KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009

Transkriptio

1 Maankäyttö ja ympäristö Kuopio KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009 Saarijärvi - Viitasaaren -seutukunta

2 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSRYHMÄ TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tutkimusaineiston kasaaminen Maastokartoitus RAPORTIN SISÄLTÖ Hiekka- ja soramuodostumat Massalaskenta Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines Moreeni SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Kairaukset Vasaraseisminen luotaus Maatutkaluotaus Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Myllymäki Porttilankangas Koiraharju Töyrinmäki Pirttikangas Kakkiskangas Lahnaskangas Toulat YHTEENVETO 19 LIITTEET Liite 1. Tutkimusaluekartta vv Liite 2. Saarijärvi-Viitasaaren: Tutkimuskohteet Liite 3. Tutkimuskohteet kunnittain Liite 4. Kohteelliset kartat 1: : Liite 5. Kairausprofiilit Liite 6. Maatutkalinjat Liite 7 Seismiset tulkintaprofiilit Liite 8. Kalliokiviaineskohteet: taulukot

3 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 3 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuopion yksikkö on Keski-Suomen liiton toimeksiannosta valmistellut ja tehnyt maa- ja kalliokiviainesselvityksen (Dnro K345/42/2007). Selvitystyö oli aikataulultaan kaksivuotinen (vv ). Kaksivuotisen selvitystyön ensimmäinen vaihe kattoi Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alueet (Raportti: Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 2007, Jyväskylän ja Joutsan seutukunnat). Toisessa vaiheessa (vuonna 2008) tutkimusalueina olivat Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukunnat (liite 1). Vuoden 2008 osalta raportointi on sovittu tehtäväksi seutukunnittain. Tämä työraportti kattaa Saarijärven Viitasaaren -seutukunnan alueen tutkimuksen kohteiksi valitut pohjavesialueet (= tutkimuskohteet), joita on 8 kpl (liite 2). 2. SELVITYSRYHMÄ Keski-Suomen POSKI projektille on asetettu selvitysryhmä. Ryhmä koostuu seuraavista henkilöistä (suluissa varajäsenet): Selvitysryhmä Martti Ahokas Hanna Kunttu Selvitysryhmän puheenjohtaja Selvitysryhmän sihteeri Ari Huhtala Infra ry/keski-suomen piiri Markku Karvonen Keski-Suomen tiepiiri Minna Koskinen (Pekka Pulkkinen) Keski-Suomen ympäristökeskus Hannu Liimatainen (Ari Rikama) Keski-Suomen kauppakamari Pirjo Luotola (Pauli Rintala) Metsänhoitoyhdistys Metso Maria Nikkarinen (Jari Hyvärinen) Geologian tutkimuskeskus Juhani Paavola SLL Keski-Suomen piiri Sirpa Pekkarinen (Pauli Partanen) Maakuntahallituksen edustaja Pertti Ruuska (Juha Lappalainen) MTK Keski-Suomi Seppo Suominen (Jorma Viitanen) Maakuntahallituksen edustaja Asiantuntijat Heikki Ala-Tauriala (Tapio Kainu) Laukaa Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kari Saari Muurame

4 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 4 3. TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Keski-Suomen maakunnan alueen tutkimuskohteet ovat pohjavesialueita, jotka on valittu erillisen työryhmän toimesta ennen varsinaisen projektin alkua. Ne on luokiteltu kolmeen luokkaan sen mukaan, mitä osa-aluetta tutkimuksissa on haluttu painottaa : a) vedenhankintapainotteinen tutkimus, b) kevyehkö vedenhankintapainotteinen tutkimus ja c) maaainespainotteinen tutkimus. Vuonna 2007 GTK:n raportoimia maa-ainespainotteisesti tutkittuja pohjavesialueita ja tutkimuksen aikana mukaan otettuja lisätutkimusalueita oli yhteensä 23 kpl (Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alue). Vastaavasti vuonna 2008 GTK:n maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteena oli 26 pohjavesialuetta Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueilla (vrt. liite 1). Vuoden 2008 osalta jokaisen seutukunnan alueelta on valmistunut erillinen raportti. Seutukuntakohtaisiin raportteihin on liitetty tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden maa-ainestietojen lisäksi GTK:n Keski-Suomen alueen kalliokiviainestutkimusten tulokset. Moreenikiviaineksen osalta on laadittu yksi erillinen raportti, joka kattaa koko Keski-Suomen maakunnan alueen (Keski-Suomen POSKI 2008: Moreenialueet, Hannu Rönty). Kiviainesselvityksen (GTK) tulokset palvelevat Keski-Suomen maakunnan pohjavesiensuojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittamistyötä (POSKI). Työhön liittyy kiinteänä osana lisäksi muita taustatutkimuksia, kuten ympäristökeskuksen tekemät luonto- ja maisemaselvitykset. 3.1 Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tärkein tutkimuksessa käytetty pohja-aineisto on GTK:n numeerinen maa-ainesrekisteri, johon on talletettu 1970 luvun valtakunnallisen hiekka- ja soravarojen arviointiprojektin tulokset. Aikoinaan projektissa kartoitettiin ja rajattiin kartoille koko Suomen alueella hiekka- ja soraesiintymät sekä arvioitiin pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat. Arviointiprojektin työ perustui 1970 luvulla karttatarkasteluun, maastokartoitukseen sekä tiettömillä alueilla ilmakuvatukintaan. GTK:n nykyinen maa-ainesrekisteri on numeerinen tietojärjestelmä ja se on osa laajaa numeerista geologista tietojärjestelmää, geotietoydintä. Maa-ainesrekisteriä on päivitetty luvuilla mm. alueellisten POSKI -projektien yhteydessä.

5 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys Tutkimusaineiston kasaaminen Keski-Suomen toisen vaiheen POSKI -projekti käynnistyi keväällä 2008, jolloin Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueen hiekka- ja soramuodostumarajaukset siirrettiin GTK:n numeerisesta maa-ainesrekisteristä ArcMap paikkatieto-ohjelmaan. Tätä GTK:n hiekka- ja soramuodostuma -aineistoa leikattiin seutukunnittain tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajauksilla (pohjavesialuerajat, Suomen ympäristökeskus). Tuloksena saatiin tutkimusaineisto, jossa on valittujen pohjavesialueiden sisältämät hiekka- ja soramuodostuma-alueet seutukunnittain. On huomioitava, että Ympäristökeskuksen rajaama yksittäinen pohjavesialue voi pitää sisällään useita GTK:n maa-ainestietokannan muodostumia tai pohjavesialuerajauksella leikkautuneita muodostuman osia (tai molempia). Tämän vuoksi pohjavesialueiden hiekan ja soran massamäärien tarkastelussa ei useinkaan voitu suoraan käyttää GTK:n maaainestietietokannan muodostumakohtaisia massamäärä- tai pääainesluokkatietoja, vaan ne arvioitiin työn aikana uudelleen vastaamaan tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajausten mukaisia hiekka- ja sora-alueita Maastokartoitus Maastokartoitustyö painottui pääosin touko-kesä- ja elokuulle. Maastossa tarkistettiin pääkohdittain 1970 luvun kartoitusprojektissa tehdyt hiekka- ja soramuodostuman rajaukset sekä päivitettiin muodostumien ottoalueiden rajauksia. Hiekka- ja soramonttujen leikkauksista havainnoitiin aineksen laatua sekä hiekan, soran ja murskattavan aineksen suhteita. Maa-aineksen laatuarvioita voitiin tehdä ainoastaan ottoalueilla, missä oli tuoreita ja sortumattomia ottorintauksia. Ottoalueilla arvioitiin keskimääräisiä ottotasoja ja oton laajuutta suhteessa ympäröiviin alueisiin. Lisäksi tehtiin havaintoja mahdollisista maa-ainesten ottoa haittaavista tai rajoittavia tekijöistä. Paikantamisessa käytettiin barometritoimista käsi-gps laitetta ja sisäisellä gps laitteella varustettua maastotietokonetta. 4. RAPORTIN SISÄLTÖ 4.1 Hiekka ja soramuodostumat Keski-Suomen POSKI projektissa GTK:n osuutena on toimittaa tutkimuksen kohteena olevien pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien rajaukset massamäärineen. Massamäärien osalta on lisäksi tehty arvio siitä, miten ne jakautuvat eri pääainesluokkiin. Maa-ainesrekisterissä (GTK) muodostumien sisältämä maa-aines on luokiteltu kolmeen pääainesluokkaan (A, B ja C) seuraavasti:

6 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 6 A) Murskattava aines ( mm) B) Soravaltainen ( 2-60 mm) C) Hiekkavaltainen ( 0,2-2 mm) Edellä esitetyssä luokittelussa on huomioita, että esim. hiekkavaltainen tarkoittaa harjuainesta, jossa hiekan osuus on vallitseva, mutta se voi sisältää myös A ja B luokkia. Vastaavasti soravaltainen voi sisältää hiekkaa, mutta materiaali on pääosin lajitteeltaan geoluokituksen mukaista soraa. Hiekka- ja soramuodostumien rajaukset on esitetty 1: : mittakaavaisilla liitekartoilla (liite 4). Kartoilla esitetyt muodostumarajaukset on otettu suoraan GTK:n maa-ainesrekisteristä, mutta massalaskennassa on otettu huomioon maastokartoituksessa saatujen kartoitustietojen tulokset. 4.2 Massalaskenta Maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteina olleiden pohjavesialueiden hiekka- ja soramuodostumien massamäärät on arvioitu käyttäen 3D-WIN -ohjelmaa. Massalaskenta tehtiin pystysuorin leikkauksin hiekka- ja soramuodostumista laadittujen pinta ja pohjamallien välisenä tilavuutena. Saatu tulos on ilmoitettu kiintokuutiometreinä (kiinto-m 3 ). Hiekka- ja soramuodostumien massalaskennassa maanpinnan malli (pintamalli) tehtiin Maanmittauslaitoksen Karhu maastotietokannan korkeuskäyristä. Hiekka- ja soramuodostumalle määritetty pohjataso (pohjamalli) on puolestaan pinta, joka kohteesta riippuen voi olla joko pohjaveden-, moreenin- tai kallionpinta tai näiden kaikkien yhdistelmä. Pohjatason määrittämisessä käytettiin kairausten yhteydessä suojaputkesta mitattuja sekä Keski-Suomen ympäristökeskukselta saatuja pohjavesialueiden havaintoputkista mitattuja pohjavedenpinnan asematietoja, kairaustietoja (raskas ja kevyt kairaus), vasaraseismisiä tulkintatuloksia, maatutkaluotausten tulkintatuloksia, maastohavaintoja ja geologista karttatulkintaa (vesistöjen pinnat, suon pinnat ym.). Massalaskennassa pyrittiin lisäksi huomioimaan soranottoalueiden aiheuttamat vähennykset muodostumien maa-ainesmääriin. 4.3 Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines GTK on tehnyt Keski-Suomen liiton toimeksiannosta kalliokiviainestutkimuksen Keski- Suomen maakunnan alueella vuosina Tutkimuksen kalliokohteiden sijaintitiedot on esitetty seutukunta- ja kuntakohtaisilla kartoilla (liitteet 2 3).

7 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 7 Kuntakohtaisilla kartoilla (liite 3) kalliokohteet on järjestysnumeroitu sekä luokiteltu eri laatuluokkiin. Kohteiden tarkemmat tiedot on esitetty taulukkoliitteenä (liite 7) Moreeni Moreeniaineksen osalta on tehty raportti ja se on toimitettu Keski-Suomen liittoon (Keski-Suomen POSKI 2008: Moreenialueet, Hannu Rönty). Raporttiin on koottu moreenikohteet ja niiden tiedot koko Keski-Suomen maakunnan alueelta. Tiedot on koottu eri aineistoista (Tieliikelaitoksen koekuoppatutkimukset, GTK:n maaperägeologiset aineistot, Mormi aineisto) sekä maastotutkimusten havainnoista. Mikäli murskauskelpoista moreenia on saatavilla, voidaan sitä käyttää alueilla, joilla hiekka- ja soraesiintymiä on niukasti ja/tai ne ovat loppuun hyödynnettyjä. Muutoin moreenia voidaan nykyisin käyttää paitsi täyttömateriaalina myös tiivistemateriaalina mm. kaatopaikkarakenteissa ja muissa eristyskerroksissa. Moreeni sisältää yleensä kaikkia lajitteita savesta lohkareisiin ja on siten jalostettavissa mekaanisesti tai kemiallisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin, mikäli hienoaineksen määrä tai kivisyys ovat tarkoitukseen nähden sopivalla tasolla. Mekaaninen jalostus tarkoittaa murskausta, erottelua ja sekoittamista. Kemiallisessa jalostuksessa moreeniin lisätään reagoivia yhdisteitä esim. stabiloinnin yhteydessä. Tielaitos ja GTK kehittivät 1980-luvun alussa moreenien murskauskelpoisuusluokituksen, jossa moreeniaines on jaettu murskattavuuden perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I Moreenin sisältämän hienoaineksen ( < 0,074 mm) pitoisuus on alle 13 % ja kivisyys ( mm) on vähintään 25 %. Luokka II Luokka III Moreenin sisältämän hienoaineksen pitoisuus on % ja kivisyys %. Moreenin hienoainespitoisuus on yli 20 % ja kivisyys on alle 15 %.

8 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 8 5. SAARIJÄRVEN - VIITASAAREN SEUTUKUNTA 5.1. Kairaukset Kevyttä kairausta (GM50) tehtiin Multian Kangasjärvenkankaan pohjavesialueella yhtensä 6 pisteessä. Kalustona käytettiin GTK:n tela alustaista GM50 kairausyksikköä. Raskasta GM 200 kairausta tehtiin Pirttikankaan alueella Viitasaarella yhdessä pisteessä. Kalustona käytettiin Destia Oy:n tela-alustaista kairauskalustoa. Kairaustuloksia käytettiin hyväksi arvioitaessa tutkimuskohteiden sisältämiä maalajitteita (hiekka-sora) sekä massalaskennassa (kerrospaksuus). Maalajit määritettiin aistinvaraisesti kairausten aikana. GM50 kairauksen tulokset ovat liitteenä (liite 5). 5.2 Vasaraseisminen luotaus Vasaraseismisiä luotauksia tehtiin Viitasaaren Pirttikankaan, Kakkiskankaan, Lahnaskankaan ja Toulatin pohjavesialueilla (liite 7). Tuloksia käytettiin hyväksi arvioitaessa muodostumien kerrospaksuuksia massalaskennassa. GTK:n vasaraseisminen laitteisto on nimeltään StrataVisor NZXP, joka on 24 kanavainen laitteisto. Maastossa vasaraseismisen linjan pituus levitettynä on 110 metriä. 5.3 Maatutkaluotaus Maatutkaluotauksia tehtiin Pirttikankaan ja Toulatin pohjavesialueilla Viitasaarella (liite 6). Saatuja maatutkaluotausten tulkintatuloksia käytettiin hyväksi massalaskennassa, kun määritettiin muodostuman pohjan tasoa. Tutkaprofiileilta voitiin tehdä myös arvioita muodostuman päälajitesuhteista (hiekkavaltainen, soravaltainen). Maatutkaluotaus on menetelmä, missä sähkömagneettista aaltoa (radioaalto) lähetetään maankamaraan antennin välityksellä. Osa aaltoenergiasta heijastuu takaisin maa- tai kallioperässä olevilta sähköisiltä rajapinnoilta ja ne rekisteröityvät maatutkayksikköön. Tulosten prosessointi ja tulkinta tehdään toimistolla tietokoneella. 5.4 Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Pohjavesialueiden maa-ainesmuodostumien massamäärät on esitetty seuraavilla sivuilla taulukkoina, joissa on ilmoitettu pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostu-

9 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 9 mien kokonaismassa-arviot pohjatason suhteen laskettuna (0 metriä). Lisäksi massamääräarvio on tehty eri suojakerrospaksuuksilla (2 ja 4 metriä) pohjatasoon nähden. Muodostumien kokonaismassa-arvio on käytännössä laskennallinen, koska hyvin harvoin hiekka- ja soramuodostuma-alue voidaan hyödyntää täysin. Tämän vuoksi jäljellä olevien ja mahdollisesti käyttöön saatavien hiekka- ja soramäärien arvioimiseksi on pohjavesialueiden muodostumille rajattu yksi tai useampi massalaskenta-alue ja vastaavasti laskettu massat niiden alueella käyttäen eri suojakerrospaksuuksia. Erillisiä massalaskenta-alueita rajattaessa on huomioitu päätiestö, asutus, vesistöt ja niiden suojaetäisyydet sekä muodostumien reuna-alueet, jotka hyvin usein jäävät varsinaisen maa-aineksen oton ulkopuolelle lajite- (esim. silttipitoinen) tai maisemasyistä. Lisäksi massalaskenta alueiden rajauksissa pyrittiin rajaamaan pois hiekka- ja soramuodostumien osa-alueet, joiden osalta kenttätutkimusten yhteydessä saatiin viitteitä piilokalliosta. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin painottaa, että myös massalaskenta-alueille lasketut massamäärät ovat suuntaa-antavia, koska tämän tutkimuksen peruslähtökohtana on alueellinen tutkimus (mittakaava: seutukunta-maakunta). Siksi esim. ennen varsinaisten maa-ainesten ottosuunnitelmien tekoa suositellaan kohteellisten tutkimusten tekemistä alueille tarkempien maa-ainesmäärien ja laadun selvittämiseksi Myllymäki Myllymäki on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Saarijärvellä. Se sisältää Pyhämäki -nimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitekartoilla (liitteet 1, 2 ja 4.1). Kuva 1. Myllymäki

10 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 10 Harju on mahdollisesti kerrostunut kallioperän murroslaakson täytteeksi. Muodostuman eteläkärki on pinnaltaan louhikkoista. Keskiosan jyrkkärinteinen selänne on kalliomäkeä vasten kerrostunut ja on pinnaltaan runsaskivinen ja lohkareinen. Muodostuma-alueen pohjoispää on kalliota, vaikka alue aikoinaan (1970 luku) on rajattu kuuluvaksi osana hiekka- ja soramuodostumaa. Kallio on paljastuneena ottoalueen pohjoisrinteellä ja sen laatu murskemateriaalina kannattaisi tutkia. Taulukossa 1 on esitetty Myllymäki -alueen muodostuman massat massalaskentaalueella. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna massat ovat kiintom 3. Materiaali alueella on arviolta suurimmaksi osaksi soraa (B) ja murskauskelpoista (A) ainesta. Muodostuman massa-laskenta-alueen (4 ha) massa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 1. Myllymäki -alueen massat Porttilankangas Porttilankangas on 3. luokan pohjavesialue (Nro: ), joka sijaitsee Saarijärvellä. Se sisältää samannimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä Alueen sijainti on esitetty kuvassa 2 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.2). Porttilankankaan jakaa kahtia pohjois-eteläsuunnassa maantie, joka kulkee muodostuman keskiosan halki. Tien itäpuolella on vanhoja ottoalueita, joissa hiekkavaltaiset maaainekset on hyödynnetty osin kalliopintaa myöten. Tien länsipuolinen harjun osa on karkeampaa, mutta kerrospaksuudet ovat ohuet (1-3 m). Materiaali on paikoin kaivettu myös tältä alueelta kalliopintaa myöten. Porttilankankaan osalta voidaan todeta, ettei sillä ole enää arvoa maa-aines- tai pohjavesialueena. Pientä hiekan ja hienon hiekan kotitarveottoa voidaan tehdä jäljellä olevan muodostuman itälaidalla.

11 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 11 Kuva 2. Porttilankangas Koiraharju Koiraharju on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Pylkönmäellä. Se sisältää Koiraharju ja Kangasharjut nimiset muodostumat GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 3 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.3). Koiraharjun alueen harjumuodostuma jakautuu kahteen suurempaan erilliseen alueeseen. Pohjoispuolen alueella harjun maa-ainekset on suurelta osin hyödynnetty ja jäljellä on käytännössä enää jonkin verran harjunosan matalaa läntistä osaa. Eteläpuolen alueella (Kangaslammin länsipuolinen alue) aineksia on otettu, mutta alueella on vielä ottamatonta selännettä. Yksi harjun kapeista selänteistä suuntautuu kaakkoon ja sen päällä kulkee paikallistie. Jos tietä olisi mahdollisuus siirtää, voitaisiin myös tien alla oleva selänne hyödyntää ja massoja saataisiin n kiinto-m 3. Kerrospaksuuksia ja materiaalin laatua selvitettiin Koiraharjun eteläpuolisella osalla, jonne tehtiin kolme kevyttä GM 50 kairausta (kuva 3 ja liite 5.1). Saatujen kairaustulosten mukaan eteläisen osan keskeisellä osalla materiaali on soraista hiekkaa (kairauspisteet G1-G2). Tälle alueelle on arvioitu muodostuman mahdollisesti käyttöön saatavat massat (massalaskenta-alue). Kairauspisteen G4 alueella tutkittiin materiaalin laatua pohjavedenpinnan alla harjun kaakkoispäässä. Saatujen kairaustulosten mukaan aines on hiekkaa, joka vaihettuu soraksi viiden metrin syvyydellä. Kairaus lopetettiin 13 metrin syvyyteen (liite 5.1).

12 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 12 Kuva 3: Koiraharju Harjun pohjoisosan lievealueella (koillispuolella) on kumpuja, joissa on mahdollista, että päällä olisi lajittunutta ainesta ja pohjatasona moreeni. Toisaalta voi olla, että kumpareet sisältävät kokonaisuudessaan heikommin lajittunutta ainesta (eli moreenia seassa) pohjaveden pintaan saakka. Laskennallinen massamäärä kumpujen alueella on n kiinto-m 3. Taulukossa 2 on esitetty Koiraharjun alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 1.3 milj.kiinto-m 3. Vastaavasti massalaskenta-alueella kiinto-m 3. Muodostuman (93 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (32 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 2. Koiraharjun -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 75 % ja soravaltaisen (B) 25 %. Kuvassa 3 ja karttaliitteessä 4.3 on esitetty pieni n.2.5 ha:n kokoinen alue, jossa voisi olla mahdollisuuksia pohjavedenpinnan alaiseen maa-ainesten ottoon. Laskettaessa 7 metrin keskimääräisellä ottosyvyydellä, saataisiin alueelta n kiinto m 3 hiekka ja soraa. Pohjavedenpinnan alaisen oton mahdollisuus tulee arvioida kuitenkin aina tapauskohtaisesti erikseen ja sen tulee perustua tarkempiin tutkimuksiin.

13 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys Töyrinmäki Töyrinmäki on 2.luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Kannonkoskella. Se sisältää Teerimäki -nimisen muodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 4 ja liitekartoilla (1,2 ja 4.4) Kuva 4: Töyrinmäki Töyrinmäen alueelta on otettu laajalti hiekkaa ja soraa. Monttualueella on nykyisin autourheilukeskus. Ottamatonta aluetta on käytännössä enää Töyrinjärven eteläpuolella, mutta GTK:n maa-ainesrekisterin tietojen mukaan tällä muodostuman osan alueella kalliopinta mahdollisesti kohoaa. Tästä syystä taulukkoon 3 on laskettu jäljellä olevan ottamattoman alueen massat laskettuna tasoon 165 m mpy (ympäröivä suonpinnan taso) ja erikseen niin, että kallio kohoaa lähelle muodostuman maanpintaa Töyrinjärven eteläpuolisen alueen keskiosassa. Massalaskenta-alueen (14 ha) kokonaismassa. Laskentataso 165 m mpy Massalaskenta-alueieen (14 ha) kokonaismassa. Laskentatasona kallio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 3. Töyrinmäki -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 85% ja soravaltaisen (B) 15%.

14 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys Pirttikangas Pirttikangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Viitasaarella. Se sisältää Pirttikangas ja Iso-Nuottanen nimiset harjumuodostumat GTK:n maaainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 5 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.5). Kuva 5: Pirttikangas Laaja-alainen deltamuodostuma, jossa karkein osa on käyttökelpoista soraa, hiekkaa ja murskaukseen sopivaa kivistä soraa. Tältä em. alueelta maa-aineksia on hyödynnetty vuosikymmenten saatossa (vrt. monttualueet, kuva 1). Lievealueet ovat hienoa hiekkaa (vrt. maatutkalinja T1, liite 6.1/1). Pirttikankaan alueelle tehtiin raskasta GM200 kairausta monttualueella pisteessä GM1. Saatujen tulosten mukaan aines pohjavedenpinnan alla on pääosin soraa ja kivistä soraa (liite 5). Pohjavettä tuli kairausten aikana suojaputkeen runsaasti. Seismisten linjojen S1-S3 alueella pohjavedenpinta on metrin syvyydellä maanpinnasta. Maakerrosten kokonaispaksuudet linjojen S1 ja S2 alueella sekä linjan S3 alussa ovat m. Vastaavasti pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus kalliopinnan yläpuolella on linjojen alueella m (liite 7.2).

15 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 15 Taulukossa 4 on esitetty Pirttikangas -alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on n.8 milj.kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella n. 5 milj. kiinto-m 3. Muodostuman (137 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (16 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 4. Pirttikangas -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 75%, soravaltaisen (B) 20% ja murskattava (A) 5 % Kakkiskangas Kakkiskangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Viitasaarella. Se sisältää Haarala nimisen muodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 6 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.6). Kuva 6: Kakkiskangas Kakkiskangas on sijoittunut korkean kalliomäen länsirinteen juureen. Alueella on tiestöä, asutusta ja pieni vesistö (Valkeislampi), jotka rajoittavat maa-ainesten ottoa alueella.

16 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 16 Taulukossa 5 on esitetty Kakkiskankaan alueen massat. Alueella on 8 pohjaveden pinnan havaintoputkea, joiden tasotietoja käytettiin massalaskennassa. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 2.0 milj.kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella kiinto-m 3. Muodostuman (84 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (5 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 5. Kakkiskangas -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 80 % ja soravaltaisen (B) 20 % Lahnaskangas Lahnaskangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sisältää Lahnasenkangas ja Kokkismäki nimiset harjumuodostumat GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 7 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.7). Kuva 7: Lahnaskangas Harjumuodostuman etelä- ja keskiosat ovat hiekkaa ja soraista hiekkaa. Pohjoisosassa on oletettavasti kivistä soraa..

17 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 17 Alueelle tehtiin kaksi kairausta, joista G1 sijoittui hiekkamontun pohjalle. Materiaali kai- rauspisteellä on hiekkaa, joka vaihettuu soravaltaiseksi 5 metrin syvyydellä montun pohjan tasosta. Mahdollinen kallio tulee vastaan vajaan 10 metrin syvyydessä. Varmaa pohjavedenpintaa ei kairausten yhteydessä pisteellä G1 havaittu. Kairauspisteellä G2 materiaali on koko kairauksen matkalla hiekkavaltaista ainesta. Pohjavedenpinta tulkittiin kairauksessa lähelle kallion pintaa, n. 2 metrin etäisyydelle siitä (liite 5.3). Seismisten linjojen (S1-S3) tulkintojen mukaan pohjavedenpinta on linjan S1 alueella n. 5 metrin syvyydellä, joka vastaa samaa tasoa kuin kairauspisteellä G2 (n. 142 m mpy). Mutta linjan S3 alueella se olisi vajaan kymmenen metrin syvyydellä eli huomattavasti korkeammalla kuin esim. kairauspisteellä G2. Kokonaiskerrospaksuudet olisivat luokkaa metriä seismisten linjojen S2-S3 sekä linjan S1 loppuosan alueilla. Seismiset nopeudet pohjaveden pinnan alaisen aineksen osalta linjojen S1 ja S3 alueella viittaavat siihen, että materiaali voi olla soravaltaista. Taulukossa 6 on esitetty Lahnaskangas -alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on n.8 milj.kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella n. 4.5 milj. kiinto-m 3. Muodostuman (180 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (65 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 6. Lahnaskangas -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 80% ja soravaltaisen (B) 20% Toulat Toulat on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Viitasaarella. Se sisältää samannimisen muodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 7 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.7).

18 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys 18 Kuva 7: Toulat Harjudelta kalliomäen kupeessa. Muodostuman materiaali on hiekkavaltaista. Pohjavedenpinnan taso muodostumassa mukailee ympäröiviä vesistön pinnan tasoja. Kokonaiskerrospaksuus on kairauksen (liite 5.4) ja seismisten linjojen tulkintojen (liite 7.3) mukaan suuri, paikoin lähes 50 metriä. Taulukossa 7 on esitetty Toulat -alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on n.10 milj.kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella n. 3.5 milj. kiinto-m 3. Muodostuman (100 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (24 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 7. Toulat -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 90% ja soravaltaisen (B) 10%.

19 Keski-Suomen liitto Saarijärvi - Viitasaaren seutukuntien maa- ja kalliokiviainesselvitys YHTEENVETO Saarijärvi - Viitasaaren -seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta seitsemällä (8) pohjavesialueella. Tutkimuksissa kartoitettiin pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien laajuus sekä maa-ainesmäärät (kiinto-m 3 ). Saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteina olleista pohjavesialueista neljällä on merkitystä maa-ainesten oton kannalta tarkasteluna. Näitä ovat Pylkönmäen Koiraharju (vrt. luku 5.4.3) ja Viitasaaren Pirttikangas, Lahnaskangas sekä Toulat (vrt. luvut ja sekä ) Edellä mainittujen muodostumien materiaali on pääosin hiekkavaltaista. Koiraharjun ja Lahnaskankaan alueella hiekan ohella harjuaineksessa esiintyy jonkin verran soraa. Kalliokiviaineksen osalta voidaan todeta, että seutukunnan alueelta kartoitettu paras kalliokiviaines (arvio) on laadultaan 1. luokan kiviainesta. Sitä on Saarijärven alueella (liite 3.1). Taulukkoon 8 on koottu kiviaineskohteet, joissa laatuarvio on 1-3. Kunta Havaintonumero Liitteet Saarijärvi 30, ja 8.1 Pylkönmäki 27, ja 8.2 Karstula ja 8.3 Kannonkoski ja 8.4 Kyyjärvi 19, ja 8.5 Kivijärvi 17, ja 8.6 Viitasaari ja 8.7 Kinnula ja 8.8 Pihtipudas 1,2,3,5 3.9 ja 8.9 Taulukko 8. Kalliokiviaineskohteet, joissa laatuluokka (arvio) on 1 3lk. Arto Hyvönen,geologi

20 KESKI -SUOMEN MAAKUNTA Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusprojekti (POSKI ) Liite : ( km ) Pihtipudas Merkintöjen selite Kinnula Tutkimusalue v Tutkimusalue v Kivijärvi Toulat Kyyjärvi Töyrimäki Kannonkoski Viitasaari Lahnaskangas Kakkiskangas Pirttikangas Karstula Sikosuonkangas Lapinperä Koiraharju Köpinkangas Kangasjärvenkangas Kupanjärvi Sysmänkangas Porttilankangas Keuruu Pylkönmäki Multia Lopakankangas Saarijärvi Myllymäki Petäjävesi Uurainen Porraspohja Sirkkakangas Jyväskylän mlk Jyväskylä Äänekoski Laukaa Konnevesi Tankolampi Hankasalmi Jämsänkoski Halkokangas Pirttipohja Valkealuomi Kankaanmäki Jämsä Muurame Korpilahti Toivakka Leivonmäki Luhanka Joutsa Harjunmäki Kuhmoinen Kyöpelinmäki Kuoppa-aho Harjunkorkii

21 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI - VIITASAAREN SEUTUKUNTA Pihtipudas, Viitasaari, Kinnula, Kivijärvi, Kannonkoski, Kyyjärvi,Karstula, Pylönmäki, Saarijärvi Liite 2 Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Toulat Kyyjärvi Töyrimäki Viitasaari Lahnaskangas Kakkiskangas Kannonkoski Pirttikangas Karstula Koiraharju Pylkönmäki Saarijärvi Saarijärvi Porttilankangas Myllymäki Merkintöjen selite : Kilometers Toulat Hiekka- ja soramuodostuma (GTK:n tietokanta) Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Kalliokiviaineskohteet Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09

22 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Saarijärvi Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.1 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton 31 Porttilankangas Myllymäki Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

23 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Pylkönmäki Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.2 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Koiraharju Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

24 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Karstula Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.3 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

25 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Kannonkoski Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.4 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Töyrimäki 22 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

26 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Kyyjärvi Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.5 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

27 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Kivijärvi Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.6 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

28 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Viitasaari Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.7 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton 12 8 Toulat 9 7 Lahnaskangas Kakkiskangas Pirttikangas Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

29 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Kinnula Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.8 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton 6 Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

30 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 SAARIJÄRVI-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Pihtipudas Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.9 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

31 Heikkilä Liite 4.1 Lähteenmäki Manninen Myllylampi Keskilampi Katkelias Välineva MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA Koukkulampi Myllymäki Harakkamäki SAARIJÄRVI Myllymäki Niittoneva Pyhämäki 180 Myllymäki 220 Välineva Uupulanneva Tervasaunanneva MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma Ristiniemenneva soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Pienimäki Pohjavesialueluokka 1. lk lk 3. lk Pahalampi Pyhämäenneva T1 maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) 120 Nevala Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Nurkkala Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: ( m ) Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet

32

33

34

35 Kankaanpää Mäntymäki Liite Nuottaskorpi Väliaho Pieni Pirttijärvi MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Juurikkalahti VIITASAARI Pirttikangas Nuottanen Kotiranta Savisuo S1 Pieni-Nuottanen Kakkiskangas Iso-Nuottanen T3 Rauhala G1 Pirttijärvi Pirttikangas T Lepola Haarapuro Pirttikangas T1 S2 Syrjälä MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma S1 Pirttilä soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Isoniitty S3 Pohjavesialueluokka 1. lk Murronmäki Ihantjoki lk 120 Murto Vanhasuo T1 3. lk maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) Alasuo Vellinki Vellinginlampi Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Uusisuo Natura-alueet 2006 Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: ( m ) Arvokkaat kallioalueet

36 Variola Sorvajärvi Pekkala Sorvavuori Liite 4.6 Sorvapuro Kokkosuo Uusi-Vilas MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA Vilas Kirkkomäki Valkeinen VIITASAARI Kakkiskangas Sileätkalliot Vesala Kankaanpää Rantaniitty Haarala 120 Vilaspuro Isonsuonniitty Valkeislampi Väliaho Puiraa Soukkionniitty Kakkiskangas Kakkiskangas Nuottanen MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, luku) Kangasaho hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Ahtola Hillu Kangasniitty S1 Pieni-Nuottanen Iso-Nuottanen Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk Koivula Ressunmäki Alaniitty Ressunsilta Välisuo Männikkö 120 Männikkösuo Rauhala Lepola Haarapuro Pirttikangas Pirttikangas T1 T2 T3 T1 3. lk maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: ( m ) Arvokkaat kallioalueet

37

38

39 Liite 5.1 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 50 KOIRAHARJU, SAARIJÄRVI, G1 KOIRAHARJU, SAARIJÄRVI, G2 KOIRAHARJU, SAARIJÄRVI, G Pohjaveden pinta Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

40 Liite 5.2 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 200 PIRTTIKANGAS, VIITASAARI, GM Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

41 Liite 5.3 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 50 LAHNASKANGAS, VIITASAARI, G1 LAHNASKANGAS, VIITASAARI, G Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

42 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 200 Liite 5.4 TOULAT, GM Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

43 Liite 6.1/1 PIRTTIKANGAS Pirttikangas Pirttikangas Pirttikangas

44 Liite 6.1/2 PIRTTIKANGAS Pirttikangas Pirttikangas

45 Liite 6.2/1 TOULAT??

46 TOULAT Liite 6.2/2

47 Liite 7.1

48 Liite 7.2

49 Liite 7.3

50 SAARIJÄRVI Liite 8.1 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 29 4 Graniitti Graniitti/hapan juonikivi Osa kiviaineksesta I Hapan juonikivi

51 PYLKÖNMÄKI Liite 8.2 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 27 3 Graniitti Sininen kvartsi Granodioriitti

52 KASTULA Liite 8.3 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 23 4 Graniitti Yritysvaihe (2009) Graniitti Iso koekappale otettu Graniitti Graniitti Pieni esiintymä

53 KANNONKOSKI Liite 8.4 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 22 4 Graniitti Värivirheitä

54 KYYJÄRVI Liite 8.5 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 19 3 Graniitti Topaasia Granodioriitti Komea suo vieressä Granodioriitti

55 KIVIJÄRVI Liite 8.6 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 17 2 Dioriitti Tonaliitti

56 VIITASAARI Liite 8.7 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 7 4 Graniitti Koelouhinta tehty /värivirheitä Graniitti Värivirheitä Graniitti Vihreä kivi Graniitti Graniitti Dioriitti Graniitti Dioriitti/diabaasi

57 KINNULA Liite 8.8 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 6 3 Granodioriitti

58 PIHTIPUDAS Liite 8.9 Havaintonumero Laatuarvio Kivialji HUOMIO X Y 1 2 Tonaliitti Meta-arkoosi/granodioriitti Anortosiitti/myloniiitti Liuske Granodioriitti