Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Samankaltaiset tiedostot
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

TIETOISKU 9/

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestörakenne 2017/2018

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

TIETOISKU 6/

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

Väestörakenne 2018/2019

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

TIETOISKU 10/

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Tilastokatsaus 9:2014

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Tilastokatsaus 6:2014

TIETOISKU 2/

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Tilastokatsaus 10:2014

Väestön toiminta Sipoossa

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Matkailun kehitys maakunnissa

Tutkimuksen lähtökohdat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Transkriptio:

ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimusryhmä Vuosi 2007 oli merkittävä, sillä pääkaupunkiseudun väestömäärä ylitti miljoonan asukkaan rajan noin 7 600 hengellä. Seudun asukkaista Espoossa oli 2008 alussa 238 047. Vuodessa väestömäärä oli kasvanut 3 028 hengellä, kasvu oli hieman hidastunut ja lisäys oli 1,3 % kantaväestön määrästä. Suurimman väestölisäyksen vuoden 2007 aikana sai Vanha-Espoo, ja toiseksi suurimman Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahden väestökehitykseen vaikutti edelleen alueella kesällä 2006 pidetyt Asuntomessut, ja väestömäärä kasvoi yli 300 hengellä. Vähiten lisäystä oli Suur-Matinkylässä. Alle kouluikäisten lasten osuus oli pysynyt ennallaan vuoden 2007 aikana, ja kouluikäisten vähentynyt. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla 700 hengellä ja osuus väestöstä nousi kymmenesosaan. Yli 75-vuotiaiden väestöosuus oli 4,1 %. Alle 35-vuotiaita oli 48 % väestöstä. Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa. Myös Suur-Kauklahdessa, Pohjois-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa. Espoo on jo vuosia monikielistynyt. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli lähes 17 500 ja heidän osuutensa oli 7,3 %:iin. Yleisimpiä vieraita kieliä olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia yli 12 700 henkeä. Vuodessa ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,9 %:sta 5,3 %:iin. Ulkomaalaisten yleisimmät alkuperämaat Euroopassa olivat yhä Viro ja Venäjä ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa. Afrikasta ylivoimaisesti eniten oli Somalian kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia, Etiopia ja Nigeria. Aasialaisista eniten oli kiinalaisia, ja toiseksi eniten intialaisia.

1 Väestön määrän kehitys Vuosi 2007 oli merkittävä siinä suhteessa, että pääkaupunkiseudun väestömäärä ylitti miljoonan asukkaan rajan noin 7 600 hengellä. Koko pääkaupunkiseudulla väestön lisäys voimistui vuonna 2005 ja kasvu jatkui vuonna 2006. Sekä suhteellisesti että määrällisesti pääkaupunkiseudun asukasmäärän lisäys kasvoi edelleen vuonna 2007. Asukkaita tuli lisää lähes 9 900, mikä merkitsi 1 % kasvua. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt edellisvuoden tasolla: seudun väestön osuus maamme asukkaista pysyi 19 %:ssa. Koko maassa väestö lisääntyi noin 23 500 hengellä. Lisäys oli suurin sitten vuoden 2003. Henkeä 6000 5000 4740 5013 4574 4705 4761 4128 4232 4000 3000 3828 3604 3565 2634 3241 3315 3028 2000 1000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1995-2008 Seudun asukkaista Espoossa oli vuoden 2008 alussa 238 047. Vuodessa väestömäärä oli kasvanut 3 028 hengellä. Väestömäärän kasvu oli hieman hidastunut ja suhteellinen lisäys oli 1,3 % kantaväestön määrästä. Helsinki sai edellisvuottakin suuremman väestönlisäyksen, noin 4 000 henkeä. Myös Vantaan väestölisäys oli jonkin verran suurempi kuin viime vuosina yleensä. Muista suurista kaupungeista Tampereen kasvu oli hieman pienentynyt ja Oulun suurentunut edellisen vuoden tasosta. Turun väestökehitys on ollut ailahtelevaa, kasvua oli parin vuoden ajan, mutta vuoden 2007 väestökehitys oli supistuva. 2 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008

Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2006/07 ja 2007/08 sekä vuosimuutos Kunta 2006/07 2007/08 Muutos Muutos-% Espoo 235 019 238 047 3 028 1,3 Helsinki 564 521 568 531 4 010 0,7 Vantaa 189 711 192 522 2 811 1,5 Kauniainen 8 469 8 511 42 0,5 PKS yhteensä 997 720 1 007 611 9 891 1,0 Tampere 206 368 207 866 1 498 0,7 Turku 175 354 175 286-68 0,0 Oulu 130 178 131 585 1 407 1,1 Koko maa 5 276 955 5 300 484 23 529 0,4 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, Oulu, Tampere ja Turku, väestömäärän kasvu oli laimentunut vuoden 2006 aikana. Tampereella suhteellinen väestömäärän kasvu oli pysynyt lähes ennallaan, Turussa laskenut ja vain Oulussa kasvanut. Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2002 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2002/03 221 597 4 761 2,2 2003/04 224 231 2 634 1,2 2004/05 227 472 3 241 1,4 2005/06 231 704 4 232 1,9 2006/07 235 019 3 315 1,4 2007/08 238 047 3 028 1,3 2 Väestön määrä alueittain Suurimman väestön lisäyksenvuoden 2007 aikana sai jo kolmantena vuotena peräkkäinvanha- Espoo ja toiseksi suurimman Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahden väestökehitykseen vaikutti edelleen alueella kesällä 2006 pidetyt Asuntomessut, ja väestömäärä kasvoi yli 300 hengellä. Vähiten asukasmäärä lisääntyi Suur-Matinkylässä. Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 3

HENKILÖÄ 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 VUOSI Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1990-2008 Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2007/08 ja vuosimuutos suuralueittain Asukkaita Muutos v:sta 2007 Suuralue 2007/08 Asukasta % keskiväkil. 1. Suur-Leppävaara 58484 436 0,7 2. Suur-Tapiola 42296 391 0,9 3. Suur-Matinkylä 33476 44 0,1 4. Suur-Espoonlahti 48910 261 0,5 5. Suur-Kauklahti 6500 309 4,9 6. Vanha-Espoo 34657 1 044 3,1 7. Pohjois-Espoo 10141 387 3,9 Laitokset ym. 3 583 156 4,5 Yhteensä 238 047 3 028 1,3 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2008 alussa 238 028 henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui 2 100 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli lisääntynyt lähes 400 hengellä. Myös espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin 2 700 henkeä, mikä ei juurikaan poikennut edellisvuodesta. Kun tilapäiset asumiset Espoossa ja espoolaisten muualla oleskelut otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 237 520 eli vain noin 500 asukasta virallista väkilukua vähemmän. 4 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008

Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2007/2008 Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara 58 484 471-451 58 504 Suur-Tapiola 42 296 519-446 42 369 Suur-Matinkylä 33 476 297-313 33 460 Suur-Espoonlahti 48 910 335-342 48 903 Suur-Kauklahti 6 500 63-32 6 531 Vanha-Espoo 34 657 316-202 34 771 Pohjois-Espoo 10 141 72-63 10 150 Muut 3 583 27-778 2 832 Koko Espoo 238 047 2 100-2 627 237 520 Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja toiseksi eniten Suur- Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten lasten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2007 aikana, vaikka määrä olikin kasvanut noin 300 lapsella. Kouluikäisten määrä oli vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti, mutta nuorten, 16-19 -vuotiaiden, määrä ja myös osuus oli hieman kohonnut kuten vuotta aikaisemminkin. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 0-6 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 1995-2008 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2007 aikana runsaalla 700 hengellä ja osuus väestöstä nousi kymmenesosaan. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi seitsemäntenä vuotena peräkkäin ja oli vuoden 2008 alussa 4,1 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997 ja vuoden 2007 lopussa alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä oli noin 48 %. Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 5

Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 2004-2008 Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ 2003/04 21 882 27 445 10 578 50 052 93 942 12 284 8 048 2004/05 21 946 27 712 10 716 50 651 95 190 12710 8 547 2005/06 22 381 27 727 11 132 51 588 96 809 13072 8 995 2006/07 22 800 27 676 11 490 51 979 97 610 14 024 9 440 2007/08 23 151 27 615 11 950 52 338 98 780 14 408 9 805 % 2003/04 9,8 12,2 4,7 22,3 41,9 5,5 3,6 2004/05 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 5,6 3,8 2005/06 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 5,6 3,9 2006/07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4,0 2007/08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4,1 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Myös Suur-Kauklahdessa, Pohjois-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa, jossa alle 35- vuotiaiden osuus oli edelleen 46 %. % 100 9,8 14,2 11,2 9,8 7,4 6,6 7,0 10,2 80 60 40 20 39,8 24,6 4,7 11,1 39,5 42,7 44,7 23,0 23,0 17,3 5,4 5,0 4,7 12,8 10,6 9,9 41,0 40,8 42,2 19,3 23,6 16,1 5,2 5,1 5,3 13,6 16,2 12,1 41,5 22,0 5,0 11,6 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 0-6 0 9,9 7,7 8,4 9,9 13,6 11,6 13,4 9,7 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2007/08 (%) Yli 65-vuotiaiden osuus oli jälleen korkein Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä ja matalin Vanhassa-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa väestömäärän lisäys oli nuorentanut asukasrakennetta. Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2007 aikana hieman miesvaltaistunut, vaikka enemmistö espoolaisista oli edelleen naisia. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue ja Pohjois-Espoo miesvaltaisin. Miesten osuus oli kohonnut jonkin verran muualla paitsi Suur- Matinkylässä, Vanhassa-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. 6 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008

Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2007/2008. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 7

Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 48,9 51,1 100 58 484 2. Suur-Tapiola 49,6 50,4 100 42 296 3. Suur-Matinkylä 47,8 52,2 100 33 476 4. Suur-Espoonlahti 48,7 51,3 100 48 910 5. Suur-Kauklahti 49,7 50,3 100 6 500 6. Vanha-Espoo 49,3 50,7 100 34 657 7. Pohjois-Espoo 50,0 50,0 100 10 141 Koko Espoo 49,1 50,9 100 238 047 Lkm 116 949 121 098 5 Äidinkieli Espoo on jo vuosien ajan ripeästi monikielistynyt ja suomenkielisten osuus laski jälleen vuoden 2007 aikana 84 %:iin. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli 8,4 % vuoden alussa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli lähes 17 500 ja heidän osuutensa oli kohonnut 6,7 %:sta 7,3 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro, somali ja englanti, joka oli hieman kasvattanutkin osuuttaan. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2006/07 ja 2007/08 2006/07 2007/08 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi 199 226 84,8 200 564 84,3 Ruotsi 20 041 8,5 20 054 8,4 Venäjä 2 502 1,1 2 712 1,1 Somali 1 315 0,6 1 425 0,6 Englanti 1 265 0,5 1 397 0,6 Viro 1 673 0,7 2 037 0,9 Saksa 487 0,2 518 0,2 Kiina 1 046 0,4 1 199 0,5 Vietnam 499 0,2 513 0,2 Arabia 763 0,3 818 0,3 Turkki 318 0,1 322 0,1 Espanja 341 0,1 373 0,2 Muut 5 543 2,4 6 115 2,6 Yhteensä 235 019 100 238 047 100 8 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008

% 100 80 7,6 6,4 5,0 8,3 8,3 10,2 6,0 4,7 9,8 13,6 10,4 8,5 4,2 5,7 Muu 60 Ruotsi Suomi 40 86,0 86,7 81,5 84,3 81,7 81,1 90,2 20 0 Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2007/08 (%) Suomenkielisten osuus laski muualla Espoossa Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta, mikä lienee vielä vuoden 2007 asuntomessujen vaikutusta. Ruotsinkielisten osuus joko laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla. Eniten ruotsinkielisiä oli edelleen Suur-Kauklahden asukkaissa. Vieraskielisiä oli eniten Vanhassa-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Suur-Matinkylässä ja alueilla, joilla se entuudestaan oli korkein. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2008 alussa yli 12 700 henkeä. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt noin 1 100, mikä oli noin sata henkeä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,9 %:sta 5,3 %:iin vuoden 2007 aikana. Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 9

Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2005/06, 2006/07 ja 2007/08 2 006 2 007 2 008 Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa 4 480 42,3 4995 43,0 5446 42,7 EU-maat 1 688 15,9 1815 15,6 1926 15,1 Ruotsi 354 3,3 350 3,0 365 2,9 Tanska 84 0,8 98 0,8 87 0,7 EFTA-maat 100 0,9 116 1,0 106 0,8 Norja ja Islanti 65 0,6 75 0,6 70 0,5 Baltia 1 424 13,4 1713 14,8 2077 16,3 Viro 1 355 12,8 1644 14,2 1999 15,7 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) 1 268 12,0 1351 11,6 1337 10,5 Afrikka 1 331 12,6 1440 12,4 1634 12,8 Pohjois-Amerikka 280 2,6 316 2,7 338 2,6 Latinalainen Amerikka 156 1,5 186 1,6 200 1,6 Kaakkois- ja Itä-Aasia 1 313 12,4 1481 12,8 1696 13,3 Keski- ja Länsi-Aasia 1 534 14,5 1656 14,3 1741 13,6 Australia ja Oseania 54 0,5 64 0,6 59 0,5 IVY-maat ja ent. NL 1 365 12,9 1366 11,8 1479 11,6 Venäjä 1 305 12,3 1316 11,3 1413 11,1 Valtioton ja tuntematon 87 0,8 105 0,9 162 1,3 Ulkomaat yhteensä 10 600 100 11 609 100 12 755 100 Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus pysyi lähes ennallaan 43 %:ssa. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus laski jälleen edellisestä vuodesta, ja myös Aasiasta tulleiden osuuden kasvu pysähtyi. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli 27 %. Afrikasta lähtöisin olevien osuus vierasmaalaisista oli hieman kohonnut vuonna 2007. Euroopassa yleisimmät alkuperämaat olivat yhä Viro sekä Venäjä ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa. Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia, joiden määrä oli liki 700 henkeä. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia, Etiopia ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia, joiden määrä oli lisääntynyt yli 150 hengellä 890 henkeen. Toiseksi eniten aasialaisista oli intialaisia, lähes 450 henkeä ja sitten irakilaisia ja iranilaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan väestössä. 10 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008

Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2007/2008. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 11

Sammandrag Befolkningsstrukturen 2007/08 År 2007 var betydelsefullt ur den synpunkten att befolkningen i huvudstadsregionen överskred miljonstrecket med cirka 7 600 personer. Koncentrationen av befolkningen till huvudstadsregionen höll sig emellertid på samma nivå som i fjol. Av regionens invånare bodde 238 047 personer i Esbo i början av 2008. På ett år hade befolkningsmängden ökat med 3 028 personer. Befolkningsökningen var lite långsammare än i fjol med en ökning på 1,3 procent av hela befolkningen. För redan tredje året i rad stod Gamla Esbo för den största befolkningsökningen 2007, medan Stor- Alberga stod för den näst största. På befolkningsökningen i Stor-Köklax inverkade fortfarande bostadsmässan sommaren 2006, och befolkningen ökade med mer än 300 personer. Den lägsta befolkningsökningen noterades i Stor-Mattby. Andelen barn under skolåldern höll sig under 2007 på samma nivå som tidigare, men andelen skolbarn sjönk både till antal och procentuellt. Antalet personer över 65 år ökade med drygt 700 personer, och deras andel av befolkningen steg till en tiondel. Andelen personer över 75 år var 4,1 procent. Andelen personer under 35 år i början av 2008 var ungefär 48 procent. Gamla Esbo stod fortfarande för den yngsta åldersstrukturen. Också i Stor-Köklax, Norra Esbo och Stor-Alberga var andelen personer över 35 år mer än hälften. Den äldsta åldersstrukturen noterades i Stor-Hagalund. Esbo har redan under flera års tid blivit allt mer flerspråkigt. Andelen finskspråkiga sjönk igen under 2007 och är nu 84 procent. Också andelen svenskspråkiga fortsätter att minska och var 8,4 procent i början av året. Antalet personer med ett annat modersmål än finska och svenska var nästan 17 500; andelen steg från 6,7 procent till 7,3 procent. De vanligaste främmande språken var ryska, estniska, somali och engelska. I början av 2008 bodde det mer än 12 700 utländska medborgare i Esbo. På ett år ökade antalet utlänningar med cirka 1 100 personer. Procentuellt ökade utlänningarnas andel jämfört med antalet Esbobor från 4,9 procent till 5,3 procent under 2007. De vanligaste ursprungsländerna för invandrare i Europa var fortfarande Estland och Ryssland och efter dessa Jugoslavien tillsammans med det forna Jugoslavien. Av invandrare från afrikanska länder som bor i Esbo var de flesta somaliska medborgare. De näst vanligaste afrikanska utvandringsländerna var Kenya, Etiopien och Nigeria. Av invandrare från Asien kom de flesta från Kina, och andelen kineser ökade till 890 personer. Den näst största asiatiska invandrargruppen var indierna, närmare 450 personer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi