MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Tilannekatsaus/tulipalot 31.7.2011 Rakennuspaloja keskimäärin 17,5/vrk Asuinrakennuspaloja keskimäärin 9,3/vrk Palokuolemia 40
Turvalliseen huomiseen
Palokuolemat 1961-2010 160 140 139 120 100 80 74 77 66 112 68 110 112 106 101 101 103 92 87 89 85 82 68 86 88 81 90 108 96 99 95 105 102 99 89 92 70 81 80 91 79 95 85 77 86 115 96 117 107 107 90 81 80 60 54 52 40 20 0
Ketkä kuolevat tulipaloissa? Keinoja palokuolemien vähentämiseksi!
Asumisen paloturvallisuuden parantaminen Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö- opas Asuntosprinkleri- opas Koulutusaineisto www.spek.fi sivuilla Soster-koulutus MaMu -aineisto
Pelastuslaki, 6 luku Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä 42 Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä.
Palokuoleman aiheutumismekanismi SYTTYMÄ Tulipalon syttymistä ei onnistuta estämään Huolimattomuus Tekninen vika Inhimillinen tekijä SPRINKLERI TOIMII Palon kehittymistä ei onnistuta rajoittamaan Alkusammutus ei onnistu Rakenteelliset ratkaisut eivät toimi Automaattinen sammutuslaitteisto puuttuu Palokunta ei ehdi/onnistu sammuttamaan ajoissa Omatoiminen poistuminen ei onnistu Toimintakyvyn puute tai rajoite liikuntakyky havaintokyky ymmärryskyky Tekninen este poistumisreittejä puuttuu reitti liian ahdas lukitus Muut eivät pysty pelastamaan uhri on yksin muut paikalla/lähistöllä olijat eivät pysty/ehdi pelastamaan palokunta ei ehdi/onnistu pelastamaan ajoissa Havainto/reagointi myöhästyy palovaroitin puuttuu väärä tilannearvio Asunnossa hengenvaaralliset olosuhteet PALO- KUOLEMA Ihminen ei poistu tilasta tai häntä ei pelasteta ajoissa
Asuntosprinkleri-opas Miksi sprinkleri pelastaa!
Sprinklerit pelastavat Palon leviäminen estyy tehokkaasti jo syttymisvaiheessa Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse tilassa ihmiselle sietämättömiksi Happipitoisuus ei laske huonetilassa Häkäpitoisuus ei nouse huonetilassa hengenvaaralliselle tasolle Syaanivetypitoisuus ei nouse huonetilassa hengenvaaralliselle tasolle Seuraavissa dioissa todellisessa palokokeessa mitattuja tuloksia
Sprinklaamaton
Sprinklattu
MYYTIT Sprinklerit laukeavat turhaan! Salaman isku todennäköisempi Vettä tulee kaikista suuttimista! Yleensä vain yksi laukeaa! Valtavat vesivahingot! Virtaama vain noin 60l minuutissa, työjohdoissa 100-450l minuutissa
Sprinklaus/Vancouver, Kanada: 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1930-1967 1970 1973 1974 1980 1990 1998 2000 2004 2005 Fire Deaths 1973 eniten kuolemia 1974 sprinklerit riskiryhmään kuuluviin rakennuksiin 1980 parannuksia asuintaloihin ja hoitolaitoksiin 1990 pakolliset sprinklerit kaikkiin asuintaloihin ja hoitolaitoksiin 1998 ei palokuolemia 2004 ei palokuolemia 2005 37%:lla kaikista asuintaloista sprinklerit
VTT:n tutkimus Asuntosprinklaus Suomessa
Uusia sammutuslaitteistovaatimuksia Norja 2010 Ruotsi 2011
Sprinkleri pelastanut Oulu, puukerrostalo Jyväskylä, hotelli Vammala, Sastamalan terveyskeskussairaala Kangasala, vanhusten palvelutalo Orivesi, palvelutalo Jyväskylä, poliisiaseman putka Kotka, hoitokoti Kuopio, poliisiaseman putka Jyväskylä, poliisiaseman putka Rovaniemi, hoitokoti Lahti, oppilasasuntola Helsinki, Cirrus (2 kpl)
Automaattinen sammutuslaitteisto on kokonaistaloudellinen: -Palokuolemien väheneminen -Omaisuusvahinkojen pieneneminen -Loukkaantumisten väheneminen -Pelastajien tapaturmien väheneminen -Vakuutusmaksujen aleneminen -Lähekkäin rakentamisen salliminen -Ympäristövahinkojen väheneminen -Paloasemaverkoston harkinta jne