LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2. TAUSTATIEDOT 4 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA 5 Harrastukset 6 4. NUORISOTYÖN PALVELUT 8 Nuorisotalo 8 Nuorisotyö yleensä 9 5. PERUSKOULU 12 Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä 12 Muut tärkeät asiat peruskoulussa 13 6. JATKOKOULUTUS 14 7. OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET 16 8. OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN 17 9. YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA 18 LIITE 1. 21 LIITE 2. 25 2

1. JOHDANTO Lemin lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi on osa Nupit Kaakkoon! hankkeen tietopohjan rakentamista. Hankkeen tavoitteena on kunta- ja maakunta rajat ylittävä nuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö. Tähän työhön tarvitaan päivitettyä tietoa lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tilasta. Verkostoarvioinnin on suunnitellut sekä toteuttanut Dialoog- tutkimuspalvelut ja tämä raportti on tuosta aineistosta muokattu tiivistetty versio. Lemin nuorisokyselyn lopullisesta raportista vastaa Nupit Kaakkoon! hankkeen projektisihteeri Tanja Hakoluoto. Alkuperäinen raportti tarkempine yksityiskohtaisine tietoineen löytyy Lemin nuorisotoimesta sekä projektisihteeriltä. Nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän arviointi jakaantuu kahteen osaan: 15 19 -vuotiaille nuorille suunnattuun nuorisokyselyyn sekä kuntien lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle ja päättäjille suunnattuun henkilöstökyselyyn. Tässä raportissa esitetään nuorisokyselyn tulokset Lemin osalta. Verkostoarviointiin osallistui marraskuussa 2008 kaikkiaan 12 kuntaa ja kaupunkia ja helmikuussa 2009 5 kuntaa. Nuorisokyselyn osalta vastauksia saatiin Lemin ohella Iisalmesta, Imatralta, Keuruulta, Kirkkonummelta, Lappeenrannasta, Lapinlahdelta, Lemiltä, Leppävirralta, Luumäeltä, Pieksämäeltä, Sipoosta, Sotkamosta, Ruokolahdelta ja Varkaudesta. Nuorisokyselyn teemat tulevat henkilöstökyselyn tapaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (myöhemmin LaNuKe-ohjelma). Kysymykset suunniteltiin koskemaan palveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä elinoloihin ja palveluihin sekä palveluiden tärkeyden (tarpeen) arviointia. Kyselyn kautta pyrittiin pääsemään käsiksi siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä nyt ja jatkossa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin nuorten käsityksiä YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta omalla kohdallaan. Kyselyn organisointi tapahtui paikallisten kuntien yhteyshenkilöiden ja peruskoulujen yhteyshenkilöiden toimesta. Peruskoulun 9-luokkalaiset vastasivat pääosin koulussa ja 16 19 - vuotiaiden nuorten kanssa kunnat saivat toimia parhaaksi katsomallaan tavalla (linkki nettisivulle salasanalla suojattuna, kyselyn välitys esimerkiksi nuorisotaloilla jne.). Lemillä kyselyyn osallistui 26 nuorta. Kaikki vastaajat opiskelivat peruskoulun 9 luokalla. Lemin kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Lemin tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailua on tämän vuoksi tehty sanallisesti. Lisäksi tuloksia on mahdollista lukea rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. Sukupuolen ja iän mukaisia erotteluja on lisäksi liitteessä 1 ja nuorten mielipiteitä liitteessä 2. Tyytyväisyyskuilujen hakeminen Kyselylomakkeessa käytettiin paljon kaksivaiheista kysymyspatteria, jossa nuoria pyydettiin ensin ilmoittamaan kysytyn asian tärkeys ja sitten tyytyväisyys kysyttyyn asiaan. Tämä valinta tehtiin, koska pelkän tyytyväisyyden kysyminen ei kerro mitään siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Lisäksi tyytyväisyyden arviointi on usein vaikeaa yhdentekevissä asioissa. Kyselyn tulokset osoittavatkin, että tyytyväisyys on sidoksissa tärkeyteen. Jos kysytty asia ei ole tärkeä, myös tyytyväisyydestä annetaan suhteellisen alhainen arvosana. Toisaalta johtopäätöksenä on se, että pelkän tyytyväisyyden ohella on tärkeää kartoittaa nuorten tärkeinä pitämiä asioita. Tärkeyden ja vähemmän tärkeiden asioiden esiin nostamisella on oma itseisarvonsa, eli kysymys ei ole pelkästään apukeinosta, jolla nostetaan esiin tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden kohtia. 3

2. TAUSTATIEDOT Taulukossa 1 esitetään vastaajien ikä ja sukupuolijakauma. Kaikki Lemin 26 vastaajaa olivat siis peruskoulun 9-luokkalaisia. Taulukko 1. Vastanneet sukupuolen ja iän mukaan Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Tyttö 14 53,85% 2. Poika 12 46,15% Yhteensä 26 100% Ikäsi? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 15 21 80,77% 2. 16 5 19,23% 3. 17 0 0,00% 4. 18 0 0,00% 5. 19 0 0,00% Yhteensä 26 100% Kuva 1. Arvosanojen keskiarvot sukupuolen mukaan eroteltuna Opintomenestyksen tarkastelussa käytetään viimeisimmän todistuksen matematiikan, äidinkielen ja liikunnan numeroa. Kaikkien kuntien 9-luokkalaisten keskiarvo matematiikan numeron osalta oli 7,76 (tytöillä 7,86 ja pojilla 7,64), äidinkielen keskiarvo oli 7,82 (tytöillä 8,23 ja pojilla 7,82), liikunnan keskiarvo oli 8,26 (tytöillä 8,35 ja pojilla 8,14). 4

3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakuntansa vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Sininen pylväs kuvaa asian tärkeyttä ja punainen pylväs tyytyväisyyttä. Tärkeyden ja tyytyväisyyden katsomisen ohella on olennaista vertailla pylväiden pituuksia; jos punainen pylväs on selvästi pienempi kuin sininen, niin kyse on ns. tyytyväisyyskuilusta. Kuva 2. Nuorten arviot vapaa-ajasta Lemillä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Tässä vertailussa kaikki asiat koetaan lähes yhtä tärkeiksi. Suurin tyytyväisyyskuilu näkyy liikkumisen helppoudessa ja palvelujen edullisuudessa ja tyytyväisimpiä ollaan turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Valtakunnallista tuntumaa saadaan vertailemalla lemiläisten vastauksia koko aineistoon. Lemin nuorten arvioissa ei ole suuria eroja muuhun aineistoon nähden. Asioiden tärkeys on hieman keskimäärää vähäisempi ja myös tyytyväisyys on vähäisempää. Ainoastaan turvalliseen ympäristöön ovat lemiläiset muita tyytyväisempiä ja liikkumiseen keskimäärää tyytymättömämpiä.. Toisessa vapaa-aikaan liittyvässä kysymyspatterissa käsiteltiin LaNuKe-ohjelman teemoja ja nuorisotyön tavoitteisiin liittyviä asioita. LaNuKe-ohjelmasta mukana oli nuorten sosiaalista myötätuntoa kartoittava asennekysymys ( voin auttaa ja tukea muita nuoria ), nuorisotyön tavoitteista tähän osioon laitettiin tiedotukseen, ohjaukseen ja sosiaaliseen innostamiseen liittyviä teemoja. Kuvassa 3 esitetään tulokset tästä osiosta. 5

Kuva 3. Nuorten arviot vapaa-ajasta Lemillä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Lemin nuorille tiedonsaanti tärkeistä asioista sekä rohkaisu ja kannustaminen ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Vähiten tärkeää on muiden nuorten auttaminen ja tukeminen. Suurin tyytyväisyyskuilu syntyy tiedonsaantiin. Kovin merkittäviä eroja suhteessa muihin paikkakuntiin ei ole. Koko aineistossa asiat arvotetaan yhtä tärkeiksi, mutta niihin ollaan hieman tyytyväisempiä kuin Lemillä. Muusta aineistosta poiketen Lemillä syntyy tyytyväisyyskuilu myös toisten nuorten auttamisen ja tukemisen kohdalla. Harrastukset Lemin 9-luokkalaisista harrastus on 64 prosentilla (valtakunnallisesti 69 %). Harrastusten osalta haluttiin selvittää myös tyytyväisyyttä harrastusmahdollisuuksiin. Koska harrastusten kiinnostavuus oletettavasti vaihtelee hyvin paljon, niin tyytyväisyyden arviointi haluttiin kohdistaa vain niille, joille kyseiset harrastukset ovat tärkeitä. Eli ensin pyydettiin valitsemaan itselle tärkeät harrastusmahdollisuudet. Kuva 4. Tärkeiksi valitut harrastukset (prosenttiosuudet) 6

Seuraavaksi kysyttiin sitten tyytyväisyyttä valittuihin harrastusmahdollisuuksiin (kuva 5). Puuttuvat tiedot tarkoittavat, ettei näihin kohtiin tullut vastauksia. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat selvästi tärkeimpiä harrastuksista, seuraavana tulee kirjasto ja muut melko tasavahvoina näiden perässä. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat erityisesti pojille tärkeitä. Tytöille kirjaston ja liikunnan ohella tärkeitä ovat myös taiteen eri lajit. Tyytyväisimpiä nuoret ovat kirjastopalveluihin. Tytöt arvostavat myös musiikkiharrastusmahdollisuuksia ja pojat puolestaan liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Lemiläiset ovat paikoin melko selvästikin keskimääräistä tyytymättömämpiä harrastusmahdollisuuksiinsa. Kuva 5. Arviot harrastusmahdollisuuksista sukupuolen mukaan eroteltuna (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Vapaa-ajasta kysyttiin myös avokysymyksellä. Samassa kysymyksessä pyydettiin mielipidettä myös nuorisotyön kehittämisestä. Alla on kaikki nuorten vastaukset, joissa esitettiin toiveita tai ehdotuksia. YHTEENVETO OMIN SANOIN. Millä tavalla kotipaikkakuntasi nuorisotyötä ja/tai yleensä vapaa-aikaa tulisi kehittää? 7

Mikä lisäisi Sinun viihtyvyyttä? Täytyy olla erilaisia kerhoja, tapahtumia, jotta voisi kehittää itseä ja ilmaista itseä. Kaikki journalismiin, mediaan yleensäkin, kulttuuriin, musiikkiin elokuviin ja tällaisiin liityvät tapahtumat. Plus joku hyvä paikka, jossa voi tavata nuorisoa. enemmin urheilu mahdollisuuksia Aina sanotaan että rahaa ei riitä minkään rakentamiseen täällä Lemillä, enkä tarvitse täällä mitään, mielummin käyn Lappeenrannassa. Aion asua enään 3 vuotta täällä, niin pääsen täältä sitten pois. Ei tänne minusta tarvitse mitään, mutta ajatellen nuorempia, tänne voisi hankkia eri harrastusmahdollisuuksia, kerhoja jne. erilaisia harrastusmahdollisuuksia enemmän, enemmän lajeja yms. Treenikämppä olisi kiva bändeille. 4. NUORISOTYÖN PALVELUT Nuorisotalo Kyselylomakkeessa selvitettiin myös nuorten käyttämiä nuorisotyön palveluja ja niiden tunnettuutta. Tuloksia tarkasteltiin (myös syksyllä 2008) vain peruskoulun 9-luokkalaisten osalta, koska monella paikkakunnalla muut kuin 9-luokkalaiset rekrytoitiin kyselyyn nuorisotoimen kautta; on jokseenkin epäluotettavaa tehdä yleistyksiä nuorisotyön tunnettuudesta näiden ryhmien kohdalla. Nuorille esiteltiin lomakkeessa nuorisotyön toimintaa ja pyydettiin kertomaan palveluiden käytöstä. Kuva 6. Nuorisotalon tuttuus sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet) Lemillä vastaajista 35 prosenttia on käynyt nuorisotalolla viimeisen kuukauden aikana. Muihin kuntiin verrattuna lemiläiset käyvät nuorisotalolla hieman muita aktiivisemmin, keskimääräisesti luku on vajaa kolmasosa. Valtakunnallisesti katsoen peruskoulun 9-luokkalaiset pojat ovat tyttöjä aktiivisempia nuorisotalolla kävijöitä; pojista 38 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia mainitsee käyneensä kuukauden sisällä. Sama ilmiö on havaittavissa myös Lemillä, mutta jakautuneena vielä voimakkaammin sukupuolten kesken. Nuorisotalolla käyviltä nuorilta (viimeisen 6 kk aikana käyneet) kysyttiin myös sitä, mitkä asiat ovat tärkeitä nuorisotalolla ja mihin ollaan tyytyväisiä tai tyytymättömiä (kuva 7). Kuva 7. Arviot nuorisotaloista Lemillä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 8

Tärkeintä Lemin nuorille on muiden nuorten tapaaminen, mielekäs tekeminen ja modernit ja siistit tilat, tyytyväiskuilut liittyvät muiden nuorten tapaamiseen ja tekemisen puutteeseen. Tyytyväisimpiä ollaan nuorisotalon ilmapiiriin sekä muiden nuorten tapaamiseen. Nuorisotyöntekijän kanssa jutteluun ollaan myös tyytyväisiä, vaikkei sitä pidetä erityisen tärkeänä. Lemillä ollaan muiden kuntien keskimäärästä poiketen nuorisotalon hyvään ja turvalliseen ilmapiiriin hyvinkin tyytyväisiä. Koko aineistossa myös tässä asiassa syntyi pieni tyytyväisyyskuilu, kun taas Lemillä ei. Nuorisotyö yleensä Nuorisotalon ohella kysyttiin tärkeyttä ja tyytyväisyyttä muihin nuorisotyön palveluihin liittyen. Tämä kysymys kohdistettiin niille, jotka olivat käyneet nuorisotalolla ja/tai käyttäneet muita nuorisotyön palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana. Kuvissa 8 ja 9 esitetään tulokset näistä kysymyksistä. Kuva 8. Arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen) 9

Lemiläisille nuorille tärkeimpiä nuorisotyön palveluista ovat liikunta- ja muut toimintatapahtumat sekä discot ja musiikkitapahtumat. Useissa nuorisotyön palveluissa nuorten arviot tyytyväisyyden ja tärkeyden suhteen kohtaavat. Tyytyväisyyskuilut syntyvät nuorisokahvilan, liikunta- ja toimintatapahtumien sekä discojen ja musiikkitapahtumien kohdalla. Vertailuaineistossa tärkeimmiksi palveluiksi arvioidaan liikunta- ja muut toimintatapahtumat, discot ja musiikkitapahtumat sekä nuorisokahvila. Verkkonuorisotyö ja nuorisotyön katupartiointi ovat nuorten arvioissa vähiten tärkeitä. Suurimmat tyytyväisyyskuilut liittyvät nuorisokahvilatoimintaan. Kuva 9. Nuorten arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 10

Kuva 10. Nuorisotyön palveluiden tuttuus (prosenttiosuudet) Käytän nykyään/usein Käyttänyt 6 kk sisällä 6-12 kk sitten Yli vuosi sitten En koskaan (olen kuullut) En ole edes kuullut retket ja matkat 3,90,0 11,5 50,0 30,8 3,9 leiritoiminta 0,0 7,7 7,7 30,8 50,0 3,9 katupartiointi 0,03,9 0,0 46,2 50,0 discot ja tapahtumat 0,03,9 0,0 42,3 50,0 3,9 verkkonuorisotyö 0,0 7,7 3,9 50,0 38,5 nuorisokahvila 3,9 7,7 3,9 7,7 50,0 26,9 11

5. PERUSKOULU Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä Kyselylomakkeen eräänä keskeisenä teemana oli peruskoulun 9-luokkalaisten tekemä oman koulunsa arviointi. Ensimmäisessä kysymyspatterissa arvioitiin koulua oppimisen ja ohjauksen saannin näkökulmasta (kuva 11). Seuraavassa kysymyspatterissa selvitettiin koulun tilaa sosiaalisena yhteisönä. Kysymysosioon laitettiin yhteisöllisyyteen, tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyviä asioita (kuva 12). Kuva 11. Nuorten arviot peruskoulusta ohjauksen näkökulmasta (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Valtakunnallisesti tärkeimmäksi arvioidaan ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa, tähän asiaan liittyy myös suurin tyytyväiskuilu. Myös uusien asioiden oppiminen on suhteellisen tärkeää. Vähiten tärkeäksi arvioidaan ohjauksen saaminen vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Lemillä tärkeimmiksi arvioidaan uusien asioiden oppiminen ja sitten ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Lemin tulokset ovat muiden kuntien keskimääräisten tuloksien kaltaiset. Kuva 12. Nuorten arviot peruskoulusta sosiaalisena yhteisönä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 12

Porukkaan kuuluminen, tasa-arvoinen kohtelu ja turvallisuus, ovat tässä vertailussa lemiläisille kaikkein tärkeimpiä asioita. Tasa-arvoisen kohtelun sekä kiusaamisen kohdalla on merkittävät tyytyväisyyskuilut. Tulosten perusteella Lemillä tilanne on samansuuntainen kuin kyselypaikkakunnilla keskimäärin, mutta porukkaan kuulumiseen sekä koulun turvallisuuteen ollaan keskimäärää tyytyväisempiä. Muut tärkeät asiat peruskoulussa Seuraavaksi lomakkeessa pyydettiin arvioimaan eräiden LaNuKe-ohjelmassa esiintyneiden tavoitteiden tärkeyttä. Oppilaat saivat valita itselleen vähintään melko tärkeät asiat. Kuvassa 13 on vastausten jakaumat. Selvästi tärkeimpinä asioina nuoret pitävät koulun yhteydessä olevia harrastusmahdollisuuksia ja luovuuden tukemista. Tytöt pitävät poikia tärkeämpinä lähes kaikkia asioita, mutta pojat arvostavat tietoa/taitoa median käytössä. Vertailuaineistossa tyttöjen ja poikien erot ovat muutoin samansuuntaiset kuin Lemillä, mutta että medianhallinnan ja harrastusmahdollisuuksien kohdalla sukupuolten väliset erot vertailuaineistosta katoavat. Kuva 13. Tärkeät asiat koulussa (prosenttiosuudet) Kuvassa 14 esitetään oppilaiden tyytyväisyys kouluun näiden valittujen asioiden kohdalla. Tässä tyytyväisyys kysyttiin siis vain niiltä, jotka olivat valinneet asiat tärkeiksi. Tyytyväisimpiä Lemin nuoret ovat harrastusmahdollisuuksiin sekä tietoon median järkevästä käytöstä. Erityisesti pojat ovat tyytyväisiä harrastusmahdollisuuksiin koulun yhteydessä sekä tieto/taitoon rahankäytön suhteen. Tytöt puolestaan ilmaisevat tyytyväisyytensä luovuuden tukemisesta. Vertailuaineiston oppilaat ovat tyytyväisimpiä medianhallinnan valmiuksien saamiseen ja siihen, miten koulu tukee luovuutta. Tyttöjen tyytymättömyys korostuu harrastusmahdollisuuksien ja järkevästä rahankäytöstä saadun opin yhteydessä. 13

Kuva 14. Nuorten tyytyväisyys peruskouluun (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 6. JATKOKOULUTUS Lomakkeessa kartoitettiin myös peruskoulun 9-luokkalaisten jatkokoulutusaikeita, koulutusvalintojen perusteita ja tyytyväisyyttä saatuihin ohjauspalveluihin. Kuvissa 15 ja 16 esitetään yhteishakuaikeet ja valinnan helppous. Kuva 15. Yhteishakuaikeet sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Kaikkien kuntien vertailussa pojat olivat kyselyhetkellä varmimmin suuntaamassa ammatilliseen koulutukseen kun taas tytöt aikovat hakeutua lukioon. Lemillä varsinkin tytöt erottuvat suhteellisen lukiomyönteisinä. Huomion arvoista on, että 9 prosenttia lemiläisistä pojista (vertailuaineiston pojat 1,2 %) ei aio hakea mihinkään koulutukseen. Helpoksi valinnan kokevien osuus on Lemillä huomattavasti pienempi kuin keskimäärin, sillä muiden kuntien nuorista erittäin helpoksi valinnan koki 23 prosenttia ja melko helpoksi peräti 64 14

prosenttia. Kuva 16. Valinnan helppous sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyen kysyttiin myös erilaisen tiedon ja ohjauksen tärkeyttä sekä tyytyväisyyttä jo saatuun ohjaukseen. Kuvassa 17 nähdään tyytyväisyyskuilut tietoon ja ohjaukseen liittyen. Lemiläiset nuoret kokevat kaikki kysytyt asiat keskimääräistä vähemmän tärkeiksi, mutta ovat niihin keskimääräistä tyytyväisempiä. Merkittävän suuria tyytyväisyyskuiluja ei näin ollen Lemillä synny ja tietoon jatko-opintovaihtoehdoista ollaan erittäin tyytyväisiä. Vertailuaineistossa tyytyväisyyskuilut ovat nähtävissä kaikissa asioissa. Kuva 17. Ohjaus- ja tietotarpeet (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 15

7. OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Eräänä kyselyn teemana oli nuorten osallisuuteen liittyvien asioiden kartoittaminen. Taustatietoina kysyttiin järjestötoiminnasta ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Lemin vastaajista vain 4 prosenttia (vertailuaineisto 57 %) sanoi paikkakunnalla olevan nuorten vaikuttajaryhmän, eikä kukaan kuulunut siihen itse (vrt. 2 %). 27 prosenttia (vrt. 6 %) ilmoitti, ettei vaikuttajaryhmää ole ja epätietoisten osuus oli 69 prosenttia (vrt. 38 %). Järjestöön, yhdistykseen tai seuraan kuului 50 prosenttia (vrt. 41 %) Lemin nuorista. Osallisuuteen liittyviä asioita kartoitettiin myös tyytyväisyys-tärkeys asetelmalla. Kysymyspatteriin laitettiin nuorten kuulemiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä asioita (kuva 18). Kuva 18. Osallisuuden arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Osallisuusteemoista tärkein on mahdollisuus vaikuttaa mielipiteillään. Tähän liittyy myös suurin tyytyväisyyskuilu. Merkittävä tyytyväisyyskuilu syntyy myös kuulluksi tulemiseen. Tyytyväisimpiä oltiin sekä vaaleissa äänestämisen mahdollisuuteen että omalla toiminnalla vaikuttamiseen. Tulokset osoittavat, että Lemillä äänestämistä lukuunottamatta asiat koetaan hieman tärkeämmiksi kuin muualla, mutta toteutumiseen ollaan hivenen tyytymättömämpiä. 16

8. OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN Kyselyn lopussa tehtiin summaavaa yhteenvetoa YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen arvioinnilla. Nuoret saivat arvioida oikeuksien toteutumista omalta osaltaan, kouluarvosanoin 4-10. Kuvassa 19 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 19. Oikeuksien toteutuminen sukupuolen mukaan eroteltuna (keskiarvot, 4-10). Oikeuksien toteutuminen on kuvassa esitetty siten, että ylhäällä on heikoiten toteutuva asia (oikeus ilmaista mielipiteensä) ja alhaalla parhaiten toteutuva (oikeus olla yhdessä vanhempien kanssa). Parhaimmat arvosanat saivat oikeuksien toteutumisessa vanhempien kanssa yhdessäolo sekä opetus ja koulutus. Tytöt arvostivat edellä mainittujen lisäksi erityisesti turvallista ympäristöä, kun taas pojilla parhaat arvosanat saivat terveys ja mielekäs vapaa-aika. Tyytymättömimpiä ollaan oikeuteen ilmaista mielipiteensä sekä yhdenvertaiseen ja tasaarvoiseen kohteluun, viimeisenä mainittuun erityisesti pojat ovat tyytymättömiä. Tytöt antoivat huonoimman arvosanan sekä mielipiteen ilmaisulle että mielekkäälle vapaa-ajalle. Koko aineistossa keskiarvojen perusteella oikeudet toteutuvat hyvin, heikoimmaksi arvioidutkin asiat saavat arvosanan 8,5. Lisäksi asioiden väliset erot ovat erittäin pieniä. Lemillä nuoret olivat arvioissaan lähellä keskitasoa. Sekä Lemillä että muissa kunnissa tytöt arvioivat oikeuksien toteutuvan paremmin kuin pojat. 17

9. YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA Kyselyssä selvitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakunnastaan vapaa-ajan, nuorisotyön ja peruskoulun osalta. Nuorisotyön ja peruskoulun kohdalla asioita tarkasteltiin eri osa-alueiden mukaan eroteltuna. Kuvassa 20 summataan vielä nuorisotalon ja nuorisotyön tärkeys ja tyytyväisyys (tämä kysyttiin vain niiltä, jotka olivat käyttäneet näitä palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana). Kuva 20. Nuorisotalon ja nuorisotyön arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Nuorisotyön osalta tärkeys ja tyytyväisyys kohtaavat ja nuorisotyönkin kohdalla kohtaavat melkein: tytöt ovat nuorisotalon toimintaan hieman tyytymättömiä. On myös huomattava, että nuorisotyön tärkeydessä ei sukupuolten välillä eroja ole. Nämä tulokset eivät olennaisesti eroa keskimääräisistä tuloksista, tosin vertailuaineistossa myös nuorisotaloon oltiin tyytyväisempiä. Peruskoulun osalta kysyttiin myös kokonaisarviota, jossa pyydettiin kertomaan peruskoulussa pärjäämisen tärkeys ja toisaalta tyytyväisyys omaan kouluun. Kuvassa 21 on yhteenveto tästä kysymyksestä sukupuolen mukaan eroteltuna. Kuva 21. Peruskoulun arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 18

Lemillä peruskoulu(tus) arvioidaan hivenen vähemmän tärkeäksi kuin muualla ja siihen ollaan hieman muita tyytymättömämpiä. Pojat pitävät koulua tyttöjä tärkeämpänä ja ovat siihen myös tyytyväisempiä. Lemin tytöt ovat muita tyttöjä kriittisempiä sekä tärkeyden että tyytyväisyyden suhteen, mutta Lemin pojat ovat hieman muita tyytyväisempiä. Kuvassa 22 summataan vielä nuorten tyytyväisyys omiin ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Kuva 22. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan (keskiarvot, kouluarvosanat 4-10). Kyselyyn vastanneiden Lemin nuorten tyytyväisyys elämään kotipaikkakunnalla (keskiarvo kouluarvosanoilla 4 10) on samansuuntainen kuin muissakin kunnissa. Tytöt ovat poikia tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa ja pojat puolestaan tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä kotipaikkakunnalla. Lemiläisten antamien arvosanojen keskiarvot ovat kuitenkin hieman keskimääräistä alhaisemmat. Koko aineistossa nuorten (peruskoulun 9-luokkalaisten ) tyytyväisyys ihmissuhteisiinsa oli 8,21. Tytöt olivat hieman tyytyväisempiä (8,35) ihmissuhteisiinsa kuin pojat (8,06) Nuorten yleinen ja kokonaisvaltainen tyytyväisyys elämäänsä kotipaikkakunnalla antaa samansuuntaista viestiä kuin kysely laajemminkin. Keskimäärin ottaen menee suhteellisen hyvin, tyytyväisyys elämään saa kouluarvosanan 7,95. Kokonaisarviossaan pojat ovat hieman tyytyväisempiä (8,07) kuin tytöt (7,84). 19

Kyselyn lopussa selvitettiin nuorten halua asua nykyisellä kotipaikkakunnallaan viiden vuoden päästä. Lisäksi kysyttiin arviota paikkakunnalle jäämisen todennäköisyydestä. Kuvat 23 ja 24. Kuva 23. Halu asua samalla paikkakunnalla viiden vuoden päästä (prosenttiosuudet) Tällä hetkellä kielteisesti suhtautuvien lemiläisten nuorten osuus on myönteisesti suhtautuvien osuutta huomattavasti suurempi (72 % vs. 16%). Vertailuaineistossa osuudet ovat suunnilleen samat (40 %). Tytöissä on vähemmän myönteisesti suhtautuvia (Lemi 14 %; muut kunnat 28 %) kuin pojissa (Lemi 18 %; muut kunnat 52 %), tämä johtunee tyttöjen suuremmasta koulutushalukkuudesta. Asumisen todennäköisyyttä kysyttiin myös. Vain kuudesosa lemiläisistä nuorista (Lemi 16 %; muut kunnat 31 %) piti todennäköisenä asumista nykyisellä paikkakunnalla viiden vuoden päästä. Tyttöjen suuremmat lähtöaikeet näkyvät tässäkin; kukaan tytöistä ei pitänyt todennäköisenä kotipaikkakunnalle jäämistä (muut kunnat 20 %), mutta pojista 36 prosenttia (muut kunnat 42 %) arveli jäävänsä kotipaikkakunnalle. Kuva 24. Todennäköisyys asumiseen (prosenttiosuudet) 20

LIITE 1. Vapaa-aika, nuorisotyön palvelut ja osallisuus Tärkeyden ja tyytyväisyyden keskiarvot (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpoika KAIKKI N=14 N=12 N=26 VAPAA-AIKA(1) 3,26 3,35 3,30 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ja tilat ovat lähellä TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ovat halpoja/ilmaisia TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), paikka, jossa tavata kavereita TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ja tilat ovat lähellä TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ovat halpoja/ilmaisia TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), paikka, jossa tavata kavereita TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö 4,00 2,80 3,50 3,71 3,55 3,64 3,79 3,17 3,50 3,50 3,92 3,69 3,71 3,64 3,68 1,93 2,38 2,09 2,79 3,25 2,95 2,71 2,89 2,78 2,77 3,44 3,05 3,64 4,22 3,87 VAPAA-AIKA(2) 3,27 3,00 3,17 TÄRKEYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 4,00 3,22 3,70 TÄRKEYS, saan ohjausta ja neuvoja 3,57 2,91 3,28 TÄRKEYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 3,64 3,38 3,55 TÄRKEYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 3,50 2,44 3,09 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 3,00 3,13 3,05 TYYTYVÄISYYS, saan ohjausta ja neuvoja 2,92 3,00 2,95 TYYTYVÄISYYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 2,86 3,43 3,05 TYYTYVÄISYYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 2,64 2,57 2,62 21

NUORISOTALO 3,42 3,56 3,51 TÄRKEYS, mielekäs tekeminen 4,00 3,56 3,69 TÄRKEYS, modernit/siistit tilat ja välineet 4,25 3,33 3,62 TÄRKEYS, muiden nuorten tapaaminen 4,33 4,00 4,08 TÄRKEYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 3,25 2,56 2,77 TÄRKEYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,25 3,75 3,58 TYYTYVÄISYYS, mielekäs tekeminen 2,75 3,83 3,40 TYYTYVÄISYYS, modernit/siistit tilat ja välineet 3,00 3,67 3,40 TYYTYVÄISYYS, muiden nuorten tapaaminen 3,33 4,00 3,78 TYYTYVÄISYYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 2,75 3,00 2,89 TYYTYVÄISYYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,50 4,17 3,90 NUORISOTYÖ(1) 2,74 2,73 2,73 TÄRKEYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 2,60 2,43 2,50 TÄRKEYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,00 2,86 2,92 TÄRKEYS, nuorten vaikuttajaryhmät 2,60 2,50 2,54 TÄRKEYS, nuorisotyön leiritoiminta 2,80 2,50 2,62 TÄRKEYS, nuorisotyön retket ja matkat 2,60 3,13 2,92 TÄRKEYS, nuorisokahvila 3,40 2,56 2,86 TYYTYVÄISYYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 2,75 2,40 2,56 TYYTYVÄISYYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,00 3,00 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorten vaikuttajaryhmät 2,50 3,00 2,75 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön leiritoiminta 2,75 3,00 2,88 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön retket ja matkat 2,75 3,25 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorisokahvila 2,00 2,50 2,25 NUORISOTYÖ(2) 2,73 2,47 2,59 TÄRKEYS, discot ja musiikkitapahtumat 3,20 2,86 3,00 TÄRKEYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 2,00 1,83 1,91 TÄRKEYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 2,80 3,33 3,09 TÄRKEYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 2,60 2,33 2,45 TÄRKEYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 3,00 2,00 2,45 TYYTYVÄISYYS, discot ja musiikkitapahtumat 2,50 2,80 2,67 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 3,75 2,00 2,78 TYYTYVÄISYYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 2,25 3,00 2,63 TYYTYVÄISYYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 2,75 2,25 2,50 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 2,50 2,25 2,38 22

OSALLISUUS 3,13 3,05 3,10 TÄRKEYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 3,27 3,50 3,35 TÄRKEYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 3,36 3,14 3,28 TÄRKEYS, tulen kuulluksi 3,82 3,00 3,50 TÄRKEYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 4,00 3,33 3,76 TÄRKEYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,91 3,14 3,61 TÄRKEYS, voin äänestää vaaleissa 2,27 2,43 2,33 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 2,73 2,86 2,78 TYYTYVÄISYYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 2,82 3,17 2,94 TYYTYVÄISYYS, tulen kuulluksi 2,58 3,00 2,72 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 2,92 2,86 2,89 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,00 3,17 3,06 TYYTYVÄISYYS, voin äänestää vaaleissa 2,90 3,17 3,00 Yhteenveto 3,14 3,07 3,11 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 23

Peruskouluun liittyvät asiat PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpoika KAIKKI N=14 N=12 N=26 PERUSKOULU 3,42 3,43 3,43 TÄRKEYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,79 3,22 3,57 TÄRKEYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 3,00 2,67 2,86 TÄRKEYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 4,07 3,80 3,96 TÄRKEYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,38 3,33 3,36 TÄRKEYS, opin uusia asioita 4,14 3,89 4,04 TYYTYVÄISYYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,15 3,43 3,25 TYYTYVÄISYYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 2,77 3,29 2,95 TYYTYVÄISYYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 3,46 3,57 3,50 TYYTYVÄISYYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,08 3,57 3,26 TYYTYVÄISYYS, opin uusia asioita 3,23 3,50 3,33 PERUSKOULU 3,68 3,35 3,56 TÄRKEYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 4,07 3,70 3,92 TÄRKEYS, ketään ei kiusata koulussa 4,14 3,22 3,78 TÄRKEYS, koulussa on turvallinen olo 3,93 3,89 3,91 TÄRKEYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 4,07 4,00 4,05 TÄRKEYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 3,93 2,67 3,43 TYYTYVÄISYYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 3,23 2,67 3,00 TYYTYVÄISYYS, ketään ei kiusata koulussa 3,00 2,57 2,85 TYYTYVÄISYYS, koulussa on turvallinen olo 3,77 3,57 3,70 TYYTYVÄISYYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 3,75 4,29 3,95 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 2,77 3,00 2,85 TIEDONTARVE 3,69 3,45 3,60 TÄRKEYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,93 3,33 3,70 TÄRKEYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 4,07 3,00 3,68 TÄRKEYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,93 3,11 3,61 TÄRKEYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,79 3,56 3,70 TYYTYVÄISYYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,50 3,57 3,53 TYYTYVÄISYYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 3,58 3,88 3,70 TYYTYVÄISYYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,09 3,57 3,28 TYYTYVÄISYYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,42 3,71 3,53 Mikä on - tai on ollut - näiden tekijöiden vaikutus Sinun koulutusvalinnoissa? 3,00 3,31 3,13 VAIKUTUS, koulussa saatu ohjaus 2,73 3,25 2,95 VAIKUTUS, keskustelut vanhempien kanssa 3,00 3,22 3,10 VAIKUTUS, sattuma 2,09 2,43 2,22 VAIKUTUS, omat pitkäaikaiset tavoitteet/kiinnostus 4,18 4,25 4,21 Yhteenveto 3,53 3,40 3,48 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 24

LIITE 2. NUORTEN OMAT MIELIPITEET Nyt voit halutessasi kertoa omin sanoin miksi kaikki nuorisotyön palvelut ja mahdollisuudet ovat jääneet Sinulle vieraiksi - miksi et ole osallistunut niihin? Koska en kuulu näitä nuorisopalveluja käyttävien kaveripiiriin. Kotona voin puhua ongelmistani ja koulussa opolle ja kuraattorille. Muutenkin koulu ja muu vie aikaa ettei kerkeä aina itse miettimään, että mikä on itselle tärkeää. Ei ole koskaan ollut suurta tarvetta osallistua nuorisotoimintaan, ehkä pienempänä joku leiri olisi ollut kiva, mutta nyt on jo niin vanha että on muuta mielessä. ei kiinnosta koska en vietä vapaa-aikaani, esim viikonloppujani, lemillä vaan jossain ihan muualla. koulun jälkeen minulla on 2 krt/vkk karateharkat(savitaipaleella), ja käyn lappeenrannassa aika usein joten en vietä aikaani yksinkertaisesti lemillä... Voit halutessasi omin sanoin kertoa miten koulua tulisi Sinun mielestäsi kehittää kaikkien viihtyvyyden ja oppimisen turvaamiseksi? Enemmän yhteisiä tapahtumia, jossa luodaan hyvää luokka-/kouluhenkeä. Sellaisia tapahtumia, joissa voi tutustua niihinkin ihmisiin, keitä ei vielä tunne, ja joiden kanssa ei ole muuten tekemisissä. enemmin välitunneille tekemistä lisää orvokkeja p**ke** Erilaisia tempauksia, ei pelkästään tukioppilailta. Ne nostaa koulun yhteishenkeä! 25