Sosiaalinen media yhteiskunnallisena ilmiönä 7.10. Janne Matikainen Sosiaalitieteiden laitos Viestinnän tutkimuskeskus CRC
Teemat Verkostoyhteiskunta E-demokratia & osallistuminen Ajan ja paikan muuttuva luonne vallan näkökulmasta Sosiaalinen media ja talouden rakenteet
Sosiaalinen media muuttuvassa yhteiskunnassa Verkostoyhteiskunta, tietoyhteiskunta, ubiikkiyhteiskunta? Verkostoyhteiskunnan määritelmä: yhteiskuntamuoto, jossa suhteet organisoituvat tietoverkossa (van Dijk 1999) tieto- ja informaatioteknologian kehitys keskeistä, mutta myös globaali talous, uudet tuotantomuodot, verkostot organisaatiomuotoina, verkostojen solmut (suurkaupungit)
Massa- ja verkostoyhteiskunta (van Dijk 2006) massayhteiskunta Kollektiivit Paikallisuus Keskitetty rakenne Fyysiset yhteisöt Byrokratia organisaatiomuotona Kasvokkainen Joukkoviestintä (broadcast) Vähäinen median määrä verkostoyhteiskunta Yksilöt glocal (lokaali+globaali) Hajautettu rakenne Virtuaaliset yhteisöt Infokratia Välittynyt Interaktiivinen narrowcast Median lukumäärä suuri
Massayhteiskunta massamedia Perinteisiä yhteisöjä Perinteisiä yhteisöjä
Verkostoyhteiskunta massamedia massamedia yhteisöjä Virtuaalisia yhteisöjä yhteisöjä
E-demokratia, osallistuminen ja sosiaalinen media Lisääkö sosiaalinen media demokratiaa ja yhteiskunnallista osallistumista? Euroopan neuvoston julistus: Verkkodemokratiassa on kyse siitä, että hyödynnetään TVT:n tarjoamat mahdollisuudet demokratian, demokraattisten instituutioiden ja prosessien vahvistamiseksi. Verkkodemokratia ei ole uusi demokratian muoto. Se on perinteisten demokraattisten prosessien lisä ja laajennus. Se on työväline, joka laajentaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen prosessiin.
Kriittisiä kannanottoja Internet ei ole monipuolistanut poliittista keskustelua, koska verkkomedian käyttö keskittynyttä (Hindman 2008) Valinnanvapaus ei takaa moniäänisyyttä Verkko saattaa edistää pienten eristyneiden yhteisöjen syntyä, eikä keskustelua synny Demokratisoituminen tyhjä lupaus, verkossa on vähemmän kulttuuria, luotettavia uutisia ja koko verkko on hyödyttömän informaation kaaos (Keen 2007)
Suomen tilanne YK:n tutkimus 2008: E-hallinto ranking: 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Norja, 15. Suomi E-osallistumisen ranking: 1. USA, 2. Etelä-Korea, 3. Tanska, 45. Suomi
Verkko-osallistumisen tasot Informaation vastaanottaminen Verkkosivut, tiedottaminen Kuuleminen Palautemahdollisuus Valmistelufoorumit Otakantaa.fi Aktiivinen osallistuminen Aloitekanavat verkkoadressit
Aktivismi ja sosiaalinen media Aktiivinen vaikuttaja Sitoutumaton 1. reppu- ja elämäntapa-aktivisti Sitoutunut 2. Järjestöpuurtaminen Passiivinen osallistuja 3. kevytaktivismi 4. Rivijäsenyys Stranius 2009
Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle (Kansanvalta.fi) Tiedonhankinta Toimialan ja toimintaympäristön seuranta Asioiden valmistelu, ideointi ja näkemysten hankinta Yhteistyö ja sidosryhmäsuhteet Organisaation sosiaalisen pääoman kartoittaminen Organisaation sisäinen yhteistyö ja sidosryhmäsuhteiden vaaliminen Tuotekehityksen tuki, kehittäjäasiakkaiden tavoittaminen Neuvontapalvelujen tarjoaminen Organisaation läsnäolo siellä, missä sen asiakkaat ovat Asiantuntijoiden ja palveluiden löydettävyys Viestintä ja markkinointi
Aika, tila, valta: Lähtökohdat Teknologia mahdollistaa entistä suuremman joustavuuden ja selektiivisyyden aikaan ja paikkaan liittyvissä koordinaateissa Aikaan ja tilaan liittyvien kontrollimuotojen vahvistuminen
Aika ja paikka/tila modernissa yhteiskunnassa toiminnan sitoutuminen tiettyyn aikaan ja paikkaan aikataulut, työ-, opiskelu- ja vapaa-aika työn rajaaminen ajan ja tilan kautta ajalla ja paikalla symbolista arvoa kontrollimuodot liittyivät aikaan ja paikkaan
Aika ja paikka/tila verkostoyhteiskunnassa siirtyminen paikkojen tilasta (space of place) virtojen tilaan (space of flows) (Castells) virtojen tila (ei tietty paikka) jäsentää aikaa virtojen tilaan liittyy ajaton aika (timeless time), jolloin paikkaan sidottu aika menettää merkityksensä (esim. pääoma), mutta edelleen myös paikkaan sidottu aika (esim. työvoima) informaatioteknologia mahdollistaa virtojen tilan Ajan ja tilan tiivistyminen (Harvey): globaali talous edellyttää entistä nopeampaa rahan, tavaroiden, informaation, teknologian ja mielikuvien virtaa
Tila, verkko ja verkostot (van Dijk 1999) Dialektinen prosessi: yksityisen tilan sosiaalistuminen, toisaalta sosiaalisen tilan yksilöllistyminen toisaalta vapautuminen luonnollisesta ympäristöstä ja toisaalta kiinnittyminen sosiaaliseen/kulttuuriseen ympäristöön verkko ja media uhkaavat yksityisyyttä ja samalla verkon sosiaalisen vuorovaikutuksen välineet mahdollistavat privatisoidun elämän yhteisöjen paikkakriteeri heikkenee
Vallan muuttuvat muodot vallan produktiivinen ja sisäistyvä luonne, panoptikon (Foucault) verkko superpanoptikon (Poster 1995) Bauman (1996) viettelevä valta korvaa panoptikonin (viihteellisyys) verkon ja teknologian viettelevä luonne: julkaiseminen, julkisuus, jokainen voi olla tv-tähti rangaistusten sielullistaminen (vankila) etenee toiminnan sielullistamiseen (tietotyö, verkko-opiskelu jne.)
Verkko ja valta työprosessien siirtyminen yhä enemmän verkkoon edellyttää verkossa osallistumista (vuorovaikutusta) Informaation kerääminen lisääntyy Saavutettavuus keskeistä Isoveljestä tulee jokuveli (Mannermaa) Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisvalvonnan Tuodaan asia sosiaaliseen mediaan (video, blogi) -> perinteinen median nostaa jutun esille Asioiden julkituomista, ei osallistu keskusteluun
Kontrolliteknologiat internet: liikkuminen jättää jäljet, dokumentoituvuus kännykkä: puhelutiedot, paikantaminen kassat ym.: kulutuskäyttäytymisen seuranta, maksuliikenne joukkoliikenne: liikkumisen dokumentointi valvontakamerat ja läpivalaisukamerat biometrinen kulunvalvonta radiotarrat lähettävät kantajastaan tietoja (esim. terveystietoja) Echelon kerää joka päivä yli 3 miljardia viestiä!
Sosiaalinen media lahjatalouttako? Lahjatalous perustuu vaihtoon (vrt. avoin lähdekoodi) Sosiaalinen media läpeensä kaupallista, osa markkinoitumista Kaupallisuuden läpinäkymättömyys Vertaisverkkojen ja markkinoiden riippuvuus: vertaisverkot saavat sisältönsä markkinoilta (Bauwens 2005) Ansaintamallien ongelma