K O K K O L A K A R L E B Y ÖJAN JA RÖDSÖ-MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVAN OSAN MUUTOS ÄNDRING AV DEL AV ÖJA OCH RÖDSÖ-MÖLLER STRANDGENERALPLAN (Dnro 562/2015) Kaavatunnus / Planbeteckning 272RYK2017/1 KAAVASELOSTUS PLANBESKRIVNING EHDOTUSVAIHE / FÖRSLAGSKEDE 02.12.2016
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Bild 1. Planeringsområdets läge. Kaavamuutos koskee Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan osaa Kokkolan kaupungissa. Kaavamuutosalueeseen kuuluvat kiinteistöt 272-416-7-211 ja 272-416-7-180 Knivsundin kylässä. Voimassa oleva rantayleiskaava hyväksyttiin 25.8.2008. Kaavamuutos koskee noin 7,9 hehtaarin kokoista aluetta. Kaava-alueen sijainti on osoitettu kuvassa 1. Kaavamuutoksen tarkoituksena on rantayleiskaavassa esitettyjen kolmen rakennuspaikan siirtämistä saman kiinteistön paremmin rakentamiseen soveltuville paikoille. Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa 23.11.2015, 580. Rakennuspaikkojen määrä pysyy muuttumattomana ja ne esitetään samalla tavoin kuin voimassa olevassa rantayleiskaavassa (RA, loma-asuntojen alue). Alue, jolle rakennuspaikat siirretään, on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita. Kaavan diaarinumero on Kokkolan kaupungin järjestelmässä 562/2015. Kaavan nimi on Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan osan muutos, kaavatunnus 272RYK2017/1. Kaavan laatija on Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa laadintatyöstä on vastannut TkT, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER Planändringen gäller del av Öja och Rödsö-Möller strandgeneralplan i Karleby stad till den del som gäller lägenhet 272-416-7-211 och 272-416-7-180 i Knifsund by. Den befintliga strandgeneralplanen godkändes 25.8.2008. Planändringen gäller ett ca 7,9 ha stort område. Planeområdets läge framgår ur bild 1. Planändringens ändamål är att tre byggplatser som anvisats i gällande strandgeneralplan flyttas på samma lägenhet till platser som lämpar sig bättre för byggande. Ärendet har behandlats och godkänts i stadens stadsstyrelse 23.11.2015 580. Antalet byggplatser behålls oförändrat och byggplatserna anges på samma sätt som i gällande strandgeneralplan (RA) område för fritidsbostäder. Området som byggplatserna flyttas till anges i gällande 2
strandgeneralplanen som (MU) jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet. Planeringsområdets diarnummer finns i Karleby stads system 562/2015. Planens namn är ändring av del av Öja och Rödsö-Möller strandgeneralplan, planbeteckning 272RYK2017/1. Planen bereds av Arkitekt Ab Rajaniemi, som ansvarig person fungerar tekn.dr., arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. 3
SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Rantayleiskaavan muutos 1.3 Rantayleiskaavan muutoksen toteuttaminen 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Rantayleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset 3.3.2 Vireilletulo 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.4 Viranomaisyhteistyö 3.4 Rantayleiskaavan muutoksen tavoitteet 3.4.1 Kaavoituksen tavoitteet 4. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Rakennusalueet 4.3.2 Muut alueet 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 4.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja aikataulu LIITTEET 1. Pohjakartta 2. Ote muutettavasta rantayleiskaavasta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Luontoselvitys 5. Lausunnot luonnoksesta ja vastineet 6. Viranomaisneuvottelun muistio 4
INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. SAMMANDRAG 1.1 Olika skeden i planeprocessen 1.2 Ändring av strandgeneralplanen 1.3 Genomförande av ändring av strandgeneralplanen 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning över förhållandena på planeringsområdet 2.1.1 Allmän beskrivning av området 2.1.2 Naturmiljö 2.1.3 Bebyggd miljö 2.1.4 Markägoförhållanden 2.2 Planeringssituation 2.2.1 Planer, beslut och utredningar som berör planområdet 3. OLIKA SKEDEN I ÄNDRINGEN AV ÄNDRING AV STRANDGENERALPLANEN 3.1 Behovet av ändring av strandgeneralplanen 3.2 Planeringens inledning 3.3 Deltagande och samarbete 3.3.1 Intressenter 3.3.2 Anmälan om anhängiggörande 3.3.3 Deltagande och växelverkan 3.3.4 Myndighetssamarbete 3.4 Mål för ändring av strandgeneralplan 3.4.1 Mål för planeringen 4. REDOGÖRELSE FÖR ÄNDRING AV STRANDGENERALPLANEN 4.1 Planens struktur 4.1.1 Dimensionering 4.2 Målsättningarnas uppfyllande angående omgivningens kvaliteter 4.3 Områdesreserveringar 4.3.1 Områden för bebyggelse 4.3.2 Övriga områden 4.4 Planens konsekvenser 4.4.1 Inverkan på den bebyggda miljön 4.4.2 Inverkan på naturen och naturmiljön 4.5 Planbeteckningar och -bestämmelser 5. GENOMFÖRANDE AV ÄNDRING AV STRANDGENERALPLANEN 5.1 Genomförande och tidsplanering BILAGOR 1. Bottenkarta 2. Utdrag ur strandgeneralplan som ändras 3. Program för deltagande och bedömning 4. Naturinventering 5. Utlåtanden till utkastet samt bemötanden 6. Protokoll från myndigheternas samråd 5
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistajat Bengt Kronqvist, Anders Kronqvist ja Margareta Kronqvist ovat pyytäneet Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan muutosta omistamalleen kiinteistölle Nyström 272-416-7-211 Knivsundin kylässä. Maanomistajat anovat rantayleiskaavassa esitettyjen kolmen rakennuspaikan siirtämistä paremmille saman kiinteistön paremmin rakentamiseen soveltuville paikoille. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.11.2015, 580, aloittaa rantayleiskaavan muutoksen laatimisen tilan 272-416-7-211 osalta. Myös viereinen tila 272-416-7-180 otetaan mukaan rantayleiskaavan muutokseen, vaikka tilan osalta kaavaa ei muutetakaan. Kaava-alueen maanomistajat ottivat yhteyttä kaavan laatijaan tammikuussa 2016. Maanomistajat päättivät ehdottaa kaavamuutoksen laatimista maaliskuussa 2016. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen 26.9.2016 65. 27.9.2016 pidettiin viranomaisneuvottelun Kokkolassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä 13.10.- 14.11.2016. 1.2 Rantayleiskaavan muutos Rantayleiskaavan muutosalue sisältää loma-asuntojen alueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaamistarpeita. Kaavamuutoksella siirretään kolme rakennuspaikkaa rakentamiseen paremmin soveltuville paikoille. 1.3 Rantayleiskaavan muutoksen toteuttaminen Kaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistajat. 1. SAMMANDRAG 1.1 Olika skeden i planeprocessen Bengt Kronqvist, Anders Kronqvist och Margareta Kronqvist har anhållit om ändring av strandgeneralplanen för Öja och Rödsö-Möller till den del som gäller lägenhet Nyström 272-416-7-211 i Knifsund by. Markägarna anhöll om att tre byggplatser som anvisats i gällande strandgeneralplan flyttas på samma lägenhet till platser som lämpar sig bättre för byggande. Stadsstyrelsen beslöt 23.11.2015 580 att inleda en ändring av strandgeneralplanen för Öja och Rödsö-Möller till den del som gäller lägenhet Nyström 272-416-7-211. Angränsande lägenhet 272-416-7-180 tas även med i ändringen av strandgeneralplanen även fast inga ändringar görs på lägenheten i fråga. Planeområdets markägare tog kontakt med planens beredare i januari 2016. Markägarna beslöt att föreslå utarbetande av planen i mars 2016. Program för deltagande och bedömning och utkast till ändringen av strandgeneralplan godkändes i koncern- och stadsutvecklingssektionen 26.9.2016 65. 6
Den 27.9.2016 hölls samråd med myndigheterna i Karleby. Program för deltagande och bedömning och planutkast var till påseende under tiden 13.10.- 14.11.2016. 1.2 Ändring av strandgeneralplanen Den del av strandgeneralplanen som berörs av ändringen innefattar områden för fritidsbostäder och jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet. Ändringen utgörs av flyttning av tre byggplatser till platser som lämpar sig bättre för byggande. 1.3 Genomförande av ändring av strandgeneralplanen För genomförandet av ändringen av strandgeneralplan står markägarna. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue käsittää tilat 272-416-7-180 ja osan tilasta Nyström 272-416-7-211. Tilalle 272-416-7-180 ei kaavassa esitetä muutoksia. 2.1.2 Luonnonympäristö Alue on suurimmalta osaltaan vanhaa kuusimetsää. Osa niistä alueista, jotka voimassa olevassa rantayleiskaavassa on osoitettu loma-asuntoalueiksi, sisältää biologisesti monimuotoista arvokasta vanhaa kuusimetsää, jossa on runsaasti lahopuuta ja kolopuita (kuvat 2 ja 3). Rakennettujen tonttien läheisyydessä metsä on vanhahkoa kuusimetsää, mutta alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja lukuun ottamatta rantaniittyä (kuva 4), joka sijaitsee osittain itäisimmän uuden rakennuspaikan edessä (kuvat 6 ja 7). Kahden uuden rakennuspaikan (kuva 8 ja 9) takana on pieni kosteikko (kuva 5). Kuva 2. Rantayleiskaavassa loma-asuntoalueeksi Kuva 3. Rantayleiskaavassa loma-asuntoalueeksi osoitettu alue, joka muutetaan MU-alueeksi. osoitettu alue, joka muutetaan MU-alueeksi. Bild 2. Område för fritidsbostäder i strandgeneralplan Bild 3. Område för fritidsbostäder i som ändras till MU-område. strandgeneralplan som ändras till MU-område. 7
Kuva 4. Säilytettävä rantaniitty. Bild 4. Strandäng som bevaras. Kuva 5. Uusien rakennuspaikkojen takana oleva kosteikko. Bild 5. Våtmark bakom nya byggplatser. Kuva 6. Itäisimmän uuden rakennuspaikan alue. Bild 6. Område för ny byggplats längst österut. Kuva 7. Itäisimmän uuden rakennuspaikan alue. Bild 7. Område för ny byggplats längst österut. Kuva 8. Alue kahdelle uudelle rakennuspaikalle. Bild 8. Område för två nya byggplatser. Kuva 9. Alue kahdelle uudelle rakennuspaikalle. Bild 9. Område för två nya byggplatser. Alueella esiintyy liito-oravia. Liito-oravia on havaittu 1990-luvun alusta lähtien, ja alue toimii lajin lisääntymis- ja asuinpaikkana. Alueella on vanhaa kuusimetsää, jossa on lahopuita ja kolopuita, jotka sopivat liito-oravan elinympäristöksi. Luontoinventoinnissa, joka toimi Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan 2008 pohjana, ei ole osoitettu arvokkaita tai rakennuspaikkojen siirtoon kielteisesti vaikuttavia luontoalueita. 8
2.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella on kaksi rakennettua loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Kiinteistöllä 7:180 on muita rakennuksia vanhempi hirsimökki (kuva 10) sekä kolme suhteellisen uutta rakennusta (kuvat 11-13). Kiinteistön 7:211 pohjoisimmalla rakennuspaikalla on kaksi rakennusta (kuvat 14 ja 15). Alueen rakennuksilla ei ole suojeluarvoja. Kuva 10. Rakennus kiinteistöllä 7:180. Bild 10. Byggnad på lägenhet 7:180. Kuva 11. Rakennus kiinteistöllä 7:180. Bild 11. Byggnad på lägenhet 7:180. Kuva 12. Rakennus kiinteistöllä 7:180. Bild 12. Byggnad på lägenhet 7:180. Kuva 13. Rakennus kiinteistöllä 7:180. Bild 13. Byggnad på lägenhet 7:180. Kuva 14. Rakennus kiinteistöllä 7:211. Bild 14. Byggnad på lägenhet 7:211. Kuva 15. Rakennus kiinteistöllä 7:211. Bild 15. Byggnad på lägenhet 7:211. 9
2.1.4 Maanomistus Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Ranta-alueen vesijättömaa kuuluu sitä hallinnoivalle osakaskunnalle. 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning över förhållandena på planeringsområdet 2.1.1 Allmän beskrivning av området Planeringsområdet består av lägenhet 272-416-7-180 och del av lägenhet Nyström 272-416-7-211. I planeändringen föreslås inga ändringar på 272-416-7-180. 2.1.2 Naturmiljö De delar planeändringen gäller består till största del av gammal granskog. På delar av skogsområden som anges i den befintliga strandgeneralplanen som område för fritidsbostäder består av värdefull gammal granskog som har biologisk mångfald och rikligt med rötträd och hålträd (bild 2 och 3). Intill redan bebyggda tomter består skogen av äldre granskog, men inga speciella naturvärden finns på områdena, förutom strandängen (bild 4) som delvis ligger framför den nya byggplatsen längst österut (bild 6 och 7). Bakom de två andra nya byggplatserna (bild 8 och 9) finns ett litet våtområde (bild 5). På området förekommer flygekorrar. Flygekorren har påträffats på området sedan början av 1990-talet och området fungerar som föröknings- och boplats för flygekorren. På området finns gammal granskog med rötträd och hålträd som utgör flygerkorrens habitat. Enligt naturinventeringen som låg till grund för Öja och Rödsö-Möller strandgeneralplan 2008 så finns det inga områden som anses naturmässigt värdefulla eller som påverkas negativt av byggplatsernas flyttning. 2.1.3 Bebyggd miljö På området finns två bebyggda byggplatser för fritidsbostäder. På lägenhet 7:180 finns en äldre stockstuga (bild 10) samt tre övriga relativt nybyggda byggnader (bild 11-13). På den nordligaste byggplatsen på lägenhet 7:211 finns två byggnader (bild 14 och 15). Områdets byggnader har inga skyddsvärden. 2.1.4 Markägoförhållanden Området är i privata markägares ägo. Strandområdets tillandningsmark tillhör den förvaltande samfälligheten. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat päätökset ja selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alu- 10
eilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Lisäksi valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin sisältyy muun muassa seuraavia erityismääräyksiä: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa- ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet - ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013 -raportissa on inventoitu Kokkolan rannikon ja saariston kulttuurimaisemat. Alue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (kuva 16, ympäristöministeriön vahvistama 8.2.2012) kaava-alue kuuluu Öjan matkailualueeseen, mv-4. Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavassa (kuva 17) alue on osoitettu loma-asuntojen alueeksi (RA) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita (MU). Kuva 16. Ote maakuntakaavasta. Bild 16. Utdrag ur landskapsplanen. 11
Kuva 17. Ote rantayleiskaavasta. Bild 17. Utdrag från strandgeneralplan. Kokkolan kaupungin rakennusjärjestyksessä (hyväksytty KV 30.9.2013) annetaan muun muassa seuraavia määräyksiä: 3.3 Rakentaminen ranta-alueella Rakennettaessa lähemmäksi kuin 150 metriä peruskartan mukaisesta rantaviivasta saa asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen kerrosala olla enintään 80 m2. Asuntorakennukseen saa rakentaa katetun terassin, jonka pinta-ala on enintään 30 % asuntorakennuksen pinta-alasta. Rakennusten etäisyyden tulee olla peruskartan mukaisesta rantaviivasta ja rakennuspaikan rannanpuoleisesta tilanrajasta vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi, jolloin saunarakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä. Saunarakennukseen saa rakentaa katetun terassin, jonka pinta-ala on enintään puolet saunarakennuksen pinta-alasta. Saunarakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja räystäskorkeus enintään 3,5 metriä. Muita talousrakennuksia ja katoksia saa rakentaa yhteensä enintään 60 m2, josta kuitenkin enintään 30 m2 saa olla kerrosalaan laskettavaa tilaa. Rakennuksen kosteudelle alttiiden rakennusosien tulee olla määräysten mukaisella korkeudella tulvavesirajan yläpuolella. 4.5 Rakentamisen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus, säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita tai muita vastaavia luontokohteita. Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua lähiympäristössä yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, 12
muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennusten tulee muodostaa yhdessä ympäröivien rakennusten kanssa maisema- ja kaupunkikuvaltaan hallittu ja kaunis kokonaisuus. Maisemallisesti merkittävien peltoalueiden ja laajalle näkyvien maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkoina tulee välttää. Peltoalueiden läheisyydessä rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Ranta-alueella rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Rantayleiskaavan muutoksessa käytetty pohjakartta on numeerisessa muodossa ja kuvaa vuoden 1995 tilannetta. 2.2 Planeringssituation 2.2.1 Planer, beslut och utredningar som berör planområdet. Enligt markanvändnings- och bygglagen 24 skall vid planering på landskapsnivå och annan områdesplanering de riksomfattande målen för områdesanvändningen beaktas så att möjligheterna att uppnå dem främjas. Vid områdesanvändning bör säkerställas att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturarvet och naturarvet bevaras. De riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen. Nationellt värdefulla platser och områden bör i områdesanvändningen anpassas för deras historiska utveckling. På planområdet finns inga nationellt värdefulla platser. I riksomfattande mål för områdesanvändningen stadgas bland annat följande: I samband med planeringen av områdesanvändningen skall bebyggelsen på landsbygden samt turismen och den övriga fritidsverksamheten inriktas så att de stödjer landsbygdstätorterna och byanätet samt infrastrukturen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall strändernas fritidsbebyggelse planeras så att strandområden som är av betydelse på grund av deras naturvärde bevaras och att fritidsboendet upplevs som trivsamt. I rapporten Landsbyggdens kulturlandskap och landskapssevärdheter - förslag till landskapsområden som är värdefulla på landskapsnivå i Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten 2013 har Karleby strandområde skärgårdens kulturmiljöer inventerats. Området anges inte som värdefullt landskapsområde på landskapsnivå. Den tredje etapplandskapsplanen för mellersta Österbotten fastställdes 8.2.2012 av miljöministeriet. I landskapsplanen ingår planeringsområdet i Öja turistområde, mv-4. I Öja och Rödsö-Möller strandgeneralplan (bild 17) anges området som område för fritidsbostäder (RA) samt jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet (MU). I Karleby stads byggnadsordning, som stadsfullmäktige godkände 30.9.2013, finns bland annat följande förordningar: 3.3 Byggande på strandområde 13
Ett bostadshus som byggs närmare än 150 meter från strandlinjen enligt baskartan får ha en våningsyta på högst 80 m2. Till bostadshuset får byggas en täckt terrass med en bottenplan som får vara högst 30 % av husets bottenplan. Byggnadernas avstånd från baskartans strandlinje och från byggplatsens lägenhetsgräns på strandsidan ska vara minst 30 meter. En bastubyggnads våningsyta får vara högst 25 m2 och byggnaden får placeras närmare strandlinjen än vad som föreskrivs ovan men så, att dess avstånd till strandlinjen är minst 10 meter. Till bastubyggnaden får byggas en täckt terrass med en bottenplan som är högst hälften av bastubyggnadens bottenplan. Bastubyggnaden får ha bara en våning och dess höjd vid takkanten får vara högst 3,5 meter. Andra ekonomibyggnader och skyddstak får byggas sammanlagt högst 60 m2 varav högst 30 m2 får vara utrymmen som räknas till våningsytan. De delar av en byggnad som är utsatta för fukt ska ligga så mycket över översvämningsgränsen som bestämmelserna anger. 4.5 Anpassning av byggandet till omgivningen Vid byggande ska man i mån av möjlighet bevara byggplatsens naturenlighet, spara för växtligheten värdefulla kantzoner, betydande skönhetsvärden i naturen samt speciella naturföreteelser, såsom flyttblock och vackra träd eller andra motsvarande naturobjekt. En nybyggnad, tillbyggnad och pånyttbyggande i anslutning till befintliga byggnader ska passa ihop med det byggnadssätt som är allmänt i omgivningen vad gäller placering, storlek, utformning, fasadmaterial och färgsättning samt fasaddisposition. Varje byggnad ska tillsammans med de omgivande byggnaderna utgöra en med avseende på miljö- och stadsbilden harmonisk helhet. Exploatering av ur landskapssynpunkt viktiga åkerområden och terrängens högsta platser, som syns inom ett vidsträckt område, som byggplatser bör undvikas. Vid byggande nära åkerområden ska byggnaderna placeras intill befintliga gårdsmiljöer och skogsdungar. På strandområde ska en byggnad ligga så avlägset från strandlinjen och ha ett sådant läge på byggplatsen att strandlandskapets naturenlighet bevaras så väl som möjligt. Träden och den övriga växtligheten på byggplatsen ska bevaras. Detta gäller i synnerhet zonen mellan byggnaderna och strandlinjen. Baskarta som använts vid ändring av strandgeneralplan är i numerisk form och beskriver läget år 1995. 3. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Rantayleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Tarve muuttaa rantayleiskaavaa johtuu toiveesta muuttaa loma-asuntojen rakennuspaikkojen sijaintia. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyö on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi keväällä 2016. 14
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tämän rantayleiskaavan osallisia ovat esimerkiksi maanomistajat ja naapurit, Kokkolan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Keski-Pohjanmaan liitto, K.H. Renlundin Museo, museovirasto ja alueen vesijättömaita hallinnoiva osakaskunta. 3.3.2 Vireilletulo Kaavoitus on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä 23.11.2015, 580. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusmenettelyjä on esitelty tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), ks. liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä 13.10.- 14.11.2016. Luonnoksesta jätettiin kolme lausuntoa. Liitteessä 5 esitetään yhteenveto lausuntojen sisällöstä ja vastineista. Lausuntojen johdosta luontoarvoiltaan merkittävän alueen kaavamääräystä /s tarkennettiin. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö 27.9.2016 pidettiin viranomaisneuvottelu Kokkolassa. Viranomaisneuvottelun muistio liite 6. 3.4 Rantayleiskaavan muutoksen tavoitteet 3.4.1 Kaavoituksen tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 39 edellyttää muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä huolehtimista. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelujen lausunnon mukaan on toivottavaa, että uudet rakennuspaikat siirretään lähemmäksi olemassa olevia rakennuspaikkoja. Muutos johtaa tiiviimpään rakentamiseen ja samanaikaisesti pitempään yhtäjaksoiseen rakentamattomaan ranta-alueeseen. Lisäksi Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut toivoo, että rantaniitty, joka sijaitsee osittain itäisimmän uuden rakennuspaikan edessä, säilytetään (kuva 4). Kaavan tarkoituksena on muuttaa kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa alueelle, joka soveltuu paremmin rakentamiseen. Lisäksi on tarkoitus luoda viihtyisä alue loma-asumisen ja virkistykseen. 15
3. OLIKA SKEDEN I ÄNDRING AV ÄNDRING AV STRANDGENERALPLANEN 3.1 Behovet av planeändring Behovet att ändra strandgeneralplanen har uppstått med anledning av att byggplatser för fritidsbostad önskas flytta. 3.2 Planeringens inledning Planberedningen inleddes på markägarnas begäran. Den egentliga planberedningen inleddes våren 2016. 3.3 Deltagande och samarbete 3.3.1 Intressenter Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken. Denna strandgeneralplans intressenter är till exempel markägare och grannar, Karleby stad, NTM-centralen i Södra Österbotten, Mellersta Österbottens förbund, K.H. Renlunds museum, museiverket och områdets förvaltare till den samfällda tillandningen. 3.3.2 Anmälan om anhängiggörande Planläggningen har anhängiggjorts genom stadsstyrelsens beslut 23.11.2015, 580. 3.3.3 Deltagande och växelverkan Deltagande och växelverkan är närmare beskrivet i bilagan programmet för deltagande och bedömning (PDB), se bilaga 3. Program för deltagande och bedömning och utkast till ändringen av strandgeneralplan var till påseende under tiden 13.10.-14.11.2016. Tre utlåtanden gavs om utkastet. I bilaga 5 presenteras ett sammandrag av utlåtanden samt bemötanden. Som följd av bemötanden preciserades beteckning för område med betydande naturvärden, /s. 3.3.4 Myndighetssamarbete Ett myndigheternas samråd hölls i Karleby den 27.9.2016. Protokoll från samrådet bilaga 6. 3.4 Mål för ändring av strandgeneralplan 3.4.1 Mål för planeringen Markanvändnings- och bygglagen 39 förutsätter bland annat att den byggda miljön, landskapet och naturvärdena värnas samt att det finns tillräckligt med områden som lämpar sig för rekreation. Enligt Karleby stads miljötjänsters utlåtande är det önskvärt att flytta byggplatserna närmare befintliga byggplatser. Flyttningen leder till komprimerad byggnation i lägenhetens norra del och samtidigt till längre enhetliga strandavsnitt utan bebyggelse. Ytterligare önskar Karleby 16
stads miljötjänster att strandängen som delvis ligger framför den nya byggplatsen längst österut bevaras (bild 4). Mål för planeringen är att flytta tre byggplatser för fritidsbyggnad till område som bättre lämpar sig för byggande. Ytterligare är målsättningen att skapa ett trivsamt område speciellt för fritidsboende och rekreation. 4. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien mitoitusta ei muuteta tällä kaavamuutoksella, vaan ne pidetään entisellään voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisesti. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat sijaitsevat matalavetisen lahden reunalla ilman olemassa olevaa tieyhteyttä. Niiden toteuttaminen vaatisi huomattavia ruoppaustöitä sekä uuden tielinjan. Kaavamuutoksella kolme rakennuspaikkaa siirretään rakentamiselle paremmin sopiville paikoille. Rakennuspaikkojen siirtämisellä tiivistetään rakentamista ja jätetään samanaikaisesti pitempi ranta-alue rakentamisesta vapaaksi. Loma-asuntojen rakennuspaikat on sijoitettu siten, että alueen yleinen viihtyisyys säilyy niin loma-asukkaille kuin muillekin alueella liikkuville. Kaavakartassa osoitetut uudet rakennuspaikat sijaitsevat olemassa olevien tonttien läheisyydessä ja osittain nykyisen tieyhteyden varrella. Uusien tieyhteyksien tarve vähenee, sillä kahdelle uusista rakennuspaikoista on jo tieyhteys. Kolmas uusi rakennuspaikka vaatii lyhyen, noin 90 metriä pitkän ajoyhteyden. Jo nyt on olemassa suunnitelma tien rakentamisesta olemassa olevalle loma-asunnolle, joka sijaitsee kiinteistön 7:211 pohjoisimmassa osassa (omistaja Bengt Kronqvist). Uusi tie johtaa sekä olemassa olevalle että uudelle rakennuspaikalle. Uusien rakennuspaikkojen rannat ovat syvempiä kuin voimassa olevassa rantayleiskaavassa esitetyillä paikoilla, mikä vähentää ruoppauksen tarvetta. Rantaniitty, joka sijaitsee osittain itäisimmän uuden rakennuspaikan edessä jätetään lomaasunnon rakennuspaikka-alueen ulkopuolelle. Pienellä osalla loma-asumiselle osoitetusta alueesta sijaitsee luontoarvoiltaan merkittävä alue (/s), jolla turvataan liito-oravan elinympäristöä. Rakentaminen sijoitetaan tämän alueen ulkopuolelle ja alue säilytetään luonnontilassa. Kaavassa on myös määrätty rakennuspaikan rakentamattomien osien säilyttämisestä luonnontilaisena erityisesti rakennusten ja rannan välisellä alueella, mikä osaltaan tukee liito-oravan elinympäristön ja maisemallisten arvojen säilyttämistä. 17
4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Rakennuspaikat Loma-asuntojen rakennuspaikka, RA. Kaavamuutos koskee kolmea loma-asunnon rakennuspaikkaa. Jokaiselle paikalle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m 2 :n kokoisen vapaa-ajan asunnon, yhden kerrosalaltaan enintään 25 m 2 :n kokoisen saunarakennuksen, yhden kerrosalaltaan enintään 25 m 2 :n kokoisen vierasmajan sekä muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 160 m 2. 4.3.2 Muut alueet Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita, MU. Alueet, joista rakennuspaikat siirretään, osoitetaan MU-alueiksi, kuten niitä ympäröivät alueet on osoitettu rantayleiskaavassakin. Kaava-alueella on voimassa olevassa rantayleiskaavassa merkintä luontoarvoiltaan merkittävä alue (/s) sekä luonnonsuojelulain tarkoittamasta kohteesta tai esiintymästä. Merkittävällä luontoalueella tulee ympäristö säilyttää luonnontilassa niiltä osin kuin se on rakentamatonta. Lisäksi rakennuspaikan rakentaminen tulee toteuttaa siten, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Luonnonsuojelulain tarkoittamassa kohteessa tai esiintymässä tulee luonnonsuojelulain mukaan säilyttää alueen ominaispiirteet. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaavan avulla kolme rakennuspaikkaa siirretään lähemmäksi jo rakennettuja paikkoja. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Siirtämällä rakennuspaikkoja lähemmäksi nykyisiä rakennuksia mahdollistetaan suuremmat yhtenäiset rakentamisesta vapaat ranta-alueet sekä vähennetään teiden rakentamista. Matalaa lahtea, jonka rannalla rakennuspaikat aiemmin sijaitsivat, ei tarvitse ruopata. Vanha monimuotoinen ja arvokas kuusimetsä, jossa on lahopuuta ja kolopuita ja jossa liito-oravaa esiintyy, jää koskemattomaksi. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamista siten, että se sopeutuu ympäristöönsä ja että puusto ja muu kasvillisuus säilyy. Kaavamuutos ei muuta merkittävästi näkymiä mereltä rannalle. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöihin, pohjaveteen, maaperään tai kallioperään. Kaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia uhanalaisiin kasvi- tai eläinlajeihin tai luontotyyppeihin. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat positiivisia, mutta pieniä. 4.4.3 Muut vaikutukset Näkymät mereltä rannalle ovat virkistyksen ja estetiikan kannalta olennaisia. Kaavamuutos ei aiheuta mainittavia muutoksia näihin näkymiin. 18
4.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkintöinä on käytetty Ympäristöministeriön ohjeen mukaisia ja Kokkolan kaupungin yleiskaavoituksen käyttämiä määräyksiä. Luontoarvoiltaan merkittävän alueen kaavamääräystä /s on tarkennettu seuraavasti: Rakennuspaikan rakentaminen tulee toteuttaa siten, että liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. 4. REDOGÖRELSE FÖR ÄNDRING AV STRANDGENERALPLANEN 4.1 Planens struktur 4.1.1 Dimensionering Dimensioneringen av byggplatser och byggrätter ändras inte vid denna planändring utan bibehålls oförändrad enligt den befintliga strandgeneralplanen. 4.2 Målsättningarnas uppfyllande angående omgivningens kvaliteter De nya byggplatserna som anges i den befintliga strandgeneralplanen befinner sig vid en grund vik utan befintlig väganslutning. Vid byggande på dessa byggplatser skulle omfattande muddringsarbeten krävas och ny vägdragning. Genom ändringen flyttas tre byggplatser till områden som är bättre lämpade för byggande. Genom att byggplatserna flyttas närmare befintliga byggplatser koncentreras bebyggelsen och lämnar samtidigt längre enhetliga strandområden utan bebyggelse. Byggnadsplatserna för fritidsbostäderna är placerade så att områdets allmänna trivsel bevaras för så väl fritidsbosättningen som för övriga som rör sig på området. De nya byggplatserna som anvisats på plankartan ligger intill redan bebyggda tomter med delvist befintlig vägförbindelse. Nya vägdragningar minskar eftersom befintliga vägar redan finns till två av de flyttade byggplatserna. Till den tredje byggplatsen krävs en kort körförbindelse på ca 90 m. Planer på att göra en vägförbindelse till den befintliga fritidsbostaden på den nordligaste delen av lägenhet 7:211 (som ägs av Bengt Kronqvist) finns redan. Den nya vägen kommer då att serva både den befintliga och den nya byggplatsen. Stränderna vid de nya byggplatserna är djupare än vid byggplatserna som anges i den aktuella strandgeneralplanen, vilket minskar behovet av muddring. Strandängen som delvis ligger framför den nya byggplatsen längst österut lämnas utanför område för fritidsbostäder. På en mindre del av område anvisat för fritidsbostäder finns område med betydande naturvärden (/s) för att säkerställa flygekorrens habitat. Bebyggelse placeras utanför område med betydande naturvärden och området bibehålls i naturtillstånd. I detaljplanen bestäms att obebyggda delar av byggnadsplatserna skall bevaras i naturtillstånd, i synnerhet zonen mellan byggnaderna och strandlinjen, vilket stöder flygekorrens levnadsmiljö och bevarande av landskapsmässiga värden. 4.3 Områdesreserveringar 4.3.1. Områden för bebyggelse Område för fritidsbostäder, RA. Planändringen omfattar tre byggplatser för fritidsbostad. På varje byggplats får byggas en fritidsbostad med en våningsyta på högst 80 m², en 19
bastubyggnad med en våningsyta på högst 25 m², en gäststuga med en våningsyta på högst 25 m² och andra ekonomibyggnader. Byggnadernas sammanlagda våningsyta får dock vara högst 160 m². 4.3.2 Övriga områden Jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet, MU. De områden varifrån byggplatserna flyttar anges som MU-områden enligt omkringliggande områden i strandgeneralplanen. På planområdet finns också beteckning för område med betydande naturvärden (/s) och objekt eller förekomst i enlighet med naturvårdslagen enligt befintlig strandgeneralplan. På område med betydande naturvärden ska området bibehållas i naturtillstånd till de delar det är obebyggt. Ytterligare skall byggnation på byggnadsplats skall förverkligas så att flygekorrens föröknings- och rastplatser inte förstörs eller försvagas. På område med objekt eller förekomst i enlighet med naturvårdslagen skall områdets särdrag bibehållas. Enligt 49 i naturskyddslag är det förbjudet att förstöra och försämra de platser där flygekorrar förökar sig och rastar. 4.4 Planens konsekvenser 4.4.1 Inverkan på den bebyggda miljön Planen har inga nämnvärda inverkningar på den befintliga bebyggda miljön och trivseln på området. Tre byggplatser flyttas närmare redan bebyggda platser. 4.4.2 Inverkan på naturen och naturmiljön Genom att byggplatserna flyttas närmare befintliga byggnader lämnar längre enhetliga strandavsnitt utan bebyggelse och mindre vägförbindelser bör byggas. Den grunda viken var byggplatserna tidigare anvisats behöver inte muddras. Gammal värdefull granskog med biologisk mångfald och riklig med rötträd och hålträd där flygekorre förkommer lämnar orörd. I planebestämmelserna anges direktiv för att byggandet skall anpassas till omgivningen samt att träd och övrig växtlighet på byggplatsen ska bevaras. Utsikten från havet mot stranden ändras inte märkbart av denna ändring. Förverkligandet av planen har inga betydande konsekvenser på vattendrag, grundvattnet eller jord- eller berggrund. Förverkligandet av planen har inga betydande konsekvenser på utrotningshotade växt- eller djurarter eller naturtyper. De samhällsekonomiska verkningarna är positiva, men få. 4.5 Planbeteckningar och -bestämmelser Planbeteckningarna har använts enligt Miljöministeriets anvisningar och Karleby stads planeförordningar. Beteckning för område med betydande naturvärden /s har preciserats med följande bestämmelse: Byggnation på byggnadsplats skall förverkligas så att flygekorrens föröknings- och rastplatser inte förstörs eller försvagas. 20
5. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tavoitteena on, että rantayleiskaavan muutos hyväksyttäisiin kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2017. Sen jälkeen alueelle voi rakentaa kaavan mukaisesti. 5. GENOMFÖRANDE AV ÄNDRING AV STRANDGENERALPLANEN 5.1 Genomförande och tidsplanering Avsikten är att ändringen av strandgeneralplanen skall godkännas av stadsfullmäktige i början av år 2017. Därefter kan området bebyggas enligt planen. 21
Liite 2. Ote muutettavasta rantayleiskaavasta Bilaga 2. Utdrag ur strandgeneralplan som ändras
K O K K O L A K A R L E B Y ÖJAN JA RÖDSÖ-MÖLLERIN RANTAYLEISKAAVAN OSAN MUUTOS ÄNDRING AV DEL AV ÖJA OCH RÖDSÖ-MÖLLER STRANDGENERALPLAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING (PDB) 26.8.2016 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Bild 1. Planeringsområdets läge markerat med röd cirkel. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen tullessa vireille OAS asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:n nähtävilläolosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Kokkola-lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla. OAS ja kaavaluonnos tulevat olemaan nähtävillä Kokkolan teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin Internet-sivuilla (MRA 30 ). Lisäksi maanomistajille, naapureille ja viranomaisille ilmoitetaan OAS:sta kirjeitse. VAD ÄR PROGRAMMET FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING (PDB)? När en plan utarbetas skall enligt Markanvändnings- och bygglagen (MBL) 63 ett program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas. När planer bereds skall PDB läggas fram så att intressenter samt kommunbor har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av
planläggningen och uttala sin åsikt om saken. Information om framläggningen av PDB meddelas genom annons i Kokkola-tidningen, på stadens informationstavla och på stadens internetsidor. PDB och planutkastet kommer att finnas till påseende på Karlebys tekniska servicecenters kundservicepunkt och på stadens internetsidor (MBF 30 ). Ytterligare skall markägarna, grannarna och myndigheterna ges information om PDB per brev. MITÄ ON TEKEILLÄ? Maanomistajat Bengt Kronqvist, Anders Kronqvist ja Margareta Kronqvist ovat pyytäneet Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan muutosta omistamalleen kiinteistölle Nyström 272-416-7-211 Knivsundin kylässä. Myös viereinen tila 272-416- 7-180 otetaan mukaan rantayleiskaavan muutokseen. Alueella on voimassa Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava, joka on hyväksytty 25.8.2008. Rantayleiskaavassa tilalle Nyström 272-416-7-211 on osoitettu yksi olemassa oleva loma-asuntojen rakennuspaikka ja viisi uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Maanomistajat anovat rantayleiskaavassa esitettyjen kolmen rakennuspaikan siirtämistä saman kiinteistön paremmin rakentamiseen soveltuville paikoille. Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa 23.11.2015, 580. Rakennuspaikkojen määrä pysyy muuttumattomana ja ne esitetään samalla tavoin kuin voimassa olevassa rantayleiskaavassa (RA, loma-asuntojen alue). Alue, jolle rakennuspaikat siirretään, on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita. VAD HÄNDER? Markägarna Bengt Kronqvist, Anders Kronqvist och Margareta Kronqvist har anhållit om ändring av strandgeneralplanen för Öja och Rödsö-Möller till den del som gäller lägenhet Nyström 272-416-7-211 i Knifsund by. Angränsande lägenhet 272-416-7-180 tas även med i ändringen av strandgeneralplanen. För området gäller Öja och Rödsö Möller strandgeneralplan, som godkändes 25.8.2008. I strandgeneralplanen har anvistas en befintlig byggplats för fritidsbostad och fem nya byggplaster för fritidsbostad på lägenhet Nyström 272-416-7-211. Markägarna anhåller om att tre byggplatser som anvisats i gällande strandgeneralplan flyttas på samma lägenhet till platser som lämpar sig bättre för byggande. Ärendet har behandlats och godkänts i stadens stadsstyrelse 23.11.2015, 580. Antalet byggplatser behålls oförändrat och byggplatserna anges på samma sätt som i gällande strandgeneralplan (RA, område för fritidsbostäder). Området som byggplatserna flyttas till anges i gällande strandgeneralplanen som (MU) jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet. MITÄ ON AIEMMIN SUUNNITELTU? Alue ei kuulu Natura 2000- eikä rantojensuojeluohjelman alueisiin. Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavassa (kuva 2) alueelle on osoitettu lomaasuntojen alueita sekä metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita. VAD HAR PLANERATS TIDIGARE? Området befinner sig utanför område med Natura 2000 -området och strandskyddsprogram.
I strandgeneralplanen över Öja och Rödsö-Möller (bild 2) anvisas område för fritidsbostäder och jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet på området som ändringen gäller. Kuva 2. Ote rantayleiskaavasta, hyväksytty 25.8.2008. Suunnittelualueen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Bild 2. Utdrag från strandgeneralplan godkänd 25.8.2008. Planeringsområdets läge markerat med röd cirkel. Kuva 3. Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Bild 3. Utdrag från 3:e etapplandskapsplan. Planeringsområdets läge markerat med röd cirkel.
MITÄ TUTKITAAN JA ARVIOIDAAN? Kaavoituksessa otetaan huomioon muun muassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan sekä Öja ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuotettu aineisto. Rantayleiskaavamuutoksen yhteydessä laaditaan tarkennettu luontoselvitys niiltä osin mihin osoitetaan rakentamista. Kaavan aiheuttamista vaikutuksista arvioidaan seuraavia seikkoja: Maisemarakenne luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja - vaikutukset maisemaan ja näkymiin mereltä - vaikutukset vesistöihin, pohjaveteen ja maa- ja kallioperään - vaikutukset uhanalaisiin kasvi- ja eläinlajeihin ja luontotyyppeihin - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - mahdolliset häiriötekijät - vaikutukset vapaa-ajan viettoon ja viihtyisyyteen Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Taulukko 1. Selvitettävät rantayleiskaavan muutoksen vaikutukset. - arvio kaavan toteuttamisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista VAD FORSKAS OCH EVALUERAS? I planläggningen tas bland annat Mellersta Österbottens landskapsplan i beaktande samt det material som utarbetats i samband med att strandgeneralplanen över Öja och Rödsö-Möller. I samband med strandgeneralplaneändringen utarbetas en noggrannare naturinventering för de områden som anvisas för byggande. Utifrån planen utreds följande konsekvenser och inverkningar: Samhällsstrukturen och naturomgivningen Den byggda miljön -inverkningar på samhället och utsikt från havet -inverkningar på vattendrag, grundvatten och jord- och berggrund -inverkningar på utsatta växt- och djurarter och naturtyper -inverkningar på bebyggd miljö -möjliga strörningsfaktorer -inverkningar på fritidssysselsättnig och trivsel Sociala och kulturella inverkningar Ekonomiska inverkningar -uppskattning av planens helhetsekonomiska inverkan Tabell 1. Strandgeneralplaneändringens inverkningar som bör utredas KETKÄ OVAT OSALLISIA SUUNNITTELUSSA? MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tämän rantayleiskaavamuutoksen osallisia ovat esimerkiksi maanomistajat ja naapurit, Kokkolan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Pohjanmaan liitto, K.H. Renlundin Museo, museovirasto ja alueen vesijättömaita hallinnoiva osuuskunta.
VEM ÄR INTRESSENTER I PLANERING? Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken. Denna strandgeneralplans intressenter är till exempel markägare och grannar, Karleby stad, NTM-centralen i Södra Österbotten, Mellersta Österbottens förbund, K.H. Renlunds museum, museiverket och områdets förvaltare till den samfällda tillandningen. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA KAAVOITUKSEEN? Mielipiteet, lausunnot, muistutukset ja valitukset OAS ja rantayleiskaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville laadintavaiheen kuulemista varten, jolloin siitä voi jättää kirjallisia tai suullisia mielipiteitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Kokkolalehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla sekä kirjeitse osallisille. Ranta-yleiskaavan muutosehdotus asetetaan sen valmistuttua MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisella ja kunnan jäsenellä on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallinen muistutus ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaan kuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Kokkola-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla sekä kirjeitse osallisillle. Rantayleiskaava viedään Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti Kokkola-lehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Lisäksi osallisella on MRL 64 :n mukaan mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Pohjanmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Yhteistyö viranomaisten ja kaavan laatijoiden kesken Kaavasta järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Lisäksi kaavan laatija neuvottelee Kokkolan kaupungin viranhaltijoiden kanssa. NÄR OCH HUR KAN MAN TA DEL I PLANERINGEN? Åsikter, utlåtanden, anmärkningar och besvär PDB och utkast till ändring av strandgeneralplanen läggs fram i beredningskedet för hörande av intressenter och kommunmedlemmar. Kommunmedlemmarna och intressenterna har då möjlighet att framföra sina åsikter i ärendet skriftligt eller muntligt inom given tidsperiod. Information om framläggande av plan informeras genom
annons i Kokkola-tidningen, på stadens informationstavla och på stadens internetsidor samt med brev till intressenter. Förslag till ändring av strandgeneraplanen läggs fram offentligt efter att den färdigställts enligt MBL 65 och MBF 19. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas motiverade utlåtande. Information om framläggande av plan informeras genom annons i Kokkola-tidningen, på stadens informationstavla och på stadens internetsidor samt med brev till intressenter. Ändring av strandgeneralplanen remitteras till Karleby stadfullmäktige för att godkänna stadsstyrelsens förslag. Godkännandet informeras enligt MBF i Kokkolatidningen och på den offentliga informationstavlan. Besvär i kommunens beslut som gäller godkännandet söks hos förvaltningsdomstolen i Vasa, så som har stiftats i kommunlagen. Ytterligare har intressenter enligt MBL 64 möjlighet att innan ett planförslag läggs fram offentligt föreslå NTM-centralen i Österbotten samråd huruvida programmet för deltagande och bedömning är tillräckligt. Samarbete mellan myndigheter och planläggaren Ett myndigheternas samråd ordnas vid behov under utarbetandet av ändringen av strandgeneralplanen. I tillägg förhandlar planläggare med Karleby stads tjänsteinnehavare. KUKA VALMISTELEE JA MISTÄ SAA TIETOA? Kaavan laatimistyöstä vastaa Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa hankkeen vastuuhenkilönä toimii TkT, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. Kokkolan kaupungin yhteyshenkilönä toimii: Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg PL 43 67101 Kokkola Puh. 044 7809 364 Sähköposti: paivi.cainberg@kokkola.fi Suunnittelija arkkitehti Juho Rajaniemi Hämeenkatu 14, 68600 Pietarsaari Puh. 044 524 7245 Sähköposti: juho@rajaniemi.info VEM FÖRBEREDAR OCH VARIFRÅN FÅR MAN INFORMATION? För planens beredning ansvarar Arkitekt Ab Rajaniemi, som ansvarig person fungerar teknologie doktor, arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. Som Karleby stads kontaktperson fungerar: Generalplanarkitekt Päivi Cainberg PB 43
67101 Karleby Tel.nr. 044 7809 364 E-post: paivi.cainberg@karleby.fi Planerare arkitekt Juho Rajaniemi Tavastgatan 14, 68600 Jakobstad Tel.nr. 044 524 7245 E-post: juho@rajaniemi.info
KOKKOLAN RANTALUONTO Selvitys luonnonolosuhteista rantayleiskaavaa varten FK Arto Hämäläinen 2001
2 Sisältö: Tavoitteet ja menetelmät 3 Yleiskuvaus 4 Kallioperä 4 Maaperä 4 Vesistöt 4 Kasvillisuus 4 Eläimistö 5 Lainsäädännöllistä taustaa 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki 6 Luonnonsuojelulaki 6 Vesilaki 7 Metsälaki 8 Maa-aineslaki 8 Arvokkaat alueet ja kohteet 9 Luodonjärven alue 9 Öijanjärven alue 10 Vargholmsfjärdenin alue 12 Kåtölandetin Bergölandetin Halsölandetin sisävedet 13 Avomeren puoli 15 Möllerin alue 19
3 Selvityksen tavoitteet ja menetelmät Työ aloitettiin merkitsemällä olemassa olevat rakennuksen, rantakaavoitetut alueet ja suojelualueet työkarttaan. Näiden ulkopuolelta etsittiin maastotarkastelua varten jäljellä olevat ekologisesti merkittävältä tuntuvat aluekokonaisuudet. Tämän jälkeen käytiin kaikki olemassa oleva selvitys- ja tutkimusmateriaali läpi ja mielenkiintoiset alueet ja kohteet merkittiin kartalle. Tämän jälkeen alue viistokuvattiin lentokoneesta (yht.521 diaa). Varsinainen selvitystyö kohdennettiin suojelualueiden ja tiheään rakennettujen ja jo rantakaavoitettujen alueiden ulkopuolisille rannoille. Natura-alueet jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle, koska niille ei tulla suunnittelemaan rakentamista. Maastopäivinä 15.-18.6.2001 kuljettiin veneellä pääosa rannoista läpi. Kartta-, ilmakuva- ja maastohavaintojen perusteella maastoinventointia täydennettiin 31.8. 3.9.2001. Tavoitteena oli löytää sellaiset kohteet ja alueet, jotka tulee lainsäädännön nojalla jättää rakentamisen ja muun käytön ulkopuolelle ja, joilla on kokonaisuuksina merkitystä luonnontyyppien ja lajien säilymisen kannalta. Lainsäädännöstä tarkemmin jäljempänä. Käytössä oli seuraava kirjallinen taustamateriaali: - Hannila, J. 1996: Voi, voi, pikkutikkaa Ornis Botnica 16 vsk. Ss. 64 74. - Heikkilä, T. & Styrman, M. 1987: Kåtölandetin soidensuojelualueiden kasvillisuuskartoitus. Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry. - Heikkilä, T. & Styrman, M. 1991: Kokkolan saariston maa- ja vesikasvillisuusselvitys 1988-89, Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry., Kokkolan ympäristölautakunnan julkaisuja 1/91. - Hongell, H. & Storbacka, R. 1989: Kokkolan ekologiset maisema- ja suojelukohteet. Kokkolan kaupunki, Kaavoitusosasto, Ympäristönsuojelutoimisto. - Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, 2000. - Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden kuvaus ja kartat. - Styrman, M. 1991: Vesikasvillisuuden vyöhykkeisyydestä ja siihen vaikuttavista ekologisista tekijöistä Kokkolan saaristossa. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto, kasvitieteen laitos, hydrobiologian laboratorio. - Styrman, M. 1994: Norröströmmenin rantakaavan luontoselvitys, Raportti. - Vickström, S. 1995: Liito-oravan, kalasääsken, kanahaukan, hiirihaukan, mehiläishaukan, tuulihaukan, viirupöllön, helmipöllön, varpuspöllön, palokärjen, pohjantikan, pikkutikan, kuukkelin ja metson esiintyminen Kokkolan alueella, ruotsinkielinen, nimetön raportti. - Vickström, S. & Hannila, J. 1995: Merenranta-alueet Kokkolassa. Käsikirjoitus - Kokkolan rannikon yleiskaava-alueiden luonnonpiirteet
4 YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä Kokkolan rannikko on karua maankohoamisaluetta, jolla kallioperän on mannerjää hionut melko tasaiseksi. Maa kohoaa vajaan 1 senttiä vuodessa muodostaen koko ajan uusia puuttomia luotoja, rantaniittyjä, rantalehtoja. Merestä irti kuroutuvat lahdet muodostavat fladoja ja kluuvijärviä. Pääosin kallioperää peittää ohut moreenikerros, mutta paljaita kallioalueitakin on etenkin Kåtölandetin Bergölandetin Halsölandetin alueella ja Luodon ja Kokkolan saaristoissa. Kokkolan halki kulkevan harjujakson liepeet ulottuvat suunnittelualueelle Sandskatanin Laajalahden alueella, missä laajat meren tasaamat hietikot ja fossiiliset dyynikumpareet ovat maiseman peruselementit. Eloperäistä turvemaata on pienialaisesti vain umpeen kasvavilla kluuvijärvillä ohuena kerroksena. Vesistöt Pääosa rantaviivasta on merenrantaa. Merivesi on vähäsuolaista murtovettä. Alueella on kaksi makeanveden altaaksi padottua entistä merenlahtea: Luodonjärvi ja Öijanjärvi. Niiden vedenpinta on 10-20 cm merenpintaa ylempänä. Suunnittelualueiden välissä laskee mereen kaukaa Suomenselältä alkunsa saava Perhonjoki. Muita virtaavia vesiä ovat lähivaluma-alueilta metsistä ja kluuvijärviltä virtaavat pikkupurot. Kasvillisuus Alueen metsät ovat suurimmaksi osaksi karuhkoa kuusivaltaista sekametsää, joka on hakkuiden jäljiltä keskimäärin melko nuorta. Kuitenkin vaikeakulkuisilla Kåtölandetin Bergölandetin Halsölandetin moreenimailla löytyy pieniä rippeitä iäkkäämmästäkin metsästä. Kallioalueilla puusto on männikköä. Rantoja reunustaa lähes kauttaaltaan koivua ja harmaaleppää sekä pihlajaa ja joskus myös haapaa kasvava lehtipuuvyöhyke, joka vaihettuu merelle päin loivilla rannoilla niityksi tai luhdaksi. Saariston puusto on pääasiassa koivua ja harmaaleppää sekä saarten sisäosissa kuusikkoa. Laajalahden Sandskatanin laajalla hiekka-alueella kasvaa puhtaita, paikoin hyvin iäkkäitäkin männiköitä. Rantakasvillisuuden erikoisuutena on maan kohoamisen aiheuttama vyöhykkeisyys, joka on selväpiirteisenä havaittavissa matalilla rannoilla; vesikasvillisuus muuttuu rantaniityiksi ja edelleen pensaikon ja lehtimetsävyöhykkeen kautta päätevaiheen kuusikoiksi. Kluuvijärvien liepeillä ja Luodonjärven ja Öijanjärven rannoilla kasvaa lehtomaisia lehtipuusekametsiä ja pienialaisia tervaleppäkorpia.
5 Eläimistö Alueen linnusto tunnetaan hyvin jo pitkältä ajanjaksolta. Suurimmat lintumäärät, pääasiassa lokkeja ja tiiroja, pesivät Luodon ja Kokkolan saariston Natura 2000 verkostoon kuuluvilla puuttomilla ja usein louhikkoisilla luodoilla tai suurempien saarten ulkomeren puoleisilla karuilla kallioilla. Linnustoon kuuluvat mm. räyskä, suuret määrät selkälokkeja, merikihu, riskilä, merilokki, suuret harmaalokki-, naurulokki-, kala- ja lapintiirakoloniat. Mantereelle päin tultaessa luotojen lintumäärät vähenevät ja lajistokin muuttuu. Matalien vesien ympäröimillä luodoilla pesii mm. silkkiuikku. Mantereen tuntumassa olevien luotojen eräs merkittävä laji on pilkkasiipi. Oman elementtinsä linnustoon tuovat matalat ruoikkoiset vedet kuten Laajalahden ja Kåtölandetin Natura 2000-alueet. Metsälajistosta monet vaateliaat, vanhoja metsiä suosivat lajit keskittyvät harvaan asutun Kåtölandetin Bergölandetin Halsölandetin kuusikoihin ja kalliomänniköihin. Tällaisia lajeja ovat mm. palokärki, pohjantikka, varpuspöllö, kalasääski ja nisäkkäistä erityissuojelua vaativa liitoorava.
6 LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA 1. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (1 1 mom). Alueiden suunnittelun tavoitteena on lisäksi edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. 2. Luonnonsuojelulaki (LsL) a) rauhoitetut luonnontyypit Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: 1. luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt 2. pähkinäpensaslehdot 3. tervaleppäkorvet 4. luonnontilaiset hiekkarannat 5. merenrantaniityt 6. puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7. katajakedot 8. lehdesniityt 9. avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät b) uhanalaiset ja erityissuojelua vaativat lajit Uhanalaisiksi ja erityistä suojelua vaativiksi säädetystä lajeista (luonnonsuojelulaki 46 ja 47 ja - asetus 21 ja 22) alueella tavataan kasveista nelilehtivesikuusi ja linnuista kaakkuri(?), kuikka, merikotka, nuolihaukka, pikkusieppo, pikkutikka, pyrstötiainen, selkälokki, kalasääski ja tuulihaukka. Nisäkkäistä liito-oravan esiintymiä on useita. c) Euroopan lajisuojelua koskevat erityissäännökset Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä 14(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ja -asetuksen liite 5) Kokkolan alueella tavataan liito-oravaa ja saukkoa.
7 Lintudirektiivin lajit Lintudirektiivin lajeista Kokkolan alueella pesivät havaintojen perusteella ainakin kaakkuri(?), kuikka, mustakurkku-uikku, laulujoutsen, kaulushaikara, luhtahuitti, kurki, liro, merikotka(?) ruskosuohaukka, sinisuohaukka, ampuhaukka, nuolihaukka, kalasääski, mehiläishaukka, pyy, metso, teeri, kalatiira, lapintiira, mustatiira, räyskä, huuhkaja, viirupöllö, varpuspöllö, helmipöllö, suopöllö, palokärki, pohjantikka, pikkulepinkäinen ja pikkusieppo. d) Natura 2000-ohjelma Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura 2000 - verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia vaikutuksia (LsL 65 ). Valtioneuvosto teki 1998 ehdotuksen Natura 2000 -verkoston Suomen osuudesta. Natura 2000- verkostoon kuuluvat suunnittelualueella: - Laajalahti - Kåtölandet - Luodon saaristo - Kokkolan saaristo. 3. Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Suunnittelualueella on runsaasti edellä tarkoitettuja kohteita ja alueita. 4. Metsälain erityisbiotoopit Metsälain (12.12.1996/1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä:
8 1. lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot 3. rehevät lehtolaikut 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5. rotkot ja kurut 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Kokkolan ranta-alueilla on em. elinympäristöistä ainakin kohdissa 1 ja 7. 5. Maa-aineslain nojalla rauhoitetut harjut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MaL 1 ). Maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu mm. kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MaL 3 ). Suunnittelualueella tällaisia alueita ovat ainakin Laajalahden dyynialue ja useat harvapuustoiset kallioalueet.
9 ARVOKKAAT ALUEET JA KOHTEET A LUODONJÄRVEN ALUE Erityiset luonnonpiirteet Entinen meren lahti, joka on patoamalla muutettu makean veden altaaksi. Rannat ovat matalia, moreenimaata, silokallioita siellä täällä, metsät talousmetsiä, suuri osa hiljattain hakattuja, muutamia umpeenkasvavia/kasvaneita kluuvijärviä, lähivaluma-alueella runsaasti peltoja, mikä näkyy ravinnelisäyksen aikaansaamana runsaana vesikasvillisuutena. Maaseudun kulttuurimaisemia, suhteellisen paljon rantarakentamista. 1. Alörarna SL Koivua ja kuusta kasvava pohjoisranta, rantavyöhykkeessä leppää, moreenimaata. Niittymäiseksi umpeenkasvanut kluuvijärvi kuusikon sisällä. Lasku-uomat koivikkoa. Kuvat 22-23. SL, peruste: Vesilaki 15a. 2. Alörarna Stenörarna Stenörsholmen Storstensörarna av Matalia ja kivikkoisia saarten välisiä salmia ja rantaniittyjä sekä ruoikoita ja kaislikoita. Runsas vesikasvillisuus. Linnuston ja kalaston kannalta merkittävä. Rantapuusto saarilla ja luotojen puusto pääasiassa leppää, sekapuuna runsaasti koivua. Stenörarnan keskiosa hakattu hiljattain aukoksi. Kuvat 8, 16-21, 40-41. av, peruste: arvokas kasvillisuus ja linnusto
10 3. Sillvarpetin kluuvijärvi SL Runsaskasvistoinen kluuvijärvi rantalehtoineen. Kuvat 51-52. SL, peruste Vesilaki 15a (kluuvijärvi), MetsäL 10. 4. Sandvikenin kluuvijärvi SL Umpeenkasvanut, maatalouden rehevöittämä lampi, runsas leveäosmankäämikasvusto. Naurulokkeja vesilintuja. Muutama oja, peltojen ympäröimä. Kuvat 59-60. SL, peruste: runsas linnusto, Vesilaki 15a (kluuvijärvi).
11 5. Skatören Gåsören Rantalehto Luodonjärven ja Jåksholmsfjärdenin välisellä kannaksella.( suunnittelualueen reunalla) SL, peruste B ÖIJANJÄRVEN ALUE Erityiset luonnonpiirteet Entinen meren lahti, joka on patoamalla muutettu makean veden altaaksi. Hyvin saman tyylinen kuin Luodonjärven alue, mutta enemmän pikkujärvimäinen ; kapeita, pitkiä, suojaisia vesialueita, ei suuria selkiä ja vähän saaria. Rannat matalia, luhtaisia moreenimaita, runsaasti peltoja lähivaluma-alueella. Muutama maisemallisesti merkittävä silokallioniemi. Laajalahden lintuvesi ja Natura-alue sekä Sandskatanin dyynialue. Metsät eri-ikäisiä kuusivaltaisia talousmetsiä, Laajalahden harju ja dyynialueilla puhtaita männiköitä. Rantavyöhykkeessä lehtimetsiä. Paikoin rannat aivan täyteen rakennettu 6. Jåksholmsfjärdenin lahdet SL Alholmsviken ja Kaskhusviken; kaksi kapeaa, luode kaakko suuntaista, matalaa umpeen kasvavaa lahtea. Monipuolinen ranta- ja vesikasvillisuus. Muuttolintujen levähdys- ja ruokailualuetta. Alholmsvikenin rannat on rantakaavoitettu. Kuvat 76-77 (Alholmsviken), 118-120 (Kaskhusviken). SL, peruste: linnustollisesti merkittävä.
12 7. Furusgrundet am Mänty-, kuusi- ja koivusekametsää kasvava silokalliorantainen niemi ja sen länsipuolella oleva luhtarantainen lahti. Kuvat 107-108. am, peruste: maisemallisesti merkittävä
13 8. Alholmen, Kortgrunden ja niiden läheiset mannerrannat av Loivarantainen, matala ja kivikkoinen alue Bysundetissa. Rannoilla luhtaa ja kuivempaa niittyä. Mannerranta on varttunutta kuusikkoa, rantavyöhykkeessä on leveä harmaaleppää kasvava vyöhyke. Saaret ja luodot kasvavat harmaaleppää, mutta Alholmenin eteläpäässä on laajahko kuusikko ja Kortgrundenin keskiosissa kasvaa muutama kuusiryhmä. Vesi-, kahlaaja- ja lokkilintujen kannalta merkittävä lisääntymisalue ja muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Kuvat 87-90. av, peruste: merkittävä linnusto
14 9. Mattasgrundetin rantaniityt ja lehdot SL Entistä merenrantaniittyä. Paikoin ruoikkoa Mattasgrundetin ja mannerrannan välisessä salmessa.. Rantametsät ovat karuhkoja harmaaleppää, koivua ja haapaa kasvavia lehtoja. Mattasgrundetin keskellä on kuusikko. Kasvillisuudeltaan erikoinen. Alueella on rantaasema-kaava. Kuvat 169-172. SL, peruste: merkittävä kasvillisuus, LsL 29 (entinen!) merenrantaniitty. 10. Slätsberget am Havupuuvaltaista sekametsää kasvava niemi, jonka rannat ovat silokalliota. Maisemallisesti merkittävä. Alueella on ranta-asemakaava. Kuvat 159-160. am, peruste: maisemallisesti merkittävä.
15 11. Alegrundetin luoto SL Öijanjärven paras lintuluoto. SL, peruste: linnustollisesti erittäin merkittävä. 12. Minngrundet Kvikantsbäcken SL Dyyneillä kasvaa vaihtelevan ikäistä, karua mäntymetsää, puronvarsilla osittain lehtomaisia kuusikoita sekä harmaaleppämetsikkö, linnustollisesti monipuolinen alue virkistysalueen kupeessa. Kuvat 129-131. SL, peruste Vesilaki 2, 17, 17 a, Mal 3.
16 13. Sandskatan ah Mäntyä kasvava dyynialue ah, peruste MaL 3
17 14. Laajalahti SL Natura alue FI 1000004. Ks. liite. Kuvat 135-144. SL, peruste Natura C VARGHOLMSFJÄRDENIN ALUE Erityiset luonnonpiirteet Matala merenlahti, jonka rantaviiva on hyvin rikkonainen. Pieniä saaria, luotoja, siirtolohkareita, kivikkoa, louhikkoa. Merenrantaniittyjä. Metsät pääasiassa kuusivaltaisia. Rannoilla on ollut joskus laajoja lehtoja, jotka on kuitenkin hakattu. Vain kesämökkitonteilla on säilynyt alkuperäistä lehtoa. Vesi-, kahlaaja- ja lokkilinnuston kannalta merkittävä alue. Rannat lähes täyteen rakennettu. Ruopattuja veneväyliä.
18 15. Vargholmsfjärdenin pohjoisosan saaret ja luodot SL Matalien saarten, luotojen ja mannerrantojen muodostama matalavetinen, kivikkoinen labyrintti. Luotojen ja saarien kivikoissa ja merenrantaniityillä pesii runsas ja monipuolinen kahlaaja- ja vesilintulajisto. Merkittäviin lajeihin kuuluu mm. pilkkasiipi, jonka tärkeimmät lisääntymispaikat ovat tällä alueella. Saarten ja luotojen metsät ovat pääasiassa luonnontilaista lehtisekametsää. Koivu, harmaaleppä ja pihlaja kasvavat yleisenä, mutta jykeviä haapoja on tasaisesti suurimmissa saarissa, joiden keskiosissa kasvaa myös kuusta. Alue sivuaa Kåtölandetin Natura-aluetta Bjenögloppetin ja Fingersöflaganin suualueella. Kuvat 380-390, 396-400. SL, peruste: arvokas linnusto, merenrantaniittyjä (LsL 29 )
19 16. Kluvisik, Kluvisikgrunden ja Kluvisik stengrundet SL Linnuston ja kalaston lisääntymisen sekä ympäristötutkimuksen kannalta erittäin merkittävät luodot. SL, peruste: arvokas linnusto 17. Hummelholmenin rantaniitty ja tervaleppäkorpi SL Kapeahko, kivikkoinen merenrantaniitty ja ruoikkoalue, johon liittyy Lillträsketin suoalueelta tulevan ojan suulla oleva pienialainen tervaleppäkorpi. Rantametsävyöhyke kasvaa pajuja, koivua, harmaa- ja tervaleppää vaihettuen nopeasti kuusimetsäksi. Kuvat 375-377 Alueella on ranta-asemakaava. D KÅTÖLANDETIN BERGÖLANDETIN HALSÖLANDETIN SISÄVEDET Erityiset luonnonpiirteet Pääasiassa kuusivaltaista sekametsää, kallioalueilla kasvaa karuja männiköitä. Metsät pääasiassa tuoreita hakkuualoja tai nuoria taimikoita. Pienialaisia iäkkäitä metsiäkin löytyy. Paikoin alueella on erämainen tuntu. Umpeen kasvavilla kluuvijärvillä luhta-alueita ja erilaisia suotyyppejä, erityisesti mainiten tervaleppäkorvet. Metsä- ja maannousemarantaluonnon kannalta merkittävä alue. Kesämökki- ja metsäautoteitä. Vain muutama kesämökki. Kosteikkopainanteet pääasiassa ojitettuja.
20 18. Kåtölandet SL Natura-alue FI 1000013, ks. liite. Kuvat 236-251, 304-317 ja 390-396. SL, peruste Natura 19. Bergölandetin kallioalue ak Mäntyä kasvavaa kalliota, lintutorni, retkireitti. ak, peruste: MaL 3.
21 20. Umpeenkasvaneet ja metsittyneet kluuvijärvet SL Soistuneita kluuvijärviä, pieniä avovesialueita. Tervaleppäkorpia. Merkitty karttaan vihreällä. Kuvat 237-241. SL, peruste VL 15a. 21. Mörholmsflagan Bastuflagan SL Ruoikkorantaiset kluuvijärvet eri-ikäisten pääasiassa kuusivaltaisten sekametsien keskellä. Mörholmsflagan on itäpäästään kasvanut umpeen järviruokoa. Kuvat 207-208. SL, peruste VL 15a.
22 22. Korvgräven Sara- ja heinärantainen kluuvijärvi nuorten metsien keskellä. Kapea rantavyöhyke jätetty hakkaamatta. Kuva 207. SL, peruste VL 15a. 23. Mostroträsket Kackursträsket SL Kaksi kirkasvetistä kluuvijärveä, kapea rannanmyötäinen nevareunus, ympäröivät metsät melko laajalti hakkaamattomia. Kuva 202. SL, peruste: VL 15a.
23 24. Kåtöskatanin kluuvijärvet ja flada SL Viisi pientä kluuvijärveä ja flada luonnontilassa olevien kuusivaltaisten sekametsien keskellä. Snuvpottenin luoteispuoleisella rannalla on männyntaimikkoala. Kuvat 320-321. Alueella on ranta-asemakaava, eteläisin kluuvijärvi ei kuulu kaavaan, joten SL, peruste VL 15a. 25. Siksundspotten SL Kaksi pientä kluuvijärveä. SL, peruste VL 15a.
24 E AVOMEREN PUOLI Erityiset luonnonpiirteet Mannerrannat laajoilla alueilla mäntyä kasvavia, maisemallisesti merkittäviä kallioalueita, joiden välillä on loivia moreenirantoja. Korkeimpien rantakallioiden laet ovat yli 15 m mpy. Lahden pohjukoissa luhtaisuutta. Pienialaisia merenrantaniittyjä. Runsaasti lähinnä lokkilintujen kansoittamia luotoja ja sokkeloisia merenlahtia. Saaristo on karu, kivikkoinen ja kallioinen, luonnonpiirteiltään erittäin arvokas. Paikoin täyteen, pääosin harvakseltaan rakennettuja rantoja. Merkittäviä rakentamattomia osuuksiakin on. 26. Luodon saaristo SL Natura-alue FI 0800132, ks liite. Kuvat 323-345 ja 358. SL, peruste: Natura
25 27. Kokkolan saaristo SL Natura-alue FI 1000033, ks liite. Kuvat 258-264 ja 426-439 sekä 444-445 ja 456-465. SL, peruste: Natura
26 28. Storgrynnan Mellangrynnan SL Kivikkoisia, heinäisiä ja ruoikkoisia rantoja, pienialaisia pensoittuvia merenrantaniittyjä, runsaasti louhikkoa ja siirtolohkareita. Lahden pohjukassa on laajahko luhta-merenrantaniitty umpeenkasvaneen fladan tai oikeammin ehkä muinoin saaren halkaisseen salmen etelä päässä. Alueen metsät ovat pääasiassa lehtisekametsiä, mutta pienialaisia kuusikoita on myös pikkusaarissa. Kasvillisuudessa näkyy hyvin maannousemarannan eri vyöhykkeet alkaen vesikasveista ja päätyen kuusikoihin. Sivuaa Natura-aluetta. Kuvat 346-342. SL, peruste: VL 15a, LsL 29.
27 29. Trindgrundet av Kaksi pientä saarta ja luoto. Saarten rannat ovat paikoin erittäin louhikkoiset ja paikoin on pienialaisia merenrantaniittyjä. Metsät ovat tyypillisesti pienikasvuista lehtisekametsää, joka ympäröi keskiosan pienialaista kuusikkoa. Luoto on pitkä ja kapea puuton, heiniä kasvava kallio, jolla on runsaasti kivenlohkareita. Luodolla on lisäksi muutama murtovesilammikko eli ns. plotti. Kuvat 354-358. av, peruste: maiseman ja linnuston kannalta merkittävä. 29. Yttre Fårholmen am Merelle päin antava avokallio ja sen edustalla oleva kallioinen ja louhikkoinen luoto. Puusto harvaa kitukasvuista männikköä. Maisemallisesti merkittävä. Luodolla muutama lokkipari ja vesilintuja. Kuvat 296-298. am, peruste: maisema, MaL 3, linnusto.
28 30. Aligrundet am Avokallioinen pohjoispuoli ja ympäröivät luodot, maisemallisesti merkittäviä. Kuvat 275-280. am, peruste: maisema, MaL 3,. 31. Västra ja Östra Trutklimpen sekä Långskäret am, av Saarten pohjoiset, avomeren puoleiset, kallioiset rannat. Maisemallisesti merkittäviä Natura-alueen maisemassa. Kuvat 276-278. am, av, peruste: maisema, linnusto
29 32. Märaskärsbergen SL, am Maisemallisesti merkittävä harvapuustoinen kallioalue ja umpeen kasvava kluuvijärvi. Retkeilyreitin varrella. Lintutorni merelle päin. Kuvat 268-269. am, SL peruste: maisema, MaL 3, LsL 29 (kluuvijärvi). 33. Nyhamnssjön luodot SL, kuva 233 34. Munsöhällorna SL, kuva 226 35. Ykspilahällorna SL, kuva 224 36. Skalvspörsgrundet SL, kuva 217 37. Gräsholmenin luodot SL, kuva 221 38. Varissaaren luoto SL 39. Tirgrundet SL 40. Frimodigsgrundet SL 41. Snåltackgrundet SL Natura-alueiden ulkopuoliset lokki-, vesi- ja kahlaajalinnuston kannalta merkittävät luodot. Lajistossa mm. Etelä-Suomen sisävesiltä nopeasti katoamassa oleva, uhanalainen selkälokki. SL, peruste: arvokas linnusto, maisema.
30 43. Torsören av Saarista ja lahdista muodostunut sokkeloinen ja matalavetinen alue. Lahden pohjukka on fladaa. Rantalehtoja ja ruoikoita. Saaressa ja pohjoisessa niemessä on runsaasti rakennuksia ja fladan suuta on ruopattu. Silti vesiluonnon ja kasvillisuuden kannalta merkittävä. Kuvat 124-126. av, peruste VL 15a 44. Palman kalliot ak Maisemallisesti merkittävät kalliot pienine suopainanteineen. ak, peruste: maisema, MaL 3,. 45. Honkaluodon kalliot ak Maisemallisesti merkittävät kalliot. ak, peruste: maisema, MaL 3,. 46. Gräsholmen MU, SL Puistomaista koivumetsää, entistä hakamaata, eteläpäässä merenrantaniittyä ja ruoikkoa. Kuvat 220-222. MU, SL, peruste: maisema, LsL 29 (merenrantaniitty), VL 15a (kluuvijärvi).
31 47. Mjosundin lahdet av Johansviken ja Skituviken, matalat liejupohjaiset lahdet ovat vesikasvillisuuden kannalta merkittävät alueet, joilla tavataan mm. Itämeren pohjoisimmat merihapsikan ja merinäkinruohon esiintymät. Kuvat 184, 202-203. av, peruste: merkittävä kasvillisuus 48. Skvalpören SL Koivua, tervaleppää ja harmaaleppää kasvava lehtomainen saaren eteläosa. Eteläkärjessä merenrantaniittyä, jonka ulkoreunassa ruoikkoa. Kuva 203. SL, peruste LsL 29 (merenrantaniitty).
32 49. Mörholmen Munsön Grangrundet MU Edustava rantakasvillisuus, eteläpäässä merenrantaniittyä. Itärannalla ja pohjoispäässä laajoja, vähäpuustoisia, maisemallisesti merkittäviä, korkeita silokallioita. Metsät pääosin nuorta mäntyä kasvavaa talousmetsää. Kallioalueilla harvaa, iäkästä hidaskasvuista männikköä.mutta varttuneempaakin metsää on. Rantavyöhykkeessä harmaaleppävaltaista lehtimetsää, sisempänä koivuvaltaisen metsän jälkeen, puusto muuttuu alueen keskiosissa kuusikoksi. Useita pieniä umpeenkasvaneita kluuvijärviä. Merkittävä monipuolisen ranta- ja vesikasvillisuuden kannalta, mm. Inre Pensarvikenissä harvinaisen nelilehtivesikuusen ainoa esiintymä Kokkolan alueella. Kuvat 210-214 ja 226-231. Osalla alueesta on ranta-asemakaava ja Munsönin alue on seutukaavassa osoitettu virkistysalueeksi. MU
33 50. Stora Parandören SL Rakentamaton kallioinen ja kivikkoinen saari. Puolet alasta harvaa männikköä kasvavaa avokalliota Muu osa on kitukasvuista koivikkoa, tervaleppää ja kuusikkoa. Kuvat 256-257. 51. Nälkäkari SL Silokallioluoto, jolla kasvaa pensasmaista harmaaleppää ja koivua, keskiosassa harvakseltaan kuusta. Maisemallisesti merkittävä. Kuva 225.
34 F MÖLLERIN ALUE Erityiset luonnonpiirteet Matalaa moreenimaata Perhonjoen suualueen itäpuolella. Pitkiä kapeita luode-kaakko suuntaisia niemiä, lahtia, saaria ja luotoja. Rannat on lähes kokonaan rakennettu täyteen kesämökkejä. 52. Möllersfjärden SL Perhojoen entinen, umpeen kasvava uoma. Kasvillisuuden ja linnuston kannalta merkittävä. Eteläpäässä pieni jyrkkärinteinen kallio (MaL 3 ). Suualueella on murskakivestä tehty pato, jolla on pyritty pitämään yllä avovesialueita. Kuva 478. SL, peruste: VL 15a.
35 53. Päiväniemen merenrantaniitty SL Kivikkoiset merenrantaniityt, harmaaleppäpensaikkoa ja linnustollisesti merkittäviä luotoja. Sivuaa Natura-aluetta. Kuvat 449-455. SL, peruste: LsL 29, linnusto. Munakari Saaren pohjoispäässä maisemallisesti kauniit kalliot (/s) Mahdollinen virkistysalue