katselmuksen kohteena olevan yksikön toiminnasta, henkilöstön hyvinvoinnista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. 1.1.2017 alkaneessa organisaatiossa panostetaan vahvasti laatuun ja osaamiseen, jotta asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä voisi menestyksellisesti toteutua. Edelleen yksiköissä on tarvetta palveluiden profiloinnille sekä prosessien kehittämiselle, jotta palvelukuvaukset ovat tarpeeksi selkeät niin asiakkaille, omaisille kuin prosessissa työskenteleville. Tässä työssä hyödynnämme QPR-ohjelmaa, jonka avulla voidaan sekä kehittää palvelua, että kuvata sitä asiakkaille. Erilaiset mobiili- ja sähköiset ratkaisut ovat myös selvityksen alla monissa yksiköissä. Sosiaali- ja terveystoimen kriittisten menestystekijöiden johdosta resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia monilla palvelualueilla. Onkin samalla kehitetty malleja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi (esim. vastaanoton kokonaisuudistus, paljon palveluita tarvitsevien palvelukokonaisuuksien tehostaminen, asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen / Effica), jotta pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin kuntalaisten palvelutarpeisiin. Vanhustenhuollossa strategisena päämääränä on ollut saavuttaa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä 92 %:a. Tämä tavoite on pääsääntöisesti saavutettu ja tavoitetta ollaan nos- 3
tamassa tulevaisuudessa 93 %:iin Kokkolassa. Tavoitteeseen on mahdollista päästä jatkamalla ennakointityötä ja vahvistamalla kotiin järjestettäviä kuntoutumista tukevia palveluja. Kotihoidon kuntoutumisyksikön toiminta alkoi syyskuussa 2015 ja sen tulokset ovat vuonna 2016 ylittäneen kaikki odotukset. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviotilanne oli erittäin haasteellinen, koska vuoden 2015 tilinpäätös oli suurempi kuin vuoden 2016 talousarvio. Kun otetaan huomioon pitkän ajan keskimääräinen valtakunnallinen sote menojen kasvu 5.2 %, niin haaste talousarvion osalta on ollut erittäin suuri. Selkeänä tavoitteena on kuitenkin koko ajan ollut valtakunnallisten keskimääräisten sote-menojen tason alle pääseminen. Aktiivisten tehostamistoimenpiteiden seurauksena kustannuskasvu jäikin maltilliseksi. Kokkolan toimintojen osalta tavoitteena oli tulojen kasvattaminen 9,72 % suhteessa vuoden 2015 tilinpäätökseen. Kovasta budjetti tavoitteesta huolimatta tulot toteutuivat budjetin mukaisesti. Kulujen osalta tavoitteena oli, että Kokkolan sote-kustannukset laskevat 0,17 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Emme saavuttaneet toivottua tulosta, koska vasta integraation avulla on mahdollista saavuttaa tuollaiset tavoitteet. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimessa sairauslomat ja siitä johtuva sairauslomasijaisten määrä kasvoivat huomattavasti. Varhaiseen puuttumiseen, työtapaturmien vähentämiseen ja hyvään johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja sairauslomien sekä sairauslomasijaisten määrä on vähentynyt. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen rahoittamassa Seniori- Kaste hankkeessa on toiminut aktiivisesti useita työryhmiä, jotka ovat mm. valmistelleet muistipolun mallinnuksen, päivätoiminnan kehittämistä, tuottaneet oppaita kotona asumisen tueksi (Aivoterveyttä edistävä liikuntaopas, Aivoterveyttä edistävä ravinto, Turvallisesti kotona-toimintamalli) ikääntyvien perhehoitoa, järjestäneet perhehoitajakoulutuksia, kehittäneet arjen sisältöjä ja kuntouttavan toiminnan osaamista. Hanke päättyi lokakuussa 2016. Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät kehittämishankkeessa (Kaste-rahoitus) pilotoitiin sitä, mikä on paljon sosiaali - ja terveyspalveluja käyttävien kuntalaisten todellinen palveluntarve ja kuinka siihen voitaisiin vastata oikealla tavalla. Ratkaisua etsittiin moniammatillisella hoito- ja palvelusuunnittelulla Kokkola on ollut mukana valtakunnallisessa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon Kansa koulu-hankkeessa. Hanke tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ja edistää määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa, kansallisten luokitusten ja asiakasasiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin niin, että ne noudattavat asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Hanke on valmentanut kirjaamisvalmentajia, jotka valmentavat sosiaalihuollon koko henkilöstön uuden lain vaatimukset täyttävään kirjaamiskäytäntöön. Varautuva Keski-Pohjanmaa hanke toteutui tavoitteiden mukaisesti ja loi edellytykset alueelliselle ja aiempaa yhtenäisemmälle valmiussuunnittelulle. Samalla hanke tiivisti alueellisten toimijoiden ja kuntien välistä yhteyttä valmiussuunnittelussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pitkäkestoinen strateginen suunnittelu päihdepalvelujen kehittämisessä ja integraatiossa on tuottanut hyvää tulosta. Päihdekeskus Porttiin luotu palvelukokonaisuus on ollut edesauttamassa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, joka on nyt toteutunut. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 4
1. Väestön hyvinvointi ja terveys Väestön hyvinvointi ja terveys koostuvat terveellisistä elintapatottumuksista, osallisuudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuutta määrittävä mittari, osallistuminen järjestötoimintaan, osoittaa Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla selkeästi suurempaa osallisuutta kuin koko maassa. Sosiaalista osallistumista käytetään usein yhtenä sosiaalisen pääoman mittarina, joka on liitetty eteenkin ruotsinkielisen väestön hyvinvointiin. Ruotsinkielisen väestön osuus Kokkolassa on lähes kolmetoista prosenttia, kun se Kruunupyyssä on lähes kahdeksankymmentä ja maakunnassa yhdeksän prosenttia. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on pienempi ennenaikaisen kuoleman ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. Erilaiset kulttuuriharrastukset, järjestötoiminta, matkustaminen ja tanssiminen ovat esimerkkejä sosiaalisesta aktiivisuudesta, jossa ihmiset tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pidettynä olemista. Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. WHO8-EUROHIS moniulotteinen elämänlaatumittari kattaa elämänlaadun neljä ulottuvuutta eli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden. Kokonaisvaltainen kuva väestön hyvinvoinnista edellyttää eri ulottuvuuksien ja näkökulmien huomioon ottamista. Objektiiviset elinolojen mittarit (esim. työttömyys) kuvaavat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös tietoa siitä, millaiseksi kansalaiset elämänsä ja sosiaalisen tilanteensa kokevat. Tällä mittarilla mitattuna elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus oli Kokkolassa 55,3% ja Keski-Pohjanmaalla 54,6%, kun koko maan tilanne oli 54,5%. Kruunupyyn tiedot puuttuivat. THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. THL:n sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. THL: n sairastavuusindeksit 2013, ikävakioitu (päivitys 11/2016) Sairastavuus Syöpä Sepelvaltimotauti Aivoverensuonitauti Tuki- ja liikuntaelinsairaus Mielenterveys Tapaturma Dementia Kokkola 107,0 107,4 115,8 93,3 99,3 115,9 102,5 117,0 Kruunupyy 84,0 92,8 147,1 75,7 85,3 65,0 92,8 65,5 Keski- 108,3 102,7 117,6 103,2 106,0 116,1 103,0 103,1 Pohjamaa Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 5
Kokkolan sairastavuusindeksi on koko maata korkeampi kuin taas Kruunupyyn indeksi on selvästi matalampi kuin maassa keskimäärin. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia. Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta (Terveyskirjasto, Duodecim). PÄIVITTÄIN TUPAKOIVIEN OSUUS, % 2013 2014 2015 Kokkola - 18,2 8,7 Kruunupyy - - - Keski-Pohjanmaa 15,4 17,7 12,0 Koko maa 14,8 14,5 14,2 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 20 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä suomalaisesta väestöstä. Tupakoinnilla on laaja-alaisia ja vakavia vaikutuksia lähes kaikkiin ihmisen elintoimintoihin. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa neurologisia ja psykiatrisia sairauksia, syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista ja rytmihäiriöitä ja kohottaa verenpainetta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita. Alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai tärkein aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö. Näihin lasketaan alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys, alkoholipsykoosit, alkoholimaksasairaudet ja haimatulehdus (Terveyskirjasto, Duodecim). ALKOHOLINMYYNTI ASUKASTAKOHTI, 100%:na ALKO- HOLINA, LITRAA 2013 2014 2015 Kokkola 7,1 7,0 6,8 Kruunupyy 1,5 1,6 1,5 Keski-Pohjanmaa 6,8 6,7 6,5 Koko maa 7,6 7,3 7,1 Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden Väestön hyvinvointia ja terveyttä on arvioitu Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilastopankin, SOTKANet, avulla. 2. Sosiaali- ja terveystoimen talous 2016 Yleistä Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttösuunnitelman vuodelle 2016. Vuonna 2016 kaupunginhallitus edellytti toimialoilta rakennemuutosten tekemistä, jotta talous saataisiin pysymään tiukoissa raameissa. 6
Kokkolan toiminta Kokkolassa kulujen kokonaiskasvu 2015 2016 oli 6.637.643 eli 3,9 % ja se jakaantui seuraavasti: Henkilöstömenot 2.615.481, palveluiden ostot 3.024.922, avustukset 456.537 ja muut toimintakulut 416.166. Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajin kohdalla kulut kasvoivat 124.490. Tuotot kasvoivat edellisen vuoteen verrattuna 1.501.720 eli 8,7 %. Tulojen kasvu perustui lähinnä asiakasmaksujen merkittävään korotukseen. Kokkolan nettobudjetti ylittyi 1.386.082 eurolla. Tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden, asiakasmaksujen noston sekä erikoissairaanhoidon loppuvuoden palautusten ansiosta nettokustannusten kasvu oli 3,3 prosenttia, joka on keskimääräistä vuotta hieman parempi tulos. Hallinto - Toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut alittuivat. Hankkeiden kokonaisvolyymi laski viime vuodesta. Toimintakate oli 13,9 % edellisvuotta parempi. Sosiaalityö - Tuottojen kertymä ylitti tavoitteet 3,0 %, mutta se oli kuitenkin 0,2 % edellistä vuotta pienempi. Toimintakulut ylittyivät lisämäärärahasta huolimatta. Kulut kasvoivat kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta 758.985 eurolla eli 5,8 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentämistä koskeva tavoite jäi saavuttamatta ja maksut pysyivät vuoden 2015 tasolla. Vammaispalvelut Tulokehitys alitti tavoitteen 64 712 euroa eli 6,1 %. Toimintakulut kasvoivat 7,1 %. Kasvu johtuu asumispalveluista ja taloudellisen tuen lisäyksistä. Henkilökohtaisen avun ja tukipalveluiden tarve on edelleen kasvanut. Kokonaisuudessaan kustannukset ylittyivät vielä 275.300 euroa vielä yli 1,5 miljoonan euron lisämäärärahankin jälkeen. Vanhusten palvelut - Tuotot ovat kasvaneet viime vuodesta n. 313.155 euroa, mutta ne alittivat silti talousarvion n. 127.000 eurolla. Toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 6,0 %, mutta talousarvion alitus oli lisämääräraha huomioiden 0,2 %. Siirtymistä kevyempiin palveluihin palvelunohjauksen keinoin painotetaan koko ajan enemmän, jolloin raskaiden palveluiden määrää voidaan vähentää. Kotihoito ja omaishoidon tuki - Toimintatuottojen toteutuma jäi tavoitteesta 9,6 %. Kasvua oli kuitenkin 2,4 %. Toimintakulut kasavoivat 3,4 % vuoden 2015 tasosta ja ne ylittävät budjetin 1,3% lisämäärärahan jälkeen. Palvelun ohjausta on kehitetty ja tehostettu edelleen. Myös kotihoidon optimointi on vakiintunut. Perusterveydenhuolto - Tulojen kehitys oli erittäin hyvä ja tuotot kasvoivat 28,7 %, mutta jäivät silti tavoitteesta 1,3 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu oli 3,4 %. Kustannuksia kasvatti mm. ostopalvelut noro-epidemioiden vuoksi. Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon kulujen kehitys oli Kiurulta saadun palautuksen ansiosta melko hyvä. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat noin 2,4 %. Kruunupyyn toiminta Kruunupyyssä kulut kasvoivat n. 1 171 000 euroa eli 5,0% verrattuna vuoteen 2015. Talousarvion nettotavoite alittui 825 000 euron lisämäärärahan jälkeen 102 415 eurolla. Tässä ovat mukana pakolaistoiminnan kulut (71.306 ) sekä Kruunupyyn osuus laite-, ohjelmisto- ja kalustohankintojen poistoista (67.833 ). Hallinto - Toimintakulut kasvoivat 2,7 % viime vuodesta. Budjetin nettotavoite toteutui hyvin. 7
Sosiaalityö Tuottoja kertyi huomattavasti edellistä vuotta paremmin. Pakolaistoiminnan tulot maksetaan suoraan kunnalle. Toimintakulut kasvoivat erityisesti lastensuojelun vuoksi viime vuodesta ylittäen budjetin. Vammaispalvelut - Tuottojen kertymä alitti budjetin tavoitteen. Kuluissa kokonaisbudjetti ylittyi 0,7 % ja kasvu viime vuoteen verrattuna oli 4,3 %. Vanhusten palvelut, kotihoito ja omaishoidontuki Tuotot ylittivät talousarvion 15% Toimintakulut kasvoivat 6 %. Muutokset johtuivat pääasiassa Teerijärven vuodeosaston toiminnan muutoksesta ja sen myötä määrärahojen siirrosta perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuolto - Tuottojen toteutuma alitti hieman talousarvion tavoitteet, mutta kasvoivat viime vuoteen verrattuna 21,7 %. Toimintakulut laskivat viime vuodesta 2,2 % mutta ylittivät kuitenkin budjetin 7,6 %. Keskeinen selittävä tekijä on asiakasmaksujen korotus sekä Teerijärven vuodenosastontoiminnan muutos ja sen myötä tehty määrärahan siirto kesken vuoden. Erikoissairaanhoito - Kruunupyyn erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset kasvoivat 6,9 % ja ylittyvät budjetin vain 1,7 %. Malmin sairaalan käyttö on hieman lisääntynyt viime vuodesta. Yhteenveto Kokkolan osalta tehtiin merkittävä rakennemuutoslista keväällä 2016, mutta vaikutusten muutokset vievät aikaa. Keskeisenä tavoitteena on luoda puitteet raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen panostamalla kevyempään palvelurakenteeseen. Muutostyö jatkuu vuonna 2017 Soitessa. Kruunupyyssä tulos oli alkuperäiseen talousarvioon nähden heikko, mutta lisämääräraha huomioiden odotetunlainen. 8
Kokkolan kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi / Tilinpäätös 2016 1. Toimintatuotot Ta 2016 Tp 2016 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2015 Muutos Muutos 2015-2016 % Kokkolan toiminta Hallinto 528 425 667 160 126,3 % 138 735 829 369-162 209-19,6 % Sosiaalityö 3 314 300 3 413 985 103,0 % 99 685 3 419 651-5 666-0,2 % Vammaispalvelut 1 053 800 989 088 93,9 % -64 712 1 021 477-32 388-3,2 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. 4 368 100 4 403 073 100,8 % 34 973 4 441 128-38 054-0,9 % Vanhusten palvelut 6 172 500 6 045 007 97,9 % -127 493 5 731 891 313 115 5,5 % Kotihoito 1 963 600 1 775 458 90,4 % -188 142 1 734 209 41 250 2,4 % Vanhustyö yhteensä 8 136 100 7 820 465 96,1 % -315 635 7 466 100 354 365 4,7 % Perusterveydenhuolto 5 854 400 5 778 495 98,7 % -75 905 4 490 486 1 288 009 28,7 % Erikoissairaanhoito 127 500 162 692 0,0 % 35 192 103 083 59 609 0,0 % Sosiaalityö yhteensä 13 032 625 12 890 698 98,9 % -141 927 12 736 596 154 101 1,2 % Terveystoimi yhteensä 5 981 900 5 941 187 99,3 % -40 713 4 593 568 1 347 618 29,3 % Kokkola yhteensä 19 014 525 18 831 884 99,0 % -182 641 17 330 165 1 501 720 8,7 % Kruunupyyn toiminta Hallinto 0 0 #JAKO/0! 0 0 0 ####### Sosiaalityö 57 700 79 801 138,3 % 22 101 69 433 10 368 14,9 % Vammaispalvelut 91 800 84 234 91,8 % -7 566 85 065-830 -1,0 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. 149 500 164 035 109,7 % 14 535 154 498 9 537 6,2 % Vanhusten palvelut 996 800 1 186 098 119,0 % 189 298 1 150 014 36 085 3,1 % Kotihoito 253 100 250 812 99,1 % -2 288 237 598 13 213 5,6 % Vanhustyö yhteensä 1 249 900 1 436 910 115,0 % 187 010 1 387 612 49 298 3,6 % Perusterveydenhuolto 875 800 860 851 98,3 % -14 949 707 516 153 336 21,7 % Erikoissairaanhoito 0 0 0,0 % 0 0 0 0,0 % Sosiaalityö yhteensä 1 399 400 1 600 945 114,4 % 201 545 1 542 109 58 836 3,8 % Terveystoimi yhteensä 875 800 860 851 98,3 % -14 949 707 516 153 336 21,7 % Kruunupyy yhteensä 2 275 200 2 461 797 108,2 % 186 597 2 249 625 212 171 9,4 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto 528 425 667 160 126,3 % 138 735 829 369-162 209-19,6 % Sosiaalityö 3 372 000 3 493 786 103,6 % 121 786 3 489 084 4 702 0,1 % Vammaispalvelut 1 145 600 1 073 323 93,7 % -72 277 1 106 541-33 219-3,0 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. 4 517 600 4 567 108 101,1 % 49 508 4 595 625-28 517-0,6 % Vanhusten palvelut 7 169 300 7 231 105 100,9 % 61 805 6 881 905 349 200 5,1 % Kotihoito 2 216 700 2 026 270 91,4 % -190 430 1 971 807 54 463 2,8 % Vanhustyö yhteensä 9 386 000 9 257 375 98,6 % -128 625 8 853 712 403 663 4,6 % Perusterveydenhuolto 6 730 200 6 639 346 98,7 % -90 854 5 198 002 1 441 344 27,7 % Erikoissairaanhoito 127 500 162 692 0,0 % 35 192 103 083 59 609 0,0 % Sosiaalityö yhteensä 14 432 025 14 491 643 100,4 % 59 618 14 278 706 212 937 1,5 % Terveystoimi yhteensä 6 857 700 6 802 038 99,2 % -55 662 5 301 084 1 500 954 28,3 % Lautakunta yhteensä 21 289 725 21 293 681 100,0 % 3 956 19 579 790 1 713 891 8,8 % T ilinp äät ö s 2 0 16 Taloushallinto / Tommi Koskin 9
2. Toimintakulut Ta 2016 Tp 2016 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2015 Muutos Muutos 2015-2016 % Kokkolan toiminta Hallinto 1 819 246 1 720 711 94,6 % -98 536 2 053 401-332 690-16,2 % Sosiaalityö 19 628 265 20 386 974 103,9 % 758 709 19 269 691 1 117 283 5,8 % Vammaispalvelut 19 726 757 20 002 057 101,4 % 275 300 18 679 312 1 322 744 7,1 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. 39 355 022 40 389 031 102,6 % 1 034 009 37 949 003 2 440 028 6,4 % Vanhusten palvelut 26 675 100 26 622 445 99,8 % -52 655 25 109 668 1 512 777 6,0 % Kotihoito 12 937 967 13 104 786 101,3 % 166 819 12 678 885 425 900 3,4 % Vanhustyö yhteensä 39 613 067 39 727 231 100,3 % 114 164 37 788 553 1 938 678 5,1 % Perusterveydenhuolto 34 903 564 35 866 810 102,8 % 963 246 34 694 041 1 172 769 3,4 % Erikoissairaanhoito 61 101 022 60 291 580 98,7 % -809 442 58 872 720 1 418 859 2,4 % Sosiaalityö yhteensä 80 787 335 81 836 972 101,3 % 1 049 637 77 790 957 4 046 015 5,2 % Terveystoimi yhteensä 96 004 586 96 158 390 100,2 % 153 804 93 566 762 2 591 628 2,8 % Kokkola yhteensä 176 791 921 177 995 362 100,7 % 1 203 441 171 357 719 6 637 643 3,9 % Kruunupyyn toiminta Hallinto 182 300 183 063 100,4 % 763 178 258 4 805 2,7 % Sosiaalityö 1 480 300 1 553 099 104,9 % 72 799 1 336 714 216 385 16,2 % Vammaispalvelut 2 267 600 2 282 608 100,7 % 15 008 2 187 989 94 619 4,3 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. 3 747 900 3 835 707 102,3 % 87 807 3 524 702 311 004 8,8 % Vanhusten palvelut 6 381 000 5 959 475 93,4 % -421 525 5 483 613 475 862 8,7 % Kotihoito 2 033 500 1 977 046 97,2 % -56 454 2 004 415-27 369-1,4 % Vanhustyö yhteensä 8 414 500 7 936 521 94,3 % -477 979 7 488 028 448 493 6,0 % Perusterveydenhuolto 4 481 600 4 823 101 107,6 % 341 501 4 929 120-106 019-2,2 % Erikoissairaanhoito 7 859 700 7 991 792 101,7 % 132 092 7 478 319 513 473 6,9 % Sosiaalityö yhteensä 12 344 700 11 955 290 96,8 % -389 410 11 190 988 764 303 6,8 % Terveystoimi yhteensä 12 341 300 12 814 893 103,8 % 473 593 12 407 439 407 454 3,3 % Kruunupyy yhteensä 24 686 000 24 770 183 100,3 % 84 183 23 598 426 1 171 757 5,0 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto 2 001 546 1 903 773 95,1 % -97 773 2 231 659-327 885-14,7 % Sosiaalityö 21 108 565 21 940 073 103,9 % 831 508 20 606 405 1 333 668 6,5 % Vammaispalvelut 21 994 357 22 284 664 101,3 % 290 307 20 867 301 1 417 364 6,8 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. 43 102 922 44 224 737 102,6 % 1 121 815 41 473 706 2 751 032 6,6 % Vanhusten palvelut 33 056 100 32 581 920 98,6 % -474 180 30 593 280 1 988 639 6,5 % Kotihoito 14 971 467 15 081 832 100,7 % 110 365 14 683 300 398 532 2,7 % Vanhustyö yhteensä 48 027 567 47 663 752 99,2 % -363 815 45 276 581 2 387 171 5,3 % Perusterveydenhuolto 39 385 164 40 689 911 103,3 % 1 304 747 39 623 161 1 066 750 2,7 % Erikoissairaanhoito 68 960 722 68 283 372 99,0 % -677 350 66 351 039 1 932 332 2,9 % Sosiaalityö yhteensä 93 132 035 93 792 262 100,7 % 660 227 88 981 945 4 810 318 5,4 % Terveystoimi yhteensä 108 345 886 108 973 283 100,6 % 627 397 105 974 200 2 999 082 2,8 % Lautakunta yhteensä 201 477 921 202 765 545 100,6 % 1 287 624 194 956 145 7 809 400 4,0 % T ilinp äät ö s 2 0 16 Taloushallinto / Tommi Koskin 10
3. Toimintakate Ta 2016 Tp 2016 Tot.-% Ylitys/alitus Tp 2015 Muutos Muutos 2015-2016 % Kokkolan toiminta Hallinto -1 290 821-1 053 551 81,6 % 237 270-1 224 032 170 481-13,9 % Sosiaalityö -16 313 965-16 972 989 104,0 % -659 024-15 850 040-1 122 949 7,1 % Vammaispalvelut -18 672 957-19 012 968 101,8 % -340 011-17 657 836-1 355 133 7,7 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. -34 986 922-35 985 958 102,9 % -999 036-33 507 876-2 478 082 7,4 % Vanhusten palvelut -20 502 600-20 577 438 100,4 % -74 838-19 377 776-1 199 662 6,2 % Kotihoito -10 974 367-11 329 327 103,2 % -354 960-10 944 677-384 651 3,5 % Vanhustyö yhteensä -31 476 967-31 906 766 101,4 % -429 799-30 322 453-1 584 313 5,2 % Perusterveydenhuolto -29 049 164-30 088 316 103,6 % -1 039 152-30 203 555 115 240-0,4 % Erikoissairaanhoito -60 973 522-60 128 888 98,6 % 844 634-58 769 638-1 359 250 2,3 % Sosiaalityö yhteensä -67 754 710-68 946 274 101,8 % -1 191 564-65 054 361-3 891 913 6,0 % Terveystoimi yhteensä -90 022 686-90 217 203 100,2 % -194 517-88 973 193-1 244 010 1,4 % Kokkola yhteensä -157 777 396-159 163 478 100,9 % -1 386 082-154 027 554-5 135 923 3,3 % Kruunupyyn toiminta Hallinto -182 300-183 063 100,4 % -763-178 258-4 805 2,7 % Sosiaalityö -1 422 600-1 473 298 103,6 % -50 698-1 267 281-206 017 16,3 % Vammaispalvelut -2 175 800-2 198 373 101,0 % -22 573-2 102 924-95 450 4,5 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. -3 598 400-3 671 672 102,0 % -73 272-3 370 205-301 467 8,9 % Vanhusten palvelut -5 384 200-4 773 376 88,7 % 610 824-4 333 599-439 777 10,1 % Kotihoito -1 780 400-1 726 235 97,0 % 54 165-1 766 817 40 582-2,3 % Vanhustyö yhteensä -7 164 600-6 499 611 90,7 % 664 989-6 100 416-399 195 6,5 % Perusterveydenhuolto -3 605 800-3 962 249 109,9 % -356 449-4 221 604 259 355-6,1 % Erikoissairaanhoito -7 859 700-7 991 792 101,7 % -132 092-7 478 319-513 473 6,9 % Sosiaalityö yhteensä -10 945 300-10 354 345 94,6 % 590 955-9 648 879-705 467 7,3 % Terveystoimi yhteensä -11 465 500-11 954 041 104,3 % -488 541-11 699 923-254 119 2,2 % Kruunupyy yhteensä -22 410 800-22 308 386 99,5 % 102 415-21 348 801-959 584 4,5 % Sos.- ja terveysltk yht. Hallinto -1 473 121-1 236 614 83,9 % 236 507-1 402 290 165 676-11,8 % Sosiaalityö -17 736 565-18 446 287 104,0 % -709 722-17 117 321-1 328 966 7,8 % Vammaispalvelut -20 848 757-21 211 342 101,7 % -362 585-19 760 759-1 450 582 7,3 % Sos.työ ja vamm.palv. yht. -38 585 322-39 657 629 102,8 % -1 072 307-36 878 081-2 779 549 7,5 % Vanhusten palvelut -25 886 800-25 350 815 97,9 % 535 985-23 711 376-1 639 439 6,9 % Kotihoito -12 754 767-13 055 562 102,4 % -300 795-12 711 493-344 069 2,7 % Vanhustyö yhteensä -38 641 567-38 406 377 99,4 % 235 190-36 422 869-1 983 508 5,4 % Perusterveydenhuolto -32 654 964-34 050 565 104,3 % -1 395 601-34 425 159 374 594-1,1 % Erikoissairaanhoito -68 833 222-68 120 680 99,0 % 712 542-66 247 957-1 872 723 2,8 % Sosiaalityö yhteensä -78 700 010-79 300 620 100,8 % -600 610-74 703 239-4 597 380 6,2 % Terveystoimi yhteensä -101 488 186-102 171 244 100,7 % -683 058-100 673 116-1 498 128 1,5 % Lautakunta yhteensä -180 188 196-181 471 864 100,7 % -1 283 668-175 376 355-6 095 509 3,5 % T ilinp äät ö s 2 0 16 Taloushallinto / Tommi Koskin 11
25 000 000 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintatuotot 2015-2016 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp 2015 17 330 165 2 249 625 19 579 790 Ta 2016 19 014 525 2 275 200 21 289 725 Tp 2016 18 831 884 2 461 797 21 293 681 250 000 000 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakulut 2015-2016 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp 2015 171 357 719 23 598 426 194 956 145 Ta 2016 176 791 921 24 686 000 201 477 921 Tp 2016 177 995 362 24 770 183 202 765 545 12
Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakate 2015-2016 0-20 000 000-40 000 000-60 000 000-80 000 000-100 000 000-120 000 000-140 000 000-160 000 000-180 000 000-200 000 000 Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Tp 2015-154 027 554-21 348 801-175 376 355 Ta 2016-157 777 396-22 410 800-180 188 196 Tp 2016-159 163 478-22 308 386-181 471 864 200 000 Sosiaali- ja terveystoimi / Toimintakatteen poikkeama talousarviosta 2016 0-200 000-400 000-600 000-800 000-1 000 000-1 200 000-1 400 000-1 600 000 Kokkola yhteensä Kruunupyy yhteensä Lautakunta yhteensä Ylitys/alitus -1 386 082 102 415-1 283 668 13
3. Laadunhallinta Terveydenhuoltolain 8 mukaan terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava suunnitelma laadunhallinnasta sekä potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Uuden Sosiaalihuoltolain 47 mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. 3.1. Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä Laatutyötä on sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkettu systemaattisesti. Esimiesten tukena on laatutyön vuosisuunnitelma, johon on aikataulutettu laadunhallinnan kannalta merkittävät toimenpiteet. Soite organisaation valmistelun osana on päätetty, että samalla laatujärjestelmällä jatketaan myös Soite organisaatiossa ja laadunhallinnan menetelmiä on alettu vuoden aikana yhtenäistää. Kokkolan vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden laaduntunnustuksen ylläpito auditointi suoritettiin 2-.3.5.2016. Ylläpitoauditoinnissa arvioitiin laadunhallinnan etenemistä.ylläpitoauditoinnissa arvioitiin itsearviointien, sisäisten auditointien ja johdon katselmusten käytäntöjä ja tuloksia, laatupoikkeamia, muistutuksia, kanteluita ja reklamaatioita sekä edellisessä auditoinnissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Keskeisistä prosesseista valittiin auditoinnin kohteiksi kotihoidon kuntoutumisyksikkö, kuntoutus, palveluasuminen sekä suun terveydenhuolto. Johdon haastattelussa ja prosesseissa arvioitiin laaduntunnustuksen edellytysten täyttymistä ja laadunhallinnan tilaa organisaatiotasolla. Kuvaa tarkennettiin henkilöstöhaastatteluissa. Lisäksi auditointipäivän aikana havainnoitiin organisaation toimintaa ja tiloja. Auditoinnissa käytettiin SHQS-arviointikriteeristöä ja lisäksi auditoinnissa arvioitiin terveys- ja vanhuspalveluiden toimintakäsikirjan ja muiden kaupunki- ja sosiaali- ja terveystoimitasoisten sekä terveys- ja vanhuspalveluiden ohjeiden toteutumista. ORGANISAATION KESKEISET VAHVUUDET Muutokset on viety määrätietoisesti läpi Soiten tiedottaminen on hyvin hoidettua Strategian jalkautuminen läpi organisaation Sopeuttamisohjelman onnistunut läpivienti Hoitoketjujen toimivuutta ja kuntouttavaa toimintaa on edelleen kehitetty Yhteinen Effica on otettu käyttöön Kiurun kanssa Tavoitesuuntaista reagointia ja seurantaa tehdään henkilöstöhallinnon asioissa (sairaslomiin on reagoitu, AAA-koulutukset vanhuspalveluissa) Sähköistä asiointia on suunnitelmallisesti kehitetty. Uusia sähköisiä menetelmiä kokeillaan mm. videopuhelun käyttökokeilu HaiPro ilmoitusaktiivisuus on noussut koko soten tasolla Keskijohdon tukeminen: esimiesfoorumit henkilöstöyksikön vetäminä Käytössä on asiakkaan oikeudet sivusto Verkkokoulutusten hyödyntäminen Kirjaamisen auditointeja tehdään ja niiden tuloksia hyödynnetään Ostopalveluiden valvontaa on edelleen kehitetty Laadunhallinnan ohjaus on suunnitelmallista ja selkeää 14
3.2. Johdon katselmukset Johdon katselmuksia toteutettiin alkuvuodesta 2016 laadunhallinnan suunnitelman mukaisesti 14 kappaletta. Johdon katselmukset toteutettiin seuraavissa yksiköissä/toimipisteissä: Sosiaali- ja vammaispalvelut: Regnbågen, Mesilän hoitokoti, Duuni, Perhekeskus Villa Vanhuspalvelut: Kotihoito läntinen, Kotihoito pohjoinen, Optimointiyksikkö, Honkaharju palveluasuminen, Sandbacka laitos- ja palveluasuminen Terveyspalvelut: Vastaanotot, Teerijärven terveysasema, Koivuhaan terveysasema, Toimenpideyksikkö, Suun terveydenhuolto Johdon katselmuksiin osallistuivat sosiaali- ja terveysjohtaja ja yksikön palvelujohtaja. Osaan katselmuksista osallistui myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöä edustivat: Peggy Ljungberg, Päivi Maunula, Toni Korkiala ja Päivi Koivisto. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja ruotsinkielisen jaoston edustajina johdon katselmuksissa on ollut läsnä Roy Sabel, Markku Kallinen, Liane Byggmästars, Katja Liimatta- Åström, Eila Aarnos, Johanna Paloranta, Sixten Dalvik, Helen Karrola ja Stefan Högnabba. Yksikön/toimipisteen edustajina katselmuksiin osallistuivat yksiköiden vastuuhenkilöt, esimiehet sekä henkilöstöä. Johdon katselmuksissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Toimintakeskus Duuni on saanut uudet toimitilat, joiden todettiin olevan toimivat. Yksikön toiminta on muuttunut ja se toimii nyt autismiyksikkönä. Asiakkaat ovat hyötyneet pienempään yksikköön siirtymisestä, vaikka kovaääniset ja haastavasti käyttäytyvät asiakkaat asettavatkin Duunin arkeen omat haasteensa. Omaisilta ja asumisyksiköltä on tullut myönteistä palautetta. Myös Regnbågenin toimintakeskus on saanut asianmukaiset uudet tilat. Katselmuksissa tuotiin esille, että Haipro- ilmoitusten laajempi tarkasteleminen eri yksiköiden kesken yhdenmukaistaisi toimintamenetelmiä ja antaisi samalla uusia näkökulmia asiakastyössä haastavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Haipro ilmoitusten tekemistä tulisi edelleen aktivoida. Katselmuksissa todettiin, että sähköistä asiointia tulee ottaa laajemmin käyttöön ja mm tekstiviestimuistutusta hyödyntää paremmin yksiköissä. Myös informaatiota antavia nettipalveluita tulisi kehittää edelleen. Perehdytyksen arviointia ei edelleenkään tehdä yksiköissä kattavasti. Henkilöstön vastuualueet tulee nimetä ja toimenkuvat olla ajan tasalla. Henkilöstöä tulee osallistaa yksiköissä toiminnan suunnitteluun kattavammin. Suun terveydenhuollon jonotilanne on edelleen huolestuttava ja mm työnjakoa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä tulee arvioida. Myös lastensuojelussa lakisääteiset aikarajat ovat huolen aiheena. Vakituisella työntekijämäärällä (2 sosiaalityöntekijää + 1 sosiaaliohjaaja) ei nykyistä työmäärää saada hoidettua. Määräaikaisten palkkaaminen lisää epävarmuutta eikä ole pitkäjänteinen ratkaisu. Työntekijät tulisi vakinaistaa. Kotihoidon osalta todettiin katselmuksissa että varahenkilöstöjärjestelmä tulee perustaa kotihoidon sisäisiin järjestelyihin. 15
Asiakkaan ja tämän omaisten osallistumisessa hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan todetaan edelleen olevan kehitettävää. Johdon katselmuksissa on voitu seurata myös edellisen katselmuksen kehitysehdotusten toteutumista ja nähtävissä onkin, että katselmusten kehitysehdotuksiin on tartuttu yksiköissä. Johdon katselmuksissa annettujen kehittämisehdotusten toteuttaminen on yksikön esimiesten vastuulla ja toteutettuja toimenpiteitä seurataan aina seuraavissa katselmuksissa. Tulevat muutokset organisaatiossa sekä uuden terveyskeskussairaalan ja hyvinvointipalvelukeskuksen rakentaminen nousivat keskusteluun johdon katselmuksissa ja muutos koetaan toisaalta uhkaavana mutta myös mahdollisuutena. 3.3. Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit Laatujärjestelmän mukaisesti kaikki vanhus- ja terveyspalveluiden yksiköt ovat myös tänä vuonna tehneet itsearvioinnin, jonka pohjalta ovat laatineet kehittämissuunnitelmat toiminnan ja prosessien edelleen kehittämiseksi. Laatujärjestelmän kriteeristöpäivityksen myötä itsearviointien toteutus on siirtynyt sähköiseen portaaliin, Laatuporttiin, joka mahdollistaa entistä paremmin laatujärjestelmän kokonaiskuvan raportointia tulevina vuosina. Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan tehtiin vuodenvaihteessa 2015 2016 yhteensä 12 sisäistä auditointia. Sisäiset auditoinnit tehtiin seuraaviin yksiköihin/toimintoihin: Vastaanottotoiminta, Perhesuunnitteluneuvola, Seniorineuvola Daalia, Välinehuolto, Palliatiivinen poliklinikka, Suun terveydenhuolto, Hopijakumpu, Heimbo, Honkaharjun palveluasuminen, Kuntoutumisyksikkö, Optimointi ja Pohjoinen kotihoito. Painopisteenä kaikissa auditoinneissa oli yksiköiden viestintä ja henkilökunnan osallistaminen. Sisäisinä auditoijina toimii terveys- ja vanhuspalveluiden esimiehiä sekä henkilöstöä. Sisäisille auditoijille pidettiin ennen auditointien aloittamista tilaisuus, jossa kerrattiin sisäisten auditointien toimintaohjetta ja suunniteltiin sisäisten auditointien ohjelmaa. Tässä yhteenvedossa on esitetty jokaisen auditoinnin osalta yksikölle annetut erityismaininnat sekä yksiköiden saamat kehittämissuositukset ja niihin laaditut kehittämissuunnitelmat. Auditointipalautteista on nähtävissä, että esimiehet tarvitsevat edelleen koulutusta taloushallinnossa, myös henkilöstöä tulisi kouluttaa ja tiiviimmin informoida yksikön taloudellisesta tilanteesta sekä luoda edellytyksiä toiminnansuunnittelulle, johon henkilöstö voi osallistua. Kokouskäytäntöjen tulisi noudattaa organisaation linjauksia ja mm asialistat toimittaa ennen kokousta. Kriisiviestinnän ohje ei ole tuttu kaikille yksiköille ja se tulisikin käydä henkilöstön kanssa läpi kaikissa yksiköissä. Suun terveydenhuollossa on panostettu viestintään ja yksikön tietopakissa on runsaasti tallennettua materiaalia ja tietopakin kalenteri on aktiivisessa käytössä. Myös yksikön nettisivut ovat informatiiviset ja selkeät. Yksikköä kannattaa muiden yksiköiden käyttää esimerkkinä ja tutustua yksikön Tietopakki sivuston käyttöön. 16
4. Asiakas- ja potilasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuustyöryhmä seuraa asiakkaisiin/potilaisiin kohdistuvia riskejä ja kehittää asiakas- ja potilasturvallisuutta. Potilas- ja asiakasturvallisuuden painopistealueet vuodelle 2015 ovat olleet: Haipro-järjestelmän aktiivinen käyttö ja hyödyntäminen, sisältäen potilasosion. Koko sotella tehtiin HaiPro- ilmoituksia yhteensä 2110. Läheltäpiti- ilmoituksia oli yhteensä 478 eli 22.7 %. TK:n ilmoitusten määrä 409, sosiaali- ja vammaispalveluissa ilmoituksia 724 ja vanhuspalveluissa 975 kpl:tta. Potilasosioon ilmoituksia on tullut kaksi. Järjestelmän tuottamia raportteja on käsitelty johtoryhmissä ja yksiköiden kokouksissa. Haipro järjestelmään tuottettujen vaaratilannetapahtumien avulla on kehitetty toimintaa ja pyritty minimoimaan erilaiset vaaratapahtumat ja riskit. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille Potilas- ja asiakasturvallisuuden verkkokoulutusta tarjotaan uusille työntekijöille ja niille jotka eivät vielä ole suorittaneet koulutusta. Perehdytyksessä otetaan käyttöön potilas- ja asiakasturvallisuusosio. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma ja verkkokoulutus on liitetty soten perehdytyskorttiin. Hyödynnetään potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavia mittareita toiminnan arvioinnissa. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kuvaavia mittareita on hyödynnetty arvioinnissa ja suunnittelussa. Yksiköiden omissa palavereissa on käsitelty Haipro- ilmoituksia. Otetaan käyttöön THL:n ohjeet kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi. Kotihoitoon on laadittu tarkista koti turvalliseksi- tarkistuslista, jolla kartoitetaan asumisympäristön turvallisuutta. Tarkistuslista käydään läpi jokaisen uuden asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (palveluohjaus, kotihoito). Tarkistuslista päivitetään asiakkaan toimintakyvyn äkillisissä muutostilanteissa sekä asiakkaan muuttaessa uuteen asuinympäristöön. Lomake on laadittu seniorikasteen työryhmän toimesta. Kuntalaisten versio lomakkeesta löytyy kokkola.fi sivuilta ja asiasta on myös tiedotettu kaupunkilaisia. Kehitetään yhteistyötä Kiurun potilasturvallisuustyöryhmän kanssa Kiurun ja Kokkolan soten potilasturvallisuustyöryhmät yhdistyvät 2016 vuoden alussa suunnitelman mukaisesti. 5. Asiakaslähtöisyys ja palautejärjestelmä 5.1 Asukas- ja omaraadit palvelu- ja laitosasumisessa Asukas- ja omaisraadit kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa. Asukas- ja omaisraatien tavoitteena on tuoda asukkaiden ja omaisten näkökulmia sekä mielipiteitä esille palvelutalon arjesta, saada heidän mielipiteensä hoitajien ja muiden taloissa toimivien sidosryhmien, kuten esim. ruokapalveluyksikön tietoon. Asukas- ja omaisraadit toimivat keskustelevana osana 17
palvelutalojen hoitokulttuuria. Asukas- ja omaisraatien kokoontumisesta tehdään muistio ja siihen palataan aina seuraavassa tapaamisessa, näin arvioidaan palautteiden ja mahdollisten kehittämisehdotusten eteneminen. 5.2 Palautejärjestelmä Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden palautejärjestelmä koostuu asiakkailta kerätystä palautteesta (asiakaskyselyt, asiakaspalautteet yksiköihin ja www sivujen kautta). Henkilöstön antama palaute koostuu henkilöstökyselyn palautteesta sekä johdon katselmusten kautta annetusta palautteesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kautta asiakkaat voivat 24/7 antaa palautetta sekä tehdä vaaratapahtuma ilmoituksen. Asiakkailta saatiin 2016 järjestelmän kautta yhteensä 1115 palautetta. Alla koko sotelle yhteisten kysymysten keskiarvot, asteikolla 1-5 (1= täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä). Asiakaspalautteen tulokset ovat edelleen erittäin hyvät. 2015 2016 Sain palvelua äidinkielelläni 4,9 4,9 Henkilökunta kohteli minua hyvin 4,8 4,8 Sain riittävästi tietoa hoidosta/ palvelusta 4,5 4,5 Yksityisyyden suoja oli riittävä 4,7 4,7 Saamani palvelu oli hyvää 4,7 4,7 Sain selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 4,5 4,5 5.3 Haittatapahtumat, kantelut ja muistutukset Laatupoikkeamat ovat merkittävä osa palautejärjestelmää. Laatupoikkeamia ilmoitetaan organisaatiolle kanteluiden, muistutusten ja selvityspyyntöjen muodossa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys antaa myös merkittävää tietoa, jota voidaan käyttää toimintojen kehittämiseksi. Yksiköiden palautelaatikoihin ja sähköisen palautejärjestelmän kautta tulleet palautteet toiminnasta käsitellään yksiköiden palavereissa ja huomioidaan yksiköiden kehittämissuunnitelmissa. Asiakkaalle/potilaalle tapahtuneet haittatapahtumat ja läheltä piti - tilanteet raportoidaan Haipro järjestelmään. Vuoden 2016 aikana Sote:ssa on tehty 2507 Haipro ilmoitusta. Ilmoitusaktiivisuus henkilökunnan keskuudessa on parantunut merkittävästi, jonka ansiosta vaaratilanteisiin johtaviin syihin päästään entistä paremmin pureutumaan. Ilmoitetuista vaaratilanteista 18,5 % aiheutti lievää haittaa potilaalle/asiakkaalle, 3,2 % Kohtalaista haittaa ja 0,4 % vakavaa haittaa. Kanteluista ja muistutuksista sekä erilaisista asiakirjapyynnöistä pidetään tilastoa ja haittatapahtuma hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Kokkolan terveyskeskus Potilasvakuutuskeskukselle 2014 2015 2016 hoitoon pääsy 1 hoito 4 7 18 kohtelu muu yhteensä terveyskeskusta koskeva 4 8 18 18
hoito K-PKS:ssa 50 55 40 hoito muualla 47 37 57 Lääninlääkärille (Vaasan lääninhallitus, AVI) hoito 3 5 kohtelu lääkärintodistukset muu Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito 8 19 18 kohtelu 4 1 1 tietojen saaminen 3 tietosuoja 1 muu 5 1 Poliisilaitos potilasasiakirjapyynnöt 1 1 2 Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle hoito Lääkevahinkovakuutuspooli lääkevahinko 2 2 Vakuutusyhtiöille paperipyynnöt 1 Valvira selvityspyynnöt 1 3 2 Asianajajille paperipyynnöt 1 1 Muutoksenhakuasiakirjat 2014 2015 2016 Tapaturma-asioiden muutoksenhaku-lautakunnalle Potilasvahinkolautakunnalle hoito 1 2 1 hoito K-PKS:ssa 4 3 3 hoito muualla 2 1 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 81 68 78 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 4 10 9 Lokitietojen tarkistuspyyntö 12 13 8 19
Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi Lastensuojelu 2014 2015 2016 Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito 0 0 5 kohtelu 0 0 0 tietojen saaminen 0 1 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 2 0 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 5 2 1 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 2 0 Asiakirjapyynnöt 40 26 41 Toimeentulotuki 2014 2015 2016 Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito 0 0 0 kohtelu 0 0 0 tietojen saaminen 1 0 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 0 0 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 0 2 0 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 0 Asiakirjapyynnöt 4 4 4 Vammaispalvelu 2014 2015 2016 Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito 4 0 0 kohtelu 0 0 1 tietojen saaminen 0 1 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 0 0 20
Rekisteritietoja koskevat asiakirjat Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 1 1 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 Kantelut 0 0 0 Asiakirjapyynnöt 6 4 0 Elatusturva 2014 2015 2016 Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito 0 0 0 kohtelu 0 0 0 tietojen saaminen 0 0 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 0 0 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 0 0 0 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 0 Asiakirjapyynnöt 3 5 1 Ulkomaalaistoiminta Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus 2014 2015 2016 hoito 0 0 0 kohtelu 0 0 0 tietojen saaminen 0 0 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 0 0 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 0 0 0 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 0 Asiakirjapyynnöt 3 5 1 21
Perheneuvola 2014 2015 2016 Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus mukainen muistutus hoito 0 0 0 kohtelu 0 0 0 tietojen saaminen 0 0 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 0 0 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 0 0 1 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 0 Asiakirjapyynnöt 1 2 1 Vanhustenhuolto 2014 2015 2016 Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukainen muistutus hoito 2 0 5 kohtelu 0 0 0 tietojen saaminen 0 0 0 tietosuoja 0 0 0 muu 0 1 0 Rekisteritietoja koskevat asiakirjat 2014 2015 2016 Rekisteritietojen tarkistuspyyntö 1 1 7 Rekisteritietojen oikaisuvaatimus 0 0 0 Asiakirjapyynnöt 9 1 6. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kokkolan kaupunki on ohjeistanut toimialoja suorittamaan sisäistä valvontaa laatimansa ohjeen mukaisesti ja sosiaali- ja terveystoimen esimiehiä on ohjeistettu toimimaan em. ohjeistuksen mukaan. Sisäinen valvonta perustuu hallintosääntöön ja johtosääntöön, jonka mukaisesti esimiesten tehtävä on valvoa omaa toimintaansa ja siten myös huolehtia sen riskienhallinnasta. Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa on sisäistä valvontaa toteutettu sisäisen seurannan ja sisäisen tarkastuksen avulla. Vuoden 2016 aikana on sisäisen valvonnan toteuttamisessa korostettu erityisesti seuraavia asioita. 22
Henkilöstöhallinto: ohjeistuksen mukainen henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen ja mm kehityskeskusteluiden 100 % kattavuus on otettu tavoitteeksi henkilöstökyselystä saadun palautteen hyödyntäminen aktiivinen yhteistyö työsuojelun kanssa Päätöksenteko: sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee johtavien viranhaltijoiden päätökset kuukausittain ja vastaavasti johtavat viranhaltijat tarkastavat alaistensa esimiesten päätökset kuukausittain. päätösten laatiminen toimivallan puitteissa, hyvien perustelujen merkitys ja päätöksistä tiedottaminen asianosaisille ajantasaiset delegointipäätökset. Talouden hoito: osavuosikatsaukset talouden ja toiminnan osalta laaditaan ohjeistuksen mukaan menojen ja tulojen toteutumista tarkastellaan kuukausittain taloudellisia päätöksiä tehdään vain toimivallan puitteissa menotositteet asiatarkistetaan ja hyväksytään ohjeistuksen mukaisesti Tietoturva ja tietosuoja: Tietosuojan ja tietoturvan sisäinen valvonta on vastuutettu sosiaali- ja terveyspalveluiden Tietoturvatyöryhmälle. Työryhmä on työstänyt tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä ohjeistuksia ja työtapoja. Tietosuojavastaavat ovat yhdessä potilas- ja asiakas-tietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa tehneet lokitietojen tarkastuksia valvoakseen henkilötietojen oikeanlaista käyttöä. Lokitarkastuksista tehdään muistiot. Tietosuoja ja tietoturvan sisäisestä valvonnasta raportoidaan Kelalle vuosittain. Tietoturvan ja tietosuojan Granite-verkkokoulutusjärjestelmä on käytössä, jotta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus saada koulutusta tietoturvallisuuden eri osaalueista. Kaikki sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat, jotka käsittelevät asiakas- tai potilastietoja, ovat suorittaneet Tietoturvan ja tietosuojan verkkokurssin lopputesteineen. Turvaposti järjestelmä on päivitetty ja sen käyttöä on laajennettu. Järjestelmä mahdollistaa arkaluonteisten asiakirjojen sähköisen lähettämisen. Osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on Kanta palveluihin liittyen tehty tietosuojan ja tietoturvan osalta omavalvontasuunnitelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun antajien, apteekkien ja itsenäisten ammatinharjoittajien, Kansaneläkelaitoksen sekä Kanta-välityspalveluiden tuottajien tulee tehdä omavalvontasuunnitelma. (Määräys 2/2015,THL/1305/4.09.00/2014). Suunnitelman avulla ylläpidetään ja kehitetään organisaation tietoturvaa ja tietosuojaa. Lokitarkastuspyyntöjä on sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen käytön varmistamiseksi tehty vuoden aikana 5 ja potilasasiakirjoja koskevia 8 kappaletta. Sosiaalihuollon omavalvonta: Sosiaalihuoltolain mukaan tulee sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Valvira on antanut määräyksen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan. Päivitetty määräys tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Sosiaali- ja terveyspalvleuissa on laadittu omalle organisaatiolle ohjeistus ja lomake omavalvontasuunnitelman laatimista varten. Omavalvontasuunnitelma julkaistaan organisaation nettisivuilla. 23
Turvallisuus- ja riskienhallinta työryhmä Riskienhallinnan keinoin tulee pyrkiä poistamaan riski tai pienentämään sitä hyväksyttävälle tasolle sekä samalla tulee pyrkiä turvaamaan toiminnan jatkuvuus. Vuoden 2015 aikana tapahtui suuria muutoksia niin Suomessa kuin Euroopassa, jotka suoraan vaikuttivat myös Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen turvallisuus ja valmiussuunnitteluun. Laajamittaisen maahan tulon vuoksi jouduttiin arvioimaan uudelleen mm. evakuointisuunnitelmia ja pandemiasuunnitelmia. Nämä haasteet lisäsivät niin kunnan kuin alueen muiden viranomaisten välistä yhteistyötä, jota jatketaan hyvässä hengessä myös perustettavassa kuntainyhtymässä. Viestintäverkkojen toimintavarmuudessa oli kuluvan vuoden aikana useasti häiriötä, jotka joko estivät normaalin puheliikenteen tai mobiilityöskentelyn sekä aiheuttivat vaaratilanteita turvapuhelin asiakkaille, koska hälytykset olivat estyneet. Näiden ongelmien pohjalta on Sote:ssa tehty jo pitkään työtä normaalin valmiussuunnittelun lisäksi sen eteen kuinka näitä riskejä voitaisiin joko pienentää tai poistaa. Ratkaisuina on useita eri toimintamalleja, kuinka häiriötilanteista tulevaisuudessa selvitään; muun muassa Dual-sim puhelinten, viranomaisverkon ja perinteisten lankaliittymien hyödyntäminen entistä paremmin. Työryhmän kokoonpanoa muutettiin alkuvuodesta niin, että siihen kuului viranhaltijoita (palvelupäälliköitä) Soten eri toimialoilta sekä tarvittaessa työryhmää voitiin täydentää asiantuntijoilla mm. pelastustoimi ja Tekpa. Tällä muutoksella haluttiin varmistaa se, että turvallisuustyötä voitiin jalkauttaa yksiköihin. Turvallisuusosaamista pyrittiin kehittämään vuoden aikana mm. pelastuslaitoksen laatiman hoitolaitosten henkilöstön turvallisuusosaamisen ylläpidosta -suosituksen avulla. Henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen tulee olla suunniteltua, dokumentoitua ja säännöllistä toimintaa, jolloin varmistetaan niin asukas- ja potilasturvallisuus kuin työturvallisuus. Poistumisturvallisuus-selvitysten teossa annettiin yksiköille toimintaohjeita ja vastuutettiin toimialueiden esimiehiä yhdessä tekemään selvitys kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa. Laatujärjestelmä osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Terveydenhuoltolain 8 mukaisesti terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta. Kokkolan terveyskeskuksella ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva SHQS laatujärjestelmän kriteeristön mukainen laaduntunnustus. Laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi suoritettiin kesällä 2015 Vanhus ja Terveyspalveluihin. Laadunhallintajärjestelmän ylläpito vaatii itsearviointijärjestelmän käyttämistä ja vuoden aikana sekä terveys- että vanhuspalveluiden kaikki yksiköt ovat suorittaneet itsearvioinnit, joiden epäkohtia korjaamalla kehitetään toimintaa. Laatujärjestelmä sisältää menettelytavat ja ohjeet laatupoikkeamiin reagoimiselle. Laatupoikkeamia seurataan säännöllisesti kaikkien toimintayksiköiden työpaikkapalavereissa ja laatupoikkeamista tehdään yhteenveto. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa suoritettiin johdon katselmusta, joissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Katselmuksissa tutustuttiin myös yksiköiden /toimipisteiden tiloihin, niissä oleviin puutteisiin sekä tilatarpeisiin ja laadittiin näistä kehittämisehdotuksia sekä toimenpidesuunnitelmia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, jonka kautta asiakkaat voivat 24/7 antaa palautetta sekä tehdä vaaratapahtuma ilmoituksen. 24
7. Vanhuspalvelut Toiminta on perustunut vanhuspalvelulakiin ja hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitos- ja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Palvelut on järjestetty viipymättä ja vanhuspalvelulain edellyttämät määräajat on alitettu kaikissa vanhusten palveluissa. Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Yksiköissä on kehittämiskohteiksi valittu asiakasosallisuuden vahvistaminen ja tiedon saanti. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä SenioriKaste, Voimaa vanhuuteen, Aktivoi ja SmartHome hankkeiden toimijoiden kanssa. SenioriKaste-hankkeen aikana on kehitetty mm. turvallisesti kotona-toimintamallli, perhehoidon toimintamalli, kuntoutumissuunnitelma ja vanhusten kuntoutumista tukeva päivätoiminnan malli. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit on jalkautettu omaan toimintaan pysyväksi toiminnaksi. Tehokkaan palveluohjauksen, tarkasti kohdennettujen tukipalveluiden, palvelutarpeen mukaan järjestetyn kotihoidon sekä kriteerien mukaan tehtävien tehostetun palveluasumisen ja laitosasumisen sijoitusten seurauksena on Kokkolassa päästy valtakunnallisen suosituksen tasolle palvelurakenteessa. Kruunupyyssä palvelurakennemuutos on edennyt tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2016 TA ylittyi 1,86 milj.. Suurimmat ylitykset talousarvion toteumassa ovat henkilöstökuluissa: sairauspoissaolot 221 000, vuosiloman sijaiset 560 000, äitiysloman sijaiset 240 000, sairaan lapsen hoitovapaat ja arkipyhistä korvatut vapaat 170 000 ja vuorotyöstä aiheutuvat erilliskorvaukset 560 000. Työsuhteisten ja virkasuhteisten palkkakulut pysyivät talousarvion raamissa. Henkilöstön sairaspoissaolot ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 1768 päivällä. Syinä ovat infektiotaudit, tuki- ja liikuntaelin sairaudet, tapaturmat sekä työperäiset akuutit stressireaktiot. Varhaisen tuen malli on ollut kattavasti käytössä, mutta siitä ei ole saatu riittävää hyötyä sairaspoissaolojen hallinnassa. Korvaavan työn mallia on käytetty erittäin vähän, koska työntekijällä on ollut oikeus kieltäytyä korvaavasta työstä. Kaikkia sairauspoissaolopäiviä ei ole hyväksytty palkkaan oikeuttavaksi, kun poissaolon peruste on ollut joku muu syy kuin varsinainen sairaus. Yhteistyötä eri palvelualueiden välillä on syvennetty asiakkaiden palveluiden optimaalisen järjestämisen näkökulmasta. Yhteistyön syveneminen on ollut seurausta Soite-kuntayhtymän valmistelutyöstä. Palveluun oikeuttavat kriteerit on yhdenmukaistettu kattavasti. Palveluprosessien arviointia on tehty palvelualueiden välillä. Lähtökohtana työssä on ollut asiakaslähtöisyys ja optimaaliset hoito- ja palveluketjut sekä kriteerien mukaiset palvelut. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Palvelu/ Tavoite 12/13 12/14 12/15 12/16 12/13 12/14 12/15 12/16 asumismuoto Kotona asuvia 91 % 90,8 % 91,0 % 91,4 % 91,3 % 88,3 % 87,7 % 88,1 % 89,1 % Omaishoidontuen 5-6 % 5,0 % 4,7 % 3,9 % 5,1 % 6,5 % 4,7 % 5,8 % 6,4 % saajia Säännöllinen 14,5 % 12,4 % 11,5 % 13,8 % 12,5 % 11,0 % 11,2 % 12,1 % 13 % kotihoito Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 7,9 % 7,8 % 7,6 % 7,7 % 5,3 % 8,1 % 7,6 % 8,6 % Laitosasuminen 1,9 % 1,3 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % 6,4 % 4,2 % 4,3 % 2,3 % 25
Palveluohjaus Tukipalvelujen asiakasmäärä on kasvanut strategian mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon osuus on pysynyt selkeästi valtakunnallisen tavoitteen alapuolella, kun palveluohjauksen ja tukipalveluiden kohdentamisessa on onnistuttu. Merkittävää on myös se, että ennakointityön ja kuntouttavan työotteen sisäistäminen luo edellytyksen vanhuksen voimavaralähtöiseen kuntoutumiseen, jolloin ns. raskaampien palveluiden tarve siirtyy. Kaikki tukipalveluiden kriteerit on yhtenäistetty yhteistyössä Jytan kuntien kanssa. Tukipalvelutiimi aloitti toimintansa syyskuussa. Tukipalvelutiimin henkilöstö siirtyi kotihoidosta perehdytyksen jälkeen. Esimiestyöhön tuli mandaatit Soiten organisoinnin myötä. Vastuualuemandaattijohtajat nimettiin omaishoitoon, perhehoitoon ja päivätoimintaan sekä tukipalveluihin ja palveluohjaukseen. Kokkolassa käynnistyi perhehoito. Omaishoidon tuen asiakasperheille kohdennettiin tukipalvelutiimin palvelua kuntoutumisen tukemisen ja omaishoitajien jaksamisen näkökulmista. Omais- ja perhehoitokeskus perustettiin marraskuussa 1.11.2016. Toimintatiedot, asiakasmäärät ja tehdyt kotikäynnit yhtensä vuonna 2016 Kokkola 2016 Kruunupyy 2016 Palvelut yhteensä yhteensä yhteensä Omaishoidontuki kaikki yhtensä ja heistä yli 75-vuotiaat 315, joista 215 yli 75- vuotiasta 63, joista 48 yli 75- vuotiasta 378, joista 263 yli 75- vuotiaita Päivätoiminta 165 49 214 Perhehoito 4-4 Kuljetuspalvelut 263 148 411 Kauppakassi 359 33 932 Ateriapalvelu 332 90 422 Turvapuhelin- 619 104 723 asiakkaita Veteraanihoitajan asiakasmäärä 57 21 78 Aputyömieskäynnit - asiakasmäärä 1589 (247 eri - 1589 asiakasta) Lumiseteli 340 14 354 Turvaliesi 30 30 Asunnonmuutostyöt 57-57 Muistitiimin asiakasmäärä 215-215 SAS: sijoitukset 200 29 229 Ehkot ja palvelu-ohjaus/kotikäynnit 2927 50 2957 kaikki yhteensä Tukipalvelutiimi 2000 161 2161 Kotihoito Vuonna 2016 kehittämisen painopisteet kotihoidossa ovat olleet kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittämisessä, tukipalveluiden ja kotihoidon työjaon selkiyttämisessä, kotiuttamisprosessin tehostamisessa sekä Seniorikastehankkeessa kehitetyn asiakkaan hoitoja palvelusuunnitelmaan sisältyvän yksilöllisen kuntoutussuunnitelman toteuttamisessa ja toimintatavan juurruttamisessa pysyväksi toiminnaksi. Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat olleet läpileikkaavina periaatteina kaikessa toiminnassa. 26
Toiminnanohjausta on laajennettu niin, että kotihoidon sairaanhoitajat siirtyivät vaiheittain optimointiin syksyn aikana. Näin sairaanhoitajien työpanosta on voitu kohdentaa myös ruuhkahuippujen tasaamiseen. Toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty testaamalla eri vaihtoehtoja optimaalisen hyödyn saamiseksi. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä on voitu vähentää ja tarvittaessa on optimoitu useampia kotihoidon alueita yhteen henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Syksyn aikana kodinhoitajat siirtyivät portaittain Tukipalveluiden työntekijöiksi ja samalla kotihoidosta siirtyi ainoastaan tukipalveluita tarvitsevat asiakkaat mukana. Kotihoito profiloitui vaativaan kotihoitoon. Kotihoidon kuntoutumisyksikön kuntoutusjakson on läpikäynyt 121 henkilöä. Näistä asiakkaista 64 selvisi jakson jälkeen ilman palveluita ja 14:sta jäi ainoastaan kotisairaanhoitajan käynti. Lopuilla jatkui kotihoidon palvelut, jotka olivat olleet jo ennen kuntoutumisjaksoa. Kotihoidon perusalueilta on otettu asiakkaita kuntoutumisjaksoille silloin, kun tilaa on ollut. Kaikilla näillä asiakkailla kotihoidon tarve vähentyi jakson jälkeen. Kotihoidon kotiuttamistiimi aloitti toimintansa 1.9. Se tarjoaa tehostettua kotihoitoa sairaaloista kotiutuville asiakkaille, joilla ei ole entuudestaan kotihoidon palveluita, mutta joilla kotiutus-vaiheessa arvioidaan olevan kotihoidon tarve. Tarkoituksena on myös tehostaa kotiuttamis-prosessia, jotta turhia odotusvuorokausia sairaaloissa ei syntyisi. Kotiuttamistiimin intervention läpikäyneitä asiakkaita oli 44. Heistä 29:llä hoidon tarve väheni ja valtaosa heistä selvisi jakson jälkeen joko täysin ilman palveluita tai keveiden tukipalveluiden turvin. 8:lla hoidon ja tuen tarve säilyi samana. Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi päätyi 1 ja palvelusetelille 1 asiakas. Loput joutuivat palaamaan takaisin sairaalaan ja 1 asiakas menehtyi. Tehostetulla kuntouttavalla kotiuttamisvaiheen hoidolla on selkeästi voitu vähentää palvelujen tarvetta. Etälääkäripalvelun pilotointi aloitettiin Läntisen kotihoidon alueella 1.9. Syksyn aikana saadut kokemukset palvelusta ovat olleet erittäin positiivisia. Sekä asiakkaat, omaiset että henkilöstö ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Erityisen tyytyväisiä on oltu siihen, että lääkäri käy asiakkaan kotona, jolloin asiakkaan kokonaistilanne on helpompi hahmottaa ja ottaa elinympäristö huomioon. Omaistenilta järjestettiin 8.12 ja myös siellä palaute oli pelkästään myönteistä. Pohjoisen kotihoidon alueella pilotoitiin videovälitteistä etähoitoa sekä avainpiiloratkaisua, jolla on voitu järkiperäistää avaintenhallintaa ja siihen käytettävää aikaa. Videovälitteistä etähoitoa kokeiltiin 3:lla asiakkaalla ja yhdellä se jäi pysyvään käyttöön. Itäisen kotihoidon alueella pilotoitiin lääkkeiden koneellista annosjakelua, josta kokemukset olivat pääasiallisesti myönteisiä. TOIMINTAA KUVAAVAT TIEDOT 2016 Tietojärjestelmän muutoksen vuoksi koko vuoden kumulatiivista lukua ei saada.* Asiakkaat kumulatiivinen* 1.1-15.4.2016 16.4-31.12.2016 Suorituspaikan kustannuspaikka Kanta-Kokkola 4 aluetta 1967 2938 Pohjoinen kotihoito 253 343 Kruunupyy kotihoito 239 286 Kuusikumpu 57 75 27
Kotihoidon asiakaskäyntimäärä 1.1.-15.4.2016 16.4.-31.12.2016 Käynnit kumulatiivinen* Kanta-Kokkola 4 aluetta 61 163 136 867 Pohjoinen kotihoito 23 632 53 764 Kruunupyy kotihoito 18 408 44 758 Kuusikumpu 19 053 36 043 yht. 122 256 271 432 Säännöllinen kotihoito asiakkat laskentahetkellä 31.12.2016 yli 75v Kanta-Kokkola 4 aluetta 310 Pohjoinen kotihoito 108 Kruunupyy kotihoito 96 Kuuskumpu 47 yht. 561 Palveluseteliasiakkaat kumulatiivinen 114 Palveluseteliasiakkaat laskentahetkellä 31.12.2016 49 Ostopalveluasiakkaat 31.12.2016 7 Laitos- ja palveluasuminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valvontakäyntien perusteella Lepolan palvelukeskuksessa toteutettiin kiinteistössä tarvittavat muutokset. Samalla toimintaa profiloitiin uudelleen. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on 18 sekä lyhytaikaispaikkoja 6, joita käytetään pääsääntöisesti omaishoidon vapaisiin liittyvien kuntien alueella. Emiliehemmetin 34 paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön toiminta siirtyi Folkhälsanilta kaupungin toiminnaksi. Terveyspalveluiden terveyskeskussairaalan Teerijärven vuodeosaston toiminta päättyi 14.6.2016, jonka jälkeen osasto siirtyi sosiaalihuoltolain alaiseksi yksiköksi. Toiminta profiloitiin kuntouttavaksi lyhytaikaishoidon yksiköksi. 28
Tervakartanon palvelukeskuksen Kiila-osaston toiminta päättyi suunnitelmien mukaan 30.6.2016, jonka jälkeen Kiila-osaston tiloihin jäi asumaan sellaiset ikäihmiset, joilla ei ollut yö hoidon tarvetta. Toiminnan muuttuessa käytiin asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa hoitoneuvottelut ja asiakkaille järjestettiin tarpeen mukainen palvelu. Honkaharjun palvelukeskuksen osastojen 2 ja 3 toiminnan uudelleen profilointi aloitettiin. Tarkoituksena on, että jatkossa kyseisillä osastoilla hoidetaan sairaanhoidollisesti vaativampia asiakkaita kuin aikaisemmin sekä elämän loppuvaiheessa olevia asiakkaita. Henkilöstölle tehtiin osaamiskartoitukset sekä kehityskeskusteluiden yhteydessä kartoitettiin halukkuus toimia yksikössä. Muutos vaatii osaamistason nostamista sekä motivaatiota. Sandbackan hoitokeskuksen kiinteistön peruskorjaus valmistui. Jatkossa tiloissa on tehostettua palveluasumista 15 paikkaa ja laitoshoidon paikkoja 19. Yksityinen palvelutalo Villa Fiona avattiin 1.7.2016. Paikkoja yksikössä on 52, joista käytössä on ollut n. 45 paikkaa. Puitesopimuksen mukaan kaupunki ostaa vain tarvitsemansa paikat, kuten menetellään kaikkien yksityisten puitesopimuksen piirissä olevien yksityisten palvelutalojen kanssa. Ensisijaisesti käytetään kaupungin omat palvelutalopaikat. Kuntosalitoimintaa kehitettiin edelleen liikunta- ja terveyspalveluiden kanssa kuluvan vuoden aikana. 29