Förbyn kaivoksen täyttöhanke

8.11.2002 OMYA OY Förbyn kaivoksen täyttöhanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, osa 1

MAA JA VESI OY 021070BT Sivu i Yhteystiedot Roger Aapola / Kai Vuorinen Maa ja Vesi Oy Ilmarisenkatu 18 20520 TURKU Kotipaikka Helsinki Krnro 115.336 Puh. (02) 510 0500 Fax (02) 510 0501 e-mail: etunimi.sukunimi@poyry.fi Maa ja Vesi Oy Tuomo Peltola toimialapäällikkö Kai Vuorinen projektipäällikkö Copyright Maa ja Vesi Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Maa ja Vesi Oy:n antamaa kirjallista lupaa. KSE 1995:n mukaan copyright tilaajalla hankkeen tarvitsemassa laajuudessa. G:\M02\021070bt\Yva-ohjelma\YVAohj071102

Sivu 1 (16) Esipuhe Omya Oy on aloittanut Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivoksen täyttöhankkeeseen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Tehtävä perustuu YVA-lain (267/99) ja YVAasetuksen (268/99) 6 :n mukaiseen kaivoksen täyttöhankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittaminen 1. Oheinen ympäristövaikutusten arviointi liittyy Omya Oy:n Särkisalon kunnan Förbyn tuotantolaitoksen rikastushiekan sijoittamiseen Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivokseen tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kohde sijaitsee Förbyn lounaisosassa. Alueelle kulku tapahtuu kantatientien nro 1823 kautta. Karl Forsström Ab omistaman ja Omya Oy:n osittain vuokraaman kiinteistöalueen pinta-ala on 67 hehtaaria. Suunnittelualueen merkittävin ulottuvuus on kuitenkin maan sisään; kaivos on kuudessa pääkerroksessa ja alimmat kerrokset ovat noin 470 metriä maanpinnan alapuolella. Työ aloitettiin helmikuussa 2002 arviointiohjelman laatimisella. Keväällä laadittiin arviointiohjelman runko ja sitä on täydennetty kesän 2002 aikana. Arviointiohjelma on tarkoitus asettaa lokakuussa viikolla 42 nähtäville, jonka jälkeen laaditaan YYAselostus. Hankkeesta vastaava on Omya Oy. Vastaavana yhteyshenkilönä toimii tehdaspäällikkö Jarmo Suvio. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut Omya Oy:n tilauksesta Maa ja Vesi Oy. Työryhmän projektipäällikkönä toimii FM Roger Aapola. Hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turussa 8.11.2002 Maa ja Vesi Oy, Turun aluetoimisto 1 Hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 nojalla: kaatopaikka, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin jätemäärälle vuodessa.

Sivu 2 (16) Yhteenveto Hankkeesta vastaavat: Hankkeesta vastaava: Omya Oy Särkisalontie 1361 Fin-25640 FÖRBY Hankkeen konsultoinnista vastaava: Maa ja Vesi Oy, Ilmarisenkatu 18 b Fin-20520 TURKU Yhteysviranomainen ympäristövaikutusten arvioinnissa: Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 20810 TURKU Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot: 0+ Täyttämättä jättäminen ja toiminnan harjoittaminen entiseen tapaan. Läjitys tapahtuu entiseen tapaan avoläjityksenä nykyiselle paikalle Förbyn kalkkikaivoksen alueelle. Silikaattikalkkia pyritään myymään jatkuvasti mahdollisimman paljon ulos maanparannusaineeksi. 1 Kalkkikaivoksen täytön suorittaminen suunnitelman mukaan alkaen noin neljän vuoden kuluttua (vuoden 2007 alusta lähtien). Täyttö suoritetaan lohko kerrallaan alimmasta tasosta aloittaen. Maan pinnalle kertynyt silikaattikalkkivarasto myydään pois vähitellen. Nykyiset luvat: Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivos sijaitsee kaivospiirissä (rekisterinumero 1913/1a) ja sillä on lainvoimainen ympäristölupa (12.01.1996). Ympäristölupaan on sijoitettuna mm. naapuruussuhteista annetun lain (26/20) 18 :ssä tarkoitettu sijoitusratkaisu, terveydenhuoltolain (763/91) 9 :ssä tarkoitettu sijoituslupa ja jätelain (1072/93) 8. luvussa tarkoitettu jätelupa. Omya Oy:llä on lainvoimainen ympäristölupa (18.05.2000), joka sisältää jätelain 42 :n mukaisen jäteluvan, ilmansuojelulain mukaisen 11 :n mukaisen ilmaluvan, terveydensuojelulain 9 :n mukaisen sijoitusluvan ja naapuruussuhdelain 18 :n mukaisen sijoitusratkaisun. Lisäksi Omya Oy:tä sitoo Vesi- ja ympäristöhallituksen päätös 28.08.1989 ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin lausunto nro 188/500 1989 jätevesien tarkkailusta. Edelleen tulee alueella olla voimassa vesistön tai pohjaveden muuttamis- tai pilaamiskieltoa koskeva vesioikeuden lupa. Räjähdysaineiden ja nallien varastointia varten Karl Forsström Ab:llä on Teknillisen tarkastuslaitoksen kaivostoimiston myöntämät luvat (4856B/383/83 ja 4856A/383/83) sekä Turvatekniikan keskuksen myöntämä räjähteiden määräaikainen siirtotodistus (5750/31/2000). Kaivostoiminnan järjestely- ja turvallisuusmenettelyt kuvataan yleissuunnitelmassa, joka perustuu turvallisuusmääräyksistä annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen (921/1975, muutettu 1187/1995) ja esitetään turvatekniikan keskukselle. Tätä yleissuunnitelmaa ei olla vaadittu Karl Forsström Ab:ltä, koska kaivostoiminta oli jo käynnissä päätöksen voimaan tullessa. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat Toiminnalle on haettava ympäristönsuojelulain (2000/86) ja ympäristönsuojeluasetuksen (2000/169) mukaan ympäristölupa. Toimivaltainen viranomainen, jolle ympäristölupahakemus ja ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitetaan on kunnan ympäristöviranomainen (YSL 31 3 mom. ja YSA 7 ) tai ympäristölupaviranomainen. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 125 :ssä edellytetään lisäksi mahdolliseen rakentamiseen tarvittavaa rakennuslupaa. Rakennusluvan käsittelee Särkisalon kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Sivu 3 (16) Sisältö 1 YVA-MENETTELY 4 1.1 Menettelyn tavoitteet ja kulku 4 1.2 Menettelyn kulku 4 1.3 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 6 1.4 Suunnittelu, päätöksenteko ja toteuttamisaikataulu 6 2 HANKKEEN KUVAUS 7 2.1 Suunnittelualue 7 2.2 Kaavoitus ja maankäyttö 7 2.3 Hankkeesta vastaava 8 2.4 Tausta ja tavoitteet 8 2.5 Tekninen yleiskuvaus Förbyn kaivoksen täytöstä 8 2.6 Alueella käytettävät koneet 9 2.7 Polttoaineiden käyttö ja varastointi 10 2.8 Veden käyttö 10 3 AIEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 10 3.1 Suunnittelun aikaisemmat vaiheet ja selvitykset 10 4 HANKKEEN YHTEYS MUIHIN ALUEEN TOIMINTOIHIN 10 5 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 11 5.1 Vaihtoehtojen valinta 11 5.2 Arvioitavat vaihtoehdot 11 6 TARKASTELTAVAT VAIKUTUKSET 11 6.1 Luontovaikutukset 12 6.1.1 Geologia 12 6.1.2 Elinympäristöt ja kasvillisuus 13 6.1.3 Linnusto ja nisäkkäät 14 6.1.4 Pohjavesi ja geologia 14 6.1.5 Pintavesi 16 Liitteet Liite 1: Förbyn kaivosalueen sijaintikartta Liite 2: Ote vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmistä 1996 Liite 3: Förbyn rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos Liite 4: Förbyn kaivoksen projisoitu pituusleikkaus Liite 5: Pohjavesialue: Norrby (02 78402) Liite 6: Lähimmät Natura-alueet Liite 7: Vesinäytetutkimukset Liite 8: Selvitys täyttömateriaaleista Liite 9: Silikaattikalkin vaikutus ympäristöön Liite 10: Ympäristövaikutuksien vyöhykerajaukset mk 1:20 000

Sivu 4 (16) 1 YVA-MENETTELY 1.1 Menettelyn tavoitteet ja kulku Ympäristövaikutukset arvioidaan tämän ohjelman mukaisesti. Ohjelma sisältää suunnitelman siitä, miten hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset selvitetään ja arvioidaan. Arvioinnin tulokset kootaan arviointiselostukseen. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/94), muutos 267/99) ja YVAasetuksen (792/94, muutos 268/99) 6 :n kohdan mukaan jätteiden kaatopaikoille, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA -menettelyn tavoitteena on ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen ja yhtenäinen huomioonottaminen päätöksenteossa ja suunnittelussa sekä kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. YVA -menettelyn yleinen kulku on esitetty kuvassa 1. 1.2 Menettelyn kulku Menettely alkaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman eli YVA -ohjelman laadinnalla. Arviointiohjelmassa esitetään kuvaus hankkeesta ja työsuunnitelma sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. YVA ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta selvitetään hankkeen ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. Selostuksen laatimista varten kootaan olemassa oleva aineisto ja tehdään tarvittaessa erillisiä lisäselvityksiä, jotka mahdollistavat vaikutusten arvioinnin ja tiettyjen ympäristökysymysten tarkemman käsittelyn. YVA -selostuksessa esitetään: tarkennettu kuvaus hankkeesta toteuttamisvaihtoehdot hankkeen vaatimat luvat ja päätökset hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhde muihin ohjelmiin ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät selvitys ympäristöstä arvio hankkeen rakentamisen ja käytön ympäristövaikutuksista ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttavat epävarmuustekijät selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään tai rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi kuvaus arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämiseksi

Sivu 5 (16) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET OHJELMASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN MIELIPITEET JA LAUSUNNOT ARVIOINTISELOSTUS LUPAHAKEMUKSIEN LIITTEEKSI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Kuva 1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yleinen kulku. Arviointiohjelman valmistuttua kansalaisilla ja eri intressiryhmillä on mahdollisuus esittää siitä mielipiteitään samoin kuin myöhemmin YVA selostuksestakin. Arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Lounais-Suomen ympäristökeskus pyytää viranomaisilta lausunnot sekä YVA ohjelmasta että selostuksesta. Yhteysviranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään asianmukaisella tavalla, ilmoittaa julkisesti hankkeen vireilletulosta ja nähtävillä olosta sekä koota kaikki ohjelmasta ja selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. Niiden perusteella se antaa oman lausuntonsa. YVA menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa YVA selostuksesta hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville lupaviranomaisille. YVA selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimitetaan ympäristölupahakemuksen liiteasiakirjana lupaviranomaisille. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointi ja siitä annettu lausunto on otettu lupaharkinnassa huomioon. Jotta ympäristövaikutusten arviointiin saadaan mukaan erilaisten intressitahojen näkemykset, hanketta varten on perustettu ohjausryhmä ja työryhmä. Niiden tarkoituksena on osallistua ympäristövaikutusten arviointiprosessiin sen kaikissa vaiheissa. Työryhmän muodostavat tilaajan puolesta Jarmo Suvio, konsultin edustaja Kai Vuorinen/Roger Aapola. Ohjausryhmässä ovat edustettuina seuraavat tahot:

Sivu 6 (16) Omya Oy Jarmo Suvio / Ella Rantala Karl Forsström Ab Jouni Niemi Särkisalon kunta Greger Lindholm Lounais-Suomen ympäristökeskus Sanna-Liisa Suojasto Maa ja Vesi Oy Roger Aapola / Kai Vuorinen 1.3 Tiedottaminen ja vuorovaikutus Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tiedottamisen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa tietoa hankkeesta, sen suunnittelun etenemisestä ja YVA menettelystä sekä antaa mahdollisimman selkeä käsitys hankkeen ympäristövaikutuksista. Eri intressiryhmien ja hankkeesta vastaavan välistä vuorovaikutusta edistämään on perustettu ohjaus- ja työryhmä. Näiden toiminnalla ja yleisötilaisuuksilla pyritään paitsi jakamaan tietoa hankkeesta antamaan kansalaisille myös mahdollisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä hankkeesta sekä sen vaikutusten arvioinnista koko YVA prosessin ajan. YVA lain (267/99 ja 468/94) 8 :n mukaan yhteysviranomaisen on kuulutettava arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. Tiedotus tapahtuu paikallisten lehtien välityksellä, jotta kuulutukset ja muut tiedotteet ovat kaikkien asianomaisten saatavilla. Paikallislehdet ovat Särkisalon Kuulutuksia ja Salon Seudun Sanomat. 1.4 Suunnittelu, päätöksenteko ja toteuttamisaikataulu Hankkeen eteneminen pyritään toteuttamaan kokonaisuudessaan vuoden 2003 maaliskuun aikana. Arviointiohjelma on tarkoitus saada valmiiksi lokakuussa 2002, jolloin nähtävilläoloaika sijoittuisi ennen joulunalusaikoja, vastaavasti arviointiselostus olisi tarkoitus saada nähtäville heti vuodenvaihteen jälkeen. Hankkeen sujuva eteneminen on eduksi Omya Oy:n toiminnan jatkumiselle sekä kaivoksen mahdolliselle sulkemiselle, kun sen aika tulee. Kuva 2. Hankkeen aikataulu.

Sivu 7 (16) 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualue Förbyn kalkkikaivos sijaitsee Särkisalon kunnassa Isoluodon saarella Förbyn kylän pohjoispuolella. Kaivosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Isoluodon venesatama. Kaivoksen itäpuolella kiertää peltovyöhyke. Alueen pintavedet laskevat pääasiassa länteen kohti merenrantaa. Liitekartalla 1 on esitetty suunnittelualueen sijainti. Kaivos on 470 metriä syvä. Kaivokseen on muodostunut louhinnan seurauksena kuusi erillistä kerrosta, joiden paksuudet vaihtelevat. Liitteessä 3 on esitetty kaivoksen projisoitu pituusleikkaus. Förbyn kaivosta on päätetty kesällä 2002 syventää vielä yhdellä tasolla, jolloin uusi pohjataso olisi 530 metrin syvyydessä. Tämä uusi louhintavaihe kestää yhteensä noin 3,5 vuotta ja se alkaa vuoden 2003 alusta. Kaivos tullaan sulkemaan tämän louhintavaiheen päätyttyä. Omya Oy:n tuotantolaitos tulee jatkamaan toimintaansa tämän jälkeenkin käyttäen raaka-aineenaan muualla louhittavaa kalkkikiveä. 2.2 Kaavoitus ja maankäyttö Alueelta on voimassa oleva vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmä (Varsinais- Suomen liitto 1996) (liite 2). Kaivosalue ja sen edustan satama-alue on osoitettu siinä teollisuuden aluevaraukseksi. Förbyn kaivoksiin oleellisesti liittyvät kaivoskuilut (OR 48) on jätetty seutukaavan ulkopuolelle ilman teollisuusaluevarausta. Kyseessä on kaivoslain säädösten perusteella käyttöön otetut alueet. Alueen eteläpuolelle on seutukaavassa osoitettu asuinrakentamista. Förbyn kaivosalueelta lounaaseen on seutukaavassa huomioitu Alastalonlahden lintuvesialue (OR 38). Varsinais-Suomen liitto on aloittanut Salon seudun maakuntakaavan laatimisen. Kaava korvaa alueelle vahvistetut seutukaavat. Kaava-alue käsittää Salon seutukunnan kunnat, joihin myös Särkisalon kunta kuuluu. Maakuntakaavaa varten on selvitetty Salon seudun luontokohteet (Varsinais-Suomen liitto). Förbyn kalkkimäet esitetään selvityksessä kallioinventointikohteena (kartalla keltainen). Suunnittelualueelta lounaaseen Alastalonlahden lintuvesialue sekä kantatien varrella sijaitseva pienialainen Förbyn keto ovat rajattu ja arvotettu selvityksessä, mutta niille ei ole määritetty vielä statusta (kartalla punainen). Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee lisäksi Lesniemen-Vähämaankaulan kallioalue, joka on Natura 2000 kohde (Särkisalon kalliot F10200133). Förbyn alueelta on laadittu rakennuskaava (liite 3).

Sivu 8 (16) 5km Kuva 3. Förbyn luontokohteet. Lähde: Varsinais-Suomen liitto 2000. 2.3 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Omya Oy, joka on sveitsiläisen Omya Ag:n tytäryhtiö. Omya konserni toimii maailmanlaajuisesti ja sen lähimmät toimipaikat Suomen ulkopuolella ovat mm. kaikissa pohjoismaissa. Omya Oy:llä on kalkkipigmentin tuotantolaitos Förbyn kaivoksen välittömässä läheisyydessä. Yhtiö on noin 25 vuoden ajan rikastanut kaivoksesta louhittua kalkkikiveä. 2.4 Tausta ja tavoitteet Kaivoksesta louhitaan kalkkikiveä Karl Forsstöm Ab:n toimesta. Omya Oy jalostaa kalkista paikan päällä paperin pigmenttiainetta. Pigmenttikalkin valmistusprosessissa käytetään vaahdotuskemikaaleina mm. ammoniumklorideja. Prosessissa syntyy sivutuotteena rikastushiekkaa (silikaattikalkkia), jota on käytetty mm. peltomaan kalkitukseen (Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osaston hyväksymä aine). Kaivos on suhteellisen kuiva; ylöspumpatun kuivatusveden määrä on keskimäärin noin 120 000 m 3 vuodessa (n. 274 m 3 /d). Vanha suljettava kaivos on tarkoitus täyttää pääosin jatkuvasti prosessista syntyvällä sakeutetulla silikaattikalkilla. Kaivoksen yläosia voidaan täyttää myös vanhalla läjitetyllä silikaattikalkilla. Täyttö stabiloi tyhjäksi jääviä kaivostiloja, eli toisin sanoen se lisää maaperän vakavuutta. 2.5 Tekninen yleiskuvaus Förbyn kaivoksen täytöstä Karl Forsström Ab on louhinut Särkisalon Förbyssä sijaitsevaa kalkkikivikaivosta 1880- luvulta alkaen. Louhinta on nyt edennyt 470 metrin syvyyteen (liite 4 kaivoksen projisoitu pituusleikkaus), josta sitä tullaan vielä syventämään 530 metriin. Tämän jälkeinen jatkosyventäminen on taloudellisesti kannattamatonta nykyisen tiedon mukaan. Kaivoksesta on sen käyttöaikana louhittu n. 10 miljoonaa tonnia kiveä vastaten n. 3,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kaivos koostuu erillisistä louhoksista, joita tukirakenteena toimivat pysty- ja vaakapilarit erottavat toisistaan. Kahdella alimmalla louhostasolla, välillä 300 ja 470 metriä, louhosten mitat ovat noin 10-25 m (paksuus) x 40-60 m (pituus) ja 60 m

Sivu 9 (16) korkeus. Uuden syvennyksen louhokset ovat edellisiä pienempiä lähinnä korkeuden osalta. Erillisten louhosten tilavuudet vaihtelevat siis noin 24 000 m3:stä 90 000 m3:iin. Omya Oy:llä on kalkkipigmentin tuotantolaitos kaivoksen läheisyydessä. Yhtiö on noin 25 vuoden ajan rikastanut kaivoksesta louhittua kalkkikiveä käyttäen vaahdotusmenetelmää, jossa pinta-aktiivisten kemikaalien avulla kalsiittimineraalit erotetaan silikaattimineraaleista hienoksi jauhetussa lietteessä. Sakeutettua ja suodatettu silikaattimineraalisivutuotetta on Silikaattikalkki-nimisenä maaparannusaineena markkinoitu käytettäväksi peltojen neutralointiin. Se on Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osaston hyväksymä kalkitusaine. Tuotteen menekki ei ole vastannut tuotantoa ja sitä on jouduttu vuosien aikana läjittämään varastokasaan. Nykyinen varasto on suuruudeltaan yli 300 000 tonnia, mikä vastaa noin 6-7 vuoden myyntiä. Viime vuosina tehdas on enenevissä määrin käyttänyt myös muuta Länsi-Suomen alueelta louhittua kalkkikiveä. Förbyn kaivoksen ehdyttyä yhtiön tarkoituksena on jatkaa toimintaa näiden muiden raaka-aineiden varassa sekä lisäksi mahdollisesti myös kaksinkertaistaa vuotuinen pigmentin tuotantomäärä. Tämä johtaa yhä suurenevaan silikaattikalkin ylituotantoon. Louhinnan loputtua kaivokseen jää siis edellä mainittuja tyhjiä louhostiloja. Kaivos täyttyy pohja- ja sadevedellä noin 30 vuoden kuluessa toiminnan loppumisen jälkeen. Vedellä täyttyminenkin tukee kaivosta hydrostaattisen paineen johdosta. Paljon parempi tuki saadaan kuitenkin, jos tyhjät louhostilat täytetään kiintoaineella. Tämän vuoksi päätettiin selvittää silikaattikalkin käyttö kaivoksen täyteaineena. Käytännössä tämä tarkoittaa sakeutetun lietteen pumppaamista louhostiloihin. Täyttö pitää alkaa kaivoksen pohjatasolta alkaen. Tämän vuoksi tehtaalta tulee rakennettavaksi putkilinja joko olemassa olevia tai uusia kulkuteitä pitkin kaivoksen pohjatasoa seuraavaksi ylemmälle tasolle. Tältä tasolta porataan jokaiseen alla olevaan louhoksen kattoon reikä, mitä pitkin liete johdetaan täytettäviin louhoksiin. Louhoksessa lieteen kiintoaines laskeutuu ja kirkastunut vesi erottuu pinnalle. Myöhemmin täytön edettyä tätä kirkastunutta vettä on tarkoitus hyödyntää prosessivetenä tehtaalla. Myös kaivokseen tuleva pohja- ja sadevesi on tarkoitus edelleen käyttää tehtaan prosessivetenä. Kun alin louhostaso on täyttynyt kiintoaineella siirrytään täyttämään vastaavalla tavalla seuraavaksi ylintä tasoa. Kaivoksen ylimmän osan sortumien vuoksi täyttöä ei voida edellä kuvatulla tavalla ulottaa 300 metrin tason yläpuolelle. Nämäkin tasot voidaan ainakin osittain täyttää muilla tekniikoilla käyttäen mm. suodatettua silikaattikalkkia. Lisätyllä pigmentin tuotantokapasiteetilla kaivosta voidaan täyttää yli 15 vuoden ajan. Jos tuotantokapasiteettia ei lisätä, niin täyttöaika kaksinkertaistuu. 2.6 Alueella käytettävät koneet Förbyn kaivoksesta nostettava kivi kuljetetaan kuorma-autolla joko tehtaan murskaimelle tai välivarastokasaan. Paraisten kaivokselta kivi kuljetetaan Förbyhyn proomulla, joka edelleen lastataan ja siirretään varastokasoihin etukuormaajilla ja kuorma-autoilla. Samaa kalustoa käytetään kiven siirtämisessä varastokasoista prosessiin. Valmiit pigmenttituotteet kuljetetaan säiliöautoilla loppukäyttäjille. Kaivoksessa kiveä lastataan ja kuljetetaan erityisillä tätä varten kehitetyillä koneilla. Maan pinnalle kivi nostetaan 470 metrin syvyydestä nostotornissa olevilla koiravaunuilla. Kaivoksen muuta liikkuvaa kalustoa ovat tunnelin porauslaite, räjähdysaineen la-

Sivu 10 (16) tausajoneuvo, pultituslaite, pitkäreikäporauslaite, komujen rusnauslaite ja 3 kpl henkilöautoja. 2.7 Polttoaineiden käyttö ja varastointi Kaivos varastoi koneiden polttoainetta maanpinnalla noin 5 m 3 :n säiliössä ja maan alla tasoilla + 385 ja + 470 noin 2 m 3 :n säiliöissä. Kaivoksen syventäminen ei vaikuta polttoaineen varastointiin. Räjähdysaineita varastoidaan kaivoksessa erillisessä varastossa +320 metrin tasolla. Varaston suurin sallittu koko on 3 000 kg. 2.8 Veden käyttö Porauksessa käytetään pieniä määriä kaivokseen valuvaa pohja- ja sadevettä pölyn sitomiseksi. Tämä vesi selkeytetään ja se joko käytetään uudelleen tai se pumpataan yhdessä muiden vesien kanssa maan pinnalle, jossa Omya Oy käyttää sitä prosessivetenä. Keskimäärin kaivoksesta pumpataan vettä pois noin 120 000 m 3 vuodessa. 3 AIEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 3.1 Suunnittelun aikaisemmat vaiheet ja selvitykset Kaivoksen täytöstä silikaattikalkilla ja täytön ympäristövaikutuksista on laadittu selvitys Maa ja Vesi Oy:n toimesta (raportti 991260it 30.6.1999). Raportissa on selvitetty kaivosvesien ja alueen pohjavesien laatua. Silikaattikalkin kelpoisuutta täyttömateriaaliksi on selvitetty myös vuonna 2000 Maa ja Vesi Oy:n toimesta (raportti 011195bt 12.10.2000). Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtiin sedimentin laskeutuvuus- ja lujuuskokeita sekä liukoisuustestejä eri vaihtoehtoisille täyttömateriaaleille (rikastushiekka, teräskuona, lentotuhka, rikinpoistokalkki). Selvitysten perusteella täyttömateriaaliksi valittiin pelkästään silikaattikalkki. 4 HANKKEEN YHTEYS MUIHIN ALUEEN TOIMINTOIHIN Hanke liittyy Omya Oy:n pitkään alueella harjoittamaan kalkkikiviaineksen rikastustoimintaan. Alueen koko pinta-alasta on suuri osa edelleen koskematonta maa-aluetta ts. ei ole louhosaluetta. Joissakin tapauksissa alueen pintamaa on romahtanut sisään kaivoksen ylimpiin tasoihin. Merkittäviltä osiltaan kaivostoiminta on maan sisällä tapahtuvaa toimintaa. Näiden puitteiden vuoksi kaivostoiminta ei ole juurikaan riippuvainen muusta ympäröivästä toiminnasta eikä kaivoksen toimintaa voida sen puolen mainittavassa määrin liittyvän ympäröivän alueen toimintoihin. Ehkä merkittävin toiminto on alueen työllisyys. Förbyn kylä ja lähialueen talous on pitkälti kehittynyt juuri Karl Forsströmin ja hänen perustaman kalkkikaivostoiminnan seurauksena (Granholm & Häggblom 1969). Lähiympäristön sahat (raaka-aineet lähikunnista) ja satamat ovat olleet keskeisenä osana alueen toimintaa ennen, mutta nyt enää lähinnä satamatoiminnot.

Sivu 11 (16) 5 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 5.1 Vaihtoehtojen valinta Ympäristövaikutusten arviointia varten on käyty läpi neljä erilaista toteutusvaihtoehtoa, joista lopulta vain kaksi ovat toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Alustavasti yhtenä vaihtoehtona oli kaivoksen täyttämättä jättäminen ja Omya Oy:n toiminnan lopettaminen. Kesän 2002 jälkeen ilmeni kuitenkin, ettei toiminta ole loppumassa, vaan jatkuu eteenpäin ainakin seuraavat kolme ja puoli vuotta. Toinen hylätty vaihtoehto oli, että kalkkikaivosta ei täytetä rikastushiekalla ja Omya Oy:n toiminta jatkuisi alueella. Tämä johtaisi edelleen rikastushiekan sijoitusongelmaan, joka oli kaavailtu toteutettavaksi nykyisen kaivosalueen aitauksen ulkopuolelle. Tässä vaihtoehtoisessa toteutuksessa kyseistä läjitysaluetta ei oltu määritelty tarkemmin, joten vaikutuksia ei voida myöskään arvioida. Tarkasteltavat vaihtoehdot on valittu lähinnä sen mukaan, että ne ovat toteutettavissa. Merkittävänä rajaavana tekijänä ovat myös aiemmat täyttömateriaaliksi valittavien materiaalien tutkimus ja selvitystulokset. 5.2 Arvioitavat vaihtoehdot 0 Täyttämättä jättäminen ja toiminnan harjoittaminen entiseen tapaan. Läjitys tapahtuu entiseen tapaan avoläjityksenä nykyiselle paikalle Förbyn kalkkikaivoksen alueelle. Silikaattikalkkia pyritään myymään jatkuvasti mahdollisimman paljon ulos maanparannusaineeksi. Nykyinen läjitysalue täyttyy 7-14 vuoden kuluttua tehtaan kapasiteetista riippuen. 1 Kalkkikaivoksen täytön suorittaminen suunnitelman mukaan alkaen noin neljän vuoden kuluttua (vuoden 2007 alusta lähtien). Täyttö suoritetaan lohko kerrallaan alimmasta tasosta aloittaen. Täyttö etenee ylöspäin kerroksittain ja lohkoittain. Näin edetään aina tasolle + 300 asti (yhteensä kolme alinta kerrosta). Materiaalin tiivistyessä pintaan nousevat vedet pumpataan pois. Osia ylimmistä tasoista voidaan mahdollisesti täyttää lopuksi läjitetyllä tavaralla. Maan pinnalle kertynyt silikaattikalkkivarasto myydään pois vähitellen. 6 TARKASTELTAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 1.9.1994 voimaan tulleen lain mukaan ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luontoon, ihmisten hyvinvointiin, kulttuuriperintöön, yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vaikutusten rajauksella eli vaikutusten arvioinnin kohdistamisella merkittäviin vaikutuksiin pyritään siihen, että merkittävät ja vähämerkitykselliset vaikutukset eivät sekoittuisi toisiinsa ja arvioinnin voimavarat voitaisiin kohdentaa niihin vaikutuksiin, jotka ovat merkityksellisiä päätöksenteossa.

Sivu 12 (16) Vaikutusten tunnistaminen ja rajaus perustuu pääosin ennakkoarvioinnin tuloksiin, mutta siinä on otettu huomioon myös ennakkoarvioinnin valmistumisen jälkeen esille nousseita vaikutuksia ja selvitystarpeita. 6.1 Luontovaikutukset Luontovaikutuksien osalta selvitetään lähi- ja kaukoalueelle kohdistuvia vaikutuksia luonnon kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä elollinen että eloton luonto. Elolliseen luontoon kuuluvat mm. kasvillisuus, linnusto, eläimistö, vesistöt sekä elottomaan luontoon maaperän ja kallioperän tekijät. Seuraavassa käydään läpi kukin arvioinnin kohdealue. 6.1.1 Geologia Förbyn kallioalue on saanut Vesi- ja ympäristöhallinnon teettämässä kallioalueiden inventoinnissa arvon 2 eli erittäin arvokas kallioalue. Vertailun vuoksi Lounais-Suomessa on vain 26 aluetta 532:sta eli 4,9 % arvioidusta kallioalueesta saanut 2 tai luokkaa korkeamman 1 (ainutlaatuinen kallioalue) arvoluokituksen (Heikkinen & Husa 1995). 35 Karaholma 20 Kpa Hdl 20 Förby 20 Bergvik 2.4 Förby Kuva 4. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kalkkikalliomäet. Lähde: Heikkinen & Husa 1995. Kartta-aineisto Maanmittauslaitos 2002. Mk 1:15 000.

Sivu 13 (16) Kalkkitehtaan eteläpuolella sijaitsevat Förbyn kalkkimäet ovat kallioinventoinnin kohde (Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä). Kohde on kallioinventoinnissa arvioitu geologisesti merkittäväksi. Kallioalue koostuu kahdesta peräkkäisestä selänteestä jossa on vanhoja kalkkikivilouhoksia. Kohteen geologinen arvo perustuu sen hyvään paljastumiseen louhintatoiminnan seurauksena sekä Suomessa suhteellisen harvinaiseen kivilajiin (kalkkikivi), mikä tekee siitä hyvän geologisen opetus- ja tutkimuskohteen (Heikkinen & Husa 1995). Kohteen nykyisten tietojen perusteella arvioidaan täytön suorittamisen ja täyttämättä jättämisen vaikutuksia alueen geologisiin arvoihin. Selvityksessä ja vertailussa päähuomio kiinnittyy väistämättä kalkkialueen muuttumattomuuteen eli siihen ettei kalkkikallioalue muutu ulkoisesti (romahtaminen) ja menettäisi näin geologista arvoaan. Mahdollisina referensseinä voivat tässä kohdin tulla kysymykseen aiemmat, lähinnä kalkkialueiden, kaivosten arvokkaissa ympäristöissä tapahtuneet täytöt ja täyttämättä jättämiset. 6.1.2 Elinympäristöt ja kasvillisuus Förbyn kalliomäet ovat myös biologisesti merkittäviä. Alueen sisäiset maisemat ovat kasvillisuudeltaan melko rehevien kalliomaisemien ansiosta edustavia, mutta osittain vanhojen louhoskuoppien roskaantumisen ja täyttämisen pilaamat. Biologisesti alue on arvokas etenkin lounaisselänteen paisterinteiden monimuotoisen ja vaateliaan kasvillisuuden ansiosta. Rinteiden vaateliaan harvinaisen lajiston seassa on muutamia valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Ravinteikkaissa seinämäkoloissa kasvaa paikoin mm. seinäraunioista, viistopintaisilla avokalliolla on tavattu erittäin uhanalainen jäkälälaji, suomupullokas. (Heikkinen & Husa 1995) Kalkkiselänteen mosaiikkisen yleisilmeen muodostaa runsaslajiset keto- ja niittylaikut sekä niiden väliset pienet kalkkikiertosammal-kalkkikarvasammalmättäät. Selänteen alapuolella ja muilla alueen suojaisilla kohdilla on melko usein käenkaalioravanmarjatyypin lehtolaikkuja. Louhokset lähiympäristöineen ovat jo hieman kuusittuneet ja oligotrofinen seinämälajisto on vallannut alaa. Paikoin kuitenkin tavataan meso-eutrotrofisen sammallajiston luonnehtimaa kalkkiseinämien kasvillisuutta. Alueella on monikäyttöä hyvänä biologisena ja geologisena ekskursiokohteena (Heikkinen & Husa 1995). Arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutusta alueen elinympäristöihin kokonaisuutena ja vaateliaisiin kasvilajeihin. Arviointi perustuu mm. kasvuolosuhteiden mahdolliseen muutokseen. Samalla arvioidaan kalkkikallioseinämien erityispiirteisen lajiston selviytymismahdollisuuksia eri vaihtoehtojen toteutuessa. Vaihtoehtojen välillä merkittävää tulee olemaan täytön lisäksi myös elinympäristöihin ja kasvillisuuteen mahdollisesti vaikuttavat muut tekijät. Näitä ovat mm. työnaikainen tilanne ja täytön loppuvaiheen tilanne. Kasvillisuuden selvitys keskitetään varsinaisen suunnittelualueen sisäpuolelle. Suomessa vastaavia kalkkialueita on melko vähän, joten varsinaisia referenssitöitä samankaltaisista täyttöhankkeista ei ole. Selvitystyö perustuukin suuressa määrin elinympäristöjen ja kasvillisuuden vaikutusten osalta olemassa olevan kirjallisuuden tulkintaan.

2.4 3 021070BT Sivu 14 (16) Isomäki 35 Pä 35 Karaholma Bastböle 20 Solglänta Rönnebo Kilholma Kpa Hdl 20 Förby 20 Bergvik Kota 2.4 Förby Kuva 5. Förbyn kalliomäet. Kartta-aineisto Maanmittauslaitos. Mk 1:15 000. 6.1.3 Linnusto ja nisäkkäät Alastalonlahden lintuvesialue on silkkiuikkujen ja vesilintujen pesimäalue. Se sijaitsee noin reilun kilometrin etäisyydellä kalkkikaivoksilta. Lintuvesialueella on tehty havaintoja mm. härkälinnusta, mustakurkku-uikusta, harmaahaikarasta, harmaasorsasta, merihanhesta, tukkakoskelosta, luhtahuitista, nokikanasta ja isokuovista. Natura-alueella pesivät mm. huuhkaja, kangaskiuru, pyy, jotka ovat EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja. Alustavasti arvioiden lintuvesialue sijoittuu melko kauaksi (Alastalonlahden n. 1,5 km ja Lesniemen-Vähämaankaulan Natura-alue n. 1,0 km (liite 6)), eikä siitä aiheutune vaikutuksia linnustoon. Nisäkäseläimistöstä on selvityksiä ei ole toistaiseksi saatu käyttöön. Arvioidaan eri toimenpiteiden vaikutukset linnustoon ja eläimistöön. Linnuston osalta selvitetään, millaisella laajuudella linnustoon voi kohdistua häiriötä, esimerkiksi melua, tärinää tai muuta haittaa. Rajataan edelleen linnustoon mahdollisesti aiheutuva haitta pesinnän ja muuton aikaisiin haittoihin. Haittoja voidaan selvittää laajastikin, mutta koska kyseinen lintuvesialue sijoittuu melko kauaksi kalkkikaivokselta, voitaneen arviointi tehdä perustuen aikaisempiin vastaaviin selvityksiin. Siten erillistä linnustoselvitystä ei alueelta tarvittane tehdä. 6.1.4 Pohjavesi ja geologia Alueella ei sijaitse vedenottoon soveltuvaksi määriteltyjä pohjavesialueita.(liite 5). Aiempien tutkimusten perusteella määritellään alueen mahdolliset hydrauliset yhteydet pohjavesi- ja vedenottamoalueisiin sekä arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden vaiku-

Sivu 15 (16) tusta pohjavesiin. Arvioinnin yhteydessä voidaan joutua tarpeen niin vaatiessa tekemään uutta pohjavesinäytteenottoa ja/tai hydrogeologista tutkimusta. Pohjaveden muuttaminen tai pilaaminen on kielletty vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa. Vesilain pohjaveden muuttamiskielto tarkoittaa sitä, että ilman ympäristölupaviraston lupaa ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, joista voi aiheutua esim. pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen antoisuuden olennainen väheneminen tai sen hyväksikäyttömahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistön talousveden saannin vaikeutuminen. Lupa muuttamiskiellosta poikkeamiseen tarvitaan mm. silloin, kun maa-ainesten ottaminen tapahtuu pohjaveden pinnan alapuolella. Käytännössä tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun vanhan ottamisalueen kunnostuksen yhteydessä kunnostetaan myös alueen pohjavesilampia. Muuttamiskielto koskee siis pohjaveden saantimahdollisuuksien heikkenemistä. Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto kieltää toimenpiteet, joista voi aiheutua vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laadun muu olennainen huonontuminen. Pilaamiskielto koskee myös muiden pohjavesialueiden pilaamista siten, että pohjavesi muuttuu toisen kiinteistöllä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä muutoin voitaisiin käyttää, sekä muuta yksityisen tai yleisen edun loukkausta. Pilaamiskielto on ehdoton, eikä vesioikeus voi myöntää lupaa siitä poikkeamiseen. Pilaamiskielto koskee siis pohjaveden laadun huononemista. Maan pintakerros suojaa pohjavettä, myös silloin kun kyseessä on kallio. Sade- ja sulavesien koostumus muuttuu merkittävästi niiden kulkeutuessa maa- ja kallioperässä. Erityisesti maannoskerros sitoo tehokkaasti ilmakehästä kulkeutuvia haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Pohjaveden päällä olevien pintakerrosten poistaminen lisää pohjaveden likaantumisriskiä, pohjaveden ainepitoisuuksia, pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä eroosiota. Pohjaveden muodostuminen lisääntyy vähenevän pintavalunnan myötä. Muutoksen pohjaveden korkeudessa voivat olla jopa yli metrin verrattuna luonnontilaiseen alueeseen. Pohjaveden pinnan kohoamisen seurauksena pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus vähenee, mikä lisää pohjaveden likaantumisriskiä. Kalliolouhinnassa vaikutukset ovat merkittävimpiä silloin, kun louhittava kivi on rikkonaista. Louhinnanaikaisia riskitekijöitä ovat: pintakerroksen laaja-alainen poisto ajoneuvoliikenne työkoneiden ja polttoainesäiliöiden vuodot suolaus pohjavedenpinnan alapuolinen louhinta kiviaineksen pesu Veden likaantumisvaaraa voivat aiheuttaa myös ottamisalueelle virheellisesti suunniteltu jälkikäyttö (teollisuusalueet, moottoriurheilu). Louhinnan haitalliset vaikutukset lisääntyvät kun louhinta-alueen pinta-ala kasvaa. Tutkimusten perusteella on voitu todeta, että maa-ainesten otto kohottaa pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia, lisää likaantumisriskiä ja vaarantaa siten veden laatua erityisesti silloin kun ottoalueen osuus on ollut yli 30% pohjavesialueen pinta-alasta. Pohjaveden pinnan alapuolella tapahtuva otto vaatii lisäksi pumppausta, mikä usein aiheuttaa pohjeveden pinnan laskua myös lähialueen kaivoissa. Förbyn kalkkikaivoksen tapauksessa alueen pohjavettä ei ole luokiteltu mihinkään pohjavesiluokkaan. Sen perusteella kaivostoiminnasta voidaan olettaa aiheutuvan varsin vähäistä vaikutusta itse pohjaveteen. Tarkkailu lähialueen porakaivoista ja tavallisista kaivoista on kuitenkin tarpeen, sillä niitä alueella edelleen paikoin on käytössä. Tarkkailu muodostaa erään tehokkaimmista ympäristövaikutusten arvioinnin pohjan nyt ja toteutuksen aikana sekä sen jälkeen. Kallioperän rakoilu on Förbyn kaivoksessa vähäistä. Huomattavia, reilusti vettä johtavia ruhjeita ei kaivoksessa havaittu. Tämä näkyy myös kaivokseen valuvana niukkana

Sivu 16 (16) vesimääränä, vaikka kaivos on 470 metriä maanpinnasta. Ylös pumpatun kuivatusveden määrä on noin 120 000 m³ vuodessa. 6.1.5 Pintavesi Pintavesissä louhinnan vaikutukset voivat näkyä läheisten vesistöjen vedenpinnan laskuna. Toisaalta tiiviiden reunakerrosten rikkominen voi saada aikaan pintaveden kulkeutumista pohjavesialueelle ja kaivoskuiluun sekä pohjaveden poisvirtaamista pohjavesialueelta. Pintavesivalunnan mukana voi ympäristöön kulkeutua epäpuhtauksia kuten ajoneuvoliikenteestä ja niihin liittyvistä mahdollisista onnettomuuksista sekä suolauksista peräisin olevia epäpuhtauksia. Pintavesien mukana kulkeutuva hienoaines tukkii kallioperän rakoja ja saattaa siten aiheuttaa keinotekoisen orsivesialtaan syntymisen. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia pintavesiin pidetään siis pieninä; tarvittavia toimenpiteitä pintavesijärjestelyjen tekemiseksi ei ole odotettavissa. Vaikutusten arvioinnissa pintavesien käsittely huomioidaan, mutta sitä ei pidetä merkittävänä tekijänä. jatkoa viereisessä pdf-dokumentissa