PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE

7/2011 PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE AK-KENKIEN PULTIT AET, AES Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 356 (BY 5B) RakMK no 36 (BY 5B-EC2) Eurokoodi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA... 3 2. PERUSPULTTIEN RAKENNE... 3 2.1 Pulttien valmistusohjelma... 3 2.2 Materiaalit... 3 2.3 Valmistustapa... 3 2.4. Valmistustoleranssit... 3 2.5 Peruspulttien käyttökohteet... 3 2.6 Peruspulttien mitat... 4 2.6.1 AET ja AES peruspultit... 4 3. PERUSPULTTIEN VALMISTUSMERKINNÄT... 5 4. PERUSPULTTIEN KESTÄVYYS... 5 4.1 Peruspulttien mitoitusperusteet... 5 4.2 Peruspulttien kestävyysarvot... 5 5. PERUSPULTTIEN KÄYTTÖ... 6 5.1 Käytön rajoitukset... 6 5.2 Peruspulttien sijoittaminen... 6 5.2.1 Liitoksen betonilujuus... 6 5.2.2 Peruspulttien minimi reunaetäisyys normaalivoimalle... 6 5.2.3 Peruspulttien minimi keskiöetäisyys normaalivoimalle... 7 5.2.4 Peruspulttien minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle... 7 5.3 Peruspulttien vaatima lisäraudoitus... 7 5.3.1 Rakenteen raudoitusperiaate... 7 5.3.2 AEJ jatkospultin sijoittaminen pilariin... 7 5.3.3 AET peruspultin sijoittaminen laattaan tai matalaan pilarianturaan... 8 5.3.4 AET pultin sijoittaminen peruspilariin... 9 5.3.5 AES pultin sijoittaminen peruspilariin... 9 5.4 Harjatangon T40 käytön lisäehdot... 10 5.5 Kestävyysarvojen korjaaminen... 10 5.5.1 Betonilujuus... 10 5.5.2 Reunaetäisyys... 11 5.5.3 Keskiöetäisyys... 11 5.6 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys... 11 6. LIITOKSEN ASENNUS... 12 6.1 Pulttiryhmän kokoaminen... 12 6.2 Peruspulttien asennus... 12 6.2.1 Pultin asennus muottiin ja asennustoleranssit... 12 6.2.2 Pultin taivutus ja hitsaus... 13 6.3 Pilarin asennus... 13 6.4 Pilariliitoksen asennustoleranssit... 14 6.5 Turvallisuustoimenpiteet... 14 7. LAADUNVALVONTA... 15 8. ASENNUKSEN VALVONTA... 15 8.1 Pulttien asennuksen valvontaohje... 15 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje... 15 Peruspulttien käyttöseloste Anstar Oy:n peruspulttien käyttöseloste on uusittu. - on suunniteltu BY 50:n ja Eurokoodi 2 normien mukaan Leikkauskapasiteetit on pävitetty Rev. e. 1.7.2011 sivu

3 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA Peruspultti siirtää kuormat pultin harjateräksen tartunnan tai pultin ankkurikappaleen avulla perustukseen tai alapuoliseen pilariin. Liitoksen leikkausvoima siirtyy peruspultin varren reunapuristuksen kautta betonirakenteelle. Pultin kierre vastaa harjatangon vetokestävyyttä. Peruspultteja käytetään AK pilarikenkien kanssa. 2. PERUSPULTTIEN RAKENNE 2.1 Pulttien valmistusohjelma Peruspulttien valmistusohjelmaan kuuluvat seuraavat pulttityypit: AET Harjateräsperuspultti tyssäkantatartunnalla paikallavalu- ja elementtirakenteisiin AES Harjateräsperuspultti paikallavalurakenteisiin, kaksi pituusvaihtoehtoa 2.2 Materiaalit valmistetaan seuraavien materiaalistandardien mukaan: Harjatangot T16-T32 SFS 1215, A500HW Harjatanko T40 B500NC, NS 3576-3 Mutterit DIN 934 m8 Aluslevyt SFS-EN 10025 S235JR+AR Vakiotoimitus sisältää pultin sekä 2 kpl muttereita ja aluslevyjä. 2.3 Valmistustapa Peruspulttien metalliosien valmistus: - Harjatangot katkaistaan mekaanisesti. - Pultin kierre tehdään tyssäämällä harjateräksen pää tangon nimellispaksuutta suuremmaksi, jonka jälkeen tanko jäähdytetään. Tyssätylle alueelle valmistetaan kierre rullavalssaamalla. Valmistusmenetelmällä harjateräksen materiaaliominaisuudet ja lujuus säilyvät myös kierteen alueella. - Pintakäsittely: Vaihtoehto 1: Toimitus mustana vain kierteet öljytään. Vaihtoehto 2: Pultti kuumasinkitään SFS-EN ISO 1461 - Pulttiaihio tyssätään lämpötilassa 600-700 o C. 2.4 Valmistustoleranssit Peruspulttien metalliosien valmistustoleranssit: - Pultin kokonaispituus ± 10 mm - Kierteen pituus + 5, -0 mm - Kierre M20-M39 SFS 2003 tarkkuus 6g, - Kierre M48 SFS 2004 tarkkuus 6g 2.5 Peruspulttien käyttökohteet Pultin kierteen pinta-ala on tangon poikkileikkausalaa suurempi, jolloin kierteen kestävyys vastaa harjatankoa. Pultteja käytetään AK sarjan pilarikenkien kanssa. Pilarin raudoitus yksinkertaistuu, kun raudoitustankojen voimat voidaan siirtää samaa kokoa olevan peruspultin avulla. Pilarijatkoksissa tämä tulee erityisesti taloudelliseksi, sillä pilarikengän tartunnan yläpäähän valmistettu pulttikierre muodostaa normaaliin raudoitusjatkokseen verrattavan liitoksen. Näin AK-kenkäliitoksen kestävyys vastaa pilarin poikkileikkauksen kestävyyttä.

4 2.6 Peruspulttien mitat 2.6.1 AET ja AES peruspultit AET ja AES peruspulttia käytetään pilarin liittämiseen perustukseen AK-K kengällä normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävässä liitoksessa. AET pulttia käytetään liitoksissa, joissa tarvitaan lyhyt ankkurointipituus kuten laatat ja lyhyet peruspilarit. AES pultti sopii korkeaan peruspilariin, jossa on tilaa pultin pitkälle tartunnalle. Taulukossa 1 on esitetty pulttien mitat ja minimi toimituspituus L ja varastopituudet. Kuva 1. AET ja AES peruspulttien rakenne Taulukko 1. AET ja AES peruspulttien mitat (Pituus L mainittava tilauksessa) Pultti L Muut varastomitat K A s M D S T P mm mm mm mm 2 mm mm mm mm mm kg AET24 430-135 353 M24 T20 58 55 6 1,7 AET30 500-150 561 M30 T25 73 65 8 3,3 AET36 600-170 976 M39 T32 92 80 8 6,0 AET45 760-210 1669 M48 T40 135 (x 100 10 13,4 AES24 1275 1440, 1940 135 353 M24 T20-55 6 3,7 AES30 1435 1900, 2400 150 561 M30 T25-65 8 6,6 AES36 1910 2400, 2900 170 976 M39 T32-80 8 13,1 AES45 2315 2900, 3400, 3900 210 1473 M48 T40-100 10 26,0 (x Peruspultin AET45 ankkurikappale on pyöreä levy 30*135 hitsattuna tankoon. Levyn alapinta on 20 mm etäisyydellä pultin alapäästä. Taulukossa 2 on esitetty normien mukaan lasketut minimi limityspituudet AES-pulteille, joka limityspituus vähintään tarvitaan pultin jatkamiseen liittyvässä rakenteissa pultin vetokestävyydelle. Taulukko 2. AES-pulttien normin mukainen minimi limityspituus l b,min (B4) ja l 0,min (EC2) Normi Betonilujuus RakMK B4 K30-2 Eurokoodi 2 C25/30 Tartuntaolosuhde kertoimet k b / η 1 2,4 2,4 1,0 1,0 EC2 kerroin α 2 - - 0,7 1,0 Limityspituuden kertoimet k j / α 6 1,5 2,0 1,5 1,5 AES24 1011 1348 848 1210 AES30 1264 1686 1057 1512 AES36 1618 2158 1356 1936 AES45 2199 2932 1936 2631

5 3. PERUSPULTTIEN VALMISTUSMERKINNÄT Peruspulteissa on seuraavat valmistusmerkinnät: - Inspecta Sertifiointi Oy:n tarkkailumerkki. - ANSTAR Oy:n ja tuotteen tunnus. 4. PERUSPULTTIEN KESTÄVYYS 4.1 Peruspulttien mitoitusperusteet Peruspulttiliitos suunnitellaan seuraavien normiryhmien mukaan: 1. Kansalliset normit: RakMK B4 sekä BY 50 Betoninormit v. 2004 2. Euronormit: SFS-EN 1992-1-1, 2004 (+NA 2007) Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1.1 EN 1992-1-1:2004 Eurocode 2: Design of Concrete structures Part 1-1: Peruspulttien käyttöohje on voimassa molemmille normiryhmille, ellei erikseen toisin ole mainittu. Suunnittelu pitää tehdä vain saman normiryhmän mukaan, jolloin eri normien ohjeiden yhdistely ei ole sallittua. Peruspulttien mitoitusperusteet ovat seuraavat: Kansallisten RakMK B4 normien mukainen mitoitus 1. Betonilujuus K30-2 Pultit AET ja AES 2. Tartuntaolosuhde ja jatkoskerroin Hyvä tartuntaolosuhde: K j = 1.5 Pultit AES Euronormien mukainen mitoitus 1. Betonilujuus C25/30 Pultit AET ja AES 2. Tartuntaolosuhde Hyvä tartuntaolosuhde: α 2 = 0.7 (muut kertoimet α 1 - α 5 = 1,0) 4.2 Peruspulttien kestävyysarvot Peruspulttien normaalivoimakestävyys on määritetty harjatangon poikkipinta-alan mukaan ja se on sama pulttia vastaavan pilarikengän kanssa. Peruspulttien kestävyysarvot esitetään taulukoissa 3-4. Pultin leikkauskestävyyttä voidaan käyttää liitoksissa, joissa jälkivalun paksuus on 50-70 mm ja pulttia kuormittaa joko puristus- tai vetovoima. Lisäohjeet T40 harjatangon käytölle peruspulttina on esitetty kappaleessa 5.4. Kansallisten RakMK B4 normien mukaiset pulttien kestävyysarvot ovat taulukossa 3. Taulukko 3. AET ja AES pulttien kapasiteettiarvot RakMK B4 mukaan Peruspultti AET, AES Normaalivoimakapasiteetti N u [kn] Leikkauskapasiteetti V u [kn] Pulttia vastaava pilarikenkä K30-2 K30-2 AET24, AES24 130,8 10,9 AK24K, -P, -B AET30, AES30 204,2 19,1 AK30K, -P, -B AET36, AES36 335,0 30,3 AK36S, -S2, -KK, -K, -P, -B, -T AET45, AES45 523,3 50,8 AK45S, -S2, -KK, -K, -P, -T

6 Euronormien SFS-EN 1992-1-1 Eurokoodi 2 (+NA 2007) sekä EN 1992-1-1:2004 Eurocode 2 mukaiset pulttien kestävyysarvot ovat taulukossa 4. Taulukko 4. AET ja AES pulttien kestävyysarvot Euronormien mukaan Peruspultti Normaalivoimakestävyys Leikkauskestävyys Pulttia vastaava N Rd [kn] V Rd [kn] pilarikenkä C25/30 C25/30 AET24, AES24 136,5 10,9 AK24K, -P, -B AET30, AES30 213,0 19,1 AK30K, -P, -B AET36, AES36 349,5 30,3 AK36S, -S2, -KK, -K, -P, -B, -T AET45, AES45 546,0 50,8 AK45S, -S2, -KK, -K, -P, -T Normaali- ja leikkausvoiman yhteisvaikutus tarkistetaan kaavalla: (ETAG 001 Annex C, kaava 5.9) (N d / N Rd ) 1.5 + (V d /V Rd ) 1.5 1,0 Yhteisvaikutuskaavoissa muuttujat ovat N d = Normaalivoiman laskenta-arvo NRd = Normaalivoimakestävyys Vd = Leikkausvoiman laskenta-arvo VRd = Leikkausvoimakestävyys 5. PERUSPULTTIEN KÄYTTÖ 5.1 Käytön rajoitukset Peruspulttien kestävyysarvot on laskettu staattisille kuormille. Dynaamisille kuormille on käytettävä suurempia kuormien osavarmuuskertoimia sekä liitoksen toiminta on tarkastettava tapauskohtaisesti. Peruspulttien kestävyysarvoja käytettäessä on noudatettava pulttien minimi keskiö- ja reunaetäisyyksiä sekä raudoitusohjeita voimien siirtämisestä pulteilta betonille. 5.2 Peruspultin sijoittaminen 5.2.1 Liitoksen betonilujuus Peruspulttien kestävyysarvojen käyttö edellyttää liitoksen betonilujuudelta eri pulteilla seuraavia ehtoja: 1. AES ja AET on mitoitettu betonille K30-2 (C25/30) Alemmissa lujuusluokissa vetokestävyysarvoja korjataan kohdan 5.4.1 mukaan. Ylemmissä lujuusluokissa arvoja ei muuteta. 5.2.2 Peruspultin minimi reunaetäisyys normaalivoimalle 1. AES pultit Pultille sovelletaan minimi reunaetäisyyttä määritettäessä rakenteen ympäristöolosuhteiden ja käyttöikämitoituksen mukaan laskettua betonipeitettä. Ohjeet tästä ovat BY 50 kohdassa 2.5.1 ja EC3 kappaleessa 4. 2. AET peruspultit AET-pultin minimi reunaetäisyys määräytyy pultin ankkurointikappaleen paikallisen puristuskestävyyden perusteella kuvan 2 mukaan.

7 Pultti Minimietäisyydet e 1 mm e 2 mm AET24 55 110 AET30 68 134 AET33 77 154 AET36 88 176 AET45 110 220 Kuva 2. AET peruspultin minimi reuna- ja keskiöetäisyys. 5.2.3 Peruspultin minimi keskiöetäisyys normaalivoimalle 1. AES pultit Pultin minimi keskiöetäisyydet määräytyvät käytettävän mitoitusnormin mukaan vierekkäisiä limijatkoksia koskevien ohjeiden perusteella. Pultteihin sovelletaan siten normaalia raudoituksen jatkosten etäisyysvaatimuksia. (BY 50 kappale 2.2.6.7 ja EC 2 kappale 8.7.3) 2. AET peruspultit Pultin minimi keskiöetäisyys määräytyy ankkurikappaleen paikallisen puristuskestävyyden perusteella. 5.2.4 Peruspultin minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle Pultin minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle on 10, mikäli leikkausvoima viedään pelkästään betonille. Normaalivoimalle määritettyjä reunaetäisyyksiä voidaan käyttää myös leikkausvoimalle, mikäli: - Haan nurkassa sijaitsevan pultin leikkausvoima siirretään hakaraudoituksella. - Muualla leikkausvoima siirretään käyttämällä U-hakaa heti kierteen alapuolisen raakavalun pinnassa. 5.3 Peruspulttien vaatima lisäraudoitus 5.3.1 Rakenteen raudoitusperiaate Peruspulttien käyttö edellyttää rakenteen raudoittamista siten, että pultin normaali- ja leikkausvoimat siirretään raudoituksen avulla betonirakenteelle. Seuraavissa kappaleissa esitetään pulttien tyypillisiä käyttökohteita sekä näiden suositeltavia raudoitustapoja. 5.3.2 AES jatkospultin sijoittaminen pilariin AES jatkospultteja käytetään pilarin jatkamiseen ja pilarin lisäraudoitus suunnitellaan seuraavasti. Kuva 3. 1. Pultin normaalivoimat on siirrettävä pilarille joko yhdellä pultin kokoa olevalla pilarin päätangolla tai kahdella pienemmällä nipputangolla, jonka jatkospituus vastaa pultin jatkospituutta. 2. Pilarijatkoksen leikkausvoimat siirretään hakaraudoituksella A qt. 3. Pultin ala- ja yläpäähän sijoitettaan Eurokoodi 2 kohdan 8.7.4 mukaan laskettu poikittaisraudoitus A st. Raudoitus on taulukossa 5 ja se voidaan pilarin yläpäässä laskea yhteen muiden hakojen kanssa ja raudoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä raudoitus lisätään myös BY 50 mukaisessa mitoituksessa.

8 Kuva 3. AES pilarijatkospultin raudoitusperiaate 5.3.3 AET peruspultin sijoittaminen laattaan tai matalaan pilarianturaan AET peruspultti voidaan sijoittaa laattaan, palkkiin tai pilarianturaan. Lisäraudoitus sijoitetaan pultin alueelle seuraavasti: 1. AET pultin voimat siirretään betonirakenteeseen aina raudoituksen avulla. 2. Pultit sijoitetaan laattaan vähintään minimi keskiöetäisyyden päähän toisistaan ja vedetyn pultin murtokartio ankkuroidaan kuvan 4. mukaisilla ankkurointiteräksillä A rt, jotka sijoitetaan tasaisesti pultin murtokartion alueelle. Tangot ankkuroidaan laatan alapintaan. 3. AET peruspultin alapuolella pitää olla vähintään taulukon 5 mukainen betonikerros H min. Lähempänä rakenteen alapintaa pultti on ankkuroitava kuvan 4 mukaisilla hakateräksillä A pt laatan alapuolista puristusmurtoa vastaan. Kuva 4. AET peruspultin sijoitus matalaan rakenteeseen

9 Taulukko 5. Peruspulttien puristusmurron haat A pt rakenteen alapinnassa ja lisähaat A st Pultti Minimietäisyys A pt Haat Pultti A st Haat H min [mm] [mm 2 ] [mm 2 ] AET24 90 120 3T8 AES24 110 3T8 AET30 110 180 4T8 AES30 160 4T8 AET36 130 300 4T10 AES36 250 5T8 AET45 150 480 6T10 AES45 400 5T10 5.3.4 AET pultin sijoittaminen peruspilariin AET peruspultti voidaan sijoittaa peruspilariin ja tällöin raudoitus suunnitellaan kuvan 5 mukaan: 1. Pultin vetovoimat siirrettään lenkeiksi taivutetuilla tangoilla, jotka ankkuroidaan anturan alapintaan. Peruspilarin päätankojen tartuntapituus ei yleensä muuten riitä. 2. Pultti tarvitsee peruspilarin yläreunaan hakaraudoituksen A qt leikkausvoimaa varten. 3. Pulttia varten tarvitaan halkaisuhaat A vt kuvan 6 mukaisesti ankkurikappaleen yläpuolelle. Lisäksi pilarissa pitää olla näiden lisäksi normaali hakaraudoitus Taulukko 6. AET pultin ankkurikappaleen halkaisuhaat Pultti Halkaisuhaat Haat A vt [mm 2 ] A500HW AET24 39 1T8 AET30 66 2T8 AET36 100 2T8 AET45 156 3T8 Kuva 5. AET pultin sijoitus peruspilariin 5.3.5 AES pultin sijoittaminen peruspilariin AES pultti voidaan sijoittaa peruspilariin, jossa on riittävästi korkeutta pultin tartunnalle. Pultin vetovoimat siirretään perustukselle tangoilla, jotka ankkuroidaan anturan alapintaan. Peruspilarin raudoitus tehdään seuraavasti. 1. AES pultin vetovoima siirretään perustukselle pultin kokoa olevalla tangolla, joka ankkuroidaan anturan alapintaan. 2. Pultti tarvitsee peruspilarin yläpintaan hakaraudoituksen A qt leikkausvoimaa varten.

10 Kuva 6. AES peruspultin sijoitus peruspilariin 3. Eurokoodi 2 mukaisessa mitoituksessa on AES jatkospultin ala- ja yläpäähän on sijoitettava EC-2 kohdan 8.7.4 mukaiset lisähaat A st, jotka voidaan yhdistää muiden hakojen kanssa ja raudoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuva 6 ja taulukko 5. Nämä haat suositellaan lisättäväksi myös RakMK B4 mukaisessa mitoituksessa. 5.4 Harjatangon T40 käytön lisäehdot Harjatangosta T40 valmistettuja tangon tartuntaan perustuvia pulttia AES45 voidaan käyttää seuraavin lisäedellytyksin vain EC-2 mukaisessa mitoituksessa. 1. T40 harjateräspulttien jatkamiseen pitää käyttää 2T32 tai 3T25 tankonippuja eli kahta T40 tankoa ei limitetä vaan pultin voimat siirretään rakenteelle pienemmillä tangoilla pultin ankkurointialueella huomioimalla normin ohje raudoituksen alemmasta jännitystasosta. 2. Laajenemisenestoraudoituksena käytetään aina hakoja. 3. Pultin alueelle pitää tehdä Eurokoodi 2 kohdan 8.8 lisäohjeiden mukainen pintaraudoitus ja halkeilun vaikutus selvitetään erikseen. 5.5 Kestävyysarvojen korjaaminen 5.5.1 Betonilujuus Peruspulttien kestävyysarvoja korjataan betonin lujuuden muuttuessa seuraavasti: 1. Pultin normaalivoimakestävyys Peruspulttien normaalivoimakestävyysarvoja pienennetään betonin lujuusluokan muuttuessa. Korjaus tehdään molempien normien mukaisessa mitoituksessa, mutta se suoritetaan vain alemmissa lujuusluokissa. Pultin normaalivoimakestävyysarvoja pienennetään kertoimilla n 1 n 2, joka lasketaan betonin mitoitusarvojen suhteessa seuraavasti: n 1 = f cd lask /f cd K30-2 (C25/30) Pultit AET, AES jossa f cd lask on käytettävän betonin puristuslujuuden mitoitusarvo. jossa f ctd lask on käytettävän betonin vetolujuuden mitoitusarvo 2. Pultin leikkauskestävyys Peruspulttien leikkauskestävyysarvot on määritetty ETAG 001 Annex C mukaan. Leikkauskestävyysarvoja ei muuteta betonin lujuusluokan muuttuessa.

11 5.5.2 Reunaetäisyys Mikäli AET pultit sijoitetaan lähemmäksi rakenteen reunaa, kuin mitä kappaleessa 5.2 edellytettiin, on pulttien kestävyysarvoja pienennettävä seuraavasti: 1. Reunaetäisyys normaalivoimalle Mikäli pultti sijoitetaan lähemmäksi rakenteen reunaa kuin mitä minimietäisyys edellyttää normaalivoimakestävyyttä pienennetään seuraavasti: Merkitään pultin normaalivoimakestävyyttä suhdeluvulla 100 minimietäisyydellä. Kun pultin keskiö on rakenteen reunalla, on tämä suhde 0. Väliarvot interpoloidaan suoraan. Pulttia ei kuitenkaan saa sijoittaa lähemmäksi reunaa kuin mitä vaadittu betonipeite ankkurikappaleen kohdalla edellyttää. 2. Reunaetäisyys leikkausvoimalle Pultin leikkauskestävyyden käyttö edellyttää minimi reunaetäisyyttä 10. Mikäli käytetään pienenpää reunaetäisyyttä, on kaikki leikkausvoimat vietävä hakaraudoituksella betonirakenteelle. Leikkauskestävyyttä ei tarvitse pienentää. 5.5.3 Keskiöetäisyys Mikäli AET pultit sijoitetaan lähemmäksi toisiaan, kuin mitä kappaleessa 5.2 edellytettiin, on pulttien kestävyysarvoja pienennettävä seuraavasti: 1. Keskiöetäisyys normaalivoimalle Merkitään minimi etäisyydellä olevien pulttien yhteen laskettua normaalivoimakestävyyttä suhdeluvulla 100. Kun pultit lähestyvät toisiaan niin, että niiden keskiöt yhtyisivät, tätä tilannetta merkitään suhdeluvulla 50. Väliarvot interpoloidaan suoraan. 2. Keskiöetäisyys leikkausvoimalle Kestävyysarvojen ei tarvitse korjata. Leikkausvoimat ankkuroidaan hakaraudoituksella. 5.6 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys Peruspultti/pilarikenkäliitoksen käyttöikä ja säilyvyys suunnitellaan BY 50 kappaleen 3 tai EC-2 kappaleen 4 mukaan. Pilariliitoksen ympäristöolosuhteen määräämä rasitusluokka valitaan samaksi kuin mihin pilari/perustus kyseisessä tilassa kuuluu, ellei erityisistä syistä rasitusluokkaa liitoksen osalta nosteta vielä tätä korkeammaksi. Liitoksen rasitusluokat ja betonipeite määritetään seuraavasti: 1. Pultin tartuntojen betonipeite Pultin tartuntojen tai ankkurointiosan betonipeitteen nimellisarvo valitaan liitoksen ympäristöolosuhteen määräämän rasitusluokan mukaan. Sallittu mittapoikkeama on vähintään normin mukainen minimivaatimus huomioimalla lisäksi pultin asennustoleranssi, mikäli se tulee määrääväksi. 2. Kierreosan betonipeite Betonipeite ja liitoksen suojaus huomioidaan pultin kierteen teräsosien (=mutteri, aluslevy, kierre) pintakäsittelyssä rasitusluokan mukaan seuraavasti: Rasitusluokka X0: - Kuivissa ja lämpimissä tiloissa pultin näkyviin jäävä kierreosa maalataan, mikäli kierreosa on myöhemmin huollettavissa. - Mikäli pultin kierreosia ei pystytä myöhemmin huoltamaan, pitää kierreosa suojata rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rasitusluokat XC1 ja XC3: - Pultin teräsosat suojataan rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rakenteellisella ratkaisulla estetään veden pääsy pultin kierreliitokseen. - Kylmissä ja kosteissa tiloissa pultit kuumasinkitään.

12 Rasitusluokat XC2, XD4, XD, XS ja XF. - Näissä rasitusluokissa pultteja voidaan käyttää tapauskohtaisesti harkiten. Pultin teräsosat on kuitenkin aina suojattava riittävällä betonipeitteellä, jonka halkeilu on estettävä. Rakenteellisilla ratkaisuilla pitää lisäksi estää veden pääsy liitoksen sisään. 6. LIITOKSEN ASENNUS 6.1 Pulttiryhmän kokoaminen voidaan koota ryhmäksi AAK asennuskehikolla. Kehikolla varmistetaan pultin oikea etäisyys ja suunta rakennuksen linjojen suhteen. Lisäksi kehikolla saadaan pultille oikea korkeusasema ja kierteet suojataan valun ajaksi. Asennuskehikon tilaustunnus on AAK M H*B, jossa M on pultin koko ja H*B ovat pulttien välimitat kehikossa. Kuva 7. Kuva 7. AAK asennuskehikon rakenne ja mitat 6.2 Peruspulttien asennus 6.2.1 Pultin asennus muottiin ja asennustoleranssit Pultit asennetaan AK-K ja AK-P pilarikenkien kanssa taulukon 6 mukaiseen korkeusasemaan suunnitellusta raakavalun pinnasta. Katso kuva 8. Samoin pultin korkeusasema ei voi muissakaan liitoksissa poiketa edellisestä, jotta pultin kestävyysarvot olisivat voimassa. Kuva 8. Peruspultin korkeusaseman määritys

13 Taulukko 6. AK-K ja AK-P kenkien kanssa käytettävän peruspultin korkeusasema Kengät A K G mm mm mm AK20K, -P ATP20, AHP20 115 120 50 AK24K, -P AET24, AES24 130 140 50 AK30K, -P AET30, AES30 150 140 50 AK36K, -P AET36, AES36 170 170 60 AK45K, -P AET45, AES45 195 170 70 Merkinnät: A = Pultin korkeus raakavalun pinnasta K = Pultin kierteen pituus G = Jälkivalun paksuus Betemi pilarikengät pyöreään pilariin Betemi pilarin kengän kotelo on niin matala, että vakio peruspultin kierre ei pituutensa vuoksi sovi kenkään. Betemi-pilarin peruspultin kierre sijoitetaan taulukon 7 mukaisilla mitoilla. Vakiopultin kierre sijoittuu siten osittain raakavalun sisään. Taulukko 7. Betemi pilarikengän peruspultin sijoitus Kenkä H A B T G E mm mm mm mm mm mm AK20B ATP20, AHP20 90 100 60 15 50 50 AK24B AET24, AES24 105 110 65 20 50 50 AK30B AET30, AES30 125 120 75 25 50 50 AK36B AET36, AES36 160 150 90 35 60 50 Merkinnät: H = Kengän korkeus A = Pultin korkeus raakavalun pinnasta B = Kotelon korkeus T = Pohjalevyn paksuus G = Jälkivalun paksuus E = Peruspultin sijainti pilarin reunasta AK-kengällä Pulttiryhmä asennetaan muottiin noudattamalla seuraavia toleransseja: - Pulttiryhmän sijainti pilarin keskilinjan suhteen ± 5 mm - Pulttien keskinäinen etäisyys ryhmässä ± 2 mm - Pultin korkeusasema ± 20 mm (betemi ± 10 mm) - Pultin kaltevuus pystytasosta L/100 6.2.2 Pultin taivutus ja hitsaus Suoraa harjateräspulttia voidaan tilantarpeen niin vaatiessa taivuttaa työmaalla. Pultteja taivutettaessa on huomioitava suunnittelunormien ohjeet taivutussäteistä sekä työlämpötiloista. Lisäksi on huomioitava, että rakenteen raudoituksen tartuntapituus pitää tarkistaa vastaamaan pultin muuttunutta tartuntapituutta. Peruspultteihin ei suositella hitsattavaksi mitään kiinnikkeitä, ellei siitä sovita rakennesuunnittelijan kanssa. 6.3 Pilarin asennus Pilarin asennus aloitetaan vaaitsemalla alamuttereiden aluslevyn yläpinta pilarin alapään suunniteltuun tasoon. Pilari nostetaan paikoilleen ja ylämutterit kiinnitetään. Pilari säädetään suoraan pultin muttereista. Kaikki mutterit kiristetään ja nosturi voidaan irrottaa pilarista. Mutterikolojen mitat on määritetty DIN 7444 mukaisen iskulenkkiavaimen tilantarpeen mukaan. Peruspultin mutterit kiristetään taulukon 8 mukaisella vääntömomentilla.

14 Peruspultin mutterit voidaan lukita mutterin kiristyksen jälkeen seuraavilla tavoilla: - Lukitukseen käytetään kaksoismutteria, joka kiristetään varsinaisen mutterin päälle. - Lukitus voidaan tehdä lyömällä pultin kierre mutterin yläreunasta rikki. Mutteria ei saa lukita hitsaamalla. - Lukitukseen voidaan käyttää jälkivalubetonia mutterin ympärillä (ei vaihtorasitetuilla kuormilla). Peruspultin mutterit kiristetään taulukon 8 mukaisella vääntömomentilla. Arvot on määritetty vastaamaan kiristystä, joka on 40 % kierteen myötövoimasta. Mutterit lukitaan lyömällä kierre rikki mutterin juuresta. Esikiristys ei riitä lukitukseen vaihtorasitetuilla kuormilla. Taulukko 8. Peruspultin muttereiden kiristysmomentit Pultti Kiristysmomentti Pultti Kiristysmomentti Nm Nm AES24 350 AES36 800 AES30 650 AES45 1000 6.4 Pilariliitoksen asennustoleranssit Pilarille sallitaan yleensä ±10 mm sijaintipoikkeama teoreettisesta, ellei suunnitelmissa toisin edellytetä. Pilariliitoksen sijaintipoikkeama muodostuu pulttiryhmän sijaintipoikkeamasta (±10 mm) ja pilarikengän valmistuspoikkeamasta (±2 mm) sekä kengän pohjalevyn reikävälyksestä (±7 mm). Tämä riittää normaalisti kattamaan pilarille sallitun sijaintipoikkeaman (±10 mm) ja kengän asennuspoikkeaman (±5 mm). Mikäli pulttiryhmän sijainti ylittää pilarille sallitun poikkeaman, voidaan tehdä seuraavia korjaustoimenpiteitä. 1. Sallittu korjaustoimenpide Kengän pohjalevyn reikää voidaan avartaa korkeintaan 10 mm yhdeltä sivulta pultin kohdalta. Pultin aluslevyt on vaihdettava suuremmiksi siten, että ne peittävät koko pohjalevyn avarretun reiän. Aluslevyn paksuutta pitää myös lisätä. Liitoksen kestävyys pitää tarkastaa pultin poikkeavalle sijainnille. 2. Ei sallittuja korjaustoimenpiteitä Seuraavia korjaustoimenpiteitä ei sallita: - Peruspulttia ei saa taivuttaa tai kuumentaa. - AES pultin tartuntaa voi lyhentää työmaalla taulukon 2 minimi limityspituuteen. - Peruspultin kierrettä ei saa katkaista ja hitsata uuteen paikkaan. - Peruspulttia ei saa hitsata kiinni kengän pohjalevyyn. - Kengän kantavaa rakennetta ei saa muuttaa leikkaamalla tai hitsaamalla. 6.5 Turvallisuustoimenpiteet on suojattava valun aikana ja sen jälkeen siten, että kierteitä ei vahingoiteta. Peruspulttia ei saa kuormittaa betonin kovettumisen aikana. Peruspultteihin saa asentaa liittyviä rakenteita vasta sitten, kun pultteja ympäröivä betoni on saavuttanut suunnittelulujuuden, ellei rakennesuunnitelmissa anneta erikseen tarkempia ohjeita. Peruspultteja ei saa rakentamisen aikana käyttää suunnitelmista poikkeavien kuormien siirtoon ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Vahingoittunutta tai virheellisesti asennettua peruspulttia tai sen kierrettä ei saa taivuttaa tai hitsata ilman valmistajan ohjeita. Muttereita ei saa lukita hitsaamalla. Pilariliitoksen asennuksessa on noudatettava elementtiasennussuunnitelman mukaista työjärjestystä sekä asennusaikaista tuentasuunnitelmaa. Alustavalu pitää tehdä suunnitelmien mukaisena ajankohtana, ja valun on saavutettava suunnitelmien edellyttämä lujuus, ennen kuin yläpuolisia rakenteita voidaan asentaa.

15 7. LAADUNVALVONTA Peruspulttien valmistuksen laadunvalvonnassa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. ANSTAR Oy on tehnyt peruspulttien valmistuksesta laadunvalvontasopimuksen Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. 8. ASENNUKSEN VALVONTA 8.1 Pulttien asennuksen valvontaohje Toimenpiteet ennen valua - Tarkistetaan, että suunnitelman mukainen pultti ja asennuskehikko on käytössä, (tyyppi, tunnus ja mitat) eikä pultti ole kuljetuksen aikana vaurioituneet. - Tarkistetaan, että pulttiryhmän sijainti muotissa vastaa annettuja toleransseja. - Tarkistetaan, että pultin korkeusasema vastaa annettuja toleransseja. - Varmistetaan, että pulttiryhmä on kiinnitetty riittävän lujasti muottiin. - Varmistetaan, että pulttien lisäraudoitus on asennettu. - Suojataan kierteet pilarin asennukseen asti. Toimenpiteet valun jälkeen - Tarkistetaan, että pulttiryhmien sijainti ja korkeusasema vastaa suunnitelmien mukaisia toleransseja. - Pulttiryhmien sijainnista tehdään tarkemittauspöytäkirjat. 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje Pilarin asennus suoritetaan rakennesuunnittelijan laatiman asennussuunnitelman mukaan. Asennuksen valvojan tulee tarkistaa seuraavat kohdat. - Asennussuunnitelman noudattaminen elementtien asennusjärjestyksen osalta. - Pilareiden asennusaikaisen tuennan tarve. - Pilareiden alapään korkeusaseman tarkistus. - Muttereiden kiristyksen tarkistus. - Jälkivalun suorittamisen ajankohta sekä suunnitelmien mukaisen jälkivalumassan käyttö.

16