Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi 1 Hanna Hämäläinen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Taustalla hallituksen strateginen tavoite: terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, hallituskauden tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistuminen LAPE on yksi hallituksen 26 kärkihankkeesta Kyseessä historiallisen laaja lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden kansallisesti ohjattu muutosohjelma, jossa luodaan ihmislähtöisiä palveluita, parempaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä pidetään kustannusten kasvua kurissa. LAPE tähtää sirpalemaisesta kehittämisestä kokonaisvaltaiseen uudistukseen ja pysyvään muutokseen Kehittämisessä mukana kaikki Suomen maakunnat ja kunnat, järjestöjä, seurakuntia sekä yksityisiä toimijoita. Jokaiseen maakuntaan ja pääkaupunkiseudulle on valittu muutosagentti edistämään ja innostamaan alueen toimijoita LAPE-muutosohjelmassa 2 Hanna Hämäläinen
Tavoitteet Lapsi- ja perhelähtöisemmät palvelut Vaikuttavammat palvelut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Paremmin yhteen sovitetut palvelut Kustannustehokkaammat palvelut 3 Hanna Hämäläinen
Muutosta ohjaavat periaatteet 4 Hanna Hämäläinen
LAPE- maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus 5 Hanna Hämäläinen
LAPE - työryhmät 6 Etunimi Sukunimi
LAPE-ryhmät maakunnassa Kunnan LAPE-ryhmä Edustus kunnan sote-, sivistys- ja nuorisotoimesta, keskeisten järjestötoimijoiden ja seurakuntien edustus Edistää, ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvioi kunnassa tehtävää LAPEmuutostyötä ja linkittyy tulevaisuuden kuntakehittämiseen Toimii vuoropuhelussa maakunnan LAPE-ryhmän kanssa ja SOTEvalmistelun kanssa Maakunnan LAPE-ryhmä Edustus alueen kunnista, sairaanhoitopiiristä, järjestökentästä, oppilaitoksista, osaamiskeskuksesta, seurakunnista Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen LAPE -muutostyötä Toimii vuoropuhelussa oman kunnan SOTE-valmistelun sekä muiden kärkihankkeiden kanssa valtakunnallisen LAPE-muutostyön kanssa
LAPE muutostuen elementit ja aikataulua LAPE- muutosohjelma käynnistyi vuoden 2017 alussa Maakunnalliset hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta 2017 Kevään 2017 aikana toimintakulttuurin työpajaprosessi: 3 oppimisverkostoa Vuoden 2017 aikana LAPE-konferenssien sarja (aikana 4 x 2 pvää): 1.päivä kaikille kehittämiskokonaisuuksille yhteinen ohjelma 2.päivä eriytyvä ohjelma: eri kehittämiskokonaisuuksien työpäivä Hankekohtainen tuki: verkkoklinikka, neuvottelut Koulutukset ja osaamisen vahvistaminen Viestintä Maakunnalliset LAPE-ryhmät: ohjaavat, tukevat ja koordinoivat muutostyötä Muutosagentit ja hankejohtajat: verkostoyhteistyö ja linkki maakunnan ja kansallisen tason välillä 8 Hanna Hämäläinen
KEPA- Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi KEPA:n tavoitteet ovat: Integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö koko maakunnassa Varmistaa maakuntaan yhteinen toimintakulttuuri ja luoda lapsistrategia Löytää lapsille, nuorille ja perheille aitoja osallistumisen tapoja, joilla he voivat vaikuttaa omissa asioissaan ja olla mukana palveluiden ja toimintojen kehittämisessä Monitieteellinen tutkimus ja vaikutusten arviointi lapsen osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisessa Muutostyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yhteisöiden sekä kuntalaisten kanssa. 9 Etunimi Sukunimi
Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Toimintakulttuurin muutos Keski-Suomessa, tavoitteet: Lapsibudjetointi Lapsivaikutusten arviointi Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Tietopohja ja hyvinvoinnin seuranta Perheystävällisten työpaikkojen toimintamallien käytäntöön vieminen Keski-Suomen LAPE -hankkeessa toimintakulttuurin muutokseen liittyvänä toimenpiteenä on maakunnallisen lapsistrategian kokoaminen ja julkaiseminen
Perhekeskustoiminnan käynnistäminen kunnissa Perhekeskustoimintamallin käynnistäminen koko maakunnassa on yksi Keski-Suomen -muutoshankkeen keskeisimmistä tavoitteista. Perhekeskusten toteutustavat vaihtelevat paikkakunnittain (asukasmäärä, ikärakenne, palvelut, elinkeinorakenne, välimatkat jne.). Uudistuksessa huomioidaan kuntakohtaiset erot. Keskeiset ideat ja toimintamallit ovat yhteisiä. Perhekeskustoimintamallin sisällä kehitetään mm. eroauttamista ja perhevalmennusta. Perhekeskustoimintamallien tavoitteet ja kunnittaiset toimeenpanosuunnitelmat kevään 2017 aikana. Hanketyöntekijät ja osaamisen tuki mukana perhekeskustoiminnan suunnittelussa ja käyttöönotossa
Varhaiskasvatus ja perusopetus lapsen, nuoren ja perheen tukena Tavoitteet: Tukea henkilöstön vuorovaikutusosaamista kasvatusyhteistyösuhteen luomisessa lasten vanhempien kanssa eri toimintaympäristöissä. Vahvistaa vanhempien osallisuutta ja kumppanuutta Lisätä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Edistää lapsen kokonaisvaltaista tuen tarpeen arviointia (huomioiden sosiaalinen, emotionaalinen ja kognitiivinen tuki). Kehittää varhaiskasvatuksen ja koulun roolia osana perhekeskustoimintamallia.
Erityispalveluiden uudistaminen Monitoimijainen arviointi, tavoitteet: Toteutetaan yhteistyössä matalan kynnyksen perhekeskusten ja varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa tapahtuvan kehittämistyön kanssa siten, että toimintatavat yhdistetään integroiduiksi monitoimijaisiksi arvioinnin kokonaisuuksiksi. Lastensuojelun monitoimijaisen mallin juurruttamisen edellytyksenä ovat toimijoiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön, toimivat rakenteet sekä maakunnallinen johtamisen ja osaamisen kulttuuri. Hyödynnetään ns. Hackneyn mallia ja pyritään systeemiseen toimintakulttuurin muutokseen. Toteuttamisessa huomioidaan maakunnalliset erot ja muutostyö toteutetaan pilotointien avulla. Toimintakulttuurin muutos edellyttää vahvaa aitoa yhteistyötä, avointa johtajuutta ja tutkimuksellista tukea.
Erityispalveluiden uudistaminen Perhetyö ja perhekuntoutus, tavoitteet: Lasten ja perheiden perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallinen palvelukokonaisuus on määritelty ja mallinnettu. Palvelukokonaisuudet ovat monitoimijaisia ja integroituneita pilottialueilla ja hankkeen päättyessä levittyneitä koko maakunnan alueella. Kotiin tuotavat palvelut ovat perheen hyvinvointia lisääviä, liikkuvia, asiakkaita osallistavia ja asiakaslähtöisesti räätälöityjä. Perhetyön ja perhekuntoutuksen palvelut ovat vaikuttavia. Palveluiden piirissä olevien lasten ja perheiden hyvinvointi on lisääntynyt.
Vaativan erityistason palvelut Sijaishuollon perhehoito, tavoitteet: Lisätä lastensuojelun sijaisperheissä ja ammatillisissa perhekodeissa toteutuvaa perhehoitoa. Varmistaa, että sosiaalityön ja muiden toimijoiden tuki perhehoitoa tarjoaville tahoille sekä sijoitetuille lapsille on riittävää ja että tuki vastaa sijoitettujen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin Perhehoidon maakunnallisen toimintamallin laadinta. Tutkimus- ja muun monialaisen tiedon avulla määritellyt lastensuojelun perhehoidon työskentelyn periaatteet Maakunnallinen perhehoidon toimintaohjelma. Lapsikohtainen ja maakuntatasoinen vaikuttavuuden arviointi
Vaativan erityistason palvelut Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli, tavoitteet: Tuotetaan valtakunnallisesti yhdenmukainen ohjauksen ja valvonnan toimintatapa (valvonnan keinot, määräajat ja laatukriteerit). Vahvistetaan sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeiden kuulluksi tulemista ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kasvuyhteisöihinsä. Varmistetaan sijoitettujen lasten ja nuorten oikeusturvan toteutuminen sekä vahvistetaan heidän tietoisuuttaan omista oikeuksistaan.
Vaativan erityistason palvelut Moni- ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin uudistaminen, tavoitteet: Palveluiden sujuvuus, oikea-aikaisuus ja lapsi- ja perhelähtöisyys Vertikaalisen integraation kehittämistavoitteet somaattisesti sairaiden lasten kohdalla Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet tarvitsevat palvelut, joissa matalan kynnyksen palveluissa toimii konsultaatiomahdollisuudet hyvin erityistason ja perustason välillä.
Vaativan erityistason palvelut Vammaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin uudistaminen, tavoitteet: Hankkeen tuloksena on kehitetty vaikeavammaisten lasten ja nuorten erityistason ja vaativimman erityistason palvelumalli Keski-Suomessa sekä liikkuvat kuntoutuspalvelut osana sitä. Erityisesti huomioidaan autisminkirjonhäiriön diagnoosin omaavien nuorten murrosiän ongelmat ja siinä vaiheessa tarvittavat palvelut. Hankkeessa kehitetään toimiva palvelumalli niille lapsille ja nuorille, joilla on asiakkuus sekä vammaispalveluissa että lastensuojelussa.
Hankekumppanit ja asiantuntijapalvelut Toimintakulttuurin muutos Haukkalan Säätiö Työterveyslaitos (Perheystävällinen työpaikka) Hankkeen arviointi: JAMK, Perhetutkimusyksikkö Matalan kynnyksen palvelut / Varhaiskasvatus ja perusopetus hyvinvoinnintukena Perhekeskusmalli MLL Laukaan kunta Keski-Suomen Liikunta ja Likes Familyroom Erityis- ja vaativan tason palvelut Nuorten Ystävät/Suunta Perhehoidon järjestöt Koske Päivi Kalilainen
Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät Perhehoitoliitto Pelastakaa Lapset Keski-Suomen Liikunta ry ja Likes Pesäpuu Sininauha Sos-Lapsikylä Vanhempainfoorumi Ensi- ja turvakoti Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi- Suomen yhdistys Seurakunnat Niilo Mäki Säätiö Pienkoti Aura NHG Jamk, Hyvinvointiyksikkö JY Kasvatustieteenlaitos JY Perhetutkimusyksikkö JY sosiaalityön yksikkö JY psykologian laitos Attentio Haukkalan Säätiö Mobile Kid Oy Vaalijalan kuntayhtymä Nuorten Ystävät Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Monimuotoiset perheet ry Jyväskylän taide- ja kulttuuripäiväkoti Muita yhteistyötahoja
KEPA hanketiimi Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen Kehittämiskoordinaattorit: Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen ja Sari Paananen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff/Haukkala Säätiö 21 Etunimi Sukunimi
#lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Hanna Hämäläinen Muutosagentti Keski-Suomi Hanna.k.hamalainen@jkl.fi 014-2660992/ 050-3046670 22 Hanna Hämäläinen