Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Samankaltaiset tiedostot
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Pintavesien virtausmalli

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vesiensuojelu

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Metsätalouden vesiensuojelu

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojitushankkeen tarkennettu vesiensuojelusuunnitelma Samuli Joensuu

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

KUOLIMON VESIENSUOJELUN YLEISSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

Peltosalaojituksen suunnittelu

Paikkatiedon hyödyntäminen kosteikko- ja pintavalutuskohteiden

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Metsätalous ja ilmastonmuutos haaste metsien kestävälle käytölle?

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

PUREVA-selvityksen tulokset

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

14341 Sivu- ja niskaojat

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Kunnostusojituksen suunnittelu suojelusoiden läheisyydessä -karttapalvelun käyttöohje

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Kyyveden latvat metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Metsätalouden vesiensuojelu

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Vesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

löytyy mm. suositusten kouluttajan

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1

Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun kustannustehokkuus 1. Tarpeettomien tai syöpyvien ojien kaivamatta jättäminen Kunnostusojitustarve <> kunnostusojituskelpoisuus Sarkaojat = kuivatus <>laskuojat = vesien johtaminen Eroosiolle alttiiden ojien tunnistaminen 2. Eroosion vähentäminen kaivettavissa ojissa Eroosiolle altistavien olosuhteiden tunnistaminen ja oikea reagointi Menetelmien valinta, sijoittaminen ja mitoittaminen Mitoitus pääsääntöisesti vesimääriin perustuen Hajautettu vesiensuojelu & vesien johtaminen rakenteisiin ->Vesiensuojelusuunnitelmien sisällön kriittinen tarkastelu 2

Eroosiolle altistavien olosuhteiden tunnistaminen ja oikea reagointi Yksinkertaistetusti: eroosio alkaa, kun hetkellinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden 3

Eroosiolle altistavien olosuhteiden tunnistaminen Vesiensuojelusuunnitelman kertomaa: kaltevuus sopiva, turvekerros paksu, ei syöpyviä ojia Virtausnopeus ojakauhalla kaivetussa ojassa kaivun jälkeen eri uoman kaltevuuksilla virtaamalla 27 l/s (esim. keskiylivirtaama, 25 ha valumaalueella) Virtausnopeus ojakauhalla kaivetussa ojassa ojan kaivun jälkeen, kun kaltevuus on 0,3 % ja valuma-alueen pinta-ala 25 ha 4

Eroosiolle altistavien olosuhteiden tunnistaminen Taulukko Maalajin rajanopeudesta johdettu kaivettavan ojan suurin suositeltu kaltevuus m/100m (Ojitettujen soiden puuntuotanto ja ympäristönhoito 1999, 34) 5

Johtopäätöksiä Eroosiolle altistavat olosuhteet vaihtelevat usein suuresti ojitusalueen sisällä ja ojittain sekä ojitushankkeiden välillä Tietoa vesimääristä > laskuojien ja sarkaojien tunnistaminen Ojien kaltevuudet ja maalajit riittävällä tarkkuudella erityisesti laskuojien osalta Ojastokohtainen tai pienipiirteisempi tarkastelu Vesiensuojelusuunnitelmassa riskien tunnistaminen ja niihin oikea reagointi 6

tunnistaminen ja oikea reagointi 7

Vesiensuojelurakenteet " purkupiste, vesiensuojelurakenne valuma-alue ojitusalue, hyötyalue, kuivatusalue Pääsääntöisesti mitoittaminen vesimäärään perustuen Yläpuolinen valuma-alue Hyötyala, kaivatusalue Q= A*MHQ (esim. Seuna) laskentataulukot Hajautettu vesiensuojelu - kustannustehokkuus " 8

Paikkatieto toiminnan ohjaajana Analyysiaineisto luonteeltaan riskianalyysi, täydentää muita tietoja, ei poista suunnittelutarvetta maastossa Auttaa kiinnittämään huomioita olennaisiin vesiensuojelunäkökohtiin sekä helpottaa mahdollisten puutteiden havaitsemista Ei valmiita vastauksia, vaan kysymyksiä, jotka auttavat oikeiden johtopäätösten tekemistä Johtopäätösten tekemiseen tarvitaan perustiedot vesiensuojelusta (kuormituksen synty ja kuinka se estetään) 9

Uoma-analyysit Kuvataan valuma-alueiden ominaisuuksia Pintaveden virtausreitit (ja valuma-alueiden koot) Maanpinnan ja uomien kaltevuudet Maaperätieto Eroosioalttius & suojavyöhykkeiden painopisteet (synteesi) kangas, Mr, SMr tai Ka 0,45 m/s Kokonaisille 3.jv. valuma-alueille kerralla kangas, lajittunut (<0,06 mm) tai HMr 0,3 m/s turve 0.4-1m, Mr tai SMr 0,45 m/s turve 0.4-1m, lajittunut (<0,06 mm) tai HMr 0,3 m/s turve yli 1m 0,4 m/s Uomat Korkeusmalli Maaperätieto 10

Pintaveden virtausreittien laskenta Lasketaan pintaveden virtausreitit uomissa ja uomien ulkopuolella Vesi virtaa aina jyrkimpään alamäkeen Uomatiedon vaikutus tulokseen! 11

Tulosaineistot Vesiensuojeluteema I, uomille lasketut tiedot 04.675 04.675 04.675 04.675 teema va. ha area 0-5 ha 5-20 ha 20-40 ha 40-200 ha < 200 ha teema kaltevuus % slope teema nopeus cms 0-0,5 % u 0,5-2 % 0-30 cms 2-4 % 30-50 cms / Ht, Hs, Hk, maatunut turve 4-10 % 50-80 cms / maatumaton turve, Sr 10 - % 80 - cms Valuma-alueen pinta-ala, uoman kaltevuus, virtausnopeus, ja eroosioalttius teema_eroosio eroosio kohtalainen riski merkittävä riski 12

Tulosaineistot Vesiensuojeluteema II Pintavesien virtaussuunnat uomissa ja uomien ulkopuolella teema_ii_suojavyöhyke svyohyke suojavyöhykkeen painopiste merkittävä suojavyöhykkeen painopiste Å teema_ii_va. ha ala 0,05-0,5 ha 0,5-5 ha 5-40 ha 40-200 ha 200 - ha (Å ( Å ( Å ( Å ( Å ( Å 04.675 (Å Lisänä edelliseen Uoma/ei uoma Etäisyys lähimpään vesistöön Suojavyöhykkeiden painopisteet (maanpinnan kaltevuus yläpuolisen va:n pa. etäisyys vesistöön) (Å (Å Å ( Å 13

Tulosaineistot Vesiensuojeluteema_II Metsähallituksen järjestelmässä 14

Aineiston hyödyntäminen Puunkorjuu Maanmuokkaus rajoitteet Luontokohteet Maankäyttöpäätökset Maankäyttöpäätökset Luontokohteet Vesiensuojelunäkökohdat Vesiensuojelunäkökohdat Ei huomioitavaa Ei maastosuunnittelua Huomioitava a Tarkennetaan maastosuunnittelun yhteydessä Ei huomioitavaa Ei erillistä vesiensuojelusuunnitelmaa Ei maastosuunnittelua Huomioitava a Vesiensuojelusuunnitelma Tarkennetaan maastosuunnittelun yhteydessä Hakkuusuunnitelma Muokkaussuunnitelma 15

Tulosten tulkinta Worst case scenario, mitä tapahtuu kun kaikki ojat perataan kuten kartalla, eikä vesiensuojelusta huolehdita? Ei kuvaa lähtötilannetta; heterogeenisiä ojia, ikä, koko, syvyys, ojien umpeenkasvuvauhti, eroosio/sedimentaatio jne. vaihtelee merkittävästi Ei kuvaa tilannetta ojituksen jälkeen (toivottavasti); vakio ojakoko, kaivusyvyys ja virtausvastus, ei täydennysojia, kaivukatkoja, padottavia vesiensuojelurakenteita tai muita virtausreitteihin tai suuntiin vaikuttavia tekijöitä Suunnittelun tavoitteena välttää ns. worst case scenarion realisoituminen -> vesiensuojelutarpeiden tunnistaminen -> alueen ominaisuudet huomioiden kustannustehokkaimpien keinojen valinta ja sijoittaminen Tarkkuudesta: Tulokset (mm. eroosioriski) perustuvat (vielä) korkeuskäyristä interpoloituun korkeusmalliin Kaltevuus > virtausnopeus > eroosioriski arvio epätarkka yksittäisen 10 m viivan kohdalla Tarkastelu pidempinä ojan osuuksina > korkeuskäyrien välisinä paloina Teemojen tulkintajärjestys Mottona: Hipaisusta ei lasketa 16

Jatkokehitys Siirtyminen Laser-keilausperusteisten korkeusmallien käyttöön lähtöaineistona Maaperätiedon kattavuuden ja laadun parantaminen Liittymät valuma-aluetason tarkasteluun (KUHA), vesiensuojelun tehostaminen valuma-aluetasolla Toimenpiteiden kuormittavuuden arvioinnin (KUHA) ja potentiaalisten vesiensuojelurakenteiden paikkojen kartoituksen yhdistäminen 17