Itä-Suomen Yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Kuopio. Tutkimusraportti 11/2009 KESKI-SUOMEN LIITTO

Itä-Suomen Yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 23.11.2009 Kuopio Tutkimusraportti 11/2009 KESKI-SUOMEN LIITTO KESKI-SUOMEN POSKI PROJEKTI Pohjavesiselvitykset 1.6 31.10.2009

1 JOHDANTO 2 2 SELVITYSRYHMÄ 2 3 TUTKIMUSAINEISTO 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Tutkimusaineiston kasaaminen 3 3.3 Maastokartoitus ja maastotutkimukset 4 3.3.1 Kairaukset 4 3.3.2 Vasaraseismiset luotaukset 4 3.3.3 Maatutkaluotaukset 5 4 TUTKIMUSKOHTEET (POHJAVESIALUEET) JA MAASTOTYÖT 6 4.1 JÄMSÄN SEUTUKUNTA 6 4.1.1 Unnasjärvi 6 4.1.1.1 Havainnot 7 4.1.1.2 Johtopäätökset 7 4.1.2 Mäyrävuori 8 4.1.2.1 Kairaukset 8 4.1.2.2 Vasaraseismiset luotaukset 9 4.1.2.3 Johtopäätökset 9 4.2 JOUTSAN SEUTUKUNTA 9 4.2.1 Säynätjärvenkangas 10 4.2.1.1 Kairaukset 10 4.2.1.2 Maatutkaluotaus 11 4.2.1.3 Johtopäätökset 11 4.3 JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA 11 4.3.2 Lähteelänperä 12 4.3.2.1 Maatutkaluotaus 13 4.3.2.2 Johtopäätökset 13 4.3.3 Korhola 13 4.3.3.1 Kairaukset 14 4.3.3.2 Vasaraseismiset luotaukset 14 4.3.3.3 Maatutkaluotaukset 15 4.3.3.4 Johtopäätökset 15 4.3.4 Lankaharju 15 4.3.4.1 Vasaraseismiset luotaukset 17 4.3.4.2 Johtopäätökset ja suositukset jatkotutkimuksista 18 4.3.4.3 Mahdolliset vedenoton riskit 19

4.4 KEURUUN SEUTUKUNTA 19 4.4.2 Kaakkokangas 19 4.4.2.1 Vasaraseismiset luotaukset 20 4.4.2.2 Maatutkaluotaukset 21 4.4.2.3 Johtopäätökset 21 4.4.3 Multaharju 21 4.4.3.1 Kairaus 22 4.4.3.2 Johtopäätökset 22 4.4.4 Valkeinen 23 4.4.4.1 Kairaus 23 4.4.4.2 Johtopäätökset 24 4.4.5 Lintankangas 24 4.4.5.1 Kairaukset 25 4.4.5.2 Johtopäätökset 25 4.4.6 Valkeiskangas 25 4.4.6.1 Kairaukset 26 4.4.6.2 Vasaraseismiset luotaukset 26 4.4.6.3 Maatutkaluotaukset 26 4.4.6.4 Yhteenveto 27 4.5 ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA 27 4.5.2 Sirkkaharju 27 4.5.2.1 Kairaukset 28 4.5.2.2 Vasaraseismiset luotaukset 29 4.5.2.2 Johtopäätökset ja suositukset jatkotutkimuksista 29 4.5.3 Hietama 30 4.5.3.1 Kairaukset 31 4.5.3.2 Seismiset luotaukset 31 4.5.3.3 Maatutkaluotaus 31 4.5.3.4 Johtopäätökset 32 4.5.4 Pyhänkangas 32 4.5.4.1 Kairaukset 33 4.5.4.2 Vasaraseismiset luotaukset 33 4.5.4.3 Maatutkaluotaukset 34 4.5.4.4 Johtopäätökset 34 4.5.5 Heinäjoki 35 4.5.5.1 Kairaukset 35 4.5.5.2 Vasaraseismiset luotaukset 36 4.5.5.3 Maatutkaluotaukset 36 4.5.5.4 Johtopäätökset 36 5 YHTEENVETO 37

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 2 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö on Keski-Suomen liiton toimeksiannosta tehnyt tutkimuksia II ja III luokan pohjavesialueilla Keski-Suomen maakunnan alueella (Dnro K345/42/2007) vuoden 2009 kesän ja syksyn aikana. Hankkeen valmistelu tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ennalta valittujen harjupohjavesialueiden rakennetta niin, että voitaisiin paremmin arvioida alueiden arvoa mahdollisena pohjaveden raakavesilähteenä. 2 SELVITYSRYHMÄ Keski-Suomen POSKI projektille on asetettu selvitysryhmä. Ryhmä koostuu seuraavista henkilöistä (suluissa varajäsenet): Selvitysryhmä Martti Ahokas Hanna Kunttu Selvitysryhmän puheenjohtaja Selvitysryhmän sihteeri Ari Huhtala Infra ry/keski-suomen piiri Markku Karvonen Keski-Suomen tiepiiri Minna Koskinen (Pekka Pulkkinen) Keski-Suomen ympäristökeskus Hannu Liimatainen (Ari Rikama) Keski-Suomen kauppakamari Pirjo Luotola (Pauli Rintala) Metsänhoitoyhdistys Metso Maria Nikkarinen (Jari Hyvärinen) Geologian tutkimuskeskus Juhani Paavola SLL Keski-Suomen piiri Sirpa Pekkarinen (Pauli Partanen) Maakuntahallituksen edustaja Pertti Ruuska (Juha Lappalainen) MTK Keski-Suomi Seppo Suominen (Jorma Viitanen) Maakuntahallituksen edustaja Asiantuntijat Heikki Ala-Tauriala (Tapio Kainu) Laukaa Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kari Saari Muurame

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 3 3 TUTKIMUSAINEISTO 3.1 Yleistä Tämä raportti kattaa pohjavesialueet, jotka on valittu erillisen työryhmän toimesta ns. pohjavesipainotteiseen tutkimukseen. Pohjavesialueita (~ tutkimuskohteita) valittiin yhteensä 15 kappaletta (liite 1). Tutkimuskohteiksi valitut pohjavesialueet on edelleen luokiteltu kahteen luokkaan (vrt. liite 1): Kohteisiin, joihin tehdään a) vedenhankintapainotteinen tutkimus (ns. V -kohteet) ja kohteisiin, joihin tehdään b) kevyehkö vedenhankintapainotteinen tutkimus (ns. m/v - kohteet). 3.2 Tutkimusaineiston kasaaminen Keski-Suomen POSKI projektin pohjavesitutkimukset käynnistyivät keväällä 2009. Tutkimuksen kohteena olevien pohjavesialueiden sisältämät hiekka- ja soramuodostumat poimittiin GTK:n maa-ainestietokannasta. Lisäksi ympäristöhallinnon ylläpitämästä tietokannasta (HERTTA) saatiin tiedot pohjavesiputkien ja kaivojen sijainneista ja pohjavedenpinnan asematiedoista tutkimuskohteittain (liite 2). Tutkimuksessa käytetty pohja-aineisto on GTK:n numeerinen maa-ainesrekisteri, johon on talletettu 1970 luvun valtakunnallisen hiekka- ja soravarojen arviointiprojektin tulokset. Tuossa projektissa kartoitettiin ja rajattiin kartoille koko Suomen alueella hiekkaja soraesiintymät sekä arvioitiin pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat. Arviointiprojektin työ perustui karttatarkasteluun, maastokartoitukseen sekä syrjäisillä alueilla ilmakuvatukintaan. GTK:n nykyinen maa-ainesrekisteri on numeerinen tietojärjestelmä ja se on osa laajaa numeerista geologista tietojärjestelmää, geotietoydintä. Maaainesrekisteriä on päivitetty 1980 2000 luvuilla mm. alueellisten POSKI -projektien yhteydessä. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että Keski-Suomen ympäristökeskuksen rajaama yksittäinen pohjavesialue voi pitää sisällään useita GTK:n maa-ainestietokannan hiekkaja soramuodostumia tai pohjavesialuerajauksella leikkautuneita muodostuman osia (tai molempia). Lisäksi pohjavesialue on rajattu yleensä sen sisältämää varsinaista harjualuetta laajemmalle alueelle, koska alueella saattaa olla esim. maastonmuodoltaan korkeita kallioalueita ym, joilla voi olla vaikutusta alueen pohjavesiolosuhteisiin.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 4 3.3 Maastokartoitus ja maastotutkimukset Kesän 2009 maastokartoitusvaiheessa tarkistettiin tutkimuksen kohteina olevien pohjavesialueiden (15 kpl) sisältämien hiekka- ja soramuodostumien rajaukset (rajaukset pääosin 1970 luvun tietoa) sekä määritettiin myöhemmin kesän ja syksyn aikana tehtävien tutkimuspisteiden ja linjojen sijainnit. Paikantamisessa käytettiin barometritoimista käsi- GPS laitetta ja sisäisellä GPS laitteella varustettua maastotietokonetta. Maastotutkimuksissa kohteiden sisäistä rakennetta ja pohjavedenpinnan asemaa selviteltiin käyttäen kairauskalustoja ( raskas GM200 ja kevyt GM50) sekä geofysiikan laitteita ja menetelmiä (maatutkaluotaus ja vasaraseisminen luotaus). Tekniset tutkimukset painottuivat pääosin elo-syyskuulle. Osalla alueista teknisiä tutkimuksia tehtiin jo vuoden 2008 aikana. 3.3.1 Kairaukset Raskaat GM200 kairaukset tehtiin Destia Oy:n kalustolla ja kevyet GM50 -kairaukset Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tela-alustaisella kairakoneella (liite 3). Kairauksia tehtiin kaikkiaan 11 tutkimuskohteella yhteensä 28 pisteessä. Muovisia (PEH) pohjavesiputkia (Ø 50 mm) asennettiin 5 kohteelle yhteensä 7 kappaletta (liite 4). Pohjavesiputkiasennusten (liite 4) yhteydessä otettiin maanäytteitä, joista tehtiin raekokoanalyysejä Labtium Oy.n laboratoriossa Kuopiossa (liite 7). 3.3.2 Vasaraseismiset luotaukset Vasaraseismisiä luotauksia (liite 5) tehtiin 8 tutkimuskohteen alueella yhteensä 43 linjaa (GTK:n 24 -kanavainen Geometrics StrataVisor NZXP). Seismisellä luotauksella saadaan tietoa kerrospaksuuksista sekä maalajin seismisistä nopeuksista. Nopeuksien perusteella on mahdollista tehdä arvioita materiaalin laadusta. Luotauksella saadaan arvio myös pohjaveden pinnan asemasta, mutta sitä ei välttämättä aina saada määritettyä. Kun tulkintatilanteessa, jossa mittausarvoista saadaan tulkittua rajapinta, mutta sen asema on epävarma (mahdollinen pohjavedenpinta tai jokin muu maakerrosrajapinta), on rajapinta nimetty seismisellä profiililla irtomaakerroksen rajapinnaksi (vrt liite 5).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 5 Taulukkoon 1 on koottu eri tutkimusten yhteydessä saatuja seismisiä nopeusarvoja eri maalajeista (TVH, GTK, ruotsalaiset tutkimukset). 3.3.3 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotauksia (liite 6) tehtiin 8 tutkimuskohteella yhteensä 18 linjaa. Laitteistona oli GTK:n amerikkalainen SIR-3000 ja ruotsalainen Ramac Pro-Ex maatuka. Maatutkaluotaustulosten profiilit tehtiin Geo Doctor ohjelmalla. Osalle linjoista tehtiin myös tulkinta käyttäen em. ohjelmaa. Tilanteesta riippuen tulkittiin pohjavedenpinnan yläpuolinen ja alapuolinen kerrospaksuus erikseen, mutta usein maatutkatulkinnoissa käytettiin maatutkateorian mukaisia dielektrisyyden (ns. Er arvo) keskiarvoja.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 6 Maatutkatulosten tulkinnassa olisi tärkeää, että kullakin linjalla olisi 1-2 kairauspistettä (ns. referenssipistettä), joiden avulla voitaisiin määrittää tulkinnan kannalta tärkeitä parametreja (kuten maaperän ns. er arvo). 4 TUTKIMUSKOHTEET (POHJAVESIALUEET) JA MAASTOTYÖT Pohjavesialuerajaukset ja niihin sisältyvät hiekka- ja soramuodostumien rajaukset sekä alueilla tehtyjen maastotutkimusten (kairaukset, vasaraseisminen luotaus, maatutka) sijainnit on esitetty 1:5 000-1:20 000 mittakaavaisilla liitekartoilla (liite 2). Kartoilla esitetyt muodostumarajaukset on otettu suoraan GTK:n maa-ainesrekisteristä, mutta maastossa tehdyt havainnot esim. mahdollisista piilokalliohavainnoista on sisällytetty kohteen kuvaustekstiin. Tutkimuksen kohteina olevien pohjavesialueiden luokitukset (I, II ja III lk) sekä pintaala- ja vedenantoisuustiedot on koottu raportista Suomen luokitellut pohjavesialueet (toim. Britschgi & Gustafsson, 1986) ja ne ovat liitteenä (liite 8). Tässä tutkimuksessa tehtiin lisäksi eri pohjavesialueista arvio, jossa ne luokiteltiin saatujen tutkimustulosten perusteella vedenhankinnan kannalta tarkasteltuna kolmeen luokkaan eli kohteisiin, joilla on 1) alueellinen, 2) lähialueellinen tai 3) paikallinen merkitys (pohjavesialueen osa-alue). 4.1 JÄMSÄN SEUTUKUNTA Tutkimuksia tehtiin kahdella Kuhmoisten kunnan pohjavesialueella (liite 1), joita olivat: Unnasjärvi (V) ja Mäyrävuori (m/v). 4.1.1 Unnasjärvi Unnasjärvi on II luokan pohjavesialue (Nro. 0929104), joka sijaitsee Kuhmoisten kunnan eteläosassa. Pohjavesialue pitää sisällään samannimisen maa-ainesmuodostuman GTK:n tietokanassa (kuva 1 ja liite 2.1). Matkaa muodostuman pohjoispuolella sijaitsevaan Kuhmoisten keskustaan on vajaa 10 km. Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta, jonka kalliokartoitustieto harjun ympäristössä on liitetty kuvan 1 kartalle. Unnasjärven harju (pinta-ala 88 ha) on vajaan 5 km pitkä ja keskimäärin vain 150-200 metriä leveä muodostuma, joka on ainekseltaan pääosin hiekkaista soraa, mutta pinnalla esiintyy myös kivistä soraa. Muodostuman pohjoispäässä on louhikkoa ja sen on tulkittu muodostuneen vedenkoskemattomalla ns. supra-akvaattisella alueella. Harjun kerrospak-

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 7 suus vaihtelee suuresti kallioisesta alustasta johtuen: luoteisosassa se on vain 5-10 metriä. ja kaakkoisosassa arviolta 10-20 metriä (selänteissä). Kuva 1. Unnasjärvi 4.1.1.1 Havainnot Alueelle ei tehty kairauksia tai muita teknisiä tutkimuksia. Olemassa olevan geologisen tiedon ja maastokäynnin perusteella arvioitiin, että olosuhteet laajempialaisen pohjavesivaraston esiintymiselle harjussa ovat heikot lähinnä sen topografisen sijaintinsa vuoksi. Tätä näkemystä tukevat maastohavainnot, joiden mukaan pääosa harjualueesta (keskija pohjoisosat) ovat karkeata kivistä soraa, joka peittää paikoin hyvinkin ohuena kerroksena kallion pintaa. 4.1.1.2 Johtopäätökset Alueen merkitys pohjavesihuollossa on paikallinen eli alueella muodostuvalla pohjavedellä on vedenhankinnallista merkitystä käytännössä harjualueen yksittäisille kotitalouksille. Parhaat vedenottoalueet sijoittuvat harjun kaakkoispään selänteen alueelle, joka painuu lopulta järveen.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 8 4.1.2 Mäyrävuori Mäyrävuori on II luokan pohjavesialue (Nro: 0929103), joka sijaitsee Kuhmoisten kunnan kaakkoisosassa. Se sisältää samannimisen maa-ainesmuodostuman (pinta-ala 160 ha) GTK:n tietokannassa. Matkaa länsipuolella sijaitsevaan Kuhmoisten keskustaan on n. 15 km. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 2 sekä liitekartoilla (liite 1 ja 2.2). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta, jonka kalliokartoitustieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kuvan 2 kartalle. Kuva 2. Mäyrävuori Mäyrävuoren pohjavesialueen harjumuodostuma on kerrostunut suurimmalta osaltaan kallioalueen päälle, joten sen keskeinen harjun osa on kerrospaksuudeltaan ohut. Keskiselänne on kuitenkin soravaltaista ainesta. Etelä- ja länsiosien hiekkaiset ja hietaiset (länsireunalla) lievealueet ovat osittain moreenin päällä. Kerrospaksuus vaihtelee suuresti (2-20 m). 4.1.2.1 Kairaukset Alueella tehtiin raskasta GM200 -kairausta ja kevyttä GM50 -kairausta (vrt. kuva 2). Kevyiden GM 50 kairausten osalta on todettava, ettei materiaalin kivisyyden vuoksi saatu varmoja kalliohavaintoja, joten kevyiden kairausten pisteisiin G1 ja G3 tehtiin varmistukset raskaalla kairauskalustolla.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 9 Raskaisiin (GM200) kairauspisteisiin ei asennettu havaintoputkea, vaan ne tehtiin suojaputkellisena maakairauksena. Maalajit määritettiin aistinvaraisesti kairausten aikana. Pohjavedenpinnasta ei saatu havaintoja. Kairausten tulokset ovat liitteenä (liite 3.1). Saatujen kairaustulosten mukaan soravaltaisen maapeitteen paksuus kairauspisteellä GM1 (ja G1) on n. 18 metriä, kun taas pistellä GM3 (ja G3) hiekkaa ja soraa on vain n. 10 metrin kerros. Myös kairauspisteellä G2 maakerroksen paksuus on todennäköisesti vain 8 metriä (kallion pintaa ei kevyellä GM 50 kairauksella voitu varmuudella todeta). 4.1.2.2 Vasaraseismiset luotaukset Vasaraseismisiä linjoja tehtiin 2 kpl (kuva 2 ja liite 2.2). Saaduista mittausarvoista laadittiin kuvaajat (liite 5.1), jossa on tulkittu linjalla maapeitteen paksuus ja materiaalin seismiset nopeudet. Seismisten linjojen tulkinnan mukaan linjan S1 alueella kalliopinta on 4 6 metrin syvyydellä. Linjan S2 osalla kalliopinta on 15 20 metrin syvyydellä kalliopinnan kohotessa kohden länttä. 4.1.2.3 Johtopäätökset Mäyrävuoren alueella ei ole suurempaa alueellista vedenhankinnallista merkitystä pohjavesialueena. Alueella on kuitenkin paikallinen merkitys, mikäli pohjaveden laatu on riittävän hyvä. Mäyrävuoren pohjavesialueen harjujakso sijaitsee suurelta osin kalliomäkien päällä ja tästä johtuen kerrospaksuudet ovat ohuet keskeisellä harjun osalla. Paikallisesti, harjun pohjois- ja eteläpäässä, on paksumpia ja hyvin vettä johtavien maakerroksen alueita, joissa pohjavettä esiintyy ja varastoituu. 4.2 JOUTSAN SEUTUKUNTA Tutkimuksia tehtiin Säynätjärvenkankaan (m/v) pohjavesialueella Joutsan kunnassa (liite 1). Kohde on raportoitu alustavasti POSKI projektin maa-ainespainotteisten tutkimusten yhteydessä vuonna 2008 (Raportti: Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 2007, Jyväskylän ja Joutsan seutukunnat, Keski-Suomen liitto, 2008).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 10 4.2.1 Säynätjärvenkangas Säynätjärvenkangas (kuva 3) on II luokan pohjavesialue (Nr. 0917203). Alue sijaitsee Joutsan taajama-alueen tuntumassa, sen pohjoispuolella sijaitsevan Iso Säynjärven itärannalla (liite 2.3). Kuva 3. Säynätjärvenkangas Säynätjärvenkankaan harjualue on GTK:n maa-ainestietokannassa merkitty nimellä TVL Tampinmylly (pinta-ala 174 ha). Muodostuman kapea keskiselänne on arvioitu 1970 luvun tutkimuksissa soravaltaiseksi, muutoin aines on hiekkaa ja hienoa hiekkaa (itäreunalla tuulikerrostumaa). Harjun keskipaksuudeksi on arvioitu keskimäärin vain 3 metriä. Nykyisin Säynätjärvenkankaaksi rajatun pohjavesialueen sisältämän harjun kaakkoisosan keskiselännealue on soramonttuna, jossa ei ole enää maa-ainesten ottoa. Koilliseen suuntautuvan kapean ja n. 3 km pitkän matalahkon harjuselänteen päällä on paikallistie ja asutusta. 4.2.1.1 Kairaukset Harjualueen vanhalle monttualueelle tehtiin raskas kairaus (GM1) ja kairauspisteelle asennettiin pohjavesiputki (liite 4.1).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 11 Kairauspisteessä soravaltaisen kerroksen paksuus on 5.5 metriä. Pohjavedenpinta on n. 1 metrin syvyydellä montun pohjan tasosta. 4.2.1.2 Maatutkaluotaus Aikaisempien POSKI tutkimusten yhteydessä tehtyjen maatutkaluotausten linjat (F4 ja F5) sijoittuvat muodostuman kaakkoisosaan, vanhan monttualueen pohjois- ja itäpuolelle. Tulkitut luotaustulokset ovat liitteenä (liite 6.2). Linjojen tarkastelussa on otettava huomioon, ettei niille ole tehty korkeuskorjausta. Tästä syystä esim. pohjavedenpinnan syvyysasema profiililla kuvastaa maanpinnan topografian korkeusvaihtelua. Maatutkaluotaustulosten tulkinnan mukaan materiaali on maatutkalinjojen alueella pääosin hiekkavaltaista. Mahdollinen kalliopinta erottuu maatutkakuvista monin paikoin. 4.2.1.3 Johtopäätökset Säynätjärvenkankaan pohjavesialueella ei ole olemassa olevan geologisen tiedon ja maastotutkimusten mukaan alueellista vedenhankinnallista merkitystä pohjavesialueena, vaan sen arvo on paikallinen. Alue tosin liittyy suoraan alueen lounaispuolella olevaan Joutsan tärkeään pohjavesialueeseen (I lk). Olemassa olevan tiedon ja maastotutkimusten mukaan Säynätjärvenkankaan pohjavesialueen harjujakso on kerrospaksuudeltaan matalaa ja lisäksi suurelta osin hiekkavaltainen. 4.3 JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA Tutkimuksia tehtiin Muuramen ja Hankasalmen kuntien alueilla yhteensä kolmella pohjavesialueella (liite 1): Lähteelänperä (m/v), Korhola (m/v) ja Lankaharju (V). Näistä em. muodostumista Lähteelänperä ja Korhola on raportoitu aikaisemmin maaainespainotteisessa POSKI tutkimusten yhteydessä (Raportti: Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 2007, Jyväskylän ja Joutsan seutukunnat, Keski-Suomen liitto, 2008).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 12 4.3.2 Lähteelänperä Lähteelänperä (kuva 12) on II luokan pohjavesialue (Nr.0950006). Alueen sijainti on esitetty kuvassa 4 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.4). GTK:n maa-ainesrekisterissä pohjavesialueeseen sisältyy Syrjälä -niminen muodostuma, jonka on käytännössä arvioitu olevan kokonaan hiekkavaltainen (pinta-ala 50 ha). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta, jonka kalliokartoitustieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle. Kuva 4. Lähteelänperä Muodostuman luoteisosat ovat 0,5-1 m paksun moreenin peittämät. Aines on valtaosin hiekkaa, mutta myös hietaa ja silttiä esiintyy, jota voi reunaosassa olla myös välikerroksena. Alueelta on otettu maa-aineksia niin, että keskeisellä muodostuma-alueella on suurialainen ottoalue.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 13 4.3.2.1 Maatutkaluotaus Alueelle on tehty maatutkaluotausta (linjat F18-F19, liite 9.5-9.6) aikaisempien POSKI tutkimusten yhteydessä. Tulkintatulosten mukaan kalliopinta vaihtelee monttualueella ja se kohoaa pintaan montun pohjoisosissa. Pohjavesi on tutkalinjoilla muutaman metrin syvyydellä montun pohjan tasosta (liite 6.1). 4.3.2.2 Johtopäätökset Muodostuman pohjavedellä voi olla paikallista arvoa alueelle sijoittuneen asutuksen kotitalouksien talousvetenä, jos kalliopinta ei kohoa alueella vallitsevan pohjavedenpinnan yläpuolelle ja pohjaveden laatu on riittävän hyvä. Lähteelänperän lajittuneen aineksen muodostuma on aikoinaan tulkittu moreenipeitteiseksi reunamuodostumaksi, joka on kerrostunut kalliomäen kupeeseen. Nykyisin alueella on maa-ainesten ottotoimintaa, joten suuri osa muodostumasta on monttualuetta. Maatutkaluotaustulosten mukaan pohjavedellä kyllästyneen lajittuneen maakerroksen paksuus on alueella todennäköisesti ohut, koska kalliopinta on näkyvissä molemmilla tutkalinjoilla (vrt. liite 6.2: linjat F18 ja F19). Lisäksi maastokäynnin yhteydessä tehtiin havainto pienialaisesta kalliopaljastumasta montun pohjoislaidalla. Nämä em. seikat sekä ympäristössä kohoavat kallioalueet huomioiden voidaan sanoa, ettei muodostumalla ole alueellista vedenhankinnallista merkitystä pohjavesialueena. Pääosa muodostuman pohjavesistä purkautuu todennäköisesti luoteeseen Ylä-Maksinka ja Keski-Maksinka lampien suuntaan. 4.3.3 Korhola Korhola (kuva 2) on III luokan pohjavesialue (No: 0907708) ja se sisältää GTK:n maaainesrekisteriin merkityn samannimisen Korhola muodostuman (pinta-ala 45 ha). Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 5 sekä liitekartoilla (liite 1 ja 2.5).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 14 Kuva 5. Korhola 4.3.3.1 Kairaukset Alueelle asennettiin pohjavesiputki, jossa kairausten aikana pohjavedenpinta oli 9.5 metriä maanpinnan tason alapuolella (liite 4.2). Tutkimustulosten mukaan Korholan keskeisellä harjualueella pohjavedellä kyllästyneen lajittuneen harjuaineksen alla on useita metrejä moreenia kalliopinnan päällä. Lisäksi seulonta-analyysin perusteella harjuaineksessa on moreenia myös pohjavedenpinnan yläpuolisella maa-osuudella (liite 7.1), joten lajittunut harjuaines sijoittuu moreenipatjojen väliin. Lisäksi seulonta-analyysin mukaan (liite 7.2) lajittuneessa harjuaineksessa on hienoainesta (eli se on mahdollisesti heikosti lajittunutta). 4.3.3.2 Vasaraseismiset luotaukset Korholan alueelle tehtiin 3 vasaraseismistä linjaa (liite 5.2). Linja S1 sijoittuu pienen monttualueen eteläreunalle. Maakerrospaksuus alueella on 20 25 m, josta pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen osuus on 10 15 metriä.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 15 Linjan S2 alueella maakerrospaksuus vaihtelee 20 metrin molemmin puolin, mutta kairausten ja seulonta-analyysien tietojen mukaan maakerros ei ole kokonaan lajittunutta harjuainesta, vaan pohjavedenpinnan alainen harjuaines on (kairauspiste GM1) kahden moreenikerroksen välissä (liite 4.2, 7.1 ja 7.2). Linjan S3 alueella maakerrospaksuus on ohut, ainoastaan 3 4 metriä. Maatutkaluotausten mukaan kalliopinta putoaisi kuitenkin nopeasti linjan länsipuoleisella harjualueella (liite 5.2). 4.3.3.3 Maatutkaluotaukset Alueelle tehtyjen maatutkaluotauslinjojen (F9-F11) tulkinnan mukaan muodostuman Ahvenlammen pohjoispuolisella osalla, jolla sijaitsee pieni taajama-alue, on kalliopinta todennäköinen pohjan taso maatutkalinjan alkupäässä, mutta mahdollisesti myös kauempana linjalla. Maatutkalinjojen F10 alueella kallio on tulkinnan mukaan pääosin syvemmällä ja pohjavedenpinnan alla kuitenkin niin, että se kohoaa linjan loppua kohden. Linjalla F11 kallionpinnasta ei saatu selvää heijastetta linjan keskeisellä osalla. Huomioiden vasaraseismisen linjan S3 tulokset, jonka mukaan maapeitteen paksuus linjan alueella on vain 3 4 metriä, kohoaa kallio suurimmalla osalla maatutkalinjaa F11 lähelle maanpintaa (liite 6.3). 4.3.3.4 Johtopäätökset Korholan harjualueella on paikallinen vedenhankinnallinen merkitys pohjavesihuollon kannalta tarkasteltuna (kotitalouksien ja kesämökkiasutuksen vesihuolto), mikäli pohjaveden laatu on riittävä. Alueen arvoa pohjavesialueena heikentävät ainakin osassa muodostumaa esiintyvä moreeniaines sekä seulonta-analyysin mukaan heikosti lajittunut harjuaines. (liitteet 7.1-7.2) 4.3.4 Lankaharju Lankaharju (kuva 6) on II luokan pohjavesialue (No:09410003). Se sijaitsee n. 10 km:n etäisyydellä Laukaan keskustasta luoteeseen. Maanteitse matkaa alueelle kertyy n. 40 km.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 16 Kuva 6. Lankaharju Lankaharju (pinta-ala 175 ha) muodostaa padon Lankajärveä vastaan. Järven vesipinta on noin 15 metriä korkeammalla tasolla kuin itäpuolen maanpinnan taso. Kapeimmillaan harju on Lankajärven koillisosan puolella (kalanviljelylaitoksen luoteispuolella), jossa sen leveys on alle 100 metriä. Harjun materiaali on keskiselänteen pohjoisosasissa (GTK:n maa-ainestietokanta, 1970 - luku) hiekkaista soraa, kun keski- ja eteläosat ovat puolestaan soraista hiekkaa. Ydinosissa on todennäköisesti välikerroksina kivistä soraa. Kerrospaksuus selänteessä on 10-20 m. Muodostuman rakennetta ja sen sisältämiä lajitteita ei kuitenkaan tunneta tarkasti, koska alueella ei ole suurempia leikkauksia (soramonttuja) eikä sille ole tehty kairauksia. On mahdollista, että harjuaines sisältää hienoainesta, joka puolestaan osaltaan selittäisi harjun patomaista luonnetta.. Maastotutkimusten yhteydessä tehtiin havainto ylipurkautuvasta putkesta Kartanolampien alueella. Putkesta purkautuvan veden lähteestä ei ole tarkempaa tietoa (eli onko se pintaorsi- vai pohjavettä).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 17 4.3.4.1 Vasaraseismiset luotaukset Alueella tehtiin vasaraseismistä luotausta 12 linjan alueella. Taulukossa 2 on esitetty tulkintatulokset pääpiirteittäin. Liitteissä 5.3 5.5 on profiilit kultakin linjalta. Seismisten linjojen tulkintatulosten mukaan kallionpinta viettää koko harjualueella pääsääntöisesti lännestä itään ja luoteesta kaakkoon. Kalliopinta on seismisten linjojen alueella alhaisimmalla tasollaan muodostuman tasoittuneessa kaakkoisosassa ja Kartanolampien alueella, jossa se on vaihtelee välillä n. 98-105 m mpy. Vastaavasti pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus alueella on 5 15 m. Pohjavedenpinnan alla seismiset nopeudet (linjojen S1 ja S2 alueella) viittaavat siihen, että alueella voi olla hyvin vettä johtavaa harjuainesta (soraa ja hiekkaa). Kalliopinta kohoaa Lankaharjun eteläosissa todennäköisesti varsinaisen korkean harjuselänteen alla Köykkälammen suuntaan. Myös Köykkälammesta pohjoiseen sijaitsevan harjun kapean ja korkean keskiselänteen sekä siihen liittyvän Pyykkiharjun selänteen alueella (seismisen linja S4 kaakkoispuolella) pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus voi olla lopulta vaatimaton, koska alueen länsipuolella kohoavan Puttosenkallion mäen rinteet painuvat harjun alle jatkuen aina seismisten linjojen S3 ja S4 -suuntiin: Linjojen alueella kalliopinta on vain 4 6 metrin syvyydellä. Pohjaveden pinnasta ei saatu havaintoa linjan S3 alueella. Yhteenvetona voidaan todeta, että seismisten linjojen S1 S4 tulkintatulokset viittaavat siihen, että harjun etelä- ja kaakkoisosat voitaisiin rajata hydrologisesti muusta harjusta erilleen, eli etelä ja kaakkoisosan alueet muodostaisivat erillisen pohjavesialueen. Lankaharjun keskiosissa Lankajärven itäpuolisessa selänteessä (linja S6) kalliopinta on 10 15 metriä järvenpinnan tason alapuolella. Yleisesti ottaen linjojen S5 S8 alueilla kalliopinta vaihtelee välillä n. 117 138 m mpy. Korkeimmalle tasolleen kalliopinta kohoaa paikallisesti kalanviljelylaitoksen länsi ja kaakkoispuolella (linja S7), jossa se on vain n. 2 metriä järven vedenpinnan tason alapuolella. Seismisten linjojen S5 S8 alueella pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on suhteellisen ohut, suurimmillaan vain 5 8 m. Seismisen linjan S9 alueella maakerrospaksuus on 12 15 metriä ja linjan S 10 alueella enää keksimäärin vain 5 metriä. Linjalla S11 maakerrospaksuus on 16 metriä, jonka alueelle tulkittiin myös kapea ruhje (vrt. liite x). Linjan S12 alueella maakerrospaksuus on 12 16 metriä. Kaikkien edellä mainittujen linjojen (S9 S12) alueella pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa eli n. 2 4 metrin syvyydessä, joten pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen osuus kokonaismaakerrospaksuudesta on suhteellisen suuri. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Lankajärven vettä suotautuu harjuun ja sen virtaussuunta on kohden koillista, jossa se purkautuu Lähdesuon alueella lähteinä maanpintaan. Pohjaveden virtausta tapahtuu Lankajärven koillispään harjuselänteen osalta todennäköisesti myös länteen, kohden kalanviljelylaitosta. Tässä yhteydessä on huomioitava, että kalanviljelylaitoksen länsipuolella harjuselänteen korkein kohta on ainoastaan n. 5 metriä Lankajärven vedenpinnan yläpuolella, joten vedenpinnan vaihtelut joko järvessä tai pohjavedessä voivat aiheuttaa hydrologisen murtuman vaaraa. Pahimmassa tapauksessa Lanka-

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 18 järvi voi ryöstäytyä tällä alueella, mikäli ihmistoiminnan tai muuttuvan ilmaston seurauksena pinta- tai pohjavesiolosuhteet muuttuvat (järven vedenpinta kohoaa/vaihtelee tai hydraulinen gradientti jyrkkenee liikaa/vaihtelee harjussa). Taulukko 2. Lankaharjun alueen kokonaismaakerrospaksuus (D maa ) ja pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus (D pv ) seismisten tulosten tulkintojen mukaan. Linjatunnus D maa ( m ) D pv ( m ) S1 15 20 10 15 S2 10 16 4 6 S3 5 6 - S4 4 5 2 4 S5 8 10 6 8 S6 20 25 5 8 S7 2 6 - S8 3 5 2 4 S9 12 15 8 12 S10 3 7 1 6 S11 16 17 12 13 S12 12 16 10-15 4.3.4.2 Johtopäätökset ja suositukset jatkotutkimuksista Pohjavesivarannon mukaan tarkasteltuna Lankaharjun alueella on paikallinen ja lähialueellinen merkitys. Mutta Lankaharjun ja sen lähialueen kallioperässä on suurella todennäköisyydellä myös ruhjeita, jotka mahdollisesti ovat leikkaavia toisiinsa nähden. Jos tämä mahdollisuus otetaan huomioon, voi Lankaharjun alueella olla laajempi, alueellinen merkitys vedenhankinnan kannalta tarkasteltuna, mikäli harju- ja kalliopohjaveden laatu on hyvä ja sen antoisuus riittävä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu tietoa harjumateriaalin laadusta (esim. huonosti lajittunut harjuaines, moreenipatjat) tai alueen ruhjeiden olemassaolosta, joten alueelle tulisi tehdä esim. geofysiikan lisätutkimuksia (esim. painovoimalinjat, maatutkaluotaus) asioiden selvittämiseksi.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 19 4.3.4.3 Mahdolliset vedenoton riskit Lankaharjun pohjaveden hyödyntämisessä (pumppaaminen) on mahdollisesti riskejä, jotka johtuvat alueen geologisesta ja hydrologisista olosuhteista. Mikäli järven pinnan jaksottainen vaihtelu lisääntyy (tulvat, kuivuus) tai pohjaveden gradientti ja/tai virtaus voimistuvat (pohjavedenotto), voi niistä aiheutua paikallisesti harjuaineksessa hydraulisen murtuman vaaraa varsinkin niissä osissa harjua, missä harjuselänne on kapea ja matala (kalanviljelylaitoksen luoteispuoli). 4.4 KEURUUN SEUTUKUNTA Pohjavesipainotteisia tutkimuksia tehtiin Keuruun ja Multian kuntien alueella yhteensä viidellä alueella (liite 1): Kaakkokangas (V), Multaharju (m/v), Valkeinen (V), Lintankangas (V) ja Valkeiskangas (V). 4.4.2 Kaakkokangas Kaakkokangas (kuva 7) on II luokan pohjavesialue (Nr.0924912), joka sijaitsee n. 12 km koilliseen Mäntän keskustasta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 7 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.7). GTK:n maa-ainesrekisterissä pohjavesialueeseen sisältyy samanniminen Kaakkokangas - muodostuma, jonka on käytännössä arvioitu olevan suurimmaksi osaksi hiekkavaltaista ainesta. Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta, jonka kalliokartoitustieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle. Muodostuma (pinta-ala 272 ha) on kerrostunut eteläpäästään matalaan veteen ja materiaali on siellä pääosin soraa. Harjun keskiosan kumpualueella kerrospaksuus on suurin ja materiaali voi olla mahdollisesti soraista hiekkaa. Myllypuron pohjoispuoli on hietaista hiekkaa. Välikerroksina esiintyy purouomien reunoilla yleisesti silttiä 1-2 m, varsinkin matalassa pohjoisosassa.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 20 Kuva 7. Kaakkokangas 4.4.2.1 Vasaraseismiset luotaukset Alueelle tehtiin 7 vasaraseismistä linjaa. Saatuihin mittaustuloksiin perustuen piirrettiin kuvaajat (liitteet 5.6 5.7). Myllypuron pohjoispuolella linjojen S1 ja S2 alueilla maakerrospaksuus on 8 12 metriä. Seismiset nopeudet viittaavat hiekkavaltaiseen ainekseen. Linjalla S3 kerrospaksuus on 20-25 metriä. Seisminen nopeus on soravaltaisen aineksen luokkaa. Linjalla S4 maakerrospaksuus on 15 metrin luokkaa, mutta seisminen nopeus (pohjavedenpinnan alapuolinen) on hiekan (tai hienohiekan) luokkaa. Seisminen linja S5 tehtiin harjun keskelle pitkänomaiseen suppaan, jossa kerrospaksuudeksi tulkittiin keskimäärin 10 metriä. Materiaali seismisen nopeuden mukaan tulkittuna on (karkeaa) hiekkaa. Linja S6 tehtiin tasalakiselle kankaalle muodostuman eteläosan itälaidan puolelle. Maakerrospaksuudeksi saatiin n. 14 metriä, ja seisminen nopeus on hiekan tai hiedan luokkaa. Linjalla S7 maakerrospaksuus on 20 metriä linjan alkupäässä tien puolella, mutta se ohenee nopeasti n. 12 metriin linjalla itään edettäessä. Seismisen nopeuden perusteella linjan alueella voi olla karkeampaa lajittunutta materiaalia. (sorainen hiekka?)

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 21 4.4.2.2 Maatutkaluotaukset Kaakkokankaan alueelle tehtiin 4 maatutkalinjaa (liitteet 6.4 6.6). Selkälinjan T1 alueella paksuimmat maakerrokset ovat Myllypuron molemmin puolin, muutoin kalliopinta on suurelta osin keskimäärin n. 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Linjan T2 alkuosuudella on mahdollisesti karkeampaa kivistä materiaalia., joka voi olla harjumateriaaliin sekoittunutta moreenikiviainesta. Linjalla T3 ja T4 kalliopinta on suhteellisen tasainen kerrospaksuuksien ollessa keskimäärin 10 15 metrin luokkaa. 4.4.2.3 Johtopäätökset Kaakkokankaan harjun Myllypuron pohjoispuolinen alue on hiekkaa ja hietaa, joten sillä ei ole juurikaan vedenhankinnallista merkitystä pohjavesialueena. Myllypuron eteläpuolisella alueella on paikallinen tai lähialueellinen merkitys, koska sillä pohjavettä syntyy ja varastoituu. Myllypuron eteläpuolella harjuaines on hiekkaa sekä osin karkeaa hiekkaa ja soraa. Kuitenkin harjun vettä parhaiten johtava keskeisin osa (ns. harjurunko) näyttäisi saatujen tutkimustulosten perusteella olevan kapeahko hiekkavaltainen vyöhyke (vrt. teksti alla), joten Myllypuron eteläpuolisella alueella ei ole laajempaa alueellista vedenhankinnallista merkitystä pohjavesialueena.. Harjun pääosa sijoittuu Myllypuron eteläpuolelle. Sen karkein (kuitenkin hiekkavaltainen) ja vettä parhaiten johtava harjun runko-osa sijoittuu saatujen tutkimustulosten perusteella alueelle, jonka sisälle jäävät seismiset linjat S3, S5 ja S7. Kun otetaan huomioon, että seismisillä linjoilla S4 ja S6 nopeudet ovat hiekan tai hienon hiekan luokkaa, voidaan päätellä, että karkeampi harjun keskiosiin sijoittuva runko-osa on melko kapea. Harjun pohjavedenpinnan alaisen maakerroksen paksuus vaihtelee ja on arviolta 8-12 metrin luokkaa. Matkusjoen välittömässä läheisyydessä harjun kerrospaksuudet ovat paikallisesti suurimmillaan n. 25 30 metriä. Harjun keskeisen osan pohjavedet purkautuvat todennäköisesti suurelta osin juuri Matkusjoen suuntaan. 4.4.3 Multaharju Multaharju on II luokan pohjavesialue (No: 0924951), joka sijaitsee n. 5 km Kolhon taajamasta luoteeseen. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 8 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.8). GTK:n maa-ainesrekisterissä pohjavesialueeseen sisältyy samanniminen Multaharju harjumuodostuma (pinta-ala 94 ha). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta, jonka kalliokartoitustieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 22 Kuva 8. Multaharju Multaharjun alueella on maa-ainesten ottoalueita, joiden alueella tehtiin maastokäynnin yhteydessä monin paikoin havaintoja kalliopaljastumista: Multaharjun muodostumassa pohjan tasona on yleisesti kallio pohjaveden sijaan. 4.4.3.1 Kairaus Multaharjun kaakkoisosan selänteeseen, josta maa-aineksia ei ole otettu, tehtiin raskas GM 200 kairaus (GM1). Kairausten yhteydessä tehtyjen maalajihavaintojen mukaan lajittuneen soravaltaisen maakerroksen paksuus selänteessä on n. 9 metriä. Tämän alla seuraa n. 6 metrin paksuinen kerros moreenia kallion päällä (liite 3.2). Pohjavedenpinnasta ei saatu havaintoa kairausten yhteydessä. 4.4.3.2 Johtopäätökset Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, ettei Multaharjulla ole juurikaan merkitystä pohjavesialueena tai se on hyvin paikallinen, koska alueen pohjan tasona on useimmiten kallio tai moreeni. Tällöin kerrospaksuus jää vähäiseksi ja pohjavesivyöhyke ohueksi.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 23 4.4.4 Valkeinen Valkeinen on II luokan pohjavesialue (No: 0924913), joka sijaitsee n. 5 km Haapamäen taajaman pohjoispuolella. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 9 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.9). GTK:n maa-ainesrekisterissä pohjavesialueeseen sisältyy kaksi muodostumaa: Valkeinen (pinta-ala 75 ha) ja Santamäki (pinta-ala 70 ha). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta (GTK), jonka kalliotieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle. Kuva 9. Valkeinen Valkeisen alueen harjujakso on kapea etelä-pohjoissuuntainen selänne, jonka päällä kulkee kantatie ja rautatie. Kerrospaksuus vaihtelee ja on etelä- ja keskiosissa 2-5 m. Muodostuman pohjoisosa on vain 1-2 m paksu ja alueella on nykyisin käytöstä poistuneita maa-ainesten ottoalueita, joiden pohjan tasona on kallio. 4.4.4.1 Kairaus Alueelle tehtiin kevyttä GM50 kairausta (piste G1). Kevyellä kalustolla päästiin 11 metrin syvyyteen, jonka jälkeen tangot kiilautuivat, joten varmuutta kalliopinnan syvyydestä

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 24 ei saatu. Pohjavedenpinta oli kairausten aikana n. 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Materiaali pohjavesivyöhykkeessä on soravaltaista (liite 3.3). 4.4.4.2 Johtopäätökset Saatujen tutkimustulosten (vrt. kappale alla) perusteella Valkeisen merkitys pohjavesialueena on vähäinen. Alueella voi kuitenkin olla paikallista merkitystä alueen kotitalouksille. Muodostuman pohjoispään pohjantasona on kallio. Rautatien länsipuoliset alueet ovat hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Karkein soravaltainen aines sijoittuu maantien itäpuolelle hyvin kapeana kaistaleena alkaen Syrjänsalosta ja päättyen Syrjäntakanen lammen länsipuolelle (liite 2.9). 4.4.5 Lintankangas Lintankangas on II luokan pohjavesialue (No:094952), joka sijaitsee 3 km luoteeseen Multian keskustasta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 10 ja liitteissä (liite 1 ja 2.10). GTK:n maa-ainesrekisterissä pohjavesialueeseen sisältyy Lindankangas niminen muodostuma (pinta-ala 50 ha). Se on Kallioperän murroslaaksossa kulkeva harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Kuva 10. Lintankangas

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 25 4.4.5.1 Kairaukset Alueelle tehtiin kaksi kevyttä GM50 kairausta (3.3). Pisteellä G1 maakerroksen paksuus on lähes 10 metriä ja pisteellä G2 vastaavasti 14 metriä. Molemmilla kairauspisteillä pintamaakerros kolmen metrin syvyyteen saakka on siltin ja hienon hiekan sekaista ja syvemmällä pääasiassa hienoa hiekkaa kallion tai moreenin pintaan saakka Pohjavedenpinta GI pisteellä oli kairausten yhteydessä n. 8 metrin syvyydellä maanpinnasta ja vastaavasti 9 m:n syvyydellä pistellä G2. 4.4.5.2 Johtopäätökset Lintakankaan pohjavesialueella on vähäinen (paikallinen) vedenhankinnallinen merkitys, koska kairausten mukaan pääosa alueen lajittuneista maalajeista on hienoa hiekkaa. 4.4.6 Valkeiskangas Valkeiskangas on III luokan pohjavesialue (No:0949508), joka sijaitsee n. 4 km etelään Multian keskustasta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 11 ja liitteissä (liite 1 ja 2.11). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta (GTK), jonka kalliotieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle. Kuva 11. Valkeiskangas

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 26 GTK:n maa-ainesrekisterin mukaan muodostuma on pääasiassa hienoa hiekkaa oleva harjuselänne, jonka pohjoispäässä on välikerroksina soraista hiekkaa. Pinta-ala on 32 ha. 4.4.6.1 Kairaukset Soramonttualueelle tehtiin kaksi kevyttä GM 50 -kairausta. Pisteellä G1 maakerrospaksuus on 22 metriä ja materiaali on pääosin hiekkaa. Pisteellä G2 kalliopinta nousee niin, että soravaltaisen maakerroksen paksuus on vain n. 3 metriä (liite 3.3). 4.4.6.2 Vasaraseismiset luotaukset Alueelle tehtiin kolme vasaraseismistä linjaa (liite 5.3). Linjalla 1 kalliopinta muodostuman länsiosassa on 25 metrin syvyydellä, mutta se kohoaa jyrkästi koilliseen. Linjalla S2 kalliopinta on 12 16 metrin syvyydellä ja muodostuman Valkeinen järveen suuntautuvassa eteläpään niemessä 10 16 metrin syvyydellä. Pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on suurimmillaan linjan S1 länsiosassa, jossa se on 20 m. Linjalla S2 kerros on vastaavasti 6 10 metriä ja linjalla S3 se vaihtelee välillä 5 12 metriä. 4.4.6.3 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotauksen (liite 6.7) perusteella kalliopinta kohoaa (tulkinnan mukaan) monin paikoin lähelle pohjaveden pintaa. Muodostuman pohjoispäässä pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on suurimmillaan 17 metriä, mutta muissa osissa muodostumaa vaihtelee 2 10 metrin välillä. Maatutkatulkinnan tulokset vahvistavat 1970 luvulla tehtyä arviota, että harjun materiaali on suurelta osin hienoa hiekkaa. Tässä yhteydessä on huomioitava, että Valkeiskankaan harjun selänteen länsipuolella sijaitsevan Valkeinen -järven pinta on pari metriä korkeammalla tasolla kuin kapean harjuselänteen itäpuolelle sijoittuvan Syrjänalanen lammen pinta. Maatutkaluotaustulosten mukaan Valkeinen -järven vettä suotautuu harjun läpi itään purkautuen harjun itäpuolen suoalueen kautta Syrjänalanen lampeen.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 27 4.4.6.4 Yhteenveto Valkeiskankaan alueen harjun merkitys pohjavesialueena on paikallinen ja korkeintaan lähialueellinen, koska muodostuma on kapea ja pienialainen. Lisäksi olemassa olevien tietojen (GTK:n maa-ainestietokanta) ja saatujen tutkimustulosten (maatutkaluotaustulkinta) perusteella pohjavesivyöhykkeessä materiaali on suurimmaksi osaksi hiekkavaltaista ainesta. Vettä suotautuu Valkeinen -järvestä harjuun, joten pohjavettä Valkeisjärven ja Syrjänalanen lammen välisellä alueella riittää, mikäli hydraulinen johtavuus järven suuntaan on riittävä. Mutta pumpattavan veden laatu vastaisi todennäköisesti vastaavaa rantaimeytyskohteesta saatavaa vettä vuodenaikaisvaihteluineen. Harjumuodostuman pohjoisosan länsireunalla on kapea vyöhyke harjua, joka on sijoittunut (todennäköisesti) pohjois-eteläsuuntaiseen ruhjeeseen ja jolla voi olla yhteys Valkeinen järveen. Tällä tutkimuksella ei kuitenkaan voida tehdä tarkempia arvioita mahdollisen ruhjeen ulottuvuuksista, sen ominaisuuksista (vedenjohtavuus, antoisuus) tai sen yhteydestä järveen. Harjun eteläpää painuu Valkeinen -järveen. Alueella voi olla paikallista potentiaalia rantaimeytyskohteena. 4.5 ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA Pohjavesipainotteisia tutkimuksia tehtiin Äänekosken kunnan kahdella pohjavesialueella, joita olivat: Sirkkaharju (m/v) ja Hietama (V). 4.5.2 Sirkkaharju Sirkkaharju on II luokan pohjavesialue (No: 0977451), joka sijaitsee n. 5 km Suolahden taajamasta kaakkoon. Alueella on GTK:n maa-ainesrekisterin Sirkkaharju ja Haapasuo nimiset harjumuodostumat (pinta-ala yhteensä n. 200 ha). Alueen sijainti on esitetty kuvassa 12 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.12). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta (GTK), jonka kalliotieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle. Muodostuman rajaus (vrt. kuva 12 ja liite 2.12) on tehty niin, että siihen ei ole sisällytetty mukaan hienohiekka alueita, joten esim. Sirkkasuon puoleinen harjun laitaosa ei ole rajatussa muodostuma-alueessa mukana.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 28 Kuva 12. Sirkkaharju 4.5.2.1 Kairaukset Alueelle tehtiin raskasta GM200 kairausta viidellä pistellä (GM 1 GM 5), joista kolmeen (GM 3, GM 4 ja GM 5) asennettiin pohjavesiputki (liite 3.4 sekä liitteet 4.3 4.5). Pisteeltä GM 3 otettiin lisäksi maaperänäytteitä. Pisteet GM 1 ja GM 2 (liite 3.4) sijaitsevat monttualueilla, joissa on aktiivista hiekan ja soran ottoa. Pisteellä GM1 maakerrospaksuus on n. 18 metriä ( kalliopinnantaso ~ 105 m mpy) hiekkavaltaisen ja soravaltaisen aineksen vaihdellessa keskenään. Pistellä GM 2 maakerros on hiekkavaltaista ainesta ja sen paksuus on n. 10 metriä ( kalliopinnantaso ~110 m mpy). Kairauspiste GM 3, johon asennettiin pohjavesiputki koko maakerroksen osuudelle, tehtiin Natura alueen reunalle. Vanhan matalan monttualueen laidalla sijaitsevaan suppaan johtaa traktoripolku. Maakerrospaksuus pisteellä on 32 metriä (kalliopinnan taso ~110 m mpy) ja aines on soravaltaista (hiekkainen sora). Pohjavedenpinta kairausten yhteydessä oli n. 20 metriä maanpinnan tasosta (tasolla n. + 122 m mpy). Pisteeltä tehtiin seulontaanalyysi syvyysväliltä 24 29 m ja analyysin mukaan aines on karkeaa hiekkaa (liite 7.3).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 29 Kairauspiste GM 4 sijoittuu monttualueelle, jossa kairattiin 25 metrin syvyyteen (taso ~103 m mpy), mutta kalliota ei saavutettu (liite 4.5). Pisteellä on kivistä soraa 15 metriä, jonka alapuolella materiaali jatkuu sorana.. Pohjavesiputkea asennettiin montun pohjan tason alapuolelle 15 metrin syvyyteen saakka (eli käytännössä kivisen soran osuudelle). Pohjavedenpinta asettui putkessa kairaushetkellä 11.2 metrin syvyyteen montun pohjan tasosta mitattuna. Kairauspiste GM 5 sijaitsee harjun kaakkoisosan laiteella pienessä kotitarvemontussa (liite 4.4). Saatujen tulosten mukaan maalajit hienonevat kairauspisteellä maan pinnalta kalliopintaa kohden niin, että pinnassa on soravaltaista ainesta viisi metriä, jonka alla on kolmen metrin paksuinen kerros hiekkaa. Sitten maalaji vaihtuu ja on keskimäärin hienoa hiekkaa 21 metrin syvyyteen saakka, jossa syvyydessä tulee kallio. Pisteelle asennettiin pohjavesiputki koko maakerroksen osuudelle. Pohjavesi asettui putkessa 11.5 metrin syvyyteen montun pohjan tasosta (eli on tasolla n. +118 m mpy) 4.5.2.2 Vasaraseismiset luotaukset Alueelle tehtiin 5 vasaraseismistä linjaa (liitteet 5.9 5.10). Linjan S1 alueella kalliopinta on tulkintatulosten mukaan 12 16 metrin syvyydellä (~ 117 123 m mpy), pohjavedenpinnasta ei saatu havaintoa. Linjan S3 alueella (linjan S1 eteläpuolella) kalliopinta putoaa Runninpuron suuntaan siten, että linjan alkupäässä maakerrospaksuus on 17 metriä (~117 m mpy) ja vastaavasti linjan eteläpäässä lähes 30 metriä (~97 m mpy). Lisäksi linjan S3 alueelle tulkittiin kapea ruhje (kuva x.x). Sirkkaharjun keskivaiheilla, vasaraseismisen linjan S2 alueella, kalliopinta on tulkinnan mukaan n. 15 metrin syvyydellä (~126 m mpy). Pohjavedenpinnasta ei saatu havaintoa. Harjun pohjoispäässä linjalla S4 kalliopinta on tulkinnan mukaan 12 17 metrin syvyydellä ( ~119 123 m mpy) ja linjalla S5 noin 25 metrin syvyydellä (~100 m mpy). 4.5.2.2 Johtopäätökset ja suositukset jatkotutkimuksista Tutkimustulosten mukaan Sirkkaharjulla (varsinkin sen pohjoisosa) on pohjavedenhankinnan kannalta tarkasteltuna paikallinen, lähialueellinen, sekä mahdollisesti myös laajempi alueellinen merkitys, mikäli pohjaveden laatu ja antoisuus ovat riittäviä. Saatujen tutkimustulosten mukaan kalliopinta kohoaa vallitsevan pohjavesipinnan yläpuolelle seismisen linjan S2 alueella. Jos näin on, voidaan harju jakaa hydrologisesti tarkasteltuna ainakin kolmeen osaan: 1) Runninpuron luoteispuolinen harjualue linjalle S1 saakka, jonka alueen pohjavedet purkautuvat Runninpuroon, 2) Seismisten linjojen S1 ja S2 välinen harjualue, jonka pohjavesien virtaus suuntautuu etelään ja lounaaseen,

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 30 3) keskeinen harjualue seismiseltä linjalta S2 pohjoiseen, jolla alueella pohjaveden pinta on suhteellisen vakio (tasolla n. 120 121 m mpy) kalliopinnan tason pudotessa kairauspisteen GM3 alueelta kohden Pienen Sirkkalammen pohjoisrannalla sijaitsevaa vedenottamoa. Iso Sirkkalampi ja Pieni Sirkkalampi ovat saatujen tutkimustulosten valossa orsivesilampia. Mikäli seismisen linjan S2 alueella ei ole kalliokynnystä, niin saatujen tutkimustulosten perusteella Sirkkaharju muodostaisi hydrologisesti tarkasteltuna lähes yhden yhtenäisen pohjavesialueen (200 ha), jossa pohjaveden virtaus on koko harjualueen osalla (pohjaveden havaintoputkista mitattujen pohjavedenpinnan asematietojen mukaan) luoteesta kaakkoon. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että alueelle tulisi tehdä lisätutkimuksia mahdollisten pohjavesiosa-alueiden ja niiden välisten kynnysten selville saamiseksi. Esimerkiksi seismisen linjan S4 länsipuolella kairauspisteiden GM2 ja GM3 välimaastossa on laaja alue (Natura), josta ei ole tutkimustietoa. Alue tulisi tutkia esim. geofysiikan menetelmin mahdollisen pohjavedenjakajan olemassaolon varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. Seismisen linjan S2 alue tulisi varmistaa kairauksin. Tarkentavia tutkimuksia tulisi tehdä lisäksi seismisen linjan S1 ja kairauspisteen GM1 välisellä alueella. Harjun pohjoisosissa materiaali on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja hiekkaista soraa muodostuman keskeisellä osalla (liite 4.3). Vastaavasti keski- ja eteläosissa harjumateriaali pohjavesivyöhykkeessä on hiekkaa sekä soraa ja osin kivistä (lohkareista) soraa (liitteet 3.4 ja 4.4). Kivinen sora on varsinkin harjun eteläosissa laattamaisena kerroksena (paksuus ~ 5-15 m). Syvemmällä soravaltainen aines vaihettuu vähemmän kiviseksi soraksi (liite 4.5). Vedenjohtavuus karkeassa (kivisessä) sorassa on suuri, mikäli materiaalissa ei ole saostumaa (esim. rautaiskos). Karkeassa (kivisessä) harjumateriaalissa pohjaveden antoisuus ja sen laatu voivat sitä vastoin olla heikompia kuin esim. hyvin vettä johtavassa karkeassa hiekassa tai hiekkaisessa sorassa. Kuitenkin harjun keski- ja eteläosissa, jossa kivistä (lohkareista) soraa esiintyy, on syvemmällä myös vähemmän kivistä soraa. Pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus on harjun keskeisellä alueella pohjois- ja keskiosissa 8 10 m:n luokkaa (kairauspisteet GM 2 ja GM 3). Vastaavasti eteläosissa se on 10 15 m (GM 1 ja GM 4) ja Runninpuron läheisyydessä 20 metriä. 4.5.3 Hietama Hietama on II luokan pohjavesialue (Nr: 0999203), joka sijaitsee n. 7 km Äänekosken taajamasta länteen. Alueella on GTK:n maa-aineskannan Tuhkainmäki ja Hietama muodostumat (pinta-ala yhteensä n. 115 ha). Harjualueelle on sijoittunut asutusta, maaainesten ottoa sekä kantatie. Lisäksi alueen pohjoispäätä sivuaa rautatie.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 31 Kuva 13. Hietama 4.5.3.1 Kairaukset Alueella kairattiin neljässä pisteessä (GM1 GM4). Kairaustulosten perusteella karkein soravaltainen materiaali on harjun keskiselänteessä. Mutta muodostuman laajentunut kaakkoispää on todennäköisesti pääosin hienoa hiekkaa (liite 3.5). Pohjavedellä kyllästynyt vyöhyke on muodostuman kaakkoisosassa paksuudeltaan 10 15 metriä, kun vastaavasti muodostuman keski- ja kaakkoisosassa se on ainoastaan viiden metrin luokkaa. 4.5.3.2 Seismiset luotaukset Alueelle tehtiin neljä seismistä linjaa (liite 5.11). Maakerrospaksuus linjojen alueilla on yleisesti 15 20 m. Pohjavedellä kyllästyneen kerroksen osuus on keskimäärin 8 15 m. 4.5.3.3 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaustulosten perusteella tulkittuna parhaiten vettäjohtava harjuaines sijaitsee harjun keski- ja luoteisosissa. Kaakkoisosa on pääosin hienoa hiekkaa. Tutkalinjan osuudella ei tulkittu kalliokynnyksiä (liite 6.8).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 32 4.5.3.4 Johtopäätökset Hietaman alueella on pohjavedenhankinnan kannalta tarkasteltuna lähialueellinen merkitys, mikäli veden laatu on riittävän hyvä. Hietaman alueen harjun keskiosista luoteeseen suuntautuvalla osalla olosuhteet ovat hyvät pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle, koska harjumateriaali on soravaltaista ja pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus on yli 10 metriä. Vettä hyvin johtava muodostuman osa on kuitenkin kapea (suhteellisen pienialainen) ja alueella on pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä (tiestö, rautatie). Keski- ja kaakkoisosat ovat hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Nämä em. seikat huomioiden voidaan arvioida, ettei alueella ole laajempana alueellista pohjavesiarvoa. 4.5.4 Pyhänkangas Pyhänkangas on II luokan pohjavesialue (No: 0972951), joka sijaitsee n. 7 km itään Konginkankaan taajamasta. GTK:n maa-ainesrekisterissä alueella on laaja-alainen (pintaala 360 ha) Pyhänkangas niminen laajentunut harjumuodostuma. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 14 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.14). Kuva 14. Pyhänkangas

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 33 4.5.4.1 Kairaukset Kairausta tehtiin neljässä pisteessä (GM1 GM4). Pisteelle GM1 asennettiin pohjavesiputki (liitteet 3.6 ja 4.6). Kairaus ja pohjavesiputkiasennus (GM 1) tehtiin keskiselänteen läheisyyteen paikkaan, jossa maatutkaluotauksessa ei saatu kuvaa aineksen laadusta. Kairauksessa saatujen tulosten mukaan pistellä on hienoa hiekkaa 8 metriä, jonka alla materiaali on harjuhiekkaa ja soraa 17 metrin syvyyteen saakka. Syvyysväliltä n. 13 17 metriä otettiin näyte, josta tehtiin seulonta-analyysi (liite 7. 4). Analyysin mukaan aines on soraista karkeaa hiekkaa. Tämän alapuolella on kolme metriä moreenia ja kallio tuli vastaan 20 metrin syvyydessä. Pohjavesi kohosi putkessa paineellisena ja asettui kuuden (6) metrin syvyyteen maanpinnasta. Pisteen GM 2 alueella harjumateriaali on soraa ja osin kivistä soraa 15 metrin syvyyteen saakka. Pohjavedenpinta oli kairausten yhteydessä 13 metrin syvyydellä maanpinnasta eli vain noin kahden (2) metrin päässä kallion pinnasta. Pistellä GM 3 (montun pohja) kallion pinta on n. 18 metrin syvyydellä. Pohjavedenpinta oli kairausten yhteydessä n. 7.5 metrin syvyydellä montun pohjasta. Materiaali pohjavesivyöhykkeessä on hiekkaa ja soraa, osin kivistä soraa (vrt. liite 3.6). Pisteellä GM 4 (montun pohja) kallion pinta on 16 metrin syvyydellä ja pohjavedenpinta vajaan neljän metrin syvyydellä. Pohjavesivyöhykkeen harjuaines on hiekkaa ja soraa. 4.5.4.2 Vasaraseismiset luotaukset Alueelle tehtiin kuusi (6) vasaraseismistä linjaa (liitteet 5.12 5.13). Tulokset on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Pyhänkankaan alueen kokonaismaakerrospaksuus (D maa ) ja pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus (D pv ) seismisten tulosten tulkintojen mukaan. Linjatunnus D maa ( m ) D pv ( m ) S1 17 20 10 15 S2 5 10 5 7 S3 13 20 8 15 S4 15 25 5 15 S5 12 16 10 15 S6 20 23 8 10

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 34 4.5.4.3 Maatutkaluotaukset Alueelle tehtiin maatutkaluotausta, joista valittiin linjat T7, T32 ja T4 tulkintaa varten (liitteet 6.9 6.10). Linjan T4 osuudella, sen puoliväliin saakka, tutkakuva on heikkoa. Tämä voi johtua siitä, että harjumateriaali on kuivaa, jolloin selviä heijastuksia ei saada. Jos harjuaines maatutkalinjalla on kairauspisteen GM 2 mukaista, olisi aines linjan T 2 alkuosuudella (sen puoliväliin saakka) soravaltaista. Linjan keski- ja loppupäässä erottuu mahdollinen pohjavedenpinta maatutkaluotausprofiililla, joka viittaa siihen, että pohjavedenpinnan alainen maakerros monttualueella olisi hiekkavaltainen, mahdollisesti vettä johtavaa hiekkaa tai soraista hiekkaa. Maatutkalinjoilla T7 ja T32 materiaali on suurimmaksi osaksi hiekkaa ja varsinkin linjalla T32 hienoa hiekkaa. 4.5.4.4 Johtopäätökset Pyhänkankaan alueella on pohjavedenhankinnan kannalta tarkasteltuna paikallinen ja lähialueellinen merkitys mikäli pohjaveden laatu ja antoisuus ovat riittäviä. Muodostuman reuna-alueiden hiekka- ja hienohiekkavaltaisuus (varsinkin pohjoisosissa) sekä alueella pohjantasona esiintyvä kallio alentavat todennäköisyyttä, että muodostumalla olisi laajempi alueellinen merkitys pohjavesihuollossa. Tutkimustulosten mukaan Pyhänkankaan alueella maakerrospaksuudet ovat 15 20 metrin luokkaa, josta pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen osuus koko kerrospaksuudesta on monin paikoin suhteellisen suuri. Poikkeuksen tästä tekee harjun keski- ja luoteisosat, joissa Kangasjärven kaakkoisosassa kohoava mäki (kallio/moreeni) painuu harjun alle ja muodostaa pohjantason harjualueella. Tämän seurauksena pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus on tällä alueella vaatimaton, kuten kairauspisteen GM2 tuloksista voidaan havaita: Kairauksessa maakerrospaksuudeksi saatiin n. 15 metriä ja pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus oli kairauksessa tehtyjen havaintojen mukaan vain noin kaksi metriä kalliopinnan yläpuolella (vrt. liite 3.6). Tässä yhteydessä on huomioitava, että muodostuman alle painuvan kalliomäen laajuudesta ei tässä tutkimuksessa saatu tarkempaa tietoa, vaan alueella pitäisi tehdä jatkotutkimuksia asian selvittämiseksi (esim. painovoimatutkimukset). Harjun pohjavedet purkautuvat harjun keski-, pohjois- ja itäosista harjun itäpuolella virtaavaan Isojokeen. Harjun eteläosissa (paikallistien puolella) purkaussuunta on todennäköisesti etelään kohden Lehtinen lampea ja suoalueita, joista vedet laskevat Lehtisenhaara puroon, joka yhtyy isojokeen.

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 35 4.5.5 Heinäjoki Heinäjoki on II luokan pohjavesialue (No: 0922603), joka sijaitsee 7 km Karstulan taajaman itäpuolella. GTK:n maa-ainesrekisterissä alueella on Silmisuo niminen harjumuodostuma. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 15 ja liitekartoilla (liite 1 ja 2.15). Alueella on tehty 1:20 000 mittakaavaista maaperäkartoitusta (GTK), jonka kalliotieto harjun ympäristössä on liitetty mukaan kartalle. Kuva 15. Heinäjoki 4.5.5.1 Kairaukset Alueelle tehtiin kolme raskasta kairausta (GM 1 GM 3), joista pisteelle GM 3 asennettiin pohjavesiputki (liite 3.7 ja 4.7). Kairauksissa GM 1 ja GM 2 harjumateriaali osoittautui ennakko-odotuksista poiketen soravaltaiseksi. Lisäksi soravaltaisen kerroksen pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus on 20 metrin luokkaa, jopa yli. Alueelle päätettiin asentaa putki (GM 3) kohtaan, jossa se ei haittaisi maa-ainestenottotoimintaa. Myös putken (GM 3) alueella harjuaines on soraa ja pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus on n. 25 metriä (liite 4.7).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 36 4.5.5.2 Vasaraseismiset luotaukset Alueelle tehtiin neljä (4) vasaraseismistä linjaa (liite 5.14). Saatujen tulkintatulosten mukaan harjun keskeiselle osalle sijoittuvien seismisten linjojen (S1, S2 ja S3) alueella maakerrospaksuus on yleisesti 20 35 metriä, josta pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen osuus on 15 25 metriä. Kalliopinta kohoaa jyrkästi monttualueen pohjois- ja koillislaidalla. 4.5.5.3 Maatutkaluotaukset Alueelle tehtiin kolme (3) maatutkalinjaa (liitteet 6.11 6.12). Silmisuon länsipuolella (linja T1) materiaali on hiekkavaltaista. Suon alla oleva materiaali on todennäköisesti hienoa hiekkaa.( paksuimmillaan 40 m). T2 linjan osuudella maakerrospaksuus on 25 35 metrin luokkaa ja karkein harjumateriaali sijoittuu linjavälille 350-600 m eli se alkaa harjun keskivaiheilta ja jatkuu soramonttualueen itälaitaan, jossa kalliopinta kohoaa. Linjan T3 linjavälille 240-260 metriä tulkittiin maakerrospaksuudeksi 45 50 metriä (liite x). Materiaali on hiekkavaltaista, paikallistien itäpuolella harjuaineksessa on mukana kiviä. 4.5.5.4 Johtopäätökset Heinäjoen alueella on pohjavedenhankinnan kannalta tarkasteltuna paikallinen, lähialueellinen ja mahdollisesti laajempi alueellinen merkitys, mikäli veden laatu on riittävä. Vaikka pohjavesialueen harjumuodostuma on pinnaltaan dyyniytynyt (hiekka- ja hienohiekka, vrt. seulonta-analyysi liite 7.6) on materiaali pohjavesivyöhykkeessä Silmisuon kaakkoispuolella hyvin vettä johtavaa karkeaa hiekkaa ja soraa (liitteet 3.7, 4.7 ja 7.5). Pohjavesialueella ja sen luoteispuolella harjualueella on pohjavettä vaarantavia riskitekijöitä, kuten monen eri alan teollista toimintaa, kanta- ja paikallisteitä sekä asutusta. Nämä riskitekijät samoin kuin pohjaveden laatu tulisi kartoittaa. Lisäksi alueelle suositellaan jatkotutkimuksia, jotta saataisiin tarkempi ja kattavampi kuva harjun rakenteesta ja hydrologisista olosuhteista (esim. Kettupuron kaakkoispuoli ja mahdolliset alueen ruhjeet).

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen POSKI projekti 2009, Pohjavesikohteet 37 5 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Keski-Suomen maakunnan alueelta valittujen pohjavesialueiden tutkimustulokset. Tutkitut pohjavesialueet on luokiteltu saatujen tutkimustulosten mukaan alueisiin, joilla on 1) alueellinen, 2) lähialueellinen tai 3) paikallinen merkitys pohjavesihuollon kannalta tarkasteltuna (taulukko 4). On huomioitava, että em. luokitus on luonteeltaan arvio, jota voidaan käyttää tausta-aineistona esim. mietittäessä pohjavesialueiden mahdollisia uudelleenluokituksia. Taulukko 4. Arvio tutkimuksen kohteena olevien pohjavesialueiden merkityksestä vedenhankinnassa. Pohjavesialueen nimi Pv-luokka Vedenhankinnallinen merkitys (arvio) (Suomen ympäristlökeskus) Sirkkaharju II Lähialueellinen/alueellinen Heinäjoki II Lähialueellinen/alueellinen* Lankaharju II Lähialueellinen Kaakkokangas II Lähialueellinen Valkeiskangas III Lähialueellinen Hietama II Lähialueellinen Pyhänkangas II Lähialueellinen Unnasjärvi II Paikallinen Mäyrävuori II Paikallinen Säynätjärvenkangas II Paikallinen Lähteelänperä II Paikallinen Korhola III Paikallinen Multaharju II Paikallinen Valkeinen II Paikallinen Lintankangas II Paikallinen Pirttikangas** II Lähialueellinen/alueellinen * pohjavesialueella teollista toimintaa ** Raportti 27.2.2009: Maa- ja kalliokiviainestutkimuskohteet Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 2009: Saarijärvi - Viitasaaren seutukunta Liitteet Liite 1 Yleiskartta, tutkimusalueet Liite 2 Kohteeelliset kartat 1: 5 000 1: 20 000 Liite 3 Kairausprofiilit (GM200 ja GM50) Liite 4 Mittaus- ja asennuskortit (Destia Oy) Liite 5 Vasaraseismiset luotausprofiilit Liite 6 Maatutkaluotausprofiilit Liite 7 Seulontatulokset Liite 8 Pohjavesialueluokitukset ja niihin sisältyvät tiedot Kuopiossa 23.11.2009 Arto Hyvönen, geologi

Liite 1 KESKI -SUOMEN POSKI -PROJEKTI Pohjavesikohteet (V ja mv) 2009 Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Viitasaari Heinäjoki (V) Karstula Kannonkoski Pyhänkangas (V) Pylkönmäki Saarijärvi Hietama (V) Äänekoski Konnevesi Lintankangas (V) Multia Uurainen Sirkkaharju (m/v) Korhola (m/v) Lankaharju (V) Valkeiskangas (V) Valkeinen (V) Multharju (m/v) Keuruu Jyväskylän mlk Petäjävesi Lähteelänperä (m/v) Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Kaakkokangas (V) Jämsänkoski Muurame Toivakka Korpilahti Leivonmäki Jämsä Luhanka Säynätjärvenkangas (m/v) Joutsa Kuhmoinen Mäyrävuori (m/v) Unnasjärvi (V) 0 5 10 20 30 40 50 1:900 000 ( km )

140 Lemojärvi 100 0 250 500 1 000 Liite 2.1 Lemojärvi Aittolahti 1:15 000 ( m ) Lehtosaaret Kissala Alho 20 Kivistö Karpinsuo Rekisalo Kotisalo KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 100 UNNASJÄRVI Kuhmoinen Uutisniittu 90 Kyöstinsuo Kauppilansuo Hiirelänsuo Hautaniittu 20 Rekisalo Kajava Lossit Väärtinkorpi Hyvänapajanniitut 160 Peksa Ls.alue Unnasjärvi Vierula Ojala MERKINTÖJEN SELITE Haapalammi Unnasjärvi Koivisto Keikkala Papula 100 Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk Luonnonsuojelualue 3. lk 160 Hiekka- ja sora muodostuma Rypynoja Luonnonsuojelualueita soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) 100 hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat Noppa Niemi kairauspiste ja putkiasennus (GM200) Äijänkorpi Mantere Ls.alue kairauspiste (GM200) kairauspiste (GM50) Unnaslahti 100 Unnastupa Kaakkisaari Tanhua Leirikeskus 90 S1 pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta 20 maatutkalinja 20 10 3 Suojelualuemerkinnät natura-alue 20 Huhtsaaret suojelualue arvokas kallioalue

S1 0 250 500 1 000 Liite 2.2 Ranta S.talo 10 6 1:10 000 20 ( m ) KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Rannanharju Aningaistensaari eli Sahansaari 10 Kuninkaansaari MÄYRÄVUORI Kuhmoinen Ruolahdenlammi Terriniemi Iso Ruolahti Niklaksenaho 120 Rauhala Syrjälänniityt Karikko Santala 100 Terrisaaret Mäyrävuori Levonluoto Mutkala Mäyränloiro Vihalaisniemi 3 MERKINTÖJEN SELITE Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk 6 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) 10 hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat Uotilansuo Tumpurinvuori 120 S2 G1 ja GM1 Räkänkorpi kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) kairauspiste (GM50) Tehinniemi Mäntylä 100 Räkäharju G3 ja GM3 G2 80 S1 pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue Hakala Lieniemi suojelualue arvokas kallioalue

1.5 Kurkela 3 Pieni Tarsasaari Närvänen Jänissilta 0 250 500 1 000 Liite 2.3 1.5 1:15 000 ( m ) 6 1.5 Huhtasaari 6 Vähä Säynjärvi KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Talassaari 6 120 1.5 Leirintäalue 120 Tampinjoki POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 10 3 3 Tampinmylly SÄYNÄTJÄRVENKANGAS Joutsa 6 Tyynelä Kota 115 Sumppila 10 Sunkinjoki Kärkelä Koivisto 130 Naulasaaret Ittari Muhkura Kalliola MERKINTÖJEN SELITE 130 Ahola Leppäoja Pohjavesialueluokka 1. lk Anttila Rauh. 1.5 Tiipukka 2. lk 3. lk 3 Hiekkaharju Koivula Metsäpirtti Leppäoja Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) 110 Montola hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat Pikku-Rauhala Säynjärvenkangas Kukonautio 110 kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) Iso Koiralampi Pikku-Peltola Koivuranta GM1 Autio Verkkosuo Kärälampi Kotilaakso Leppäkallio S1 kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta Pieni Koiralampi 120 Valklamminsuo Ampumarata Kuusisto Sopensuo Liitekangas 110 Halkokorpi Vastamäki Lampila Ruokoranta Jalkala 100 maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

Ylä-Maksinka 0 250 500 1 000 Liite 2.4 1:5 000 Lähteelä ( m ) KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Keski-Maksinka POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Syrjälä LÄHTEELÄNPERÄ Muurame Yläpelto Välilä Tikkamäensuot MERKINTÖJEN SELITE Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat 160 kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) S1 vasaraseisminen linja ja sen suunta Vanhojen metsien suojelualue Kilpilampi maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

Raivionniitty 0 250 Sadeharju 500 1 000 Liite 2.5 1:10 000 ( m ) Rajakangas 1.5 KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Uusikartano Kyöri POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 3 Kärkkäälä 110 KORHOLA Hankasalmi Ilvesniemi Peltoniemi Koirasaari Virtaniemi 3 Heinäsaari Korhola S.talo F9 Korhola Lukkarilampi 90.5 Korvenniitty Härkäpuro Tarhala Naurisniemi 1.5 Kpa Urh. Koulu Kangaspuro Lieslahdenniitty Hannula Saloranta Rantojens.alue Uusipelto Sirkkaniitty MERKINTÖJEN SELITE 3 Pekkala GM1 F11 S2 F10 S1 Sammiosuo Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk 3. lk Laavu 1.5 S3 Ahvenlampi 97.7 Ahvenranta Palovuori Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat Saksala Likosaari kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) Jaakkola 1.5 Särkänniemi 3 Heinäniemi Kellarimäki Kuusela Lamminpää Muurainsuo S1 vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

110 Lankasaari Hiidensaari 10 Kotirinne 160 0 250 500 1 000 Liite 2.6 3 10 6 3 1:20 000 ( m ) Lähteelä 3 Lonkkilampi KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI 120 140 Hirvilampi 180 160 Vyölahti Velliniemi 20 15 10 1.5 6 3 Vellisaari POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Matinsuo 180 180 S12 Rasiahonpelto Vanhapelto 120 3 1.5 Vyöniemi LANKAHARJU Hankasalmi Kataasuo Lankapuro Nakkalankangas Lähdesuo Ukonniitty 140 S11 Takaniitty Rasiahonniittu 160 S10 120 Haukipuro S9 Pesäviidankorpi Nakkala 140 175 Varvali Lankajärvi Honkasaari Haukilampi Suosaari S6 S7 S8 MERKINTÖJEN SELITE Kankaanpää 180 Talassaari Lankaharju Pohjavesialueluokka Pieni Haukilampi Verkkala S5 1. lk Kanttorasuo Penttilä 140 2. lk Sianpesäkangas 3. lk Vitkalankorpi Isokorpi Hänninen Kartanolampi Perintölä Pitkäpohjankorpi Hiekka- ja sora muodostuma S4 S3 soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Puttosenmäki S2 120 Hiilihautakangas hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) 160 Pyykkiharju Hytölä 100 Tutkimuspisteet ja -linjat Lehtomäki Kivisillansuo kairauspiste ja putkiasennus (GM200) Loukkula Loukkusuo 180 Köykkälampi S1 120 kairauspiste (GM200) 140 Hakala Jokelankorpi Peltola Rajala 120 1.5 kairauspiste (GM50) Kivisillankorpi Yläaho 3 S1 pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja 120 Äidinvuorensuo Kilpilampi Vasikkasuo 100 Koivulehto 100 Kivisillanniitty Pökönniemi Suojelualuemerkinnät Kivimäki natura-alue 160 140 Repola Tollo Niittylä suojelualue Kilpisuo Kumpula Tyynelä arvokas kallioalue

T1 0 250 500 1 000 Liite 2.7 Ukonpuro Mustio 1:15 000 ( m ) KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI 120 Tiensivu Nevalansuo POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 120 Karhusuo Karhumäki Jama Kanervisto Korkeakangas KAAKKOKANGAS Keuruu S1 140 Kuperi Rappusilta S2 Myllypuro Kuperinlammi 160 140 T2 Siltalansuo Pahanvuori S3 Lähteelä Syvälamminsuo T3 Syvälammit 160 MERKINTÖJEN SELITE S4 Pohjavesialueluokka Kaakkokangas T4 1. lk 2. lk 140 160 3. lk Hongonlammi 140 S5 Kilpilammi Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) S6 hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Matolammi Tutkimuspisteet ja -linjat kairauspiste ja putkiasennus (GM200) 140 160 Kaakkosuo S7 Linnasensuo kairauspiste (GM200) Linnanen 180 kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) S1 vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja Kaakkomäki Suojelualuemerkinnät natura-alue 160 suojelualue arvokas kallioalue

Leirikeskus Moijasjärvi 0 250 500 1 000 Liite 2.8 Kellomäki Riihiaho Riihijärvi Salmenranta 115 Ojalankangas 1:15 000 Sankila ( m ) Alapelto Pieni Ristilampi KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Pajapelto Kyssänneva Lamminaho Noro POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Pässineva 120 120 Kangaslampi Hoikkaneva 160 Kytömaa MULTAHARJU Keuruu Pässikorpi Ylä-Väärinen 140 Väärinen Ahola Oskarinpelto 130 160 Lusikkalahti Pillineva MERKINTÖJEN SELITE Hermanninkytö Pohjavesialueluokka Navettasuo 140 1. lk Yläinenlampi 2. lk 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma Mäntysaari 120 soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Koivusaari Silmäkkeensuo 130 hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) 140 Tutkimuspisteet ja -linjat Särkisaari GM1 kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) kairauspiste (GM50) Konisuo S1 pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja Karhulahti 120 Suojelualuemerkinnät Jänissaaret natura-alue 120 Hyvärisenlampi suojelualue Murelampi arvokas kallioalue

Pieni Kotalampi 0 250 500 1 000 Liite 2.9 1:15 000 190 ( m ) Kaijanaho Mullikkasuo KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI 180 Kaijanlammit 170 Kotasuo POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Likolampi Kaijankytö VALKEINEN Keuruu Uusikytö 160 Valkeiskytö Sysilampi 180 Mäkelä Kaijanmäki Myllypuro 160 Pitkätlammit 160 Uimaranta Kilpijärvi Myllykytö Valkeinen Syrjäntakanen 180 MERKINTÖJEN SELITE Korvenkytö Pohjavesialueluokka 140 160 1. lk Kaijankoski G1 2. lk 3. lk Valkeisenaho Ilmarinen Matosuo Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Pietunkangas hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Velttola Pieni-Valkeinen Syrjänneva Kota 155 Tutkimuspisteet ja -linjat kairauspiste ja putkiasennus (GM200) Vuollekoski Kaijala kairauspiste (GM200) 160 Hirvikorpi kairauspiste (GM50) Isoviita Syrjänsalo Syrjänpuro 145 Akkainlampi pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) Välineva Virtaniemi Ylä-Kaija Vehkalampi S1 vasaraseisminen linja ja sen suunta Tossuneva Jaakonsuo 125 Ranta-aho Myllypuro Jussinneva Heinälampi Vehkakorpi Kassospuro Kivikoski maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

180 0 250 500 1 000 Liite 2.10 1:10 000 ( m ) KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Vaiviovuori Vehmaanmäki POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Koivula Vehmasaho LINTANKANGAS Multia Kukonkorpi Kotivirta 145 Kotiaho Ravirata Syväoja 122.2 G1 Kulmala Ala-Varpumäki MERKINTÖJEN SELITE Laavu Riuttakoski Riuttaniemi 130.0 G2 Purola Mustalampi 134.8 Ylä-Varpumäki Varpumäki Välilä Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Multianjoki Lintankangas Tutkimuspisteet ja -linjat kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) 130.3 Laavu Pokela kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) 140 Uimaranta S1 vasaraseisminen linja ja sen suunta Lummila Pursti Kulovuori 180 Tiekka 140 Kulma Saunavuori maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

S2 200 Ala-Peräaho Hangaslahdenvuori Tervasniemi 1.5 0Nevalahdensaari 250 500 1 000 1:10 000 ( m ) Kari Liite 2.11 200 Mäenperä KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Riihonen POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Kettusuo 143.3 G2 VALKEISKANGAS Multia Valkeisperä G1 S1 Valkeiskangas Kolkansuo 155 Valkeisenmäki Ahokangas Syrjäsuo Hirsiaho Peltola T1 Pokelaispuro Ketola Rintamäki MERKINTÖJEN SELITE Pohjavesialueluokka 1.5 Käärmeniemi 1. lk 6 195 2. lk 10 3. lk Pusala Pykälikönkangas Ahonperä 20 25 30 1.5 Syrjänalanen Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Valkeinen 147.1 144.8 10 Tutkimuspisteet ja -linjat kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) Leppäniemi Lahoniemi S3 S1 kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta Pieni-Valkeinen 146.6 Kotivuori Kokkosuo maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

0 250 500 1 000 Liite 2.12 160 160 1:15 000 Pankkolampi ( m ) 121.29 Ahvenlampi KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI 140 Pieni Sirkkalampi 121.47 121 S5 Kuokkala Niskala POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Lehtivehmas Sirkkaharju Iso Sirkkalampi 121.03 126.34 GM3 132.21 128.58 131.93 Niskala Kumpula Juntunen Pitkäneva SIRKKAHARJU Äänekoski 125.72 S4 Heinälampi 122.26 Sirkkasuonlampi Kota 120.65 140 Kärnäslampi 120.67 120.02 GM2 Härkälampi MERKINTÖJEN SELITE 119.88 S2 Sirkkasuo Turvetuotantoalue Pohjavesialueluokka 1. lk Sirkkakorpi 122.22 2. lk Sirkkakorvenniittu 120 Koivukumpu Koivuaho Hakola 118.21 140 117.29 118.26 118.02 117.3 117.58 117.69 Haapasuo GM1 160 140 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) Nurmiaho Onnela Hirsimäki Hartikka Haapasuo Kontula 117.35 117.37 117.35 117.24 117.18 117.36 S1 116.82 GM4 117.33 S3 GM5 Vääräjärvi Kangasharju S1 kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja Jokiranta Jokiharju 115 Haapajoki Lampela Ranta-Harju Haapasaari Runninpuro 117.13 Vääräjärvi Pellonpää Rajala Purola Laavu Suojelualuemerkinnät natura-alue suojelualue arvokas kallioalue

0 250 500 1 000 Liite 2.13 Heikkilä 1:10 000 ( m ) Hankapohja KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI 1.5 Uittoniemi Iisakkila 3 GM1 Laurila S1S3 GM2 S2 Ls.alueita 109.5 Oittila Männikkö Ukonlampi Lamminpää Pihlaskumpu POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 HIETAMA Äänekoski T1 105.1 Jokiniemi Jokela Valkama GM3 107.26 Ukonsuo 110 130 Päivölä Uimaranta Ukonlahti Syrjäharju Hietama 110 MERKINTÖJEN SELITE Norola GM4 Näkylä Kinnari Pohjavesialueluokka 1. lk S4 2. lk 120 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Tutkimuspisteet ja -linjat Heittiöniitty kairauspiste ja putkiasennus (GM200) kairauspiste (GM200) Nääsilä Koulu S.talo kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) Julmanpuro 200 44.0 Koskenkorva 120 Esala Rinne S1 vasaraseisminen linja ja sen suunta maatutkalinja Suojelualuemerkinnät Elomaa natura-alue Hietamanmäki Isoaho Koivula suojelualue arvokas kallioalue

155 Jokiranta Kangasjärvi Jokipelto Joentaus Läpilaskevanneva 0 250 500 1 000 1:15 000 ( m ) Liite 2.14 160 155 KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI 150 Jokiniemi POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 PYHÄNKANGAS Saarijärvi-Viitasaari 6 1.5 3 160 180 Kangasjärvi 6 T32 Isojoki Patama 134.15 129.08 155.35 Pataman keskustaimitarha GM2 141.09 138.22 132.34 Patamanneva S6 T4 136.72 S2 GM3 160 128.79 132.09 129.38 134.68 GM4 132.22 130.73 Hirvisalo 140 MERKINTÖJEN SELITE Pohjavesialueluokka 1. lk 3 Lehtinen 1.5 S5 Rauh.karsikko S4 Pyhänkangas S3 S1 GM1 Paavola 2. lk 3. lk Hiekka- ja sora muodostuma Harjunpuro soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Luonnons.alue 140 hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Lehtisenneva Kortehetto T7 Tutkimuspisteet ja -linjat 160 kairauspiste ja putkiasennus (GM200) Leheskorvenmäki kairauspiste (GM200) Kortehetonmäki Niemiskorpi kairauspiste (GM50) Haapala Lamminniitty Kaivoneva Ruuhipuro Lehtisenhaara 160 S1 pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta Purola Ahola Keräjärvi Pitkäsillanpuro Pohjoisneva 140 maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue Myllyneva suojelualue arvokas kallioalue

T2 Humppi Suojoki Ilveslampi 1.5 0 250 500 1 000 Liite 2.15 Paskolampi Valkeinen 1:15 000 ( m ) Jyrkkälampi 3 Hiirisuo KESKI-SUOMEN POSKI -PROJEKTI Valkeinen Isonkivenkangas POHJAVESISELVITYKSET KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2009 Koulu 180 Niemelä Pieni Silmisuo HEINÄJOKI Saarijärvi-Viitasaari Leir.alue Humpinlampi Silmisuo Puronsuu S4 160 1.5 Rannanpelto T1 Hannula GM3 GM2 180 Kotiranta S3 GM1 S2 Mustakangas Kettuneva Raviaho S1 Kettupuro Mäkelänkytö 160 Nevalahdenkorpi T3 Kajaani 180 Patinsuo MERKINTÖJEN SELITE Piilola Laasasenkytö 165 Heinäsuo Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk 3. lk Heinälampi Hiekka- ja sora muodostuma Mutkala Ahokangas soravaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Lehtinen Patvikko hiekkavaltainen alue (arvio, 1970 -luku) Rinteelä Hakala Pajapelto Mäkelä Kalliorinne Ala-Heinäjoki Tutkimuspisteet ja -linjat kairauspiste ja putkiasennus (GM200) Uusikytö 180 Ylätalo Koulu Mäki-Laurila Peltorinne Alatalo Syrjänmäki Syrjänmäki 180 180 Lehtola Heinäjoki Myllykangas S1 kairauspiste (GM200) kairauspiste (GM50) pohjavedenpinnan havaintopiste (putki, kaivo) vasaraseisminen linja ja sen suunta Uusi-Mattila Lauttamäki Topakka Lehtomäki Uutela maatutkalinja Suojelualuemerkinnät natura-alue Laakerlampi Väliaho Kantanen Perälä Ahola Takala Surmalamminneva 170 Pitkäsuo suojelualue arvokas kallioalue

Liite 3.1 Mäyrävuori Gm200 (GM) ja Gm50 -kairaus (G) 0.00 GM1 G1 0.00 G2 0.00 GM3 G3 1.00 1.00 1.00 2.00 2.00 2.00 3.00 3.00 3.00 4.00 4.00 4.00 5.00 5.00 5.00 6.00 7.00 Kiilautunut -5.9 m 6.00 7.00 6.00 7.00 8.00 8.00 8.00 9.00 10.00 Kiilautunut -8.3 m 9.00 10.00 Ka -9.8 m 11.00 12.00 11.00 12.00-10.5 m 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 Siltti 19.00 20.00 21.00 Ka -21.4 m Hiekkavaltainen Soravaltainen Soravaltainen (kivi,lohkare) Moreeni 22.00 MS Määräsyvyys 23.00 Ka Kallion pinta

Liite 3.2 Multaharju Gm200 -kairaus 0.00 GM1 1.00 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 7.00 8.00 9.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 Kallio -15.2 m 16.00 17.00 18.00 Hiekkavaltainen Soravaltainen Moreeni MS Ka Määräsyvyys Kallion pinta

Liite 3.3 Lintankangas Gm 50 -kairaus Valkeiskangas Gm50 -kairaus Valkeinen Gm50 -kairaus 0.00 G1 G2 0.00 G1 G2 0.00 G1 1.00 1.00 1.00 2.00 2.00 2.00 3.00 4.00 3.00 4.00 Ka -3.2 m 3.00 4.00 pv 5.00 5.00 pv 5.00 6.00 6.00 6.00 7.00 7.00 7.00 8.00 pv 8.00 8.00 9.00 pv 9.00 9.00 Ka -9.70 10.00 11.00 12.00 10.00 11.00 Kiilautui -11.1 m 13.00 Ka -14.10 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 Siltti Hienohiekka Hiekkavaltainen Soravaltainen 19.00 20.00 21.00 22.00 Ka -22.1 m pv MS Ka Soravaltainen (kivi,lohkare) Moreeni Pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta (kairausten aikana tehty mittaus) Määräsyvyys Kallion pinta

Liite 3.4 Sirkkaharju Gm200 -kairaus 0.00 GM1 0.00 GM2 1.00 1.00 pv 2.00 2.00 3.00 3.00 4.00 4.00 5.00 5.00 6.00 pv 6.00 7.00 7.00 8.00 8.00 9.00 9.00 10.00 10.00 Ka -10.2 m 11.00 11.00 12.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 Hiekkavaltainen 19.00 20.00 21.00 Ka -19.0 m pv Soravaltainen Soravaltainen (kivi,lohkare) Moreeni Pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta (kairausten aikana tehty mittaus) MS Määräsyvyys Ka Kallion pinta

Hietama Gm 200 -kairaus Liite 3.5 0.00 GM1 0.00 GM2 0.00 GM3 0.00 GM4 1.00 1.00 1.00 1.00 2.00 2.00 2.00 2.00 3.00 3.00 3.00 3.00 4.00 pv 4.00 4.00 4.00 5.00 5.00 5.00 5.00 6.00 6.00 6.00 pv 6.00 ( syvyys, m ) 7.00 8.00 9.00 7.00 8.00 9.00 pv ( syvyys, m ) 7.00 8.00 9.00 7.00 8.00 9.00 10.00 10.00 10.00 10.00 11.00 12.00 13.00 ( syvyys, m ) 11.00 12.00 13.00 11.00 12.00 13.00 Ka -12.8 m ( syvyys, m ) 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 Ka -14.8 m 14.00 15.00 14.00 15.00 14.00 15.00 16.00 16.00 16.00 17.00 17.00 17.00 pv 18.00 Hiekkavaltainen 18.00 19.00 Soravaltainen 19.00 20.00 Soravaltainen (kivi,lohkare) 20.00 21.00 22.00 23.00 Moreeni pv Pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta (kairausten aikana tehty mittaus) 21.00 22.00 23.00 Ka -21.8 m 24.00 MS Määräsyvyys Ka Kallion pinta 24.00 25.00 MS -14.8 m

Liite 3.6 Pyhänkangas Gm 200 -kairaus 0.00 GM2 0.00 GM3 0.00 GM4 1.00 1.00 1.00 2.00 2.00 2.00 3.00 3.00 3.00 4.00 4.00 4.00 pv 5.00 5.00 5.00 6.00 6.00 6.00 7.00 8.00 7.00 8.00 pv 7.00 8.00 9.00 9.00 9.00 10.00 10.00 10.00 11.00 11.00 11.00 12.00 12.00 12.00 13.00 pv 13.00 13.00 14.00 14.00 14.00 15.00 Ka -15.4 m 15.00 15.00 16.00 16.00 16.00 Ka -16.2 m 17.00 18.00 17.00 18.00 Ka -17.6 m 17.00 18.00 Hiekkavaltainen 19.00 Soravaltainen 20.00 Soravaltainen (kivi,lohkare) Moreeni pv Pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta (kairausten aikana tehty mittaus) MS Määräsyvyys Ka Kallion pinta

Heinäjoki Gm 200 -kairaus Liite 3.7 0.00 GM1 0.00 GM2 1.00 1.00 2.00 3.00 2.00 3.00 pv 4.00 4.00 5.00 5.00 6.00 6.00 7.00 pv 7.00 8.00 8.00 9.00 9.00 10.00 10.00 11.00 11.00 12.00 12.00 13.00 13.00 14.00 14.00 15.00 15.00 16.00 16.00 17.00 17.00 18.00 18.00 19.00 19.00 20.00 21.00 22.00 23.00 24.00 25.00 20.00 21.00 22.00 23.00 24.00 MS -24.1 m pv Hiekkavaltainen Soravaltainen Soravaltainen (kivi,lohkare) Moreeni Pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta (kairausten aikana tehty mittaus) 26.00 MS Määräsyvyys MS -26.8 m Ka Kallion pinta

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geopalvelut SÄYNÄTJÄRVENKANGAS, JOUTSA Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Säynätjärvenkangas Joutsa Kairakone: 282730 HAVAINNOT 1 Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. GTK Arto. Hyvönen Puhelin: 0400 377574 päästä 0205503420 Asennus päivä: 24.8.2009 24.8.2009 1.60-0.90 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6851693 Y: 3454808.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 0.70 Siivilän alapään taso: -8.00 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60 mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3 mm FE 89mm Lukittu Jatkoputken pituus: 2.70 Siivilän pituus: 6.00 Kokonaispituus: 8.70 Wmax = -0.90 Wmin = -0.90 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.70 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-3,00m Näyte 121 Sr 2.7 3,00-5,50m Näyte 122 KiSr 5,50-9,00m Kallio Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 6.0 Huomautukset Putki asennettu kallioon ilman pohjatulppaa. Toimivuustesti 1min 0.70 3min 0.00 5min -8.00 10min 0.00 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Kari.Narva@destia.fi 0400 197 261 +358 20 444 7282

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus HANKASALMI, KORHOLA Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Korhola Hankasalmi 1 GTK Arto Hyvönen 0205503420 Kairakone: 282730 HAVAINNOT Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: 0400 377574 päästä Asennus päivä: 27,8,2009 27.8.2009 10.50-9.50 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6936178.000 Y: 3460489.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.00 Siivilän alapään taso: -20.00 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm FE 89mm Jatkoputken pituus: 9.00 Siivilän pituus: 12.00 Kokonaispituus: 21.00 Wmax = -9.50 Wmin = -9.50 Putken kuva/sijainti Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lukittu Syvyys [m] Maalaji Jatkoputken pituus: 7.00 0-8.00m Näyte 134 Hk 8.00-10.00m Näyte 135 Sr Huom! Näyte 135 on seulonta-anlyysin mukaan moreenia (liite 7.1) 10.00-16.00m Näyte 136 Sr 16.00-20.50m Näyte 137 HkMr Siivilän pituus: 12.00 20.50-26.00m Kallio Jatkoputken pituus: 2.00 Putki asennettu ilman pohjatulppaa. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 1635677-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Antti.Tikkakoski@destia.fi 040 749 1441 +358 20 444 7282

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geopalvelut SIRKKAHARJU, ÄÄNEKSOKSI Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Sirkkaharju Äänekoski 1 (GM3) GTK Arto. Hyvönen 0205503420 Kairakone: 282730 HAVAINNOT Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: 0400 377574 päästä Asennus päivä: 25-26.8.2009 25.8.2009 21.15-20.05 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6937493 Y: 3444415.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.10 Siivilän alapään taso: -34.90 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60 mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3 mm FE 89mm Lukittu Jatkoputken pituus: 22.00 Siivilän pituus: 14.00 Kokonaispituus: 36.00 Wmax = -20.05 Wmin = -20.05 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Putken kuva/sijainti 1.10 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 2.00-5,00m Näyte 123 HkSr 22.0 5,00-15,00m Näyte 124 Hk 15,00-20,00m Näyte 125 Sr 20,00-24,00m Näyte 126 HkSr 24,00-29,00m Näyte 127 HkSr Huom! Seulontanäyte (liite 7.3) 29,00-32,00m Näyte 128 Sr 32,00m -36,00m Kallio Siivilän pituus: 14.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 1.10 3min 0.00 5min -34.90 10min 0.00 Erikoinen liuottimen haju putkessa asennuksen jälkeen. Putki asennettu kallioon ilman pohjatulppaa. Kallion pinta osan ruhjeissa runsaasti vettä. Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Kari.Narva@destia.fi 0400 197 261 +358 20 444 7282

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus SIRKKAHARJU, ÄÄNEKOSKI Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Sirkkaharju Äänekoski 2 (GM5) GTK Arto Hyvönen 0205503420 Kairakone: 282730 HAVAINNOT Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: 0400 377574 päästä Asennus päivä: 27.8.2009 27.8.2009 12.45-11.45 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6935113.000 Y: 3446208.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.00 Siivilän alapään taso: -26.00 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm FE 89mm Jatkoputken pituus: 19.00 Siivilän pituus: 8.00 Kokonaispituus: 27.00 Wmax = -11.45 Wmin = -11.45 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lukittu Syvyys [m] Maalaji Jatkoputken pituus: 15.00 0-5,00m Näyte 129 HkSr 5,00-8,00m Näyte 130 Hk 8,00-11,00m Näyte 131 SiHhk kostea 11,00-16,00m Näyte 132 Hk Siivilän pituus: 8.00 16,00-21,00m Näyte 133 SiHhk 21,00-26,00m Kallio Putken kuva/sijainti Jatkoputken pituus: 4.00 Putki asennettu ilman pohjatulppaa. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 1635677-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Antti.Tikkakoski@destia.fi 040 749 1441 +358 20 444 7282

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geopalvelut SIRKKAHARJU, ÄÄNEKOSKI Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Sirkkaharju Äänekoski 3 (GM4) GTK Arto. Hyvönen 0205503420 Kairakone: 282730 HAVAINNOT Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: 0400 377574 päästä Asennus päivä: 27.8.2009 27.8.2009 12.30-11.15 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6934889 Y: 3446097.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.15 Siivilän alapään taso: -13.85 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60 mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3 mm FE 89mm Lukittu Jatkoputken pituus: 11.00 Siivilän pituus: 4.00 Kokonaispituus: 15.00 Wmax = -11.15 Wmin = -11.15 Putki maanpinnasta: 1.15 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Putken kuva/sijainti Jatkoputken pituus: 11.0 0-15.00m KiSr 15.00-25.00m Sr Siivilän pituus: 4.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 1.15 3min 0.00 5min -13.85 10min 0.00 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Kari.Narva@destia.fi 0400 197 261 +358 20 444 7282

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus PYHÄNKANGAS, ÄÄNEKOSKI Projekti: Pyhäkangas Äänekoski Putken numero: 1 Asiakkaan viite: GTK Arto Hyvönen Puhelin: 0205503420 Kairakone: 282730 HAVAINNOT Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: 0400 377574 päästä Asennus päivä: 1.9.2009 1.9.2009 7.30-6.30 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6962534.000 Y: 3433364.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.00 Siivilän alapään taso: -20.40 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm FE 89mm Jatkoputken pituus: 9.40 Siivilän pituus: 12.00 Kokonaispituus: 21.40 Wmax = -6.30 Wmin = -6.30 Putken kuva/sijainti Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lukittu Syvyys [m] Maalaji Jatkoputken pituus: 5.40 0-4,00m Näyte 145 Hhk 4,00-8,00m Näyte 146 Hhk 8,00-12,80m Hk 12.80-17,00m Näyte 147 Sr Huom! Seulontanäyte (liite 7.4) Siivilän pituus: 12.00 17,50-20,00m Näyte 148 HkMr 20,00-23,00m Kallio Jatkoputken pituus: 4.00 Putki asennettu ilman pohjatulppaa. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 1635677-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Antti.Tikkakoski@destia.fi 040 749 1441 +358 20 444 7282

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus HEINÄJOKI, KARSTULA Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Heinäjoki Karstula 1 GTK Arto Hyvönen 0205503420 Kairakone: 282730 HAVAINNOT Asentaja: J.Hiltunen Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: 0400 377574 päästä Asennus päivä: 1.9.2009 1.9.2009 3.20-2.20 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6979302.000 Y: 3394687.000 Z: TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 1.00 Siivilän alapään taso: -15.50 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 60mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm FE 89mm Jatkoputken pituus: 2.50 Siivilän pituus: 14.00 Kokonaispituus: 16.50 Wmax = -2.20 Wmin = -2.20 Putken kuva/sijainti Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lukittu Syvyys [m] Maalaji Jatkoputken pituus: 2.50 0-3,00m Näyte 149 Hk 3,00-6,50m Näyte 150 Sr Huom! Seulontanäyte (liite 7.6) 6,50-11,70m Näyte 151 Sr 11.70-15,00m Näyte 152 Sr Huom! Seulontanäyte (liite 7.5) Siivilän pituus: 14.00 15,00-27,00m Sr 27,00-30,00m Kallio Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 1635677-3 Geotutkimus Osoite E-mail Puhelin Fax Ollakantie 2, 90440 Kempele Antti.Tikkakoski@destia.fi 040 749 1441 +358 20 444 7282

Liite 5.1

Liite 5.2

Liite 5.3

Liite 5.4

Liite 5.5

Liite 5.6

Liite 5.7

Kaakkokangas S4 Seisminen tulkinta Liite 5.8

Liite 5.9

Liite 5.10

Hietama S1 Seisminen tulkinta Liite 5.11

Liite 5.12

Liite 5.13

Heinäjoki S1 Seisminen tulkinta Liite 5.14

F18 Lähteelänperä Liite 6.1 kallio? (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) pohjavedenpinta (tulkittu) F19 kallio? (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) pohjavedenpinta (tulkittu)

Liite 6.2 F4 Säynätjärvenkangas F5?? kallio??? kallio moreeni kallio kallio pohjavedenpinta (tulkittu) kallio? (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) pohjavedenpinta (tulkittu) Kerrospaksuus (m) maatutkaprofiililla pv -pinnan alla (arvio) n* 400 ns er=15.3 Paksuus m * n 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0

F9 Liite 6.3 Korhola? moreeni/kallio?? moreeni/kallio?? (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) 0.0 2.0 4.0 6.0 pohjavedenpinta (tulkittu) F10 moreeni/kallio? kallio? moreeni (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) moreeni? pohjavedenpinta (tulkittu) F11 moreeni/kallio? kallio? moreeni/kallio? Kerrospaksuus (m) maatutkaprofiililla pv -pinnan alla (arvio) n* 400 ns er=15.3 Paksuus m * n 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0 pohjavedenpinta (tulkittu) (maakerrospaksuus pv -pinnan yläpuolella) moreeni/kallio? moreeni/kallio?

Kaakkokangas, maatutkalinja T1 Liite 6.4 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 120 Pv -pinta 125 Kallio 115 120 110 115 105 110 100 25 Mhz -antenni (1600 ns) Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 135 Pv -pinta 130 130 125 125 120 120 Kallio 115 110 105 100 95 25 Mhz -antenni (1600 ns) S6 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. Sähkölinja 140? 135 140 135 130 Kallio 130 125 125 120 120 115 115 110 110 25 Mhz -antenni (1600 ns)

Liite 6.5 Kaakkokangas, maatutkalinja T1 (jatko) Kallio Kallio Sora Kallio Sora 145 140 135 130 115 110 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 25 Mhz -antenni (1600 ns) T1 25 Mhz -antenni (1600 ns)

Liite 6.6 Linjan on tulkittu maaperän keskimääräistä dielektrisyysarvoa (er 16) käyttäen. T2 ( syvyys, m ) w E 0 0 5 5 10 10 15 15 kallio/moreeni 20 Kallio 25 Kallio 40 25 30 30 35 20 35 Kallio? 40 Kallio Kaakkokangas, maatutkalinjat T2 - T4 Linjan on tulkittu maaperän keskimääräistä dielektrisyysarvoa (er 16) käyttäen. ( syvyys, m ) w T3 E 0 0 5 5 10 10 15 15 20 20 25 30 Mr? Kallio 25 30 35 35 40 40 Kallio Kallio Linjan on tulkittu maaperän keskimääräistä dielektrisyysarvoa (er 16) käyttäen. T4 ( syvyys, m ) N S 0 0 5 5 10 10 15 15 20 20 25 25 30 35 40 Kallio 30 Kallio 35 Kallio? 40

Liite 6.7 Valkeiskangas, maatutkalinja T1 T2 Linjan korkeusasema-asteikko määritetty maaperän keskimääräistä dielektrisyysarvoa (Er 16) käyttäen G1 hiekkavaltainen hiekkavaltainen kallio/moreeni?? kallio? kallio? kallio T2 Sama linja kuin yllä, mutta kuvassa ei ole tehty korkeuskorjausta ja pohjavedenpinnan yläpuolinen maakerrospaksuus tulkittu arvolla Er 12 ja alapuoli arvolla Er 25. S2 -alkupiste 5m hiekkavaltainen 17 m kallio pohjaveden pinta 5 m 7m 7m 5m kallio/moreeni? Kiviä?? moreeni?? kallio

HIETAMA, Maatutkalinja T1 Liite 6.8 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. GM 2 pv -pinta 109 105 sora sora hiekkainen sora? 100 95 Kallio? 90 85 80 Mhz -antenni (800 ns) Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 115 pv? 110 105 hienohiekka hieno hiekka?? Kallio? 100 80 Mhz -antenni (800 ns)? 80 Mhz -antenni (800 ns) Kallio??

Liite 6.9 Linja T7, 80 Mhz -antenni (vrt. sijainti kartta 31) PYHÄNKANGAS, Maatutkalinja T7 GM1 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 130 hienohiekka hiekka (sorainen?)? hienohiekka? 120? kallio 110 kallio kallio 100 90 80 Mhz -antenni (1000 ns) Linja T7, 25MHz -antenni (vrt. sijainti kartta 31) 0 150 140 130 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 1250 1300 1350 hiekkaa (+ kiviä)? 110 kallio kallio kallio 90 80 100 1500 130 100 110 1450 GM1 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 120 120 1400 kallio? 70 60 50 90 25 Mhz -antenni (1500 ns) 31 1550 1600

Liite 6.10 PYHÄNKANGAS, Maatutkalinjat T32 ja T4 T32, 100 Mhz -antenni (vrt. sijainti: kartta 32 ) 0 50 100 152 150 148 146 144 142 140 138 136 134 132 130 128 126 124 122 120 118 150 200 250 300 400 350 500 450 600 550 750 700 650 850 800 950 900 1000 1050 1100 1150 1250 1200 1300 1350 1400 1450 1500 1550 1600 1650 hienohiekka hiekka/hienohiekka hienohiekka 100 Mhz -antenni (450 ns) T32, 25 Mhz -antenni ( vrt. sijainti: kartta 32 ) 130 120 110 100 90 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 1250 1300 1350 Sininen asteikko: korkeusasema (arvio) pohjavedenpinnan alla. 1400 1450 hienohiekka hienohiekka hienohiekka hiekka/sora? hiekka/hienohiekka hiekka (+kiviä)? kallio kallio kallio 25 Mhz -antenni (1560 ns) T4, 80 Mhz -antenni (vrt. sijainti: kartta 33) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 800 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 1250 1300 1350 Sininen asteikko: korkeusasema pohjavedenpinnan alla (arvio) 150 150 10 m 145 140 750 sora (kivinen?) 140 135 S2 5m GM 4? 135 130? 125 130 120 125 115 120 110 115 80 Mhz -antenni (700 ns) 32 33 1500 1550 1600 1650

Liite 6.11 Maatutkalinja T1 (345), tulkittu Er = 16 Heinäjoki: Silmisuo 0 5 10 ( syvyys, m ) 15 20 25 30 35 Kallio? Kallio 40 Maatutkalinja T1 (353), tulkittu Er=16 0 5 10 15 ( syvyys, m ) 20 25 30 35 40 45 50 55 hiekka/sora? Kallio 40 m (Er = 16) hieno hiekka Kallio? 60 65 T 1 (345) T 1 (353)

Liite 6.12 T2 ( syvyys, m ) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Kallio Kallio T3 ( syvyys, m ) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Kallio Kivistä? T2 T3