Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Transkriptio

1 1(9) KORKATTIJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Hankealueen ja toimenpiteiden kuvaus (metsänomistajat, tilat, toimenpiteet) Korkattijärvi sijaitsee Haapaveden kunnassa Ainalin kylässä. Järvi on osa Haapaveveden lintuvedet ja suot -natura-aluetta ja kärsii voimakkaasta rehevöitymisestä. Järven rannalla on paikallisesti merkittävä laidun perinnebiotoopi (Korkatin lammashaka) sekä läheisyydessä on myös maaseutumatkailuyritys, Korkatin kartano. Haapaveden lintuvedet suot -natura-alue on merkitty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monikäyttöalueeksi, mikä tarkoittaa virkistyskäytön kannalta kehitettävää, arvokkaita luontokohteita sisältävää aluekokonaisuutta. Korkatti kuuluu Vyyhti II -hankkeeseen ja on yksi Haapaveden pilottikohteista. Järvi on Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon toteutusohjelman mukainen vesienhoidon painopistealue, johon kohdistuu metsätalouden paine. Korkattijärvi laskee Ainali- ja Osmankijärven kautta Piipsanjokeen ja sitä myöten Piipsan järveen ja sieltä edelleen Pyhäjokeen. Vesistön kunto on luokiteltu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokkaan tyydyttävä. Piipsanjärven tila on luokassa välttävä. Korkattijärven valuma-alue on noin 1500 ha, joka on pääosin ojitettua metsätalousaluetta. Peltojen osuus valuma-alueesta on 10 %. Järveen laskee viisi suurempaa laskuojaa, joiden purkupisteiden suulle on kertynyt runsaasti kiintoaineksia ja ravinteita. Myös metsä- ja pelto-ojat ovat monin paikoin täyttyneet veden mukanaan tuomasta kiintoaineesta. Osa vanhoista ojituksista on juuri kunnostettu ja uusia suunnitelmia on tulossa toteutukseen. Vesiensuojelun parantamiseksi koko järven valuma-alueella laskuojien suulle tehdään lietealtaita/kosteikkoja ja syöpyviin laskuojiin asennetaan putki-/pohjapatoja. Toimenpiteet osavaluma-alueittain: 1. Myllyojan osavaluma-alue Korkattijärven osavaluma-alueista suurin on Myllyojan valuma-alue, n. 435 ha. Alue sisältää Nevanperänkaartojen ja Susikorven ojitusalueet, Nevanperänlammen sekä Isonevan. Myllyoja laskee Korkattijärveen peltoalueen halki, joten metsäojituksen vesiensuojelutoimenpiteet tulee tehdä peltojen yläpuolella, jotta niillä ei aiheuteta haittoja peltoviljelylle. Isonevan länsipuolisen metsäojitusalueen vedet johdetaan ojitusalueen reunaan perustettavaan kosteikkoon, josta ne johdetaan pintavaluntana edelleen Myllyojaan. Vesiensuojelukohteen yläpuolinen valuma-alue on noin 200 ha. Toimenpiteellä pyritään sitomaan kiintoaineksia ja ravinteita jo ennen kuin ojavedet laskevat Myllyojaan ja sitä kautta Korkattijärveen. Samalla saadaan leikattua tulvahuippuja, jotka aiheuttavat ojien syöpymistä ja vettymishaittoja alapuolisille pelloille. Toimenpiteellä estetään myös uusien, kosteikon yläpuolelle suunniteltujen kunnostusojitusten aiheuttama lisäkuormitus Korkattijärveen. Pellon yläpuolelle Isonevan reunassa olevalle ojitusalueelle perustetaan noin 1,7 ha:n suuruinen kosteikko, josta noin puolet on matalaa avovettä ja puolet pintavalutuskenttää.kosteikolta ojitusvedet johdetaan edelleen Myllyojaan. Pellon reunaan tuleva laskuoja tukitaan noin 250 metrin päästä pellon reunasta ja ojitusvedet käännetään korkeuskäyrien suuntaan kaivettavaan jako-ojaan. Jako-ojan kaivumaita ei sijoiteta kosteikon puolelle, vaan ne tasoitetaan ojan toiselle puolelle. Tulo-ojan suulle kaivetaan laaja syvennys, jolloin veden virtaus pysähtyy ja kiintoaines laskeutuu. Oheisen kartan mukaisesti kosteikon itäreunaan kaivetaan matalaa avovesialuetta,

2 2(9) jolta tulevat kaivumaat tasoitetaan matatalaksi penkaksi kosteikon itäpuolelle ja pieniksi saariksi vesialueen keskelle. Avovesialueen länsipuolelle ei sijoiteta kaivumaita eikä siellä tule liikkua koneilla kaivuaikana, koska alueesta muodostetaan pintavalutuskenttä, jota myöten ojitusvedet valuvat kohti pellon reunassa olevaa ojaa. Vanha laskuoja tukitaan kaivumailla pellon reunasta ylöspäin ensimmäiseen sarkaojaan saakka. Ojien tukkiminen tehdään riittävän leveästi ja ojaan tehdään poikittaisia patovalleja, jotta vesi ohjautuu kauas ojasta. Patovallien määrä ja koko ratkaistaan tarkemman suunnitelman yhteydessä. Kosteikon itäpuolisen penkan taakse kaivetaan laskuoja tukkoon meneville sarkaojille. Alueella on paksu turvekerros. Kohde sijaitsee tiloilla 6:42 Turvenevanperä ja 6:56 Turverimpi, jotka omistaa Metsähallitus. Kosteikon eteläpuolella olevaan pellon reunassa kulkevaan laskuojaan tulee idästä metsäojitusvesiä noin 20 ha:n alueelta. Laskuojaan pellon kulmaukseen kaivetaan laskeutusallas, jonka lähtöaukkoon asennetaan pohja-/putkipato. Ojan pohja tulee kivetä putken pään alapuolelta, jotta ojan pohja ei syövy. Laskuojan virtausnopeus on m/s ja maalaji on herkästi syöpyvää,

3 3(9) joten myös altaan tulo-ojaan, riista-aidan kohdalle, tulee asentaa pohja-/putkipato, jolla pidätetään vettä yläpuoliseen ojastoon ja hidastetaan tulva-aikaista veden virtausta. Ojaan tulevan veden määrää voidaan vähentää ohjaamalla osa vesistä kosteikon reunaan laskevaan ojaan, jos on käytännössä mahdollista.altaan padotuskorkeus tulee tehdä sellaiseen korkotasoon, ettei aiheuteta haittaa pellolle. Allas sijaitseen tilojen 6:58 Rantonen, jonka omistaa Hankonen Antti Lauri Ilmari ja 6:42 Turvenevanperä, jonka omistaa Metsähallitus, rajalla. Kuva 1, Metsähallituksen ja Hankosen tilojen välinen syöpynyt rajaoja (kuva: Antti Hankonen) 2. Peränevan osavaluma-alue Puiraannevalta ja Tammakaarrosta noin 120 hehtaarin alueelta metsäojitusvedet laskevat Korkattijärveen Mäyrän talon pohjoispuolelta kahta laskuojaa myöten. Alueen vedet ohjataan Peränevan pellon eteläpuolella olevaan metsäsuikaleeseen kaivettavaan uuteen laskuojaan. Laskuojan kaivamisen yhteydessä puhdistetaan ja kunnostetaan vanhat lietealtaat ja tukitaan vanhojen ojien yhteys Peränevan pellonreunaojaan. Metsäojista tulee nykyisin etenkin keväällä runsaasti vesiä pellonreunaojaan aiheuttaen ojien syöpymistä ja lisäkuormitusta Korkattijärveen. Uusi laskuoja laskee 800 metrin matkalla noin 4 metriä, joten siihen tulee asentaa pohja- tai putkipatoja hidastamaan virtausta ja estämään ojan syöpymistä. Kuvat 2 ja 3, Syksyllä tulviva oja pellon reunassa (kuvat: Antti Hankonen)

4 4(9) Kuva4: Syöpynyt oja pellon reunassa Sähkölinjan ja tien välille kaivetaan laskeutusallas, josta vedet ohjataan Korkattijärveen. Keskisyvyydeksi kaivetaan noin 1,5 m. Altaan valuma-alue on noin 70 ha. Kohde on maisemallisesti herkällä alueella, joten altaan maisemointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tien ja altaan väliin jätetään noin 15 metrin puustovyöhyke. Pintamaat kantoineen läjitetään altaan itäpuolelle ja peitetään kaivumailla. Loput kaivumaista levitetään viereiselle pellolle. Altaan pinta-ala tulisi olemaan noin 2800 m 2. Alueella on paksu turvekerros. Altaan jälkeen vedet kulkevat järveen vanhaa heinittynyttä laskuojaa pitkin pintavaluntana Korkattijärveen. Peränevan kohde sijaitsee tilalla 6:58 Rantonen. Tilan omistaa Hankonen Antti Lauri Ilmari. 3. Pihlajaniemi Korkattijärven kaakkoispuolelta, Puiraannevan eteläpuolelta ja Lippirämeeltä tulevat metsäojitusvedet laskevat Pihlajaniemen kohdalta Korkattijärveen. Osavaluma-alueen pinta-ala on noin 200 ha. Laskuojaan pellon ja järven väliselle alueelle tehdään laskeutusallas tai kosteikko ennen kuin vedet laskevat järveen. Kohteen yläpuolinen valuma-alue on noin 90 ha.

5 5(9) Kuva 5: Pihlajaniemen kosteikon paikka Alue on alavaa vanhaa peltoheittoa. Lietealtaan/kosteikon pinta-ala tulisi olla noin 2000 m 2, josta puolet tulee tilalle 7:17 ja puolet tilalle 7:25. Altaaseen kaivetaan tulo-ojan suulle syvänne, johon karkein kiintoaines laskeutuu. Altaan keskivaiheille tulee matalikkoa ja pieni saari, jolloin veden virtaus saadaan pysähtymään. Keskisyvyydeksi kaivetaan noin 0,7 m. Kaivumaat läjitetään matalaksi ja tasaiseksi penkereeksi altaan ympärille. Penkereeseen tehdään kaksi pohja-/putkipatoa, josta vedet johdetaan järveen laskevaan ojaan. Putkea ei asenneta laskuojan kohdalle, jotta vesi purkautuu altaasta laajemmalle ja kulkee pintavaluntana järveen. Pulkkilantien varressa olevilta tonteilta peltoalueelle tulevat vedet käännetään laskemaan länteen, järvestä etelään lähtevään laskuojaan, jotta ne eivät kuormita järveä. Pihlajaniemen kohde sijaitsee tilalla 7:17 Kauppila, jonka omistaa Kähkölä Kirsti sekä tilalla 7:25 Retkeilykeskus, jonka omistaa Haapaveden kaupunki.

6 6(9) 4. Kiimaneva Korkattijärven lounaispuolella olevan Kiimanevan eteläosan (Kiimaneva E) ojitusvedet laskevat tällä hetkellä useampaa ojaa pitkin suoraan järveen. Osavaluma-alueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueelle on tehty kunnostusojitussuunnitelma. Laskuojaan ennen järven rantaa kaivetaan lietesallas, jonka purkuojaan asetetaan putkipato. Kaivumaat tasoitetaan ja maisemoidaan altaan reunoille. Altaasta vedet johdetaan vanhaan heinittyneeseen laskuojaan, josta ne valuvat pintavaluntana järveen. Toinen lieteallas kaivetaan ylemmäs peltojen jälkeen. Kiimaneva E sijaitsee tilalla 12:23 Kääriä. Tilan omistaa Metsäyhtymä Paavola Anita ja Reijo. Kiimanevan lounaisosan (Kiimaneva L) metsäojitusvedet laskevat sulkamaisesti kokoojaojaan ja sitä myöten järveen noin 80 ha alalta. Ojassa oleva lieteallas puhdistetaan kertyneestä maaaineksesta ja purkuojaan asennetaan putkipato, joka pidättää tulvavesiä padon yläpuolella. Kaivumaat tasoitetaan ja maisemoidaan altaan reunoille.

7 7(9) Altaasta vedet johdetaan vanhaan heinittyneeseen laskuojaan, josta ne valuvat pintavaluntana järveen.kiimaneva L sijaitsee tilalla 17:17 Keltakangas. Tilan omistaa Männikkö Mikko ym.

8 8(9) Kiimanevan pohjoisosan (Kiimaneva P) metsäojitusvedet laskevat kokoojaojaa myöten järveen noin 35 ha alalta. Ojassa oleva lieteallas puhdistetaan kertyneestä maa-aineksesta ja sitä samalla hieman laajennetaan, jotta lietetilavuutta saadaan lisää. Purkuojaan asennetaan putkipato, joka hidastaa virtausta ja pidättää tulvavesiä padon yläpuolella. Kaivumaat tasoitetaan ja maisemoidaan altaan reunoille. Altaasta vedet johdetaan vanhaan heinittyneeseen laskuojaan, josta ne valuvat pintavaluntana järveen. Kiimaneva P sijaitsee tilalla 17:23 Petäjäkangas. Tilan omistaa Laurila Veikko Mikael. 5. Laurila Korkattijärven länsipuolelta laskee useampia metsä- ja pelto-ojia järveen. Naura-alueen ulkopuolelle kaivetaan noin 500m 2 :n laajuinen laskeutusallas, johon ojitusvedet johdetaan niin laajalta alueelta kuin mahdollista. Altaasta vedet johdetaan pohja-/putkipadon kautta pintavaluntana järven ranta-alueelle.

9 9(9) Laurilan kohde sijaitsee tilalla 17:12 Laurila, jonka omistaa Laurila Hannu. Hankkeen vaikutuspinta-ala (hankkeen kokonaisala) ja toimenpiteiden pinta-alat Korkattijärven valuma-alue on noin 1500 ha. Hankkeen vesiensuojelukohteiden yläpuoliset valumaalueet ovat yhteensä noin 550 ha. Vesiensuojelukohteiden pinta-ala on yhteensä noin 3 ha. Toimenpiteiden työsuunnitelma (suunnittelu/toteutus; konkreettinen ja seurattavissa oleva) Hankkeen tarkempi työsuunnitelma ja toteutus kilpailutetaan tällä hankehaulla. Työnjako, toteuttajat ja yhteistyötahot Yhteistyötahoina ovat metsänomistajat, Haapaveden kaupunki, Metsähallitus, hankkeen suunnittelija ja toteuttaja. Aikataulu Suunnittelu Toteutus