5. Kaukoputket ja observatoriot

Samankaltaiset tiedostot
5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

6. Kaukoputket ja observatoriot

Kaukoputket ja observatoriot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet

Teleskoopit ja observatoriot

Tähtitieteen perusteet: Johdatusta optiseen havaitsevaan tähtitieteeseen. FT Thomas Hackman FINCA & HY:n fysiikan laitos

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Harjoitukset (20h): Laskuharjoitukset: 6x2h = 12h Muut harjoitukset (ryhmätyöskentely): 8h Luentomateriaali ja demot:

13. Uusi havaintoteknologia

Suomalaisten löytämät asteroidit

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Optiikkaa. () 10. syyskuuta / 66

3 Havaintolaitteet. 3.1 Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)

NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Kauniiden kuvien valmistus Nordic Optical Telescopella

7.4 Fotometria CCD kameralla

Tähtitieteen pikakurssi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Teoreettisia perusteita I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

Radioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.

Havaitseva tähtitiede 1

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

2.11 Tähtiluettelot/tähtikartat

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

8. Fotometria (jatkuu)

La Palma ja NOT. Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto

Ratkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2013

1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.

HDV600 -sarjan videoskoopit

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:

Jakokosken tähtitornin ja kaukoputken käyttöohjeet

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2008

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

Varoitus. AstroMaster-kaukoputkilla on kahden vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja saat internetsivustoltamme osoitteesta

34. Geometrista optiikkaa

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

10. Spektrometria. Havaitsevan tähtitieteen luennot & Thomas Hackman. HTTPK I kevät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

UUTTA UUDET TUOTTEET x56 PM II High Power Digital. 5-20x50 PM II TARKKUUS ON VALTTIA!

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

CCD-kuvaamisesta. Jouni Raunio / TaUrsa

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

STELLARIUM KÄYTTÖOHJE

Tähdenpeitot määritelmä

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Murtoisten tähtikeskus hanke

// conquest hd KOE luonto lähempänä KUIN KOSKAAN

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Toimintakertomuksen sisältö:

TÄHTITIETEEN PERUSKURSSI II Periodi IV, 2009 Harry J. Lehto, Ph.D., Dos Pasi Nurmi, FT

REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä

TUOTELUETTELO TERVEYDENHUOLTO

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

90 EQ # EQ # EQ-MD # EQ-MD

Meade LX200GPS -kaukoputken käyttöohjeet

eli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0

Havaintomatka La Palmalle

Toimintakertomuksen sisältö:

1962: dialyt 2012: victory ht

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Numero 39. Turun Ursa r.y.

Transkriptio:

5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka

5.1 Teleskooppia kuvaavat perussuureet! Tärkeimmät ominaisuudet: " Tyyppi (peili vai linssi) " Objektiivin halkaisija D " Polttoväli f! Havaintoihin vaikuttaa: " Valonkeräyskyky " Aukkosuhde f/d kuvaa teleskoopin valovoimaa " Kuvan mittakaava polttotasossa, yleensä yksiköissä /mm tai /pix " Erotuskyky (käytännössä ilmakehä rajoittaa)

5.1 Teleskooppia kuvaavat perussuureet! Esim. Tuorlan 1.05m teleskoopin erotuskyky on 0.13 Hubblen (2.4m) 0.06 ja NOTin 0.05! Yleensä seeing hyvälläkin paikalla 0.5-1.0, merenpinnan tasolla usein 3-5! Apupeilin pidike aiheuttaa diffraktiokuvion, joka hyvällä seeingillä ja/tai kirkkaiden tähtien kanssa voi aiheuttaa ongelmia

5.1 Teleskooppia kuvaavat perussuureet! Mitat valitaan käyttötarkoituksen mukaan: " Himmeät kohteet tai tarve hyvälle erotuskyvylle! suuri D " Laajat kohteet, pieni pintakirkkaus! pieni f " Pienet, mutta kirkkaat kohteet! suuri f

5.2 Klassiset optiset ratkaisut! Dioptriset eli linssiteleskoopit! Kataoptiset eli peiliteleskoopit! Katadioptriset eli sekä peilejä, että linssejä

5.2 Linssiteleskooppi + Umpinainen, tukeva rakenne + Huolto- ja säätövapaa + Ei apupeiliä - Pitkä ja näkökenttä pieni - Värivirheitä - Valmistaminen vaikeaa

5.2 Linssiteleskooppi! Käytetään yleensä havaintoihin, joissa tarvitaan hyvää erotuskykyä (kaksoistähdet, planeetat, Aurinko, meridiaanikoneet)

5.2 Newtonin kaukoputki + Helppo valmistaa + Halpa - Instrumenttien asentaminen hankalaa - Voimakas koma - Aukkosuhde valittava isoksi, jotta apupeili ei kasva liian isoksi

5.2 Cassegrain teleskooppi! Useimmat isot teleskoopit Cassegrain tai Ritchey-Chretien tyyppisiä (esim. VLT, Keck)! Ritchey-Chretien teleskooppi on Cassegrainin parannettu muoto, jossa myös pääpeili on hyperboloidi

5.2 Cassegrain teleskooppi + Kompakti rakenne, helppo rakentaa vakaaksi + Instrumenttien asentaminen helppoa + Koma ja palloaberraatio pienempiä kuin Newtonissa + Ritchey-Chretien: ei komaa, eikä palloaberraatiota - Kuvakentän kaarevuus ja astigmatismi suurempia kuin vastaavassa Newtonissa - Ritchey-Chretien: korkea-asteiset pinnat vaikeita valmistaa - Fokusointi tehtävä tarkasti

5.2 Schmidt kamera + Laaja kuvakenttä - Korjauslasi vaikea valmistaa - Yleensä umpinainen rakenne, lämpöongelmia - Kuvapinta kaareva (voidaan korjata)

5.2 Schmidt-Cassegrain + Lyhyt pitkästä polttovälistä huolimatta + Laaja ja lähes virheetön kuvakenttä - Vaikea valmistaa - kallis

5.2 Maksutov! Sekä pääpeilin, että korjauslasin pinta pallopintoja! Samat edut ja haitat kuin edellisellä

5.2 Erikoisuuksia! Esim. kameran (kaupallisella) linssioptiikalla varustettuja CCD - kameroita " SuperWASP

5.3 Teleskoopin pystytys! Ekvatoriaalinen ja altatsimutaalineen eli atsimutaalinen! Monta eri teknistä ratkaisua ekvatoriaaliseen pystytykseen: haarukka, saksalainen pystytys, englantilainen pystytys, hevosenkenkäpystytys

5.3 Teleskoopin pystytys

5.3 Teleskoopin pystytys

5.4 Fokus! Primäärifokus! Newton-fokus

5.4 Fokus! Cassegrain -fokus! Coude -focus

5.4 Fokus! Nasmyth fokus! Teleskoopissa voi olla useita instrumentteja kiinni samaan aikaan eri fokuksissa

5.5 Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä! Optisen systeemin valinta! Hionnan laatu " Tarkkuus oltava ~"/10 (Hubble "/20)! Pääpeilin tuenta " Aktiivinen optiikka! Suojaus hajavaloa vastaan (baffling)

5.5 Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä

5.5 Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä

5.5 Terminen suunnittelu! Lämpölähteitä: " Teleskooppi, peili, rakenteet " Teleskooppirakennus " Instrumentti " Havaitsija " Huoltorakennukset, ympäröivä observatorio " Maaperä

5.5 Terminen suunnittelu

5.5 Terminen suunnittelu

5.5 Terminen suunnittelu

5.5 Mekaaninen suunnittelu! Laakerointi! Tasapainotus! Värähtelyn estäminen! Tuulen sietokyky! Peilin materiaalilla oltava pieni lämpölaajenemiskerroin

5.6 Havaintopaikan valinta! Pilvisiä öitä mahdollisimman vähän! Kuiva ilmasto! Sijainti korkealla (ohut ilmakehä, taivas tumma)! Hyvä seeing! Pieni valosaaste! Ympäröivä infrastruktuuri

5.6 Havaintopaikan valinta

5.7 Isot teleskoopit maailmalla! Kotitehtävänä " Vinkkejä: GMT, TMT, GranTeCan, E-ELT (myös Euro50), JWST