Erstantie 2, Villähde 2 Puh. (03) , Fax (03) anstar@anstar.fi Käyttöohje

Transkriptio

1

2 Erstantie 2, Villähde 2

3 Erstantie 2, Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA MATERIAALIT VALMISTUS VALMISTUSTAPA VALMISTUSTOLERANSSIT LAADUNVALVONTA PINTAKÄSITTELY JA TUOTEMERKINNÄT KESTÄVYYDET MITOITUSPERIAATTEET TERÄSLEVYN JÄYKKYYS KIINNITYSPINTA-ALAT KESTÄVYYDET (EUROCODE) SEKÄ KAPASITEETIT JA SALLITUT KUORMAT (RAKMK) YHDISTETYT RASITUKSET KORJAUSKERTOIMET TERÄSOSIEN KÄYTTÖ KÄYTÖN RAJOITUKSET KIINNITYSALUSTAN RAUDOITUS KÄYTTÖRAJATILA TERÄSOSIEN ASENNUS MUOTTIIN KIINNITYS TERÄSOSIEN LIITÄNTÖJEN ASENNUS ASENNUSTEN VALVONTA TERÄSOSIEN ASENNUKSEN VALVONTAOHJE LIITÄNTÖJEN ASENNUKSEN VALVONTAOHJE TERÄSOSIEN MITAT JA KÄYTTÖDETALJIT...13

4 Erstantie 2, Villähde 4 1 TOIMINTATAPA Anstar Oy:n valmistamat AVT, ASKT ja AUKT -vakioteräsosat ovat betoniin ennen sen kovettumista asennettavia, tartunnoilla varustettuja teräslevyjä tai kulmatankoja. Taulukko 1: Vakioteräsosien käyttökohteet Teräsosan tunnus Pääasiallinen käyttökohde AVT Ruutuelementin kannatin AVT Ruutuelementin vastakannatin AVT 23, -24 Reunatartunta laattaan AVT Reunatartunta paksuun rakenteeseen AVT 38, -41, -42 Tartunta teräsbetonilaattaan AVTRr 43 Reunatartunta parvekelaattaan AVT 43, -45, -47 Reunatartunta laattaan AVT 39, -44 TT-laatan reunatartunta AVT 48 Kulmatartunta AVT 57 Kulmasuoja ASKT, AUKT Kulmatartunta 2 MATERIAALIT on pääsääntöisesti valmistettu mustasta teräksestä. Ruostumattomat vakioosat (lisätunnus R) ja haponkestävät vakio-osat (lisätunnus H) valmistetaan mustilla tartuntateräksillä A500HW. Tilauksesta voidaan valmistaa myös kokonaan ruostumattomia (lisätunnus Rr) ja kokonaan haponkestäviä (lisätunnus Hh) teräsosia. Tarkemmat materiaalitiedot on esitetty kappaleessa 8. 3 VALMISTUS 3.1 Valmistustapa Teräsprofiilit katkaistaan ja leikataan mekaanisesti. Hitsaus suoritetaan MAG hitsauksena käsin tai robotilla, hitsausluokka C SFS-EN-ISO Valmistus EN :2008 mukaisesti. 3.2 Valmistustoleranssit Levyn tai kulmatangon sivumitat ± 2 mm L 200 ± 4 mm 200 < L 2000 ± 20 mm L > 2000 Teräsosan korkeus/kokonaispituus ± 10 mm Tartuntojen sijainti Tartuntojen keskinäinen sijainti Tartuntojen kaltevuus ± 5º 3.3 Laadunvalvonta ± 5 mm ± 5 mm ± 10 mm (ASKT, AUKT, AVT 57) Anstar Oy:llä on laadunvalvontasopimus INSPECTA SERTIFIOINTI OY:n kanssa ja teräsosilla on Suomen etoniyhdistyksen varmentama käyttöseloste.

5 Erstantie 2, Villähde Pintakäsittely ja tuotemerkinnät AVT, ASKT ja AUKT teräsosien näkyviin jäävät pinnat ja sivut suojamaalataan A 40 m. Pintakäsittely voidaan erikoistilauksena määrittää erilaisena. (esim. epoksimaalaus tai kuumasinkitys). Vakioteräsosiin merkitään Inspectan tarkkailumerkki, valmistaja Anstar Oy, sekä tyyppitunnus ja valmistusviikko. 4 KESTÄVYYDET 4.1 Mitoitusperiaatteet Mitoituslaskelmat on tehty staattisille kuormille rajatilassa teräsbetonirakenteelle C25/30 noudattamalla sekä RakMK- että Eurocodeohjeita. Käyttöohjeeseen on annettu eri mitoituksista pienempi kestävyys ja suurempi reunaetäisyys, joten ohjeet pätevät tehtiin mitoitus kummalla tahansa menetelmällä. Mitoitusmenetelmiä (RakMK / Eurocode) ei saa sekoittaa keskenään, vaan laskentakuorma on aina määritettävä oikean kuormitusnormin mukaan. RakMK mitoitus rakenneluokassa 2: RakMK 1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset RakMK 4 etonirakenteet RakMK 7 Teräsrakenteet SFS 2373 Staattisesti kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta. Sallittu kuorma saadaan jakamalla kapasiteetti kuorman osavarmuuskertoimella. Eurocode mitoitus tavallisin mittapoikkeamin: SFS-EN 1990 ( muutos A1: korjaus AC:2008) Eurocode Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN ( korjaus AC:2010) Eurocode 2: etonirakenteiden suunnittelu SFS-EN Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt (2005) Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännökset Osa 1-8: Liitosten suunnittelu Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa ( ) CEN/TS (2009) Design of fastenings for use in concrete General CEN/TS (2009) Design of fastenings for use in concrete Headed fasteners Käyttörajatilassa on huomioitu muodonmuutokset (taipuma, pitkäaikaiskuorman aiheuttama puristuma) sekä tartuntatankojen jännityksen rajoitus ohjeen RIL /by61 (etonirakenteiden Suunnittelu) kohdan 7. Käyttörajatilat (SLS) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu harjatangon betonipeitteen paksuusvaatimus 15 mm sekä valmistustoleranssit ja asennustoleranssi ± 15 mm. Pitkät teräsosat AVT57, ASKT ja AUKT kulmatangot on mitoitettu liikkuvalle kuormalle, joka sallitaan jokaiselle tartuntaparivälille. Teräsosien käyttö on tyyppikohtaisesti esitetty kohdassa 8 sijoitus-, reunaetäisyys ja lisäraudoitusvaatimuksin.

6 Erstantie 2, Villähde Teräslevyn jäykkyys kiinnityspinta-alat AVT, ASKT ja AUKT teräsosat mitoitetaan kuorman osavarmuuskertoimia käyttämällä. Ruutukannattimet AVT sekä vastaava tukireaktio vastakannattimilla AVT on poikkeuksellisesti mitoitettu pelkälle omapainolle. Kiinnityspinta-alan ja tartuntojen väliin jää uloke, joka taivuttaa teräslevyä. Teräslevy voidaan jäykistää hitsattavilla levynpaloilla. Kuva 1: Kiinnityspinta-alan vaikutus teräslevyn taivutuskestävyyteen, levyn jäykistäminen. Kiinnityspinta-alaan voidaan teräsprofiilin ulkomittojen lisäksi laskea hitsit, edellyttäen että hitsit toimivat tarkasteltavassa ulokkeessa (ympärihitsaus). Momenttikapasiteetit määritetään pääasiassa tartuntojen välisinä voimapareina, kiinnityksen asennustoleranssi vaikuttaa siten oleellisesti kiinnityspinta-alan kokoon.

7 Erstantie 2, Villähde Kestävyydet (Eurocode) sekä kapasiteetit ja sallitut kuormat (RakMK) Taulukko 2: AVT, ASKT ja AUKT teräsosien kestävyydet, betoni C25/30 Voimien suunnat, kts. kuvat kohdassa 8. Tyyppi N 1Rd kn N 2Rd kn V 1Rd kn V 2Rd kn M 1Rd knm M 2Rd knm AVT 15 35,2 AVT 16 51,5 AVT 17 89,1 AVT 23 14,9 3,7 3,8 1) 0,33 0,10 AVT 24 26,6 6,6 5,2 1) 0,72 0,24 AVT 25 92,2 17,9 6,7 1) AVT ,2 30,5 7,8 1) AVT ,9 43,6 8,8 1) AVT 32 22,1 21,3 1,9 AVT 33 34,2 33,0 1,9 AVT 34 15,6 10,3 1,0 AVT 35 24,2 16,2 1,0 AVT 36 11,2 3,2 1) 0,5 AVT 37 20,4 4,9 1) 0,6 Kiinnityspinta-ala AVT 38 14,8 2) 14,8 0,66 2) 45 x 45 AVT 39 12,1 3) 8,9 3) AVT 41 29,9 26,1 1,96 2) 80 x 80 AVT 42 49,5 40,7 4,55 2) 120 x 120 AVT 43 5,6 26,8 4,7 1) 0,24 0,56 25 x 25 AVT 44 45,8 3) 13,0 3) AVT 45 5,0 21,6 3,9 1) 0,18 0,14 10 x 10 AVT 46 12,6 41,8 4,7 1) 0,76 1,15 30 x 30 AVT 47 21,9 65,3 5,1 1) 1,86 2,70 40 x 40 AVT 48 5,2 13,9 0,28 15 x 15 AVT 57 4,6 4) ASKT 50 7,7 5) 9,8 5) ASKT 80 7,7 5) 9,8 5) ASKT 100x50 7,7 5) 9,8 5) ASKT 100 7,7 5) 9,8 5) AUKT 50 1,0 5) 9,8 5) AUKT 80 1,0 5) 9,8 5) AUKT 100x50 1,0 5) 9,8 5) AUKT 100 1,0 5) 9,8 5) 1) kestävyyttä voidaan parantaa reunaetäisyyttä lisäämällä, kts. kohta 8 2) kestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä lävistysraudoitusta, kts. kohta 8 3) kestävyydet betonille C40/50, kts. kohta 8 4) kestävyys sallitaan aina 400 mm:n välein 5) kestävyys sallitaan aina 300 mm:n välein RakMK: Sallittu kuorma F sall = F Rd /1,6 (AVT 15-17: F sall = F Rd /1,2) Eurocode: Käyttörajatilakuorma F k = F Rd /1,45 (AVT 15-17: F k = F Rd /1,1)

8 Erstantie 2, Villähde 8 Taulukko 3: AVTR/ AVTH tyyppinumero Ruostumattomien AVTR ja haponkestävien AVTH -osien kestävyydet. Voimien suunnat, kts. kuvat kohta 8. N 1Rd kn 15 20, , ,5 N 2Rd kn V 1Rd kn V 2Rd kn M 1Rd knm M 2Rd knm 23 14,9 3,7 3,8 1) 0,33 0, ,6 6,6 5,2 1) 0,50 0, ,0 17,9 6,7 1) ,0 30,5 7,8 1) ,8 43,6 8,8 1) 32 22,1 21,3 1, ,2 33,0 1, ,6 10,3 0, ,2 16,2 0, ,2 3,2 1) 0, ,4 4,9 1) 0,38 Kiinnityspinta-ala 38 8,7 14,8 0,65 50 x ,1 2) 8,9 1) 41 20,0 26,1 1,54 80 x ,2 40,7 2, x ,3 26,8 4,7 1) 0,17 0,33 25 x ,8 2) 13,0 1) 45 3,3 21,6 3,9 1) 0,14 0,11 10 x ,4 41,8 4,7 1) 0,59 0,67 30 x ,5 65,3 5,1 1) 1,35 1,59 40 x ,0 13,9 0,16 15 x ,6 3) 1) kestävyyttä voidaan parantaa reunaetäisyyttä lisäämällä, kts. kohta 8 2) kestävyydet betonille C40/50, kts. kohta 8 3) kestävyys sallitaan aina 400 mm:n välein Taulukko 4: Ruostumattomien ASKTR ja AUKTR sekä haponkestävien ASKTH ja AUKTH -teräsosien kestävyydet. Voimat sallitaan aina 300 mm:n välein, suunnat kts. kohta 8. Tyyppi N ud V ud ASKTR, ASKTH 7,7 9,8 AUKTR, AUKTH 1,0 9,8 RakMK: Sallittu kuorma F sall = F Rd /1,6 (AVT 15-17: F sall = F Rd /1,2) Eurocode: Käyttörajatilakuorma F k = F Rd /1,45 (AVT 15-17: F k = F Rd /1,1)

9 Erstantie 2, Villähde Yhdistetyt rasitukset Vakioteräsosille annetut kestävyydet on määritetty rasituskohtaisesti, ts. jos kiinnityslevyä rasittaa samanaikaisesti useampi kuormitus, tulee tarkastaa ettei teräsosan kokonaiskäyttöastetta ylitetä. N 1d N 2d V 1d V 2d M 1d M 2d N 1Rd N 2Rd V 1Rd V 2Rd M 1Rd M 2Rd Kaavassa N 1d, N 2d, V 1d, V 2d, M 1d ja M 2d ovat rakennesuunnittelijan kuormanosavarmuuskertoimia käyttämällä määrittämiä mitoitusarvoja. Esitteessä annetut kestävyydet, jotka sisältävät materiaalien osavarmuuskertoimet, on kaavassa merkitty tunnuksin N 1Rd, N 2Rd, V 1Rd, V 2Rd, M 1Rd ja M 2Rd. Voimien suunnat on tyyppikohtaisesti ilmoitettu jokaiselle teräsosalle kohdassa Korjauskertoimet Kestävyydet on määritetty asennustoleranssilla 15 mm teräsbetonirakenteelle C25/30, tartuntatilassa I (RakMK) tai hyvissä tartuntaolosuhteissa (Eurocode) ja betonin tiheydelle 2400 kg/m 3. Kestävyyksiä voidaan korjata muille tapauksille seuraavilla tavoilla: etonin lujuus Taulukko 5: Kestävyyden korjauskertoimet betonin mukaan. C12/15 C16/20 C20/25 C25/30 0,61 0,72 0,83 1,00 Tartuntatila Teräsosat on mitoitettu tartuntatilassa I (RakMK) tai hyvissä tartuntaolosuhteissa (Eurocode). Poikkeuksen muodostavat osat AVT 15-17, jotka on mitoitettu tartuntatilassa II. Korjauskerroin tartuntatilalle II (RakMK) tai kun hyviä olosuhteita ei saavuteta (Eurocode): 0,70 Runkoaine Taulukko 6: Kestävyyden korjauskertoimet kevytrunkoaineille etonin tiheys kg/m 3 ) Korjauskerroin 1,0 0,94 0,89 0,83 0,77 0,71 0,66 0,60 Kiinnityspinta-ala ja asennustoleranssi Teräsosien AVT 38, AVT , AVT ja vastaavien ruostumattomien ja haponkestävien teräsosien kestävyydet N Rd ja M Rd edellyttävät taulukoiden 2 ja 3 mukaisia kiinnityspinta-aloja. Vaatimukset alittaville kiinnityspinta-aloille tai suuremmille asennustoleransseille voidaan laskea korjauskerroin seuraavan esimerkin mukaisesti. ESIMERKKI: Teräsosa AVT 38:n vaadittu kiinnityspinta-ala asennustoleranssilla ± 15 mm on 45 x 45 mm 2. Määritetään korjauskerroin N Rd -kestävyydelle kun kiinnityspinta-ala on 20 x 30 mm 2 ja asennustoleranssi 20 mm. Suurin korjauskerroin saadaan käyttämällä pienintä sivumittaa 20 mm: A - kpa + 2E (5+15) = = 0,61 A ktod + 2Etod (5+20) E kpa ktod Etod Kestävyyden pienentämisen sijaan levy voidaan jäykistää kuvan 1 mukaan. A=60 A=60

10 Erstantie 2, Villähde 10 5 TERÄSOSIEN KÄYTTÖ 5.1 Käytön rajoitukset Teräsosien kestävyydet on laskettu staattisille kuormille. Dynaamisille ja väsyttäville kuormille tulee tapauskohtaisesti käyttää suurempia kuorman osavarmuuskertoimia. Teräsosille AVT 38, AVT ja AVT on annettu tietty kiinnityspinta-ala käytettäessä täysiä kestävyysarvoja vetovoimalle (N Rd ) ja/tai momentille (M Rd ). Teräsosien reunaetäisyysehdot on esitetty kohdassa Kiinnitysalustan raudoitus Kiinnitysalusta on mitoitettu teräsbetonirakenteena. Rakenne on raudoitettava kuormia vastaavaksi (CEN/TS :5). Eurocode mitoituksessa reunaetäisyyksiä on kasvatettu RakMK mitoitukseen nähden, jotta raudoitus kykenesi ankkuroitumaan sekä lohkeavaan reunaan että teräsosan takana olevaan betoniin (kts. CEN/TS : kuvat 1 ja 2). Reunaetäisyyksiä voidaan pienentää kestävyyksiä pienentämättä ainoastaan suunnittelijan tekemällä erillisellä selvityksellä, esim. hitsaamalla lisäraudoitus suoraan teräsosaan tms. Teräsosat on suunniteltu huomioimalla betonipeitteen minimipaksuus 15 mm. etonipeitepaksuudet on esitetty tarkemmin tyyppikohtaisesti kohdassa 8. Tarvittaessa suunnittelijan tulee huomioida ympäristörasituksen asettamat vaatimukset upottamalla teräsosa betoniin tai valitsemalla kokonaan ruostumaton vaihtoehto. Rakenteen reunalla teräsosat sijoitetaan siten että tartunnat siirtävät rasitukset pieliraudoituksen sisäpuolelle. 5.3 Käyttörajatila Eurocode laskelmissa on ankkuritangoilla käytetty jännityksen rajoitusta 0,6 f yk (RIL /by61:7). Jos halkeamien rajoittaminen vaatii pienempää käyttötilajännitystä, tulee suunnittelijan pienentää annettuja kestävyysarvoja tai käyttää lisäraudoitusta halkeamakoon hallitsemiseksi. Leikkauskestävyys on määritetty niin, että voiman suuntainen siirtymä käyttörajatilassa on maksimissaan luokkaa 0,01*tartunnan halkaisija. 6 TERÄSOSIEN ASENNUS 6.1 Muottiin kiinnitys Teräsosa voidaan kiinnittää naulaamalla, liimaamalla, kaksipuoleisella teipillä tai puristinkiinnityksellä raudoitukseen tai muottiin. Kiinnitys suoritetaan siten, että levy ei valun ja tärytyksen aikana pääse liikkumaan paikaltaan. Erikoistilauksesta teräsosiin tehdään naulanreiät. Teräsosien kohdalla betonimassan vapaa putoamiskorkeus tulee pitää mahdollisimman pienenä, jotta massa ei erottuisi eikä teräsosaan kohdistuisi suuria sysäyskuormia. Asentaminen betonivalun pintaan edellyttää huolellista täryttämistä teräsosan alta. Teräsosia ei saa täryttää tiivistettäessä betonia.

11 Erstantie 2, Villähde 11 Kiinnityslevyt on asennettava muottiin siten, että levyn pinta tulee rakennesuunnittelijan määräämään tasoon. Metalliosan sijaintitoleranssit RT-ohjekortin mukaan ovat: poikkeama betonipinnan tasosta sijaintitoleranssit luokittain: luokka 1 (vaativat rakenteet) luokka 2 (asuin- ja liikerakennukset) luokka 3 (teollisuus- ja varastorakennukset) ± 3 mm ± 15 mm ± 20 mm ± 30 mm Tartunnat on valmistettu harjatangoista A500HW SFS Tartuntoja voidaan hitsata kaikilla yleisesti käytetyillä sulahitsausmenetelmillä noudattamalla kohdan 6.2 vaatimuksia. Teräsosien kestävyydet on määritetty kohdan 8 mukaisin rakennemitoin, tartuntoja saa taivuttaa ainoastaan rakennesuunnittelijan luvalla. 6.2 Teräsosien liitäntöjen asennus Kiinnitysliitoksen hitsaus on tehtävä ammattitaitoisia työntekijöitä käyttäen. Vaativissa liitoksissa suunnittelijan on laadittava hitsaussuunnitelma, josta käy ilmi mm. hitsausjärjestys ja lisäaineen valinta. Hitsiliitos ja sen ympäristö puhdistetaan teräsharjalla. Hitsauksen jälkeen hitsi ja teräsosan koko pinta suojataan suunnitelmien mukaisesti. Puhdasta suojamaalia A40 m ei tarvitse poistaa ennen hitsausta. Työ on tehtävä tuulelta ja kosteudelta suojatuissa olosuhteissa ja mikäli lämpötila on alle - 5 C, suositellaan hitsattavan alueen esilämmitystä. Hitsaustyö on tehtävä suunnitelmien mukaisia hitsikokoja ja pituuksia käyttämällä. Hitsipuikon lisäaine valitaan perusaineiden mukaan. Taulukko 7: Hitsipuikkojen valintaohjeet (ESA) Vakio-osan Teräsosaan hitsattavan osan perusaine perusaine S235, S S235, S355 OK OK OK OK OK OK OK OK OK ASENNUSTEN VALVONTA 7.1 Teräsosien asennuksen valvontaohje Toimenpiteet ennen valua: tarkistetaan, että teräsosat ovat suunnitelmien mukaiset ja että ne eivät ole viallisia tarkistetaan, että teräsosa on sijoitettu suunnitelmien mukaisesti varmistetaan, että valun aikainen kiinnitys on riittävän luja varmistetaan, että mahdollinen lisäraudoitus on asennettu oikein. Toimenpiteet betonoinnin aikana: varmistetaan, että betoni tiivistetään huolellisesti teräsosan ympäriltä täryttämättä kuitenkaan itse osaa. Toimenpiteet valun jälkeen: tarkistetaan, että teräsosa on suunnitellulla paikalla.

12 Erstantie 2, Villähde Liitäntöjen asennuksen valvontaohje Teräsosien liitäntöjen asennuksessa tulee valvoa seuraavia kohtia: tarkistetaan, että kiinnike vastaa suunnitelmia varmistetaan, että hitsaustyö tehdään ammattitaitoisia työntekijöitä käyttäen ja että hitsin lisäaine valitaan perusaineiden mukaan varmistetaan, että hitsauskohdat on puhdistettu varmistetaan, että hitsaustyö tehdään tuulelta ja kosteudelta suojatuissa olosuhteissa tarvittaessa käytetään esilämmitystä tarkastetaan silmämääräisesti tai suunnitelmien mukaisia menetelmiä käyttäen hitsin koko ja virheettömyys tarkastetaan, että hitsit ja teräsosa on korroosio- ja palosuojattu suunnitelmien mukaisesti.

13 Erstantie 2, Villähde 13 8 TERÄSOSIEN MITAT JA KÄYTTÖDETALJIT Voimien vaikutussuunnat on esitetty kuvissa ja taulukoissa kestävyysarvot (Eurocode), joita käytetään myös kapasiteettien laskenta-arvoina (RakMK). T H AVT 15 AVT 16 AVT 17 Ruutuelementin kannatin >30 V 140 Rd Ø L Levy S355J2+N Tartunnat A500HW Mitat ja kestävyydet Tyyppi H t L Ø paino [kg] V Rd AVT ,5 35,2 AVT ,9 51,5 AVT ,1 89,1 L1 H AVT 25 AVT 26 AVT 27 Ruutuelementin vastakannatin L2 25 Ø V2Rd Kulmatanko S235JR+AR Levy S355J2+N (AVT 27) Tartunnat A500HW 150 V1Rd 75 Mitat ja kestävyydet Mitat H L1 L2 Ø paino [kg] N Rd V 1Rd 1) V 2Rd AVT ,9 92,2 17,9 6,7 AVT ,2 115,2 30,5 7,8 AVT ,0 198,9 43,6 8,8 1) keskeinen sijoitus seinässä =160 mm, kestävyyttä voidaan parantaa paksummissa seinissä kaavalla V Rd = (-5)*V 2Rd /160 10,7 kn (mm)

14 Erstantie 2, Villähde 14 AVT 15 ja -25 AVT 15 ja -26 AVT 17 ja -27 Ruutukannatin mitoitetaan seinäelementin omapainolle sekä välipohjalaatastolta tulevalle kuormalle. Laatastolta siirtyvä kuorma voidaan laskea kolmion muotoiselta alalta, joka muodostaa 45 kulman julkisivuelementtiin nähden (VTT tiedonanto 60/1979). Ruutukannattimet AVT 15...AVT 17 eivät siirrä vastakannattimille annettuja leikkausvoimia ilman erikoistoimenpiteitä. ruutuelementti 90 ±5 pieliteräs >60 AVT 15/16/17 Tartunnat pieliteräksen sisäpuolelle, suojabetonikerros huomioiden AVT 25/26/27 Aukkoja ja reikiä suunniteltaessa ruutukannattimen alapuolelle tulee huomioida betoniin syntyvä puristusrasitus 0,5*Vd 160 kantava seinä C25/30 AVT 23 AVT 24 Reunatartunta M1Rd M1Rd N1Rd S Ø2 Ø1 H Tyyppi H S L1 Ø1 L2 Ø2 paino [kg] AVT ,8 AVT ,3 N2Rd L2 L1 Kestävyydet Tyyppi N 1Rd M 1Rd [knm] N 2Rd M 2Rd [knm] V Rd AVT 23 14,9 0,33 3,7 0,10 3,8 1) AVT 24 26,6 0,72 6,6 0,24 5,2 1) 1) annettu kestävyys kun S = 0, kun S 160 V Rd23 = 9,7 kn ja V Rd24 = 11,6 kn (väliarvot voidaan interpoloida) 100 VRd 15 Levy S355K2C Multisteel Tartunnat A500HW S = etäivyys rakenteen reunaan

15 Erstantie 2, Villähde AVT 32 AVT 33 Reunatartunta 15 MRd A Mitat Tyyppi A L Ø AVT ,3 AVT ,3 paino [kg] 6 15 Kestävyydet Tyyppi N Rd M Rd V Rd [knm] AVT 32 22,1 1,9 21,3 AVT 33 34,2 1,9 33,0 300 VRd Levy S355K2C Multisteel Tartunnat A500HW Ø L AVT 34 AVT 35 AVT 36 AVT 37 Reunatartunta A MRd Tyyppi H A L Ø paino [kg] AVT ,3 AVT ,8 AVT ,9 AVT , L Kestävyydet Tyyppi N Rd M Rd V Rd AVT 34 15,6 1,0 10,3 AVT 35 24,2 1,0 16,2 AVT 36 11,2 0,5 3,2 1) AVT 37 20,4 0,6 4,9 1) 1) kestävyys kun S = 0, kun S 160 V Rd36 = 10,7 kn ja V Rd37 = 14,2 kn. Väliarvot S = mm voidaan interpoloida H VRd Ø S = etäivyys rakenteen reunaan Levy S355K2C Multisteel Tartunnat A500HW

16 Erstantie 2, Villähde 16 AVT 38 AVT 41 AVT 42 Laattatartunta Tyyppi H A C L S paino [kg] AVT ,1 AVT ,7 AVT ,5 Kestävyydet Tyyppi N Rd M Rd [knm] V Rd AVT 38 14,8 0,66 14,8 AVT 41 29,9 1,92 26,1 AVT 42 49,5 4,55 40,7 MRd 25 H L C A C L Levy S355J2+N Tartunnat A500HW Kiinnityspinta-alavaatimus täydellä N Rd tai M Rd kestävyydellä: AVT x 45 AVT x 80 AVT x 120 MRd S = etäivyys rakenteen reunaan VRd 20 Lävistysraudoitus lisäteräkset MRd b >H1 verkko Kestävyydet lävistysraudoituksella Tyyppi H1 raudoitus A500HW N Rd M Rd [knm] AVT (2+2) Ø8 20,7 0,80 AVT (3+2) Ø10 47,4 2,23 AVT (3+3) Ø10 83,0 5,01

17 Erstantie 2, Villähde 17 AVT 39 TT -laatan reunatartunta Laskentakapasiteetit etoni N Rd V Rd C25/30 12,1 8,9 C40/50 18,9 11, Paino 0,8 kg Levy 6x45x150 S355J2+N Tartunta Ø8 A500HW Asennushitsaus pyritään suorittamaan mahdollisimman lähelle tartunnan painopistettä tai sen alapuolelle seuraavien kuvien mukaan. 150 Nu Vu verkko Pyörötanko Harjatanko Hitsi a4-120 >300 >15 verkko Levy 120 x t 6 Levyn leveys Hitsi a4-120

18 Erstantie 2, Villähde 18 AVT 44 TT -laatan reunatartunta Laskentakapasiteetit etoni N ud V ud C25/30 45,8 13,0 C40/50 49,9 16, VRd 350 Paino 1,4 kg Levy 8 mm S355J2+N Tartunta Ø10 A500HW >500 8 TT-laatan raunaliitos 100 Upotus tarpeen mukaan (RakMK 4: ) Liitoslevy S235JR+AR 100 x 100, t Asennushitsi a = 5 mm L 40 mm laatan reuna

19 Erstantie 2, Villähde 19 AVTRr 43 kokonaan ruostumaton C MRd V2Rd 25 V1Rd Parvekelaatan reunatartunta Levy Tartunnat 600KX H MRd 15 AVT 43 AVT 45 AVT 46 AVT 47 Laatan reunatartunta Levy S355J2+N Tartunnat A500HW 25 E L Mitat ja kestävyydet (S > 50) Tyyppi C E H L Ø paino [kg] V 1ud V 2ud N ud M 1ud [knm] M 2ud [knm] AVTRr ,3 29,3 4,7 3,3 0,17 0,33 AVT ,3 29,3 4,7 5,6 0,29 0,56 AVT ,0 21,6 3,9 5,0 0,28 0,28 AVT ,5 41,8 4,7 16,0 1,04 1,15 AVT ,1 65,3 5,1 28,0 2,29 2,70 S V2Rd Kiinnityspinta-alavaatimus täydellä N Rd tai M Rd kapasiteetilla AVTRr x 25 AVT x 25 AVT x 10 AVT x 30 AVT x 40 Riittävällä reunaetäisyydellä (S 500) ja lisäraudoituksella voidaan laatan kulman suuntaiselle leikkausvoimalle käyttää seuraavia arvoja: Tyyppi V 2Rd AVTRr 43 10,7 AVT 43 10,7 AVT 45 8,6 AVT 46 20,3 AVT 47 26,0

20 Erstantie 2, Villähde AVT 48 Kulmatartunta Kestävyydet V Rd N Rd M Rd [knm] 13,9 5,2 0, VRd MRd Kiinnityspinta-alavaatimus täydellä N Rd tai M Rd kapasiteetilla 15 x 15 mm 2 Paino 1,0 kg Levy 8 mm S355J2+N Tartunta Ø10 A500HW VRd Diagonaalin suuntainen leikkaus AVT 57 Törmäyssuoja seinien ja pilareiden kulmiin Kestävyydet aina 400 mm:n välein V Rd = 4,6 kn Paino 6,3 kg Levy S235JR+AR Tartunnat Ø8 A500HW VRd VRd VRd VRd VRd R

21 Erstantie 2, Villähde 21 ASKT 50 ASKT 80 ASKT 100x50 ASKT 100 kulmatartunta Mitat ja kestävyydet Tyyppi kulmakoko S paino N ud V ud [kg] ASKT 50 50x50x ,8 7,7 9,8 ASKT 80 80x80x ,2 7,7 9,8 ASKT 100x50 100x50x ,0 7,7 9,8 ASKT x100x ,6 7,7 9,8 Kesvätyydet aina 300 mm:n välein Kulmatanko S235JR+AR Tartunta Ø8 A500HW VRd VRd VRd VRd S n* AUKT 50 AUKT 80 AUKT 100x50 AUKT 100 kulmatartunta Mitat ja kestävyydet Tyyppi kulmakoko paino [kg] N ud V ud AUKT 50 50x50x5 26,0 1,0 9,8 AUKT 80 80x80x8 61,4 1,0 9,8 AUKT 100x50 100x50x8 57,2 1,0 9,8 AUKT x100x10 93,8 1,0 9,8 Kestävyydet aina 300 mm:n välein Kulmatanko S235JR+AR Tartunta Ø8 A500HW 20 VRd VRd VRd VRd n*