löytyy mm. suositusten kouluttajan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "löytyy mm. suositusten kouluttajan"

Transkriptio

1 Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Kunnostusojitus on osa metsänkasvatusketjua turvemaiden metsissä. Ojaverkoston kunto heikkenee vähitellen ojituksesta kuluneen ajan myötä mm. ojien mataloitumism sen ja umpeenkasvun seurauksena. Kuivatustehon heikkeneminenn johtaa pohjavedenpinnan nousuun ja pahimmillaan puuston kasvutappioihin. Kunnostusojitustarpeen lisäksi tulee arvioida onko toimenpide kannattavaa ja kohdistaa ojitustoiminta vain sellaisiin metsiin joissa ojitusinvestointi parantaa metsänkasvatuksen tuottoa. Ojitus tulee ajankohtaiseksi keskimäärin vuoden kuluttua edellisestä ojituksesta. Turvemaan metsä kunnostusojitetaan 1 2 kertaa kiertoajassa. Kunnostusojitus on vesistövaikutuksiltaan merkittävin metsätalous stoimenpide. Ojitus lisää niin kiintoaines-, ravinne- kuin humuskuormitustaa toimenpidealueilta. Suurinta S kuormitus on heti ojitusta seuraavinaa vuosina. Vesiensuojelutoimilla pyritään ehkäisemään ja hillitsemään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Vesiensuojelutoimet valitaan ainaa tapauskohtaisesti ja niihin vaikuttavat: Ojitusalueen kautta kulkevan veden määrä. Se määritetään tutkimalla miten laajalta alueelta pintavedet kulkeutuvat ojitusalueelle (valumaa alueen koko), pinnanmuodot (kaltevuus), maalaji (eroosioherkkyys) ja vesistöjen läheisyys ( pintavedet ja j pohjavedet). Pohjavesialueet jätetään ojitustoiminnann ulkopuolelle. Kunnostusojitus on suunnitelmallista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ennen ojitusta on hankittava tarvittavat luvat ja tehtävä vesiensuojelusuunnitelma. Rajanaapure eilta on hankittava ojituslupa, jos vesiä johdetaan heidän mailleen tai niiden kautta. ELY-keskukseen on tehtävä kirjallinenn ilmoitus 60 vuorokautta ennenn ojitukseen ryhtymistä. Mikäli ojitus voi aiheuttaa vesialueen pilaantumisen on sille hankittava Aluehallintoviraston lupa. Tämä tuleee huomioidaa esimerkiksi silloin jos ojitetaan happamillaa sulfaattimailla ja on vaara että hapan huuhtouma lisääntyy. Vastuu lupaehtojen seuraamisesta on kunnostusojituksen suunnittelijalla. Tähän tietopakettiin on koottu kunnostusojituksissa ja luonnonhoidon vesiensuojeluhankkeissa yleisesti käytettyjä vesiensuojelumenetelmiää ja -rakenteita. Kartta on Suomenn metsäkeskuksen tietojärjestelmästä ja kuvat kuva arkistoista. Lisätietoja metsätalouden vesiensuojelusta löytyy mm. Hyvän metsänhoidon suositusten vesiensuojelun työoppaasta ja MetsätaloudM den vesiensuojelun kouluttajan aineistosta.

2 Valuma-alueen raja 2 Lietekuopat 1 Perattu oja 7 Pintavalutus 5 Pohjapadon rakennus 6 Kosteikko ja settipato 3 Laskeutusallas 3 Laskeutusallas 4 Pohjapato 8 Kosteikko

3 1 Perattu oja Yleensä kunnostusojitus on vanhojen ojien perkaamistaa ja mahdollisten täydennysojien kaivua. Soiden uudisojitusta ei enää tehdä. Ojitus on normaalisti toteutettuu siten, että ä kuivatus eli sarkaojien väli on keskimäärin 40 metriä. Vanhat ojat voidaan jättää avaamatta, mikäli saran keskiosan puusto on merkittävästi ojanvarsipuustoa pienempää ja harvempaa, tai saran leveys on yli 60 metriä. Tällöin uudet ojat kaivetaan vanhojen sarkojen keskivaiheille. Kuivatusojien syvyys riippuu lähinnä turvekerroksen paksuudesta ja maastonn kaltevuudesta. Pohjaveden pinnan tulisi kasvukauden aikana olla cm:n syvyydellä maanpinnasta. Tämä saavutetaan kun kuivatusojat kaivetaan keskimäärin cm syvyyteen. Tarpeettoman syvään kaivetut ojat vaikeuttavat kuviolla liikkumistaa ja heikentävät vesiensuojelumenetelmien käyttömahdollisuuksia. Vanhoja ojia perattaessa ojiin jätetään muutamien metrien mittaisia perkauskatkoja. Ojan pohjan kasvillisuuss hidastaa veden virtausnopeutta ja suodattaa kiintoainesta. Tarvittaessa kaivu voidaan myös jaksottaa useammalle vuodelle ja tehdä kuivana aikana. Laskuojien perkaustarve tutkitaan erikseen, eikä toimivia laskuojiaa perata. Turvekerroksen paksuus, m Kaivusyvyys s yleensä, m < 0,30 0,60-0,90 0,30-0,80 0,70-1,00 > 0,80 0,80-1,10 (Metsätalouden vesiensuojelu, Vesistökuorm mituksen vähentäminen ja seuranta hankkeen loppuraportti 2004)

4 2 Lietekuopat Lietekuopat ovat ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita. Ne ovat tilavuudeltaann enimmillään 2 kuutiometrin kokoisia syvennyksiä, joihin pidättyy ojien kaivuaikana liikkuvaa,, karkeaa kiintoainesta. Lietekuoppia ei yleensä tyhjennetä niidenn täytyttyä.

5 3 Laskeutusallas Laskeutusaltaat ovat yleisimpiä kunnostusoj jitushankkeilla käytettyjä vesiensuojeluratkaisuja. Altaat toimivat tehokkaasti karkean kiintoaineksen puhdistamisessa. Laskeutusaltaissa veden virtausnopeus hidastuu niin, että veden mukana kulkeutuvat hiukkaset painuvat altaan pohjalle. Altaat mitoitetaan niihin kulkeutuvan vesimäärän mukaan. Altaan toimintaa t voidaan entisestään tehostaa yhdistämällää se mahdollisuuksien mukaan johonkin toiseen vesiensuojeluratkaisuun esim. pintavalutuskenttään. Altaan toimivuutta voidaan tehostaa myös m jättämällä osa altaasta laskevastaa ojasta perkaamatta, tai jättämällää se matalammaksi kuin altaaseen laskeva oja. Laskeutusaltaat poistavat heikosti ravinteita ja hienoa kiintoainesta a. Laskeutusaltaat toteutetaan siten että ne onn mahdollista tyhjentää tarvittaessa. Altaan kaivumassat läjitetään ja maisemoidaan sen verran kauas altaasta, etteivät ne kulkeudu vesien mukana takaisin. Reunat luiskataan altaan kaivusyvyys ja maalajin ominaisuudet huomioiden siten etteivät ne sorru altaaseen. Luiskan muotoilu tehdään niin, että altaaseen joutunut eläin pääsee sieltä pois.

6 4 Pohjapato Pohjapadoilla hidastetaan veden virtausnopeutta. Pohjapadot vähentävät ojien syöpymistä ja pidättävät pohjakulkeumana liikkuvaa karkeaa kiintoainesta. Kunnostusojituksen yhteydessä pohjapatoja käytetään sellaisissaa kohteissa joista entuudestaan onn todettu suuri syöpymisriski. Pohjapato voidaan yksinkertaisimmillaan rakentaa vierittämällä ojanpohjalle kiviä. Pohjapatoja voidaan rakentaa yksittäin tai useamman padon sarjoissa. Pohjapatoja tehdään myös esim.. kosteikkojaa perustettaessa, ohjaamaan tehokkaammin vedenkulkua kosteikkoalueelle.

7 5 Padonrakennus A-F Pohjapatoja voidaan rakentaa myös jo aikaisemmin ojitetuille alueille. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeilla pohjapatoja rakennetaan osanaa laajempaaa vesiensuojelukokonaisuutta. A Padon rakennus aloitetaan luiskaamalla uoma kaivinkonetyönä.. Oja tukitaan kaivumassalla padon rakentamisen ajaksi.

8 B, C Ojanpohjalle padon keskivaiheille asetetaan lankusta tehty tukiseinämä.. Seinämä mitoitetaan siten että se on tarpeeksi syvällä kivennäismaassa ja seinämän reunat ulottuvat riittävän pitkälle uoman reunojen yli syöpymisen ehkäisemis eksi. Seinämää voidaan muotoillaa moottorisahalla.

9 D, E Suodatinkangas levitetään ojanpohjalle e lankkuseinämän ja ojaluiskien yli. Suodatinkankaan päälle asetellaan kivilouhetta kaivinkoneella. Louhetta tulee olla riittävän pitkällä matkallaa alajuoksulle päin, ettei patorakennelma pääse syöpymään. Pohjapadossa käytettävän kiviaineksen tulee myös olla riittävän suurikokoista, ettei tulvavesi vie sitä mukanaan.

10 F Kun pohjapato on valmis oja avataan.

11 6 Kosteikko ja settipato Lähes kaikki kunnostusojitushankkeilla käytettävät vesiensuojeluratkaisut ja rakenteet vaikuttavat jossain määrin veden virtausnopeuteen ja voimakkuuteen. Varsinaisiksi virtaamanhallintarakenteiksi luetaan kuitenkin ainoastaan sellaisett rakenteet, joilla on huomattavaa vaikutusta veden virtausnopeuteen ja voimakkuuteen. Tällä hetkellä käytössää olevia virtaamanhallintarakenteita ovat erilaiset padot. Kuvassa on settipato. Padot pienentävät tulvahuippuja ja ojastoissa virtaavan veden virtausnopeutta. Niidenn avulla voidaan säätää myös esim. Laskeutusaltaiden tai kosteikoiden vedenkorkeutta. Padotuss ehkäisee ojaeroosiotaa ja vähentää kiintoaineskuormitusta..

12 7 Pintavalutus Pintavalutus on yksi alun perin urvetuotannon vesiensuojeluun kehitetyistä menetelmistä, joita käytetään myös metsätaloudessa. Menetelmä tarkoittaa että toimenpidealueen esim. kunnostusojitusalueen, tai maanmuokkausalan vesi johdetaan käsittelemättömän alueen läpi vesistöön. Alueen pintakasvillisuus ja maanpintakerros toimivat suodattajana vedessä olevalle kiintoainekselle ja ravinteille. Pintavalutus onn vesiensuojelumenetelmistä tehokkain, sillä se poistaa tehokkaasti sekä kiintoainesta että ravinteita. Pintavalutuskentäksi soveltuu tasainen ojitettu tai ojittamaton suo tai kivennäismaanalue, jolle vesi voi levittäytyä ja virtaus hidastua. Ojitetulle alueelle kenttä perustetaan vanhoja ojia tukkimalla. Yleensä vesi johdetaan pintavalutuskentällee laskeutusaltaan kautta, kammann muotoon kaivettuja jako-ojia myöten. Mikäli kenttä on pinnanmuodoiltaan vaihteleva tai voimakkaasti viettävä, tulee oiko- ja pintavirtausten ehkäisemiseksi veden määrää ja suuntausta muokataa ojitusjärjestelyillä. Tehokkaan puhdistustuloksen aikaansaamiseksi on varottava rikkomasta pintavalutuskentän maanpintaa ja vaurioittamasta pintakasvillisuutta. Pintavalutuskentän koko tulee mitoittaa valuma-alueen mukaisesti. Suositeltava koko on vähintään 1 % yläpuolisen valuma-alueen koosta, jokaa tulisi kaivuteknisesti rajata r alle 50 hehtaarin kokoiseksi. Pintavalutuskentän suunnittelu vaatii lähes aina maaston vaaituksia kentän toimivuuden ja hyötyalan arvioimiseksi. Pintavalutuskentän yläpuolisen ojitusalueen vedenpinta ei saa nousta haittaamaan puuston kasvua. Pintavalutuskenttänä ei saa käyttää metsälain 10 mukaista erityisen tärkeäää elinympäristöä.

13 8 Kosteikko Kosteikkoja rakennetaan metsätalouden vesiensuojelurakenteiksi joko patoamalla tai kaivamalla. Niiden avulla pyritään vähentämään metsätaloustoimenpiteiden tuottamia kiintoaine- ja ravinnekuormituksia. Myös happamien sulfaattimaiden aiheuttamiaa happo- ja a metallikuormituksia voidaan vähentää kosteikoiden avulla. Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja niistä on hyötyä monille riistalajeille. Etelä-Pohjanmaalla kosteikkoja on rakennettu mm. Suomen metsäkeskuksen toteuttamilla luonnonhoitohankkeilla. Kosteikko tulisi ensisijaisesti perustaa kohteeseen joka on luontaisesti kostea, kuten tulvaherkät alueet, vanhat lammet yms. Paikan tulisi mieluiten olla sellainen että kosteikko voidaan tehdä t patoamallaa ja pengertämällä, ilman suuria maarakennustöitä jotkaa voivat aiheuttaa ravinne- ja kiintoaineshuuhtouman lisääntymistä. Kosteikon perustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Suunnitteluvaiheessaa selvitetään mahdolliset ympäristön aiheuttamat rajoitteet, hankitaan tarvittavat viranomaisluvat ja maanomistajien tai vesialueen/osakaskunnan luvat. Kosteikon perustamisessa kannattaa tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, esim. maatalouden ja metsästysjärjestöjen. Alla olevista linkeistä löytyy tarkempia tietojaa kosteikoiden vaikutuksista ja kosteikkosuunnittelusta. Kosteikko. fi sivustolta löytyy tietoa mm. riistakosteikkoihin liittyen.

14 Kosteikot metsätaloudessa selvitys: Käytännön kosteikkosuunnittelu: Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen kotisivut:

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä

Lisätiedot

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato...

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma

Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma Piia Tuokko Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 3 2005 Hämeenlinnan kaupunki Tuokko,

Lisätiedot

SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1

SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1 OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 1. TAUSTAA Soiden ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa ojitettu suo mahdollisim mman lähelle luonnontilaa. Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymässä periaatepäätöksessä

Lisätiedot

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi VYYHTI raportti: Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi Risto Paakkonen, 2014 Sisällys 1 Johdanto, 2 Kohdealue ja työkuvaus, 3 Havainnot ja esimerkkikohteet 4 Muuta

Lisätiedot

Immalanjärven vedenlaatu, maisema, alueen virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Osa I

Immalanjärven vedenlaatu, maisema, alueen virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Osa I 1 Immalanjärven vedenlaatu, maisema, alueen virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Osa I Immalanjärvi Imatran kaupungin juomavesi- ja virkistyslähde Saimaan ja Vuoksen tuntumassa 1. Salpausselän kupeessa

Lisätiedot

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista, ja samanaikaisesti rikkaimmista, ekosysteemeistä maailmassa. Arvioiden mukaan Euroopassa vielä viime vuosisadan alussa olleista

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

Säätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET

Säätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET Säätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET 2009 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Lisätiedot

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma PIRKANMAAN ELY-KESKUS Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25791 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 1 (30) Sisällysluettelo 1 Hankkeen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Teksti: Kannen kuvat: Jenna

Lisätiedot

jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille

jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille T urvetuotantoalueiden jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille Maanomistaja päättää suonpohjien käytöstä Tärkeät sopimukset ja dokumentit Jälkikäytön suunnittelu Metsänkasvatus Viljely Kosteikot Muut

Lisätiedot

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

SUUNNITELMA. Juha Rouvinen

SUUNNITELMA. Juha Rouvinen LIEKSANJOEN ALUEEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA SUUNNITELMA 2007 Suu Etukannen kuvat on otettu Naarajoen Käpykoskesta. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 6 2. Valuma-alueet ja jokien

Lisätiedot

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen Heli Jutila & Outi Kesäniemi Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 4 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen kuva:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 KOSKIEN HAJA ASUTUSALUEIDEN TALOUSJÄTEVESIÄ...3 1.1

Lisätiedot

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä Helmikuu 2014 Projekti 1510007770 HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA HÄPESUON KAATOPAIKAN KUNNOSTUS

Lisätiedot

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys 82120257 7.11.2008 Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys Viite

Lisätiedot

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo

Lisätiedot

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma Kalavesi Konsultit Oy 1 Sisällysluettelo: 1. Tausta 3 2. Hoitosuunnitelman tarve ja tavoitteet 3 3. Alueen kuvaus 4 3.1 Kosteikkoalue 4 3.2

Lisätiedot

SALAOJITUKSEN TAVOITEOHJELMA 2020

SALAOJITUKSEN TAVOITEOHJELMA 2020 SALAOJITUKSEN TAVOITEOHJELMA 2020 SALAOJITUKSEN TAVOITEOHJELMA 2020 Julkaisija Salaojakeskus ry Simonkatu 12 A 11 00100 Helsinki puh. (09) 694 2100 fax (09) 694 2677 www.salaojakeskus.fi HELSINKI 2002

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito

Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito YMPÄRISTÖOPAS 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito Auri Sarvilinna Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito Auri Sarvilinna ja Ilkka

Lisätiedot

Takapelto, Kulmakorpi

Takapelto, Kulmakorpi Ramboll Finland Oy Espoon kaupunki Takapelto, Kulmakorpi Maankaatopaikan yleissuunnitelma [LUONNOS] Ramboll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi Sivu 1 1. HANKKEEN

Lisätiedot

Soiden ennallistamisen tarpeet, halukkuus sekä tavoitteet ja niiden toteutuminen Lounais-Suomessa

Soiden ennallistamisen tarpeet, halukkuus sekä tavoitteet ja niiden toteutuminen Lounais-Suomessa Soiden ennallistamisen tarpeet, halukkuus sekä tavoitteet ja niiden toteutuminen Lounais-Suomessa Suomen metsäkeskus 2015 Timo Silver, Sanna Kittamaa ja Markku Saarinen Luonnonhoitohankeraportti 2015 {

Lisätiedot