Moniammatillinen verkostoyhteistyö lisärasite vai resurssien lähde? Hanna Toiviainen Kasvatustieteiden tiedekunta WELLi-verkoston avoin seminaari Torstai 30.03.2017 klo 12.00-14.30 Tampereen yliopisto, PinniB ls 3107 Toiviainen, H. & Kira, M. (in press 2017). From struggles to resource gains in interprofessional service networks: Key findings from a multiple case study. Journal of Interprofessional Care.
Moniammatillinen verkostoyhteistyö lisäkuormitusta varsinaisen työn ohella vai resurssien lähde? asiakkaan palvelun tuottamisen kommunikaatio-ongelmia vai rikasta moniäänisyyttä? ihanne, josta arjen yhteistyö on masentavan kaukana vai tavoite, jota kohti kannattaa pyrkiä parempien palvelujen tuottamiseksi? Ammattilaisille palveluverkostoissa työskentely merkitsee sekä vaikeutta että voimavaroja rasite ja resurssi Yhdessä nämä synnyttävät oppimispotentiaalia, jota voidaan tietoisesti hyödyntää verkostojen kehittämiseksi
Rasite 1 Perustyön lisäksi Tavallaan se on aika raskasta kyllä just se, että siinä on niin valtava määrä ihmisiä paikalla, että sinänsä, kyl se on helpompaa tai miellyttävämpää tavata asiakasta kahden kesken tai työparin kanssa, pienemmässä ryhmässä. Että tavallaan se on vähän semmonen välttämätön paha sitten tietyissä tilanteissa, että se verkosto täytyy olla koolla.
Rasite 2 Moniäänisyys sielt tuli jyrkkä ei, et hoitakaa omat vankinne, vaikka ihan lakiki sanoo että koevapaudessa oleva vanki on ihan normaalien tukien piirissä että, [--] niin ne säikähti aika lailla että, kuitenki tässä on vanki kyseessä et tällasta tietynlaista pientä kulmakarvojen kohottelua aina täs väistämättä tulee vastaan, eri tahoilta että, ja esimerkiks X:n kanssa ei juuri koskaan oo ollu oikeestaan mitään ongelmia että, lähinnä ne on sitten tuolla Y:ltä sitte missä on ollu semmosta pientä, nurinaa
Rasite 3 Kaukana ideaalista se että jos organisaatiolla kauheen erilaisia, jotenki ohjeistuksia siihen yhteistyöhön, ja verkostotyöhön, nii sithän siit tulee semmost epätasapainoo, semmost ristiriitaa että, se tarttis sen et se ois jotenki kaikilla semmosena työkaluna et ilman muuta kootaan verkostoja asiakkaan kans. Sillonhan niit saa paljon helpommin rakennettua, niit yhteyksiä. ku me jotain verkostopalaveria suunnitellaan, [ajatellaan] että siihen olis hyvä kutsua se ja se ja se ja se, mut sit että no se ei kuitenkaan pääse ja tuo ei varmaan halua tulla ja toi ei ehdi. Et tehään ite. Et se on semmonen vanhakantanen ajattelumalli mikä täällä on aina ollu ku ei täällä oo verkostoiduttu ni miks nyt pitäis niin kauheesti alkaa.
Resurssi 1 Mielekkyys ja merkitys Tunne- ja tietopohjainen laajeneminen (ekspansio) Mun mielestä tää koevapauksien valmistelu on ehkä järkevintä työtä tässä, vankeinhoidossa, ihan vaan senki takia että se vaikuttaa ehkä juuri voimakkaimmin siihen uusintarikollisuuden ehkäsyyn. Ja, mun mielestä se on kaikin puolin, okei ei aina mut lähes aina niin on mielekästä ja se on tietys mieles haastavaa ja se on kuluttavaakin, mut kyl mä koen et se on ihan mun mielest tärkeetä työtä.
Resurssi 2 Laajemmat näkökulmat Ammatti- ja aikaperspektiivin laajeneminen sitä verkostoituu ja tekee tämmösiä omia sidoksia luo muihin, viranomaisiin ja, eri sektoreitten toimijoihin ni siinä osaa kattoo omaa työtään vähän ulkopuolisena ni se on kyllä hyvä. Et jotenkin löytää sille kaikelle, papereitten pyörittelylle ja kirjaamiselle jonkunlaisen järkevän syyn et koska siit mun tekemästä työstä voi olla jolleki toiselle paljon suurempi hyöty ku mulle itelle
Resurssi 3 Luottamus Sosiaalisen liikkumatilan laajeneminen että voi luottaa siihen et tietyt tahot on erikoistunu joihinkin asioihin. Et sanotaan vaikka et esimerkiks tähän eromaailmaan, et on tietyt tahot jotka tuntee vaik tän juridiikan, et ne tietää mitkä lain pykälät pitää ottaa huomioon ja kenen tehtävä on mikäki asia, jostaki päätös ja niin edelleen tehdä. Mimmosii päätöksii pitää tehä näit, et joku osaa sen jutun, et mun ei tarvi yrittää revetä sinne
Rasitteiden ymmärtäminen verkostotyö ei ole ylipäätään vaikeaa, vaan vaikeudet muuttavat luonnettaan Yhteistyön alkuvaiheessa sujuvuuden mittana ovat oman organisaation käytännöt -> verkostoituminen perustyön lisäksi Yhteistyön lisääntyessä ongelmaksi koituvat asiakkaan asioita hoitavien tahojen moniäänisyys ja yhteisen kielen puute Kokemuksen edelleen karttuessa työntekijät alkavat nähdä verkostoyhteistyön todellisia hyötyjä ja mahdollisuuksia, mutta arki on tuskallisen kaukana ideaalista -> kehittämisideoita
Rasitteista resursseiksi verkostojen hankaluuksien kohtaaminen ja käsittely kääntyvät ajan mittaan tunne-, tieto- ja sosiaalisiksi voimavaroiksi Moniäänisyys voi rikastaa asiakkaan palveluprosessia Yhteistyötä voidaan parantaa, kun saadaan kehitetyksi verkoston yhteisiä käytäntöjä, välineitä ja ongelmien käsittelytapoja, joilla yhteistä asiakasymmärrystä tehdään näkyväksi ja vahvistetaan Et mä tiedän mitä siellä tehdään ja ne tietää mitä meillä tehdään, niin sillon se yleensä se yhteistyö sujuu. Mut jos on puolin tai toisin jotenkin vääriä käsityksiä mielikuvia odotuksia, niin sillon se rupee tökkimään. Ja siit me ollaan paljon kans puhuttu et, ne on sellasii asioit mitkä pitäs muistaa, niit ei valitettavasti aina muista puhuu heti siinä alussa. Et jotenkin, et onko samanlainen käsitys siitä.
Ajan myötä oppimisesta tietoiseen oppimiseen Moniammatillisessa verkostoyhteistyössä on evoluutiolähtöistä oppimispotentiaalia: rasitteista resursseiksi interventiolähtöistä oppimispotentiaalia: rasitteita ja resursseja analysoidaan yhdessä Uusien palvelujärjestelmien luomisessa tarvitaan vankkaa kehittämisosaamista ja näkemystä verkostojen oppimishaasteista Aikuiskasvatustieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen painopistealueita
Kysymyksiä verkostolle - todellisiin palvelutapauksiin peilaten Vertaammeko verkostoyhteistyötä omien organisaatioidemme käytäntöihin? Odotammeko moniammatillisuuden toimivan samoin? Mitä voisivat olla uudet rajanylityskäytännöt? Tunnistammeko ja kuuntelemmeko verkoston erilaisia ammatillisia ja asiakkuuden ääniä? Millä tavoin moniäänisyys voi rakentaa parempaa asiakasymmärrystä? Miten hyödynnämme verkoston eri asiantuntijaaloja? Mitä ovat hyvin toimivan verkoston tunnusmerkit? Mitkä ovat selvimmät esteet ja pullonkaulat hyvän toiminnan saavuttamiselle? Minkälaisia hyviä käytäntöjä ja niiden ituja verkostossa on jo kehitetty ja miten niitä voidaan vahvistaa ja levittää?
Hanna Toiviainen Associate professor (Adult Education) University of Tampere Faculty of Education Åkerlundinkatu 5 FI33014 University of Tampere e-mail hanna.toiviainen@uta.fi tel. +358 50 3187736 Office Virta 356 http://www.uta.fi/edu/yhteystiedot/henkilokunta/toiviainen.html
Tutkimus Verkostoissa oppiminen ja yhteiskehittely Toiviainen, H. (2003). Learning across levels. Challenges of collaboration in a small-firm network. Helsinki: University of Helsinki, Department of Education. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/toiviainen/ ------------------ (2006). Verkostoaatteesta kumppanuuden arkeen Monitasoinen oppiminen pienyritysverkostossa. Helsinki: Teknologiateollisuus Oppiminen ja yhteiskehittely globaalissa työssä hajautunut monikulttuurinen tuotanto Oppiminen ja yhteiskehittely palveluverkostoissa asiakkaan tarpeet ja asiakkaan osallisuus Oppiminen ja yhteiskehittely digitaalisesti välittyvässä työssä kestävän kehityksen palveluinnovaatiot