Tilaaja Renor Oy Tiedoksi Ulla Tuominen, Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistys ry. Riitta Niskanen, Lahden tekninen ja ympäristötoimi Kaarle Milen, Lahti Aqua Asiakirjatyyppi Vastaus Päivämäärä 18.4.2017 Viite 1510027123 004 VASTAUS ANTTILANMÄKI-KITTELÄN ASU- KASYHDISTYS RY.:N MUISTUTUK- SEEN KOSKIEN ASKON ALUEEN KUNNALLISTEKNISTÄ YLEISSUUN- NITELMAA JA HULEVESISELVITYSTÄ
VASTAUS ANTTILANMÄKI-KITTELÄN ASUKASYHDISTYS RY.:N MUISTUTUKSEEN KOSKIEN ASKON ALUEEN KUNNALLISTEKNISTÄ YLEISSUUNNITELMAA JA HULEVESISELVITYSTÄ Päivämäärä 24.3.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Marjo Valtanen Osmo Niiranen Vastaus muistutukseen Viite 1510027123 004 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi
VASTAUS ANTTILANMÄKI-KITTELÄN ASUKASYHDISTYS RY.:N MUISTUTUKSEEN KOSKIEN ASKON ALUEEN KUNNALLISTEKNISTÄ YLEISSUUNNITELMAA JA HULEVESISELVITYSTÄ SISÄLTÖ 1. MUISTUTUS 1 1.1 Kaava-alueen laajuus 1 1.2 Kaavan vaikutusten arviointi Paskurinojaan 1 1.3 Tulvareitin vaikutus kellarien tulvimiseen 1 1.4 Hulevesisuunnitelmat kaava-asiakirjaan sekä radan varren ympäristöselvitys kokonaisuutena tehtäväksi 1 1.5 Paskurinojan veden laatu 2 1.6 Hulevesialtaiden turvallisuus 2 2. VASTAUS 2 2.1 Kaava-alueen laajuus 2 2.2 Kaavan vaikutusten arviointi Paskurinojaan 2 2.3 Tulvareitin vaikutus kellarien tulvimiseen 5 2.4 Hulevesisuunnitelmat kaava-asiakirjaan 5 2.5 Paskurinojan veden laatu 5 2.6 Hulevesialtaiden turvallisuus 6
1 1. MUISTUTUS Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry. on antanut 25.2.2017 muistutuksen Askon alueen asemakaavaehdotuksesta A-2644 25.11.2016 Lahden kaupungin tekniselle ja ympäristölautakunnalle. Yhdistys katsoo olevansa osallinen kaava-asiaan, koska se edustaa kaavan vaikutusalueella asuvia. Anttilanmäki on kaavan vaikutusaluetta, koska alla mainitut kaavaratkaisut koskettavat radan eteläpuolta. Seuraavassa on yhteenveto muistutuksen asiakohdista. 1.1 Kaava-alueen laajuus Kaavaratkaisuissa on esitetty hulevesien johtamista kaava-alueen ulkopuolelle teollisuusalueelle, jolla on voimassa aluevarausmerkintä su 3, Istutettava tontin osa. Kaavan ratkaisut ovat voimassa vain kaava-alueella. Kaava-aluetta tulee laajentaa käsittämään kaikki tarvittavat maankäytön muutokset. 1.2 Kaavan vaikutusten arviointi Paskurinojaan Hulevesien ja tulvavesien reititys Paskurinojaan lisää tulvariskiä Uudenmaankadun kauppakeskusten alueella. Kaavan vaikutukset tulviin ja veden laatuun Paskurinojan lähialueilla tulisi arvioida. 1.3 Tulvareitin vaikutus kellarien tulvimiseen Anttilanmäellä ovat kellarit tulvineet rankkasateilla. Kaavan yhteydessä laaditusta hulevesiselvityksestä ilmenee, ettei kaikkia vanhoja sadevesiputkia ole selvitetty. Onko sadevesiä johdettu jätevesiviemäreihin Renorin alueella? Tätä ei ole riittävästi selvitetty ja pitää selvittää hulevesisuunnitelmassa. Vihdinpolun alikulkutunneli toimii tulva-altaana, joka voi nostaa jätevesiä kellareihin, jos sadevesiputkia on yhdistetty viemäriputkiin. 1.4 Hulevesisuunnitelmat kaava-asiakirjaan sekä radan varren ympäristöselvitys kokonaisuutena tehtäväksi Kaavassa viitataan hulevesisuunnitelmaan, jota ei ole kaava-asiakirjoissa, mikä osoittaa, että kaavaratkaisut eivät perustu riittäviin selvityksiin. Kaava-alueella on nyt runsaasti läpäiseviä hiekka- ja sora-alueita. Niiden rakentaminen ja päällystäminen tulee aiheuttamaan hule- ja tulvavesien lisääntymistä kaava-alueella. Hulevesien pidätys-, käsittely-, sekä puhdistusvaatimukset tulee esittää kaavassa. Lahden kaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty miten kaavoissa ohjataan hulevesien käsittelyä. Viime vuosina kaavoissa onkin esitetty hulevesien johtamis- ja käsittelyvaatimukset kaavamääräyksin. Pohjavesialueiden suojelun toteuttamisen tulee olla eri kaava-alueilla johdonmukaista ja tasapuolista eri maanomistajien kesken. Kaavan taustaselvityksissä on hulevesiselvitys, jossa annetaan suosituksia ja ratkaisuvaihtoehtoja hulevesien käsittelemiseksi Lahden kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti. Selvityksessä esitetään että viivytysaltaita voitaisiin rakentaa yleisille alueille. Tämä olisikin hyvä koska silloin hulevesialtaiden huolto- ja ylläpitovastuu olisi kaupungilla. Selvityksessä arvioidaan että radan eteläpuolelle osoitetut hulevesialtaat voisivat toimia myös radan eteläpuolen teollisuusalueille kaavailtujen asunto ja toimistorakennusten hulevesien johtamiseen. Renorin alueen kaavassa hulevesimääräyksiä ei ole, vaan kaavassa oleva hu -merkintä viittaa hulevesisuunnitelmaan, jota ei ole käytettävissä kaavaehdotusvaiheessa, eikä sen laatimisajankohtaa ja sisältövaatimusta ole osoitettu. Radan varren kaavoitusta tulee tehdä yhtaikaa sekä pohjois- ja eteläpuolella, jotta tarvittavat vesihuollon ja kevyen liikenteen yhteydet pohjois-etelä suunnassa tulisivat tutkituksi kaavaratkaisuissa. Nyt kaava-asiakirjoissa oleva radanvarren ympäristöselvitys koskee vain radan pohjoispuolta.
2 1.5 Paskurinojan veden laatu Koirankusettajien lempireitti kanavan varrella Paskurinojan hyvän tilan säilyttäminen on oltava kaavaratkaisujen tavoitteena. Alajuoksu lienee jo menetetty. Paskurinoja on kirkasvetinen puro, jonka on palveltava asukkaiden virkistyskäyttöä. Tulevaisuudessa siinä voisi olla vaikka arvokaloja. 1.6 Hulevesialtaiden turvallisuus Hulevesialtaat rajoittuvat Lautatarhan puistoon, jolloin lasten turvallisuus vaarantuu. Hallitsematon likaisten hulevesien laskeutus ja selkeytys uhkaa palauttaa Anttilanmäen haisevan idyllin vuosien takaa. 2. VASTAUS Ramboll Oy on vastannut Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen antamaa muistutusta koskevan Asko II alueen hulevesiselvityksestä (laadittu 23.11.2016), johon liittyen muistutuksessa nousee useita huolenaiheita. Hulevesiselvityksessä, joka nykyisellään on hulevesien hallintasuunnitelma (4.4.2017), on yleisesti huomioitu kaava-aluetta laajempi kokonaisuus Porvoonjoen osavaluma-aluetta, johon myös asukasyhdistyksen huolenaiheina olevat Anttilanmäki ja Paskurinoja kuuluvat. Anttilanmäen asukkailla ei ole Asko II alueen rakentamisen seurauksena syytä huolestua Anttilanmäen tulvimis-, vedenlaatu- ja turvallisuushaitoista. Alla vastataan kohta kohdalta Anttilanmäki- Kittelän asukasyhdistyksen muistutuksen huolenaiheisiin. 2.1 Kaava-alueen laajuus Kaava-aluetta ei tarvitse laajentaa hulevesien vuoksi, sillä hulevesien hallinta hoidetaan tontin sisällä. Asia on pystytty hoitamaan sopimusteitse. 2.2 Kaavan vaikutusten arviointi Paskurinojaan Paskurinojan tulvia on jo Launeen alueella vähennetty saneeraamalla rumpuja ja parantamalla niiden kapasiteettia. Hulevesisuunnitelman mukaan Asko II alueen rakentaminen ei kasvata Paskurinojan virtaamia. Alue on nykyisellään suurimmaksi osaksi vettä läpäisemätöntä pintaa sekä osin tiivistynyttä, huonosti imeyttävää ja mahdollisesti rankkasateilla hulevesiin huuhtoutuvaa sorapintaa (kuva 1). Alueen vettä läpäisemättömän pinnan määrä ei tule kokonaisuudessaan kasvamaan eli alueen valuntakerroin ei muutu. Lisäksi alueen veden kiertoa (kuten haihtumista ja imeytymistä) parannetaan pienillä viheralueilla ja puoliläpäisevillä päällysteillä (kuva 2). Siten hulevesien määrä ja huippuvirtaamat eivät tule kasvamaan maankäytön muuttumisen myötä. Virtaamia lisäksi viivytetään kaava-alueella mm. hörppö-rakenteilla (kuva 3), jolloin huippuvirtaamat laskevat verraten entiseen maankäyttöön. Kuva 1. Vasemmalla alueen nykytilanne ja oikealla kaavaluonnos tulevasta maankäytöstä
3 Kuva 2. Kerrostalopihan imeytys- ja haihdutuspinnan lisääminen viheralueilla ja puoliläpäisevällä parkkialueen päällysteellä. Kuvassa Teiskontie, Tampere (Ramboll Oy). Kuva 3. Hulevesihörppö, jonka maanalaisilla rakenteilla vettä viivytetään tontilla (kuva: rudus.fi). Hulevesiä myös viivytetään Askon alueella eteläpuolella ennen hulevesien johtamista Paskurinojaan. Askon alueen hulevedet on tähän saakka johdettu ainoastaan putkiviemärein pois alueelta. Tulevaisuudessa hulevesien hallinnan suunnitelmassa on kuitenkin tarkoitus viivyttää virtaamia mm. hulevesialtailla (kuva 4), mihin voidaan yhdistää myös hulevesien laadullinen käsittely. Vedenlaadun muuttumisen huomioiminen käsitellään kohdassa 2.5. Viivytysaltaasta lähtevän uoman tai putken koko voidaan puolestaan rakentaa pienemmäksi kuin tulouoman/-putken koko. Tämä on toteutettu esimerkiksi kauppakeskus Karisman hulevesisuunnitelmassa, jossa kauppakeskuksen vesiä ohjataan kosteikkoon ja kosteikosta edelleen kaupungin hulevesiviemäriin (Hulevesiselvitys 2009, Ramboll Oy).
4 Kuva 4. Hulevedet johdetaan radan alitse Askon alueella sijaitseviin viivytysaltaisiin (kuvassa rajattu mustalla viivalla). Vihdinpolun alikulkutunneli toimii vain hyvin harvinaisissa rankkasateissa (yli 10 mm/h) tulvareittinä. Virtaamia viivytetään ja veden laatua parannetaan myös viivytysaltaaseen johtavan ja/tai siitä lähtevän avouoman luonnonmukaistamisella. Tämä tarkoittaa mm. uoman meanderoivaa kulkua sekä pohjanmuotojen vaihtelua ja maa-ainesta stabilisoivaa kasvillisuutta (kuva 5). Uomiin rakennetaan myös erilaisia patoja. Nämä tekijät lisäävät myös uoman viihtyisyyttä. Kuva 5. Luonnonmukaisuutta jäljitteleviä uomia (www.arabianranta.fi; www.gosaimaa.fi).
5 2.3 Tulvareitin vaikutus kellarien tulvimiseen Askon alueella on sijainnut joitakin Renorin omia hulevesiputkia, jotka kartoitettu yhdessä läpi Lahti Aquan kanssa. Lahti Aqua on selvittänyt lisäksi Anttilanmäen ja Kerinkallion putkistojen padotuksia ja tulvimisongelmia niiden ehkäisemiseksi jatkossa. Vihdinpolun alikulkutunnelin sijaan Askon alueen hulevesien reitiksi rakennetaan radan alittava hulevesiputki, josta hulevedet johdetaan viivyttäviin rakenteisiin. Askon teollisuusalueen piha- ja kattovesiä johdetaan kapasiteetiltaan kattavaan (1000 mm) hulevesiputkeen, joka johtaa Lepikonkadulta Paskurinojaan. Jatkossa siis Askon alueen kaikki hulevedet voidaan johtaa Lepikadun verkostoon ja estää hulevesien valuminen alapuolisille alueille (Anttilanmäki). Askon alueelle radan pohjois- ja eteläpuolelle tehdään yhtenäinen oma hulevesijärjestelmä, joka on eristetty Anttilanmäestä omaksi valuma-alueekseen. Huomionarvoista on myös, että Askon alueen teollisuustoiminta tulee loppumaan tulevaisuudessa ja tuleva rakentaminen ei näillä näkymin tule olemaan yhtä paljon vettä läpäisemätöntä pintaa sisältävä kuin se nykyisellään on. Lisäksi Renorin alueen rakennusohjeissa mainitaan hulevesiä imeyttäviä ja viivyttäviä rakenteita, kuten viherkatot. Edellä mainittujen seikkojen johdosta Askon alueen hulevedet eivät tule aiheuttamaan Anttilanmäen kellarien tulvimista. 2.4 Hulevesisuunnitelmat kaava-asiakirjaan Kuten kohdassa 2.2 kerrotaan, on asuinalueeksi rakennettava alue nykyisellään suurimmaksi osaksi vettä läpäisemätöntä katto- ja asfalttipintaa sekä osittain läpäisevää hiekka- ja sorapintaa. Hulevesien määrät eivät tule kasvamaan asuinrakentamisen myötä, sillä alueelle on suunnitteilla edellä mainittujen pintojen lisäksi pieniä viheralueita, jotka entisestään parantavat veden kiertoa alueen sisällä ja vähentävät osin hulevesien kulkeutumista alajuoksun suuntaan. Pohjaveden pinta on Asko II alueella 3-5 m maanpinnasta, mutta alue kuuluu pohjavesialueeseen, jonka vuoksi imeyttämisen suhteen tulee olla varovainen ja myös pohjavesien osalta on huomioitava kaava-aluetta laajemmat vaikutukset. Kaupungin kanssa on keskusteltu seuraavista kaavamääräyksistä Askon alueelle: hulevesien viivyttäminen (1 m 3 viivytyskapasiteettia / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa) o esimerkiksi tämä tarkoittaa, että 50 m 2 kokoiselle täysin läpäisemättömälle kattopinta-alalle varataan 0,5 m 3 viivyttävää varastotilaa. Tämä tila riittää intensiivisen 10 mm sadetapahtuman (harvinainen tapahtuma) viivyttämiseen eli valtaosa vuosittaisesta sadannasta pystyään viivyttämään. viheralueiden / imeyttävän alueen minimimäärä o Mikäli hulevedet johdetaan läpäiseville pinnoille, on 5 % tontin pinta-alasta oltava imeyttävää pinta-alaa. o Mikäli vettä imeyttävät alueet toimivat vain hulevesien muodostuminen ehkäisemisessä, määritetään imeyttävä pinta-alan määrä viherkerrointyökalun minimitason mukaan Radan etelä- ja pohjoispuolta ei pystytä kaavoittamaan samanaikaisesti, mutta hulevesien hallinnan osalta on molempia alueita tarkasteltu samanaikaisesti. Viivyttäviä rakenteita voidaan sijoittaa molemmilla puolille rataa, mutta varsinaiset altaat ja myös huleveden laatua käsittelevät rakenteet sijoittuvat radan eteläpuolelle. 2.5 Paskurinojan veden laatu Hulevesisuunnitelman on tarkoituksena parantaa hulevesien laatua ja ympäristön viihtyvyyttä. Viivytys- ja laskeutusaltaaseen johtavaa avoumaa luonnonmukaistamalla voidaan parantaa veden viipymistä sekä uomien virkistyskäyttöä ja ehkäistä uoman eroosiota eli maan-aineksien huuhtoutumista Paskurinojaan. Viivytysallas ja avouoma paitsi viivyttävät vettä, myös laskeuttavat ja pidättävät kiintoainesta. Kerrosasuinalueiden hulevesien haitta-aineista suurin osa on kiintoainekseen sitoutunutta (esim. fosforista ja metalleista n. 90 % on kiintoaineeseen sitoutunutta) ja siten kiintoaineksen pidättäminen vähentää suurelta osin myös muita haitta-aineita.
6 Haitta-aineet, jotka esiintyvät kaupunkialueiden hulevesissä usein liuenneessa muodossa eli eivät pidäty helposti kiintoaineen mukana laskeutusaltaaseen ja avouomaan ovat kloridi ja nitraatti. Tämän vuoksi Askon II alueen kiinteistöhuolta kehotetaan välttämään suolausta (natriumkloridin käyttöä) liukkaudentorjunnan keinona, sillä suolaus ei ole tarpeen hiljaisen liikenteen omaavalla Asko II alueella. Nitraattikuorman ehkäisemiseksi kiinteistöhuoltoa kehotetaan myös välttämään tarpeetonta viheralueiden lannoittamista, vaikka avouoman ja hulevesialtaan kasvisto pystyy kasvukautena käyttämään nitraattia hyödykseen ja siten poistamaan sitä vedestä. Edellä mainituin keinoin voidaan siis myös päästölähteitä vähentämällä vaikuttaa hulevesialtaan ja siitä Paskurinojaan johdettavan veden laatuun. Rakentamisen aikana hulevesien haitta-aineiden kuorma moninkertaistuu, jonka vuoksi hulevesialtaat/-allas rakennetaan tontille jo ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Rakentamisen ajalle tehdään erityisen syvä allas rakennusvesien laskeuttamista varten ja täytetään myöhemmin kiviaineksella. 2.6 Hulevesialtaiden turvallisuus Hulevesialtaat jäävät aidatun alueen sisälle, jonne ei ole pääsyä tontin ulkopuolelta. Mainittakoon kuitenkin, että hulevesialtaita ja uomarakenteita on käytetty usein myös puistoissa ja piha-aluiella (kuvat 6-10), joissa aikuiset ja lapset viettävät aikaansa. Altaat ja niiden ympäristö voidaan suunnitella kohtuullisen turvallisiksi. Huomionarvoista on myös, että Lahdessakin sijaitsee lapsille osoitettuja ja tai lasten suosimia leikkipaikko vesialtaiden läheisyydessä (esim. Launeen perhepuisto). Kuva 6. Vasemmalla hulevesiallas Tampereen Vuoreksessa (Ramboll Oy) ja oikealla hulevesiallas Espoon Lintuvaaran asuinalueella (blogs.aalto.fi). Kuva 7. Hulevesialtaita täynnä oleva puisto Lyonin keskustassa Ranskassa (kuva: Ramboll Oy).
7 Kuva 8. Viikissä oleva hulevesiuoma (Ramboll Oy) ja viivytysallas (hel.fi). Lahdessa 18. päivänä huhtikuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Osmo Niiranen johtava asiantuntija Marjo Valtanen projektipäällikkö