L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 271 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Ylistaron kunnan Isokylässä. Jari Marttila Alapääntie 366 61430 Isorehto LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Rakennettava uusi 2 912 lihasian sikala sijaitsee Ylistaron kunnan Isokylässä tilalla Marttila RN:o 8:9, osoitteessa Isonkyläntie, 61430 Isorehto. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 2 000 paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 11.3.2005. Lupahakemusta on täydennetty 3.5.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rakennettava sikala sijaitsee Ylistaron kunnan Isokylässä noin 4,5 km:n etäisyydellä Ylistaron kunnan keskustasta länteen. Lähimmät kolme naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 500 metrin, noin 710 metrin ja noin 750 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 860 m:n etäisyydellä. Rakennettavien sikalarakennuksien ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsää. Lihasikalan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Lavon pohjavesialue, sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä. Käyttövesi lihasikalan toimintaan otetaan Isonkyrön kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalle rakennetaan kaksi lihasikalarakennusta, joihin sijoittuu yhteensä 2 912 lihasikaa. Molempiin sikalarakennuksiin tulee neljä osastoa eli yhteensä kahdeksan osastoa. Yhteen osastoon sijoittuu 364 lihasikaa. Lihasikalan kiertonopeus on 2,7 3 kasvatuserää vuodessa. Porsaat tulevat tilalle noin 25 30 kg:n painoisina. Siat saavuttavat teuraspainon noin 3,5 kk:n kuluttua. Kasvatuserien välissä on 1 2 viikon tauko, jolloin sikala pestään ja desinfioidaan. Ruokinta sikalassa tapahtuu liemiruokintana. Tuotettava lihamäärä on noin 670 000 kg vuodessa. Poistohormeja tulee yhtä sikalarakennusta kohden 16 kappaletta ja ne sijoitetaan sikalarakennusten katolle. Lannan varastointi ja käsittely Lihasikalan lannankäsittely tapahtuu lietteellä. Lihasikalan yhteyteen rakennetaan kolme noin 1 889 m 3 :n lietesäiliötä ja noin 20 m 3 :n pumppukaivo, joka katetaan betonikannella. Lietteet johdetaan sikalarakennuksista pumppukaivoon ja pumppukaivosta alakautta lietesäiliöihin. Yhteensä lietetilavuutta tulee lietekuilujen kanssa noin 6 477 m 3. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalarakennuksien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Tilalla on käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen yhteensä 368,88 ha, josta omaa peltoa 76,57 ha, vuokrapeltoa 76,98 ha ja sopimuspeltoa 215,33 ha. Hakemuksen mukaan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen 19 21 aikana sekä 50 % syksyllä viikkojen 37 39 aikana. Muut varastot Tilalle tulee noin 5 000 litran polttoainesäiliö sisätiloihin, joka varustetaan ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Rehun säilöntään käytetään AIV II liuosta, jota säilytetään 30 litran kannuissa. Kertahankintamäärä on 900 litraa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely 3 Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 2,5 t/vuosi toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Sikalan yhteyteen tullaan hankkimaan kylmäkontti kuolleiden eläinten lyhytaikaista välivarastointia varten. Toiminnasta syntyvä muovijäte toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:lle sekä loisteputket ja akut Ylistaron kunnassa sijaitsevalle jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että porsasvälitysauto käy tilalla noin 30 kertaa ja teurasauto noin 60 kertaa vuodessa sekä öljyauto kahdeksan kertaa vuodessa. Lisäksi liemirehuauto käy tilalla neljä kerta viikossa, kuivarehuauto kerran kuukaudessa sekä viljarekat tuovat tilalle noin 35 kuormaa vuodessa. Lietettä ajetaan kolmella kärryllä ja kuormia kertyy noin 485 kpl vuodessa. Jatkossa lietevaunujen suurentamisen myötä kuormien määrä vähentynee 388 kuormaan vuodessa. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tilalla on traktorikäyttöinen aggregaatti sähkökatkojen varalle. Ilmastoinnista ja ruokinnan häiriöistä tulee hälytys tarvittaessa asuntoon tai käsipuhelimeen. Hakemuksen mukaan lihasikojen valkuaisruokinta optimoidaan ja sikalarakennukset pidetään siistinä. Liete äestetään mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Syyslevityksessä kyntö tehdään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lietteen levityksessä käytetään ulkopuolisia koneita, jolla mahdollistetaan päivittäinen korkea työsaavutus. Lietteen levitys pyritään tekemään lyhyen jakson aikana. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ylistaron kunnan, Isonkyrön kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 13.5. 13.6.2005 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla ja Isonkyrön kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Pohjankyrö sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ylistaron kunnanhallitukselta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta sekä Isonkyrön kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Ylistaron kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että Ylistaron kunnalla ei ole huomauttamista haetun ympäristöluvan myöntämisen suhteen, koska alue, jolle uusi lihasikala sijoittuu, on kaavoittamatonta haja asutus sekä maatalousaluetta ja koska ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat kunnanhallituksen käsityksen mukaan olemassa. Uusinta käyttökelpoista tekniikkaa sovellettaessa lihasikalatoiminta ei aiheuttane kohtuutonta haittaa tai naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille, koska lihasikalan ajateltu rakennuspaikka sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä pysyvästä asutuksesta. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että rakennuspaikka soveltuu hyvin uuden kotieläinrakennuksen sijoituspaikaksi, koska lähin naapuri sijaitsee noin 600
4 metrin päässä rakennettavasta lihasikalasta. Sijaintipaikka mahdollistaa myös toiminnan mahdollisen laajentumisen tulevaisuudessa. Rakennuspaikalla sijaitsee ennestään katettu lietesäiliö. Polttonesteet ja muut kemikaalit on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Ympäristölautakunnalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä lihasikalalle. Isonkyrön kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että Isonkyrön kunnalla ei ole huomauttamista hakemukseen. Isonkyrön ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että esitetty toiminta ei aiheuta naapuruussuhteesta annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lautakunnalla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 14.6.2005 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut 14.6.2005 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 1.4.2005, jossa käytiin läpi mm. rakennettavan lihasikalan, lietesäiliöiden ja pumppukaivon sijaintia sekä sijaintipaikan ympäristöä. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Jari Marttilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle Ylistaron kunnan Isokylään tilalle Marttila RN:o 8:9 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt asiat ja asettanut määräyksen, että polttonesteiden ja kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 2 912 lihasikaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesuvesien, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 6 360 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivon tilavuus.
5 Rakennettavien eläinsuojien pohjarakenteet, lietesäiliöt, pumppukaivo ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavien eläinsuojien käyttöönottoa. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 265 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita ympäristökeskukselle, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisim
6 man vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojien käyttöönottoa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonestesäiliöiden sijaintipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen levityspaikoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, pesuvesien ja jätevesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.
8. Käyttöönottotarkastus 7 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien sikalarakennusten käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys pumppukaivon kattamisesta betonikannella on annettu myös ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavien eläinsuojien käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietesäiliöiden vuo
8 sittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lietteen keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lietteen ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista, välivarastointipaikasta ja sen käyttöönotosta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja
9 toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, pesuvesien ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen ja pumppukaivon betonikannen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella ja pumppukaivo asianmukaisessa kunnossa olevalla betonikannella ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen eläinsuojien käyttöönottoa. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.8.2015 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lietteen levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 10 Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1 800 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ylistaron kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Isonkyrön kunnanhallitus Isonkyrön ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Sippola Markku, Vaasantie 403, 61430 Isorehto Maatalousyhtymä Tuuri/ Hannu Tuuri, Alapääntie 316, 61430 Isorehto Maatalousyhtymä Tuuri/ Heikki Tuuri, Isonkyläntie 51, 61430 Isorehto Rintamäki Raimo, Alapääntie 380, 61430 Isorehto Karhunen Jukka, Isonkyläntie 344, 61430 Isorehto Suomalainen Seppo, Vaasantie 430, 61430 Isorehto Marttila Matti, Isonkyläntie 50, 61430 Isorehto Koski Aili ja Lauri kp., Ulla Muurimäki, Keijukaisenpolku 2 E, 60150 Seinäjoki
11 Trompari Viljo kp., Juha ja Matti Trompari, Orismalantie 382, 61550 Orismala Pouttu Risto, Orismalantie 444, 61550 Orismala Mäki Valtari Kullervo, Orismalantie 191, 61550 Orismala Liimakka Mauno, Katilantie 155, 61550 Orismala Lipponen Kalevi ja Taimi, Orismalantie 446, 61550 Orismala Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ylistaron ja Isonkyrön kuntien virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Pohjankyrö. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros