MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 16.5.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2015 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Euroopan unionin kokonaan rahoittamista suorista tuista säädetään yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus. Tukiasetuksen 52 artiklan mukaan jäsenvaltio voi vapaaehtoisesti myöntää viljelijöille tuotantosidonnaista tukea tiettyjen maatalouden muotojen nykyisen tuotantomäärän säilyttämiseksi. Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (193/2013), jäljempänä suorien tukien laki, sisältää kansalliset perussäännökset tukiasetuksen 52 artiklan mukaisesta vapaaehtoisesta tuotantosidonnaisesta tuesta. Suorien tukien lain 20 :n 5 momentin, 21 :n 3 momentin ja 22 :n 4 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta (137/2015). Vuonna 2015 maksettavan 52 artiklan mukaisen vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen enimmäismäärästä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 säädettyihin tiettyihin suoriin tukijärjestelmiin sovellettavista vuoden 2015 talousarviomäärärahojen enimmäismääristä sekä Kroatian erityistä miinanraivaukseen liittyvää varantoa koskevasta osuudesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1089 liitteessä. Vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetuksella ehdotetaan tarkennettavaksi vuodelta 2015 maksettavien lypsylehmä- ja nautapalkkioiden sekä peltokasvipalkkion yksikkökohtaista määrää toisessa maksuerässä palkkioihin käytettävissä oleva määräraha huomioon ottaen. Lisäksi tarkennettaisiin lammas- ja vuohipalkkioiden yksikkökohtaista määrää. Palkkioiden määrää tarkennettaisiin vuoden 2015 tukihaun ja valvonnan tulosten perusteella. Viljelijälle vuodelta 2015 maksettavia suoria tukia vähennetään suoraan Euroopan unionin lainsäädännön perusteella ennen tukien maksamista. Suoria tukia vähennetään tukiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan perusteella tukiasetuksen liitteessä III säädetyn suorien tukien kansallisen enimmäismäärän ylityksen vuoksi. Tämän vuoksi tukien määrää alennetaan noin 1,8 prosentilla. Lisäksi viljelijälle myönnettävään suorien tukien yhteismäärän 2000 ylittävään osaan kohdistuu tukiasetuksen 8 artiklan perusteella tehtävä rahoituskurileikkaus. Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta kalenterivuodeksi 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1146 1 artiklan mukaan vuodelta 2015 maksettavaan tukeen kohdistuva rahoituskurileikkaus on suuruudeltaan 1,393041 prosenttia.
2 2 Yksityiskohtaiset perustelut 6 1 mom. Asetuksen 6 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lypsylehmäpalkkion tukitasoja toisessa maksuerässä tarkennettaisiin. Valtioneuvoston asetuksella (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) säädetyt tukitasot olivat arvioita, joita nyt ehdotetaan vielä tarkennettavaksi vuoden 2015 tukihaun ja valvonnan tulosten perusteella ennen lypsylehmäpalkkion toisen erän maksamista. Tarkennuksessa otettaisiin huomioon se eläinmäärä, josta palkkiota on vuonna 2015 haettu, mahdolliset valvonnasta aiheutuneet muutokset kyseiseen eläinmäärään ja muut valvonnan seuraamukset. Lypsylehmäpalkkion toinen maksuerä vuodelta 2015 on tarkoitus maksaa kesäkuussa 2016. Edellä mainittujen seikkojen perusteella lypsylehmäpalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi tukialueella AB Manner-Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa lukuun ottamatta, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla alittaa palkkioon käytettävissä olevan 30,5 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan korotettavaksi 17,90 eurolla eläintä kohden. Lypsylehmäpalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan puolestaan alennettavaksi Manner-Ahvenanmaalla ja tukialueen AB ulkosaaristossa, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittää näillä alueilla palkkioon käytettävissä olevan 1,5 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan alennettavaksi 1,0 eurolla eläintä kohden Manner-Ahvenanmaalla ja 45,0 eurolla eläintä kohden tukialueen AB ulkosaaristossa. Lypsylehmäpalkkiota ehdotetaan maksettavaksi tukialueittain seuraava euromäärä eläintä kohden: alue Manner-Ahvenanmaa 649,00 tukialueen AB ulkosaaristo 825,00 muu tukialue AB 547,90 12 1 mom. Asetuksen 12 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nautapalkkion tukitasoja toisessa maksuerässä tarkennettaisiin. Valtioneuvoston asetuksella (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) säädetyt tukitasot olivat arvioita, joita nyt ehdotetaan vielä tarkennettavaksi vuoden 2015 tukihaun ja valvonnan tulosten perusteella ennen nautapalkkion toisen erän maksamista. Tarkennuksessa otettaisiin huomioon se eläinmäärä, josta palkkiota on vuonna 2015 haettu, mahdolliset valvonnasta aiheutuneet muutokset kyseiseen eläinmäärään ja muut valvonnan seuraamukset. Nautapalkkion toinen maksuerä vuodelta 2015 on tarkoitus maksaa kesäkuussa 2016.
3 Edellä mainittujen seikkojen perusteella emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavan nautapalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015 sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla alittaa emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaan nautapalkkioon käytettävissä olevan 18,6 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan korotettavaksi 0,50 eurolla eläintä kohden tukialueen AB ulkosaaristossa, 6,0 eurolla eläintä kohden Manner-Ahvenanmaalla ja muulla tukialueella AB sekä 8,5 eurolla eläintä kohden tukialueella C. Sonneista ja häristä maksettavan nautapalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan alennettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015 sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittää sonneista ja häristä maksettavaan nautapalkkioon käytettävissä olevan 36,40 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan alennettavaksi 39,50 eurolla eläintä kohden tukialueen AB ulkosaaristossa, 50,0 eurolla eläintä kohden Manner-Ahvenanmaalla, 11,00 eurolla eläintä kohden muulla tukialueella AB ja 4,40 eurolla eläintä kohden tukialueella C. Teurashiehoista maksettavan nautapalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015 sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla alittaa teurashiehoista maksettavaan nautapalkkioon käytettävissä olevan 1,0 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan korotettavaksi 34,0 eurolla eläintä kohden tukialueella AB ulkosaaristoa lukuun ottamatta. Saaristohiehoista maksettavan nautapalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan alennettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015 sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittää saaristohiehoista maksettavaan nautapalkkioon käytettävissä olevan 0,15 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan alennettavaksi 22,0 eurolla eläintä kohden tukialueen AB ulkosaaristossa. Nautapalkkiota ehdotetaan maksettavaksi tukialueittain seuraava euromäärä eläintä kohden: tukialueen AB ulkosaaristo Manner- Ahvenanmaa muu tukialue AB tukialue C emolehmä ja emolehmähieho 575,50 426,00 426,00 183,50 sonni ja härkä 1010,50 540,00 499,00 170,60 teurashieho - 284,00 284,00 - saaristohieho 568,00 - - -
4 21 1 mom. Asetuksen 21 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa- ja kilipalkkioiden tukitasoja tarkennettaisiin ennen palkkioiden maksamista. Valtioneuvoston asetuksella (137/2015) säädetyt tukitasot olivat arvioita, joita nyt ehdotetaan vielä tarkennettavaksi vuoden 2015 tukihaun ja valvonnan tulosten perusteella ennen palkkioiden maksamista. Tarkennuksessa otettaisiin huomioon se eläinmäärä, josta palkkiota on vuonna 2015 haettu, mahdolliset valvonnasta aiheutuneet muutokset kyseiseen eläinmäärään ja muut valvonnan seuraamukset. Uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa- ja kilipalkkiot vuodelta 2015 on tarkoitus maksaa kesäkuussa 2016. Edellä mainittujen seikkojen perusteella uuhipalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015) tukitasoilla alittaa uuhipalkkioon käytettävissä olevan 1,5 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan korotettavaksi 28,50 eurolla eläintä kohden tukialueen AB ulkosaaristossa ja 9,0 eurolla eläintä kohden muulla tukialueella AB. Manner-Ahvenanmaalla palkkiota korotettaisiin 19,40 eurolla eläintä kohden. Myös kuttupalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015) tukitasoilla alittaa kuttupalkkioon käytettävissä olevan 0,2 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan korotettavaksi 175,00 eurolla eläintä kohden tukialueen AB ulkosaaristossa, muulla tukialueella AB ja Manner- Ahvenanmaalla. Teuraskaritsa ja -kilipalkkion eläinkohtaista määrää ehdotetaan puolestaan alennettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015) tukitasoilla ylittää palkkioon käytettävissä olevan 1,1 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota ehdotetaan alennettavaksi 3,50 eurolla eläintä kohden tukialueilla AB ja C. Uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa ja -kilipalkkioita ehdotetaan maksettavaksi tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä: tukialueen AB ulkosaaristo Manner- Ahvenanmaa muu tukialue AB tukialue C teuraskaritsat ja -kilit 36,50 36,50 36,50 36,50 uuhet 128,50 89,40 59,00 - kutut 325,00 325,00 325,00-25 1 mom. Asetuksen 25 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että peltokasvipalkkion tukitasoja toisessa maksuerässä tarkennettaisiin. Valtioneuvoston asetuksella (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 36/2016) säädetyt tukitasot olivat arvioita, joita nyt ehdotetaan vielä tarkennettavaksi vuoden 2015 tukihaun ja
5 valvonnan lopullisten tulosten perusteella ennen peltokasvipalkkion toisen erän maksamista. Tarkennuksessa otettaisiin huomioon se pinta-ala, josta palkkiota on vuonna 2015 haettu, mahdolliset valvonnasta aiheutuneet muutokset kyseiseen pinta-alaan ja muut valvonnan seuraamukset. Peltokasvipalkkion toinen maksuerä vuodelta 2015 on tarkoitus maksaa kesäkuussa 2016. Koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella peltokasvipalkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 36/2016) tukitasoilla alittaisi peltokasvipalkkioon käytettävissä olevan 13,7 miljoonan euron enimmäismäärän, peltokasvipalkkiota ehdotetaan korotettavaksi kaikkien palkkioon oikeuttavien kasvilajien osalta. Palkkion hehtaarikohtaista määrää korottamalla pyritään mahdollistamaan se, että palkkioon käytettävissä oleva osuus valtion talousarvion momentin 30.20.41 määrärahasta tulee käytetyksi enimmäismäärän mukaisesti. Valkuaiskasveista maksettavaa peltokasvipalkkiota ehdotetaan korotettavaksi 0,90 eurolla hehtaarilta tukialueilla AB ja C. Rukiista maksettavaa peltokasvipalkkiota ehdotetaan korotettavaksi 1,50 eurolla hehtaarilta tukialueilla AB ja C. Sokerijuurikkaasta maksettavaa peltokasvipalkkiota puolestaan korotettaisiin 1,20 eurolla hehtaarilta tukialueilla AB ja C. Tärkkelysperunasta maksettavaa peltokasvipalkkiota puolestaan korotettaisiin 9,10 eurolla hehtaarilta tukialueilla AB ja C sekä avomaavihanneksista maksettavaa peltokasvipalkkiota 39,00 eurolla hehtaarilta tukialueella AB. Peltokasvipalkkiota ehdotetaan maksettavaksi tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta: tukialue AB tukialue C valkuaiskasvit 74,60 74,60 ruis 48,20 48,20 sokerijuurikas 80,70 80,70 tärkkelysperuna 570,60 570,60 avomaanvihannekset 168,00-3 Taloudelliset vaikutukset Lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkio ovat kokonaan Euroopan unionin rahoittamaa tukea. Euroopan unionin suoria tukia arvioidaan vuonna 2016 maksettavan yhteensä noin 597 miljoonaa, jonka perusteella vuoden 2016 valtion talousarviossa momentille 30.20.41 (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki) on budjetoitu varoja tukien maksamiseen yhteensä 597 miljoonaa. Momentin määrärahasta käytetään vuoden 2015 nautapalkkiota varten enintään noin 18,1 miljoonaa, vuoden 2015 lypsylehmäpalkkiota varten enintään noin 10,7 miljoonaa, vuoden 2015 lammas- ja vuohipalkkioita varten enintään 2,8 miljoonaa ja vuoden 2015 peltokasvipalkkiota varten enintään noin 1,35 miljoonaa. Vastaavat Euroopan
6 unionilta saatavat tulot tuloutetaan momentille 12.30.01 (EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot). Koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella lypsylehmäpalkkion määrä Manner-Ahvenanmaalla ja tukialueen AB ulkosaaristossa valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittäisi palkkioon näillä alueilla käytettävissä olevan 1,5 miljoonan euron enimmäismäärän, eläintä kohden maksettavaa palkkiota ehdotetaan alennettavaksi. Jos palkkiota ei alennettaisi, palkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittäisi edellä mainitun enimmäismäärän noin 18 000 eurolla. Koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella lypsylehmäpalkkion määrä muulla tukialueella AB valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla puolestaan alittaisi palkkioon tällä tukialueella käytettävissä olevan 30,5 miljoonan euron enimmäismäärän, eläintä kohden maksettavaa palkkiota ehdotetaan korotettavaksi tukialueella AB Manner-Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa lukuun ottamatta. Palkkiota korottamalla pyritään mahdollistamaan se, että palkkioon käytettävissä oleva osuus valtion talousarvion momentin 30.20.41 määrärahasta tulee käytetyksi enimmäismäärän mukaisesti. Jos palkkiota ei korotettaisi, palkkioon käytettävissä olevasta määrärahasta jäisi käyttämättä noin 1,0 miljoonaa. Emolehmistä ja emolehmähiehoista eläintä kohden maksettavaa nautapalkkiota ehdotetaan korotettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavan nautapalkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla alittaisi palkkioon käytettävissä olevan 18,6 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota korottamalla pyritään mahdollistamaan se, että palkkioon käytettävissä oleva osuus valtion talousarvion momentin 30.20.41 määrärahasta tulee käytetyksi enimmäismäärän mukaisesti. Jos palkkiota ei korotettaisi, palkkioon käytettävissä olevasta määrärahasta jäisi käyttämättä noin 570 000. Vastaavasta syystä myös teurashiehoista maksettavaa nautapalkkiota ehdotetaan korotettavaksi. Jos palkkiota ei korotettaisi, palkkioon käytettävissä olevasta 1,0 miljoonan euron määrärahasta jäisi käyttämättä noin 120 000. Sonneista ja häristä eläintä kohden maksettavaa nautapalkkiota ehdotetaan alennettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella sonneista ja häristä maksettavan nautapalkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittäisi palkkioon käytettävissä olevan 36,40 miljoonan euron enimmäismäärän. Jos palkkiota ei alennettaisi, palkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1438/2015) tukitasoilla ylittäisi edellä mainitun enimmäismäärän noin 900 000 eurolla. Vastaavasta syystä myös saaristohiehoista maksettavaa nautapalkkiota ehdotetaan alennettavaksi. Jos palkkiota ei alennettaisi, palkkioon käytettävissä oleva 0,15 miljoonan euron määräraha ylittyisi noin 4000 eurolla. Uuhi- ja vuohipalkkioiden eläinkohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella uuhi- ja vuohipalkkioiden määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015) tukitasoilla alittaisi palkkioihin käytettävissä olevan 1,7 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkioita korottamalla pyritään mahdollistamaan se, että palkkioihin käytettävissä oleva osuus valtion talousarvion momentin
7 4 Lausunnot 30.20.41 määrärahasta tulee käytetyksi enimmäismäärän mukaisesti. Jos palkkioita ei korotettaisi, palkkioihin käytettävissä olevasta määrärahasta jäisi käyttämättä noin 380 000. Koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella teuraskaritsa- ja kilipalkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015) tukitasoilla puolestaan ylittäisi palkkioon käytettävissä olevan 1,1 miljoonan euron enimmäismäärän, eläintä kohden maksettavaa palkkiota ehdotetaan alennettavaksi. Jos palkkiota ei alennettaisi, palkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015) tukitasoilla ylittäisi edellä mainitun enimmäismäärän noin 100 000 eurolla. Peltokasvipalkkion hehtaarikohtaista määrää ehdotetaan korotettavaksi kaikkiin palkkioon oikeuttavien kasvilajien osalta, koska hyväksyttävien tukihakemusten perusteella peltokasvipalkkion määrä valtioneuvoston asetuksen (137/2015, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 36/2016) tukitasoilla alittaisi peltokasvipalkkioon käytettävissä olevan 13,7 miljoonan euron enimmäismäärän. Palkkiota korottamalla pyritään mahdollistamaan se, että palkkioon käytettävissä oleva osuus valtion talousarvion momentin 30.20.41 määrärahasta tulee käytetyksi enimmäismäärän mukaisesti. Jos palkkiota ei korotettaisi, palkkioon käytettävissä olevasta määrärahasta jäisi käyttämättä noin 480 000. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Evijärven Peruna Oy;ltä, Finnamyl Oy:ltä, Lapuan Peruna Oy:ltä, Elintarviketeollisuusliitto ry:ltä, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:ltä, Kauppapuutarhaliitto ry:ltä, Pihvikarjaliitto ry:ltä, Suomen Lammasyhdistys ry:ltä, Suomen Vuohiyhdistys ry:ltä, Puutarhaliitto ry:ltä, Sucros Oy:ltä, ProRuis ry:ltä ja Myllyliitto ry:ltä. Lausunnon antoivat Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Lammasyhdistys ry ja Myllyliitto ry. Osassa lausunnoista todettiin, että asetusehdotuksesta ei ole huomautettavaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ja Suomen Lammasyhdistys ry:n lausunnoissa todettiin, että lammastilat ovat ajautuneet vakavaan maksuvalmiuskriisiin, minkä vuoksi lammas- ja vuohipalkkiota voitaisiin korottaa ja maksaa korotus kansallisista varoista kriisitukena. Asetusehdotuksen mukaiset palkkiot voidaan kuitenkin rahoittaa vain Euroopan unionin varoista, eikä niihin ole mahdollista yhdistää nyt annettavalla asetuksella kansallista rahoitusosuutta. Lausunnoissa todettiin myös, että tuotantosuuntaa lammastalouteen vaihtavien tilojen tukien tulisi seurata tuottajia uudelle toimialalle ja lammassektorin palkkioiden kokonaiskertymää tulisi nostaa. Tämä ei kuitenkaan ole Euroopan unionin lainsäädännön mukaan mahdollista. Tukiasetuksen 52 artiklan 5 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää vain nykyisen tuotantotason säilyttämiseksi. Lausunnoissa tuotiin esille myös, että uuhipalkkiosta voitaisiin maksaa ennakkoa. Mahdollisuutta maksaa uuhipalkkion ennakkoa tulevina tukivuosina selvitetään. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n lausunnossa todettiin, että maksatusaikatauluista on pidettävä jatkossa tiukasti kiinni. Asetusehdotuksen mukaiset palkkiot maksetaan Euroopan unionin lainsäädännön sallimissa rajoissa. Myllyliitto ry:n lausunnossa esitettiin, että Suomessa viljellylle tattarille
8 5 Laintarkastus myönnettäisiin peltokasvipalkkiota. Mahdollisuutta maksaa peltokasvipalkkiota tattarille tukivuodesta 2017 alkaen selvitetään. Asetusehdotusta ei ole tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä muutoksen vähäisyyden vuoksi.