Mistä eläketurva rakentuu maailmalla Toimeentulovertailua EU-maissa Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @JiiPelkonen
Väestön vanheneminen Euroopassa on harmaa tsunami, joka pyyhkäisee julkisten talouksien ja eri eläkemallien ylitse
Eurooppa vanhenee ja paine eläkejärjestelmiä kohtaan kasvaa (Vanhushuoltosuhteet (65+/15-64) 3 Lähde: Ageing report EU 2015
Mitä eläketurvalla tarkoitetaan ja miten eri malleja voidaan vertailla?
Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on? Pilari I Sosiaaliturva Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk. pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista. Lakisääteinen sosiaaliturva Pakollinen Kollektiivinen riskienjako Rahoitettu veroilla tai maksuilla Suomen työeläke. Koordinaatioasetus 883/2004 Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Perustuu työmarkkinasopimukseen Pakollinen tai vapaaehtoinen Yksityisesti hallinnoitu Pilari III Lisäeläkkeet Yksityinen eläkesäästäminen Vapaaehtoinen 5
Entä perinteiseen pilarimalliin sopimattomat? UK, valtiollinen NEST default rahasto, DK, ATP/NOW Pension I-pilari Skandinavia, Itä- Eurooppa, pakolliset eläketilit IIpilari III-pilari Entä jos toimijat vakuutusyhtiöitä? EIOPA, komissio ehdotus: PEPP, pan-eurooppalainen eläketuote? 6
Eläkeläisten tulonmuodostus eri lähteistä OECD-maissa 7 Lähde: OECD Pensions at glance 2015
Eläkkeet voidaan hoitaa eri tavoilla Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä Osittain rahastoivalla järjestelmällä Eläke-etuus voi määräytyä Etuusperusteisesti (DB) Maksuperusteisesti (DC) Erilaisia välimuotoja esim. CDC tai NDC 8
Eläkerahastojen jakautuminen DB/DC/HYBRID OECD-maissa (huom. OECD-määritelmä) 9 Lähde: OECD Pension Markets in Focus 2016
Eläkeuudistusten trendit EU-maissa Tuunataan olemassa olevaa Varhaiseläkereittien vähentäminen ja eläkeiän nosto Siirtymäaikojen jälkeen 67-v alkaa olla uusi normaali. Tanskassa mennään ehkä pisimmälle 72-vuotta (2050). Suomen tk-eläke verrokkimaissa harvinaisuus. Matalien korkojen aika, ESG-tekijät sijoittamisen säännöt/riskienhallinta Lisätään automatiikkaa Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen. Eläkkeen tason/indeksien sitominen rahoituksen kestävyyteen Isot muutokset/järjestelmämuutokset Etuusperusteinen eläke maksuperusteinen eläke välimuodot. Eläkerahastot DB DC/DA esim. NL. Järjestelmissä DB NDC esim. Ruotsi. Annuiteetti könttänostot esim. UK Lakisääteisten, yksilöllisten eläketilien sosialisointi esim. HU ja PL Eläkerahastojen konsolidaatio esim. NL ja EL 10
David Cameron: You should be able to spend it as you choose. We trust people and that is what this change is all about
CASE Pohjoismaat: erilaisia valintoja. Ruotsi teki irtioton 90-luvun lopussa ja teki ison järjestelmämuutoksen: yksilöllinen eläketili, NDC Ruotsissa useampi eläkepilari käytössä. Lakisääteisen eläkkeiden osuus laskee tulevaisuudessa. Alin eläkeikä alempi kuin muissa. Pakollisessa lisäeläkkeessä ongelmia Tanska käyttää paljon kansantalouden resursseja eläkkeisiin. Tanskassa useampi eläkepilari käytössä. ATP-hallinnoijan rooli erikoinen. Vielä yksi uusi palikka : pakollinen yksilöllinen eläketili? Norjassa useampi eläkepilari käytössä. Lisäeläkkeistä säädetty lailla. Kaikissa rahastointia sekä lakisääteisissä eläkkeissä että lisäeläkkeissä. Norjan eläkerahasto (GPFG) mailman suurimpia. Ikääntyneiden työllisyysasteet FIN parempia. 12
CASE Välimeren maat: sopeutusta (lisää vielä edessä) Aiemmin hyvinkin anteliaita eläkejärjestelmiä: korvausaste, eläkeikä. Nyt sopeutuksen alla kaikissa maissa. Välimeren maat (ES, FRA, IT, EL) maat ovat edelleen eläkesuuntautuneita sosiaalipolitiikassa. Italiassa merkittävä järjestelmäuudistus 90-l: maksuperusteinen NDC. Käytännössä PAYG. Ranskassa on useita eri eläkejärjestelmiä ja pakollinen lisäeläkeosa. Vaatimaton rahastointi. Rahat loppumassa. Lisäeläke luokitellaan I- pilarin sosiaaliturvaeläkkeeksi. Espanjassa uudistuksia 2010-luvulla. Vaatimaton rahastointi (SSF). Rahat loppumassa. Kreikan eläkejärjestelmä laajaa julkisuutta saaneiden sopeutustoimenpiteiden kohteena edelleen. Uudistuksia 2010-luvulla. Erikoisuuksia karsittu. Merkittävä budjettirahoituksen osuus. 13
CASE Kaakkois-Aasian maat: perheellä edelleen merkitystä. Kaakkois-Aasian maissa perheellä edelleen suuri rooli vanhuuden turvan tuottamisessa. Entä yhteiskuntien rakennemuutokset? Eläkejärjestelmät kehittymättömiä Pohjoismaisesta näkökulmasta. Japanin lakisääteinen turva matala. Useampia pilareita käytössä, mutta ei kovin kattavia. Eläkeoikeuksien kertyminen/säilyminen vaatinut pitkiä työuria (sama työnantaja). Etelä-Koreassa heikoin eläketaso OECD-maista. Lakisääteinen turva erittäin matala. Useampia pilareita käytössä, mutta ei kovin kattavia. Käytännössä itsepärjäämisen kulttuureita eläkkeiden kannalta. Työssä jatketaan hyvin pitkään esim. Koreassa yli 70v 14
Mercer Global Pension Index 2016: FIN malli maailman neljänneksi paras 15 Lähde: Mercer 2016
Eläkkeiden riittävyys Euroopassa on tulevaisuudessa vielä suurempi haaste kuin rahoituksen kestävyys
Julkiset eläkemenot Euroopassa 2013-2060: suhteellisen tasapainossa? Lähde: Adequacy report EU 2015 17
Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa finanssikriisin jälkeen suhteellisen hyvin verrattuna muihin väestöryhmiin
Suomessa pienituloisten eläkeläisten kipupisteet: yksinasuvat, naiset, yli-75- vuotiaat ja tk-eläkeläiset
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi keskitasoa tuloissa ja hyvin vähän aitoa puutetta 20 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015
OECD-maat tuloköyhyys iän mukaan (50% mediaanitulosta) 21 Lähde: OECD: Pensions at glance 2015
Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v) EU-28: Suomi keskitasoa 22 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015
Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä on edelleen leveä 23 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015
Ennuste eläkkeiden korvausasteista eri eläkemuodot huomioon ottaen 2013 vs. 2053 24 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015
Useissa EU-maissa nyt nuoret joutuvat jatkamaan huomattavasti nykyistä pidempään työssä, mikä sekään ei välttämättä riitä nykyisen tasoisiin eläkkeisiin
EU:n eläkepolitiikan linjoja eläke-etuuksien riittävyydestä Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) analyysi ja lääke lisäeläkkeiden edistäminen. Miten todellisuudessa? Entä esiin nostetut haavoittuvat ryhmät (sosiaalinen pilari 2016): Naiset. Sukupuolten välinen eläkekuilu. Itsensä työllistäjät. Uusi työ. Komission yleinen lisäeläkkeiden edistämisen politiikka toimii todennäköisesti huonosti riskiryhmien kohdalla. Elinajanodotteen ja eläkeiän sitominen yhteen (aina tuttu suositus). Todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vaikutukset myös riittävyyteen. Toisaalta laaja kattavuus, maksupohja ja eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta hyviä tavoitteita. 26
Globaali eläke-ekosysteemi on hämmästyttävän monimuotoinen Eläkkeillä on aina vahva yhteys työmarkkinoihin ja ylipäänsä kansalliseen kasvualustaan/kulttuuriin. Erilaisia eläkemalleja ja pilarimuodostelmia on loputon määrä. Multipilarimalli? Ei patenttiratkaisua? Eläkkeiden rahoituksen kestävyyden sekä etuuksien riittävyyden tulisi toteutua yhdessä vaikeaa. Maksuperusteiset mallit (lakisääteiset, eläkerahastot) yleistyvät, mikä tarkoittaa myös riskien siirtämistä. Lakisääteisten eläkejärjestelmien koordinaatio EU-tasolla (asetukset) pitää huolta jäsenvaltioiden välillä liikkuvien ihmisten eläketurvasta. Entä muut? Eläkedesign, hallintotapa ja sijoituspolitiikka ovat kaikki muutoksessa maailmalla ja parhaita käytäntöjä etsitään. 27
KIITOS! Janne Pelkonen janne.pelkonen@tela.fi