Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Ekosysteemimalli Määrittely 0.91 Päiväys 26.4.2017

Tiivistelmä 26.4.2017 2 (13) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimääritykset ja palvelut voidaan koota ekosysteemimalliin: Kuva 1 Ekosysteemimalli Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ekosysteemimalli jakautuu kolmeen tasoon: Mahdollistajat ovat toimiala- ja täten myös ekosysteemiriippumattomia yleispalveluja ja yleisiä kohde- ja viitearkkitehtuureja, joita voidaan hyödyntää muissa ekosysteemitasoissa. Valtiovarainministeriö vastaa mahdollistaja-arkkitehtuurien ja niiden palvelujen ohjauksesta tietohallintolain (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta) mukaisesti. JUHTAn alainen JHKAtyöryhmä on osa tätä ohjausta. Alustapalvelut ovat toimialakohtaisia tai tietyn intressialueen alustoja, joiden päälle voidaan rakentaa ko. toimialan loppukäyttäjäpalveluja asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöiden tarpeisiin. Alustapalvelut hyödyntävät toimialariippumattomia mahdollistajapalveluja ja mahdollistajaarkkitehtuureja. Tietohallintolain mukaisesti alustapalveluista vastaavat kyseisestä toimialasta vastaavat ministeriöt. Ministeriöiden tehtävänä on tunnistaa alustapalvelut ja pitää kirjaa kunkin alustapalvelun tiedoista ja dokumentaatiosta. Loppukäyttäjäpalvelut muodostavat monimuotoisimman ekosysteemirakenteen julkisen hallinnon arkkitehtuurin ekosysteemirakenteessa. Loppukäyttäjäpalveluja voivat lainsäädännön puitteissa toteuttaa sekä julkinen hallinto, yksityiset toimijat että kolmas sektori. Mallissa on pyritty antamaan tilaa hyvinkin dynaamisille ja monimuotoisille loppukäyttäjäpalveluille. Loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemit voivat valua eri ministeriöiden alustapalvelujen yli ja tietyt palvelut voivat kuulua useisiin loppukäyttäjäekosysteemeihin. Loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemille nimetään koordinaattori.

26.4.2017 3 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Lähtötilanteen kohdealuejako... 4 3 Ekosysteemimallin periaatteet... 6 3.1 Ekosysteemiperiaatteet... 6 3.2 Julkisen hallinnon ekosysteemirakenne... 7 3.3 Ekosysteemien palvelut... 8 3.4 Mahdollistajat, yhteiset kansalliset alustat... 9 3.5 Alustapalvelut... 9 3.6 Loppukäyttäjäpalvelut... 11 3.7 Ekosysteemin kuvaaminen... 11

1 Johdanto 26.4.2017 4 (13) Tässä dokumentissa määritellään julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ekosysteemimalli, joka on osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvausta. Kuva 2 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen osa-alueet Ekosysteemimalli on kuvaus siitä, miten arkkitehtuurityö jaetaan hallittaviin osakokonaisuuksiin. Kussakin ekosysteemissä kehitetään ko. ekosysteemin arkkitehtuuri yhdessä, ohjatusti. Ekosysteemimallissa määritetään ekosysteemien määritykset, ekosysteemirakenne sekä kaikille ekosysteemeille yhteinen kansallinen mahdollistajakerros. Ekosysteemimallissa kuvataan myös, miten ekosysteemien ohjaus toteutetaan ja miten dokumentoidaan, mitä ekosysteemejä on. Ministeriöillä on toimivaltaa velvoittaa organisaatioita hyödyntämään toimialansa alustapalveluja (esim. Sote-ekosysteemissä terveydenhuollon toimijat voidaan velvoittaa kytkeytymään Kanta-palveluihin). Julkisen hallinnon organisaatioissa tulee selvittää, mihin ekosysteemeihin sen toiminta kuuluu ja ottaa osaa ekosysteemin arkkitehtuurin kehittämiseen ja erityisesti hyödyntämiseen. Alustapalvelujen vastuutahojen tulee myös edistää elinvoimaisten loppukäyttäjäpalvelujen ja ekosysteemien toimintaa. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ekosysteeminmalli on tarkoitettu julkisen hallinnon yhteisten palvelujen arkkitehtuurin kehittämiseen ja jäsentämiseen asiakaslähtöisesti. 2 Lähtötilanteen kohdealuejako Lähtötilanteessa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri oli jaettu kohdealueisiin, jotka oli käytännössä vastuutettu ministeriöihin. Kullakin kohdealueella on oma yhteinen arkkitehtuuriohjauksensa.

26.4.2017 5 (13) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueet (viitataan myös termeillä KA-kohdealueet tai kohdealueet) ovat kehittäneet ja hallinnoineet alueen yhteisen toiminnan tarpeisiin perustuvaa yhteistä kohdealuearkkitehtuuria. Kohdealuearkkitehtuurityössä on suunniteltu julkisen hallinnon toimintaan liittyviä yhteisiä toiminnan tavoitteita (viitearkkitehtuureja ja muita tavoitetilan kuvauksia) sekä ylläpidetty keskeisiä toimintaympäristön nykytilan kuvauksia. JHKA 1.0:ssa kohdealuejako on ollut seuraava: Kuva 3 Poistuva kohdealuejako Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueen tehtävä on ollut kehittää, suunnitella, ohjata ja hallita sille määritellyn kokonaisuuden arkkitehtuurityötä. Kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityö noudattaa julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin linjauksia sekä hyödyntää julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin muita elementtejä sekä yhteisiä arkkitehtuurin suunnittelu- ja toteutusmenetelmiä. Kohdealuejaon haasteet Kohdealuejakoa on pidetty monin osin jäykkänä ja siilomaisena. Kaikki luontevat asiakaskokonaisuudet eivät mahdu kohdealueiden sisään ja malli on pitkälti ministeriöiden vastuujakopohjainen ei niinkään asiakas- tai toimintalähtöinen. Vaikka aikaisemmassa kohdealuejaossa oli jo kuvattu, että kohdealueiden on tehtävä yhteistyötä myös keskenään, tätä ei ole saatu täysin toimimaan. Jo aikaisemmin oli havaittu, ettei kohdealuejakoa ole mahdollista tehdä sillä tavalla, että julkisen hallinnon palveluita useamman organisaation yhteistyönä tuottavat prosessit eivät milloinkaan ylittäisi kohdealueiden rajoja. Tämän hallintaan ei kuitenkaan pystytty tunnistamaan toimivaa ratkaisua.

26.4.2017 6 (13) Kohdealuemalli perustuu hierarkkiseen, ylhäältä alas johdettuun toiminnan tarkentumiseen. Julkinen hallinto on kuitenkin niin laaja, että tämän jäsennyksen laatiminen on vaikeaa. Lisäksi malli ei vastaa todellisuutta: hierarkian sijaan toimijat muodostavat pikemminkin verkostoja. Monet kohdealueet kohtaavat viimeistään kunnassa, jonka pitäisi integroida alimmalla tasolla kaikki yhteen. Jäykkä kohdealuemalli ei ole tukenut spontaanien ja innovatiivisten yhteistoimintaan perustuvien kehittäjä- ja palveluyhteisöjen muodostumista. JHKA 2.0:ssa kohdealuemalli on korvattu ekosysteemimallilla. 3 Ekosysteemimallin periaatteet Uusi julkisen hallinnon arkkitehtuuritoiminnan ja -linjausten jäsennys perustuu aikaisempaan dynaamisempaan ja joustavampaan sekä erityisesti avoimempaan ekosysteemimalliin 1. Vuorovaikuttavat ekosysteemit ovat yksi merkittävimmistä megatrendeistä palvelujen ja teknologian kehityksessä. Ekosysteemimalli on aikaisempaa kohdealuemallia dynaamisempi ja vastaa paremmin muuttuviin tarpeisiin. Ekosysteemeillä on enemmän autonomiaa oman toimintansa ja palvelujensa organisoimiseen. Ekosysteemeillä on myös helpompi toteuttaa ministeriöiden toimialarajat ylittävien kokonaisuuksien palveluja ja yhteistyömalleja. 3.1 Ekosysteemiperiaatteet Ekosysteemillä tarkoitetaan joustavaa kokonaisuutta, jossa yhteisöt, ihmiset, palvelut ja teknologiat kytkeytyvät luontevan asiakastarpeen kautta yhteen hyödyntäen kaikkia ekosysteemiin kuuluvia toimijoita. Toiminnan ja liiketoiminnan ekosysteemit usein kiihdyttävät innovaatioita ja parantavat palveluita asiakaskeskeisesti. Viime vuosina erityisesti liiketoiminnan ekosysteemeihin perustuvat yritykset ovat menestyneet. Näitä ovat mm. Apple, Amazon, Google, Uber ja Alibaba. Niille on yhteistä se, että joko varastot, jakelualusta tai kiinnostuksen kohteet. Tutkimuslaitos Gartnerin mukaan liiketoiminnan ekosysteemit voidaan jakaa viiteen tyyppiin: Alustaekosysteemit Innovaatioekosysteemit Kiinnostusekosysteemit Kyvykkyysekosysteemit ja Teknologiset ekosysteemit Alustaekosysteemi tarjoaa valmiin kehitysalustan, jonka avulla eri toimijat voivat kehittää, ottaa käyttöön ja jakaa omia palvelujaan. Tällaisia alustoja ovat esim.: Apple (Apple Store), Google (Google Play), Uber (alusta yhdistää kuljetusyrittäjät ja asiakkaat). 1 James F. Moore, Harward Business Review, 1993, "Predators and Prey: A New Ecology of Competition."

26.4.2017 7 (13) Alusta yhdistää palveluntarjoajat ja asiakkaat ja huolehtii heidän vuorovaikutuksestaan. Ekosysteemin organisaatioarvo perustuu siihen, että asiakas usein pysyy yhden ekosysteemin sisällä pidempään kuin yhden palvelutuottajan. Alustaekosysteemit ovat usein keskusjohtoisia alustalla on yksi hallinnoijataho. Innovaatioekosysteemissä eri toimijat pyrkivät ratkomaan yhteistä kompleksista ongelmaa tai hyödyntämään haastavaa mahdollisuutta. Innovaatioekosysteemeissä keskeisenä toimintona on avoin innovaatio, jossa uusia ideoita haetaan ja otetaan käsiteltäväksi hyvin avoimesti sekä muilta organisaatioilta että asiakkailta itseltään. Avoin innovaatio usein kiihdyttää uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Innovaatioekosysteemit ovat usein hyvin joustavia. Mallissa hyödynnetään joukkoistamista ja kollaboratiivista innovaatiota. Joskus innovaatioekosysteemi voidaan kytkeä tietyn organisaation intresseihin (esim. Lego etsii uusia rakennussarjoja avoimella innovaatiolla, ks. ideas.lego.com). Kiinnostus- tai intressiekosysteemeissä ihmiset kokoontuvat tietyn heitä kiinnostavan aiheen pariin (esim. elokuvat, diabetes, lasten kasvatus) yhteen. Kiinnostusekosysteemit ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti sosiaalisen median kautta. Ihmiset perustavat digitaalisten sosiaalisen median sovelluksiin helposti itseään kiinnostavan aiheen pohjalle yhteisön. Kiinnostusekosysteemien tarkoitus ei ole yleensä keksiä uusia palveluja ja tuotteita vaan lisätä tietoa ja vaihtaa ajatuksia yhden tietyn aiheen piirissä. Kyvykkyysekosysteemien (erityistapauksena kaupallinen ekosysteemi) tarkoituksena on usein tehdä liiketoimintaa tai muuten toimittaa useita eri kyvykkyyksiä edellyttävä palvelu yhdessä. Kyvykkyysekosysteemit perustuvat yleensä toimijoiden välisiin sopimuksiin. Usein kaupallisissa kyvykkyysekosysteemeissä eri toimijoilla on itsenäiset roolinsa esim. tavarantoimittaja, kauppapaikka, logistiikkapalvelun tuottaja tai matkailussa lentoyhtiö, autovuokraamo ja hotelli. Kyvykkyysekosysteemissä eri toimijat voivat keskittyä omiin erityiskyvykyykksiinsä ja nämä kyvykkyydet yhdistämällä saadaan yksittäistä toimijaa parempi ja laajempi toimituskyky ja pystytään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Myös julkisessa hallinnossa voidaan hyödyntää kyvykkyysekosysteemejä. Esim. tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palveluissa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä kyvykkyysekosysteemi tämäkin. Teknologiset ekosysteemit perustuvat johonkin tietyn teknologian varaan tehtyihin ratkaisuihin ja palveluihin. Nyt nouseva teknologinen ekosysteemi perustuu robotiikkaan ja asioiden internetiin (IoT). Erilaiset toimijat pyrkivät IoT:n avulla löytämään ja kehittämään kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluja. Ekosysteemiajattelu edellyttää arkkitehtuurilta entistä avoimempaa ja yhteisöllisempää lähestymistapaa. 3.2 Julkisen hallinnon ekosysteemirakenne Julkisen hallinnon kohdealuejako on tarkoitus muuttaa ekosysteemimallipohjaiseksi seuraavasti:

26.4.2017 8 (13) Kuva 4 Uusi arkkitehtuurin ekosysteemimalli Huom. Yllä olevassa kuvassa ei ole täsmällisesti listattu mitä palveluja tai arkkitehtuureja milläkin ekosysteemitasolla on vaan siinä esimerkein tuodaan esiin eri tasojen tyypillisiä palveluja. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ekosysteemimalli jakautuu kolmeen tasoon: 1. Mahdollistajat, yhteiset kansalliset alustat 2. Alustapalvelut 3. Loppukäyttäjäpalvelut Kaikilla ekosysteemeillä on joku omistaja, ohjaaja tai koordinaattori riippuen siitä, minkä tyyppisestä ekosysteemistä on kysymys. 3.3 Ekosysteemien palvelut Ekosysteemit voivat tuottaa monipuolisesti erilaisia palveluja. Ekosysteemien ytimessä ovat Mahdollistajien ja Alustojen kohdalla erityisesti digitaaliset palvelut ja tietovarannot, joita loppukäyttäjäpalvelut voivat käyttää ja hyödyntää. Suuri osa Loppukäyttäjäpalveluista on myös digitaalisia tai niitä tuetaan digitaalisilla palveluilla. Ekosysteemien palvelut voivat kuitenkin olla digitaalisten palvelujen lisäksi myös fyysisiä palveluja. Mahdollistaja- ja Alusta-tasojen ekosysteemeissä digitaalisia palveluja voidaan tukea tukipalveluilla, koulutuspalveluilla, auditointipalveluilla tai asiantuntijoiden neuvontapalveluilla jne. Loppukäyttäjäpalveluihin voidaan hyvin monipuolisesti toteuttaa fyysisiä palveluja, jotka hyödyntävät alustojen ja mahdollistajien palveluja (esim. asiakaspalvelu, fyysiset toimipisteet, logistiikkapalvelut). Palvelut määräytyvät käyttötarkoituksen ja tavoiteltavan asiakaskokemuksen mukaisesti.

3.4 Mahdollistajat, yhteiset kansalliset alustat 3.5 Alustapalvelut 26.4.2017 9 (13) Mahdollistajien, yhteisten kansallisten alustojen varaan rakennettava ekosysteemi on pitkälti ns. alustaekosysteemi. Valtionhallinnon rahoituksella toteutettavat yleiset mahdollistajat toimivat peruskivenä julkisen hallinnon palvelujen toteuttamiselle. Mahdollistajia ovat sekä niihin liittyvät viite- ja kohdearkkitehtuurit että näiden mukaisesti toteutetut palvelut. Valtiovarainministeriö ja JHKA-toiminto vastaa mahdollistaja-arkkitehtuurien ja niiden palvelujen yleisestä ohjauksesta tietohallintolain (634/2011) mukaisesti. Mahdollistajat ovat toimiala- ja täten myös ekosysteemiriippumattomia yleispalveluja ja yleisiä kohde- ja viitearkkitehtuureja, joita voidaan hyödyntää muissa ekosysteemitasoissa. Näiden palvelujen käytännön toteutus- ja ylläpitovastuu kohdennetaan kuitenkin usein muille virastoille. Esim. VRK vastaa kansallisen palveluväylän ja kansallisen palveluarkkitehtuurin palveluista. Keskeiset mahdollistajat toteutuvat osana kansallista palveluarkkitehtuuria ja perustietovarantoja, mutta näitä mahdollistajapalveluja voi tulla myös lisää. JHKA arkkitehtuurivastaava vastaa mahdollistaja-ekosysteemin johtamisesta osana JHKA-työtä. Mahdollistajia on kuvattu dokumentissa JHKA 2.0 Nykytila, linjaukset ja viitearkkitehtuurit. Mahdollistajien arkkitehtuurikehityksessä tulee ottaa huomioon mm.: Alustan strategian kehittäminen Alustan käyttö- ja hyödyntämisoikeuksien määrittely Alustan palvelujen määrittäminen ja kehittäminen Alustan kehittämistä tukevan avoimen innovaatioprosessin määrittely ja käyttöönotto Alustan arkkitehtuurin kehittämispolun määrittäminen Alustapalvelut ovat pääosin alustaekosysteemejä mutta myös osittain innovaatioekosysteemejä, jotka ovat koottu jotakin tiettyä asiakastarvetta varten.

26.4.2017 10 (13) Kuva 5 Esimerkki alustan ja loppukäyttäjäpalvelujen muodostamasta ekosysteemistä Alustapalvelut ovat toimialakohtaisia alustoja, joiden päälle voidaan rakentaa ko. toimialan loppukäyttäjäpalveluja asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöiden tarpeisiin. Alustapalvelut hyödyntävät toimialariippumattomia mahdollistajapalveluja ja mahdollistaja-arkkitehtuureja. Tässä mallissa varsinaiset alustat on erotettu loppukäyttäjäpalveluista myös silloin, kun loppukäyttäjäpalvelusta vastaa sama viranomainen kuin alustasta (vrt. Kanta-kokonaisuus vs. OmaKantapalvelu). Alustan kehittämisessä tulee ottaa huomioon koko sitä koskevan ekosysteemin ja ko. ekosysteemin toimijan tarpeet lainsäädännön puitteissa. Tietohallintolain mukaisesti alustapalveluista vastaavat kyseisestä toimialasta vastaavat ministeriöt. Ministeriöiden tehtävänä on tunnistaa alustapalvelut ja pitää kirjaa kunkin alustapalvelun tiedoista ja dokumentaatiosta. Kukin alustapalvelu on jonkun ministeriön vastuulla tai ko. ministeriö on delegoinut tämän vastuun jollekin virastolle. Alustapalvelujen arkkitehtuuri- ja palveludokumentaatio kootaan yhteisten palvelujen karttaan (kts JHKA 2.0 Julkisen hallinnon yhteinen palvelukartta), mutta tämä työ on vasta alussa eikä palvelukartta täydentyy alustakuvauksilla. Alustapalvelujen arkkitehtuurikehityksessä tulee ottaa huomioon mm.: Alustojen käyttö- ja hyödyntämisoikeuksien määrittely Alustojen palvelujen määrittäminen ja kehittäminen Alustojen kehittämistä tukevan avoimen innovaatioprosessin määrittely ja käyttöönotto o Tätä voidaan hyödyntää myös loppukäyttäjien palvelujen innovointiin Alustan arkkitehtuurin kehittämispolun määrittäminen Arkkitehtuurituki alustojen kehittämiseen asiakastarpeen mukaan esim. arkkitehtuurivuorovaikutus Alustojen innovaatiostrategian laatiminen missä määrin alustoja tarjotaan ulkoisten loppukäyttäjäpalvelujen käyttöön

3.6 Loppukäyttäjäpalvelut 26.4.2017 11 (13) Loppukäyttäjäpalvelut muodostavat monimuotoisimman rakenteen julkisen hallinnon arkkitehtuurin ekosysteemeissä. Mallissa on pyritty antamaan tilaa hyvinkin dynaamisille ja monitahoisille loppukäyttäjäpalveluille. Loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemit eivät enää noudata hierarkkista mallia, vaan loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemit ovat tyypiltään innovaatio-, kiinnostus- ja kyvykkyysekosysteemejä. Loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemit voivat valua eri ministeriöiden alustapalvelujen yli ja tietyt palvelut voivat kuulua useisiin loppukäyttäjäekosysteemeihin. Loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemit muodostuvat asiakastarpeen ja ekosysteemin toimijoiden intressin kautta. Loppukäyttäjäekosysteemien tarkoituksena on kehittää ko. intressiin tai asiakastarpeeseen palveluja. Esim. työllistämiseen liittyvään ekosysteemiin voidaan kehittää sekä kaupallisia että julkisen hallinnon palveluja, jotka käyttävät keskenään toistensa ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä (kyvykkyysekosysteeminäkökulma) sekä yhteisiä alustapalveluja (alustaekosysteeminäkökulma) tietyn ongelman tai tarpeen ratkaisemiseksi (tässä esimerkissä työllistyminen, kiinnostusekosysteeminäkökulma). Loppukäyttäjäpalvelujen ekosysteemille nimetään koordinaattori tai koordinaatioryhmä. Koordinaattorin tehtävä on edistää tietoisuutta ekosysteemistä ja sen tarkoituksesta sekä varmistaa, että ekosysteemiin liittyvät toimijat noudattavat ekosysteemin sääntöjä. Koordinaattori myös edistää ekosysteemin jäsenten verkostoitumista ja yhteistyötä sekä koordinoi ekosysteemin palvelujen kehittämistä. Loppukäyttäjäpalvelun ekosysteemin tuottamat palvelut kootaan palvelutietovarantoon. Loppukäyttäjäpalvelujen arkkitehtuurikehityksessä tulee ottaa huomioon mm.: Alustojen käyttö- ja hyödyntämisoikeuksien määrittely Loppukäyttäjäpalvelujen käyttö- ja hyödyntämisoikeuksien määrittely Arkkitehtuurivuorovaikutus eri loppukäyttäjäpalvelujen välillä Avoimen innovaation mahdollistaminen Verkostojen toiminnan tuki 3.7 Ekosysteemin kuvaaminen Alustojen ja ekosysteemien kuvausten tehtävänä ja tarkoituksena on mahdollistaa ekosysteemin kasvu ja erilaisten toimijoiden sujuva ja yhteentoimiva liittyminen ko. ekosysteemiin. Ekosysteemikuvaus antaa riittävän tiedon ekosysteemin toiminnasta siihen mahdollisesti liittyville toimijoille sekä muille ekosysteemeille, jotka kytkeytyvät ko. ekosysteemiin. Ekosysteemistä suositellaan kuvattavan ainakin seuraavat asiat: Ekosysteemin omistaja tai koordinoija Ekosysteemin kuvaus ja tarkoitus Ekosysteemin loppuasiakkaat Säädökset ja sopimukset, joita ekosysteemissä sovelletaan Toimijat ja ekosysteemiin liittymisen ehdot Palvelut, joita ekosysteemi tarjoaa Tietosisällöt ja tietovarannot, joita ekosysteemissä voidaan hyödyntää Järjestelmät ja rajapinnat, joita ekosysteemissä voidaan hyödyntää Ekosysteemin yhteistyön välineet ja dokumenttipankki

Ekosysteemin omistaja tai koordinoija 26.4.2017 12 (13) Alustaekosysteemeillä on tyypillisesti omistaja, joka ohjaa alustan kehittämistä ja hallinnoi, ketkä voivat liittyä ko. alustaekosysteemiin. Innovaatio- ja intressiekosysteemeillä ei välttämättä ole omistajaa, mutta niilläkin on yleensä joku koordinoijataho. Ekosysteemin kuvauksessa tulee kuvata ekosysteemin omistajan tai koordinoija sekä tämän yhteystiedot. Tätä kautta ekosysteemistä potentiaaliset tahot voivat saada lisätietoja ekosysteemistä. Ekosysteemin kuvaus ja tarkoitus Ekosysteemin kuvauksessa kuvataan, mikä ekosysteemin on ja mistä osista tai alueista se koostuu. Ekosysteemin kuvauksessa on myös hyvä kuvata, mitkä osuudet kokonaisuudesta ovat valmiina ja mitkä ovat vielä kehitteillä. Jos ekosysteemi on luonut yhteisen kehittämisen tiekartan, tämä on hyvä myös julkistaa. Keskeinen tieto on kuvata, mikä on kyseisen ekosysteemin tarkoitus mitä se tavoittelee, miksi se on olemassa. Tämä yhteinen tarkoitus on se liima, joka kokoaa ekosysteemin. Ekosysteemin loppuasiakkaat On tärkeä tunnistaa keitä varten ekosysteemi on olemassa ketkä ovat sen loppuasiakkaita. Esimerkiksi Kanta-alustaekosysteemi on hyvinvoinnistaan kiinnostuneita asiakkaita varten; ennaltaehkäisyn kautta terveisiin kansalaisiin sekä potilaisiin, jotka tarvitsevat sairauteensa hoitoa tai kuntoutusta. Loppuasiakkaat tulee kuvata ekosysteemikuvaukseen. Säädökset ja sopimukset, joita ekosysteemissä sovelletaan Julkisen hallinnon palveluja ohjaavat usein lait ja säädökset. Ekosysteemiin liittyminen tai siihen kuuluminen voi olla lakisääteistä tietyille toimijoille. Vastaavasti siihen kuuluminen voi olla rajattu lainsäädännöllä vain tietyille toimijoille (esim. Tuve). Ekosysteemikuvauksessa tulee kuvata tiiviisti, mitkä lainsäädäntötausta rajaa tai ohjaa ekosysteemiä. Ekosysteemissä voidaan lainsäädännön lisäksi määrittää omia sisäisiä sopimuksia, joita ekosysteemissä toimiminen edellyttää. Myös nämä on hyvä mainita ekosysteemikuvauksessa. Toimijat ja ekosysteemiin liittymisen ehdot Ekosysteemikuvauksessa on hyvä kuvata, mitä toimijoita siihen kuuluu ja missä rooleissa. Alustaekosysteemissä voidaan käyttää ekosysteemikarttaa, jossa keskelle kuvataan ekosysteemin omistaja- ja ohjaajaroolit, seuraavalle kehälle ekosysteemin palveluntuottajat ja ulommalle kehälle muut ekosysteemiin kuuluvat tai vaikuttavat tahot. Tässä yhteydessä on hyvä kuvata myös, miten ekosysteemiin voi liittyä ja mitä ehtoja tähän on.

26.4.2017 13 (13) Palvelut, joita ekosysteemi tarjoaa Erityisesti alustaekosysteemeissä on alusta, joka tarjoaa palveluita koko ekosysteemeille. Muissa ekosysteemityypeissä yhteiskäyttöiset palvelut voivat olla hajautettuja. Tarjottavat ja hyödynnettävät palvelut on hyvä kuvata ekosysteemikuvauksessa. Tietosisällöt ja tietovarannot, joita ekosysteemissä voidaan hyödyntää Ekosysteemin yhteentoimivuus perustuu vahvasti semanttiseen yhteentoimivuuteen - yhteisiin käsitteisiin, tietoihin ja tietomalleihin. Ekosysteemissä käytettävät tietosisällöt sekä yhteiskäyttöiset tietovarannot ovat keskeisiä kuvattavia asioita ekosysteemikuvauksessa. Järjestelmät ja rajapinnat, joita ekosysteemissä voidaan hyödyntää Edistyneet ekosysteemit tarjoavat digitaalisia palveluja suoraan hyödynnettäväksi. Nämä digitaaliset palvelut ja palvelurajapinnat mahdollistavat sujuvan digitaalisten palvelujen orgaanisen kokonaisuuden. Digitaaliset palvelut mahdollistavat myös uusien innovaatioiden toteuttamisen osaksi ekosysteemiä. Ekosysteemin tulee kuvata sen järjestelmäpalvelut ja näiden rajapinnat sekä näiden käyttöehdot. Ekosysteemin yhteistyön välineet ja dokumenttipankki Ekosysteemi pysyy elävänä ja kehittyvänä vain, jos kommunikointi ja vuorovaikutus siinä on sujuvaa ja helppoa. Kuvatkaa, miten ekosysteemissä voidaan kommunikoida esim. verkkosivut, aineistot, some-kanavat tms. Ekosysteemikuvauksessa on hyvä kuvata myös, mistä tarkempaa materiaalia ekosysteemistä on saatavilla. Versionhallinta Versio Päiväys Tekijä Tarkastaja Hyväksyjä Muutoshistoria 0.91 2017-04-26 Mika Karjalainen, Jari Kallela Palautteen perusteella muokattu versio hyväksyntää varten 0.9 2017-03-17 Jari Kallela Palautetta varten viimeistelty versio 0.7 2017-02-03 Mika Karjalainen Alustava versio