Vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelma 2004 2006 Teologinen tiedekunta teol. tdk 21.3.2005 D1 liite 2 1. Vieraskielisen opetuksen kehittämisen tausta 1.1. Helsingin yliopiston strategia Helsingin yliopiston strategiassa vuosille 2004 2006 kotikansainvälistyminen on kymmenen tärkeimmän kehittämiskohteen joukossa. Kotikansainvälistymiseen kuuluu niin yliopiston henkilökunnan kansainvälistäminen ja ulkomaisten tutkinto ja vaihtoopiskelijoiden rekrytointi kuin vieraskielinen opetuskin, johon kaikkia opiskelijoita tulisi kannustaa osallistumaan. Myös koulutuksen ja tutkintojen laadun kansainvälisessä arvioinnissa 2001 2002 suositellaan englanninkielisen opetuksen lisäämistä. Yliopiston kansainvälinen toimintaohjelma vuosille 2004 2006 lähtee siitä, että kansainvälinen toiminta ja vuorovaikutus osana kansainvälistä tiedeyhteisöä on välttämätöntä tutkimuksen ja opetuksen korkean kansainvälisen tason varmistamiseksi. Kuitenkin esimerkiksi kansainvälisiin henkilövaihtoihin osallistuvien määrän kasvu on yliopiston tasolla pysähtynyt, mikä kertoo siitä, että uusia aloitteita ja panostuksia kansainvälisyyteen tarvitaan. 1.2. Teologisen tiedekunnan strategia Teologisen tiedekunnan strategia vuosiksi 2004 2006 alkaa teologisen tiedekunnan tehtävän määrittelyllä. Teologia tutkii uskontoa, joka on yleismaailmallinen ilmiö ja merkittävä kulttuurinen ja poliittinen tekijä nykyajan globaalistuvassa maailmassa. Myös teologia on luonteeltaan globaalia ja universaalia. Toisaalta teologian tutkimusaiheita tarkastellaan oman kulttuurin ja pohjoismaisen tradition näkökulmasta. Vaikka kansainvälisyyttä käsitellään tarkemmin strategian yhdessä alaluvussa, kansainvälisyysajattelu läpäisee koko strategian tiedekunnan itseymmärryksen pohjalta. Tiedekunta sitoutuu yliopiston yhteisiin arvoihin, kuten monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen ja liikkuvuuteen. Tiedekunta on määritellyt toimintansa tärkeimmät kehittämiskohteet, joista kiireisimmät ovat henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, tutkintojen kehittäminen, perustutkimuksen aseman vahvistaminen ja tutkimuslähtöinen opetus. Kotikansainvälistyminen on yhdeksännellä sijalla; sekin koetaan tärkeäksi mutta ei niin kiireelliseksi kuin ensin mainitut. Strategian mukaan tiedekunta laatii vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelman vuoden 2004 aikana ja määrittelee vieraskieliset tutkintovaatimukset tutkinnon uudistuksen rinnalla. Tiedekunnan tavoitesopimuksessa sovituista opiskelijavaihdon määrällisistä tavoitteista jäädään vielä selvästi.
1.3. Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman 2004 2006 mukaan Helsingin yliopistosta valmistuvan maisterin tutkinto on laadukas ja sisältää kansainvälisen akateemisen asiantuntijan osaamisen alueet. Oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen ovat tutkinnon ydin. Laadukkaaseen tutkintoon sisältyvät myös uuden tiedon tuottamiseen liittyvät taidot, oppimaan oppimisen taidot, yhteistyö, viestintä ja tietotekniikkataidot sekä kielitaitoon ja kulttuurien tuntemukseen perustuva avoimuus kansainvälisyyteen. Teologisessa tiedekunnassa pedagoginen yksikkö on antanut ohjeita opintojaksojen suunnitteluun taitojen integroinnin näkökulmasta. Kieliopinnoista vastaa Kielikeskus, jonka järjestämillä kursseilla käytetään myös yhdessä tiedekunnan opettajien kanssa valittuja teologisen alan artikkeleita. Kansainvälisyys pyritään huomioimaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhteydessä. Opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan opintojaan siten, että heidän opintosuunnitelmaansa sisältyy jollakin tavalla kansainvälisyyden ja kulttuurien tuntemuksen näkökulmat ja tavoitteet. Kansainvälisyys voi käytännössä tarkoittaa esim. kielitaidon kartuttamista ja opiskelijavaihtoa sekä omassa yliopistossa/tiedekunnassa järjestettävien erilaisten vieraskielisten opintojaksojen tai kokonaisuuksien sisällyttämistä tutkintoon. 2. Vieraskielisen opetuksen järjestämisen edellytykset 2.1. Opiskelijaryhmät Teologinen tiedekunta ei järjestä englanninkielistä valintakoetta vuonna 2005. Uusia ulkomaalaisia opiskelijoita pyritään sen sijaan rekrytoimaan suoraan maisteritason opintoihin, jolloin heillä olisi jo suoritettuna bachelor tasoinen tutkinto. Vieraskielistä opetusta tulee kehittää vastaamaan ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden tarpeita. Maisterin tutkinnon suorittamisen englannin kielellä on oltava mahdollista. Tiedekunnassa järjestettävien englanninkielisten kurssien on sovelluttava myös tiedekunnan vaihto opiskelijoiden tarpeisiin ja niitä on oltava tarjolla molempien lukukausien aikana. Eri opintojaksoihin integroitavissa olevien luentosarjojen lisäksi vaihto opiskelijoita palvelevat esimerkiksi eri laitosten osuuksista koostuvat aineopintojaksot, joita tiedekunta on tarjonnut ulkomaalaisille opiskelijoille. Tavoitteena on, että myös suomalaiset opiskelijat osallistuvat englanninkieliseen opetukseen. Samoja opintoja ei järjestetä suomeksi ja englanniksi, vaan englanninkielinen opetus täydentää suomenkielistä tarjontaa. Tiedekunnan opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, johon kansainvälistymistaidot on integroitu. Koska HOPSilla on monia muitakin tavoitteita, on kiinnitettävä huomiota siihen, että myös rakenteet kannustavat kansainvälisyyteen eikä siihen liittyvien taitojen kartuttaminen jää vain opiskelijan itsearvioinnin varaan. 2
2.2. Opetuksen järjestäminen Vieraskielistä opetusta suunnitellaan muun opetuksen yhteydessä. Laitoksilla on pääasiallinen vastuu vieraskielisen opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tiedekunnan jokainen laitos osallistuu vieraskielisen, käytännössä englanninkielisen opetuksen järjestämiseen. Tiedekunnassa on järjestetty 10 15 englanninkielistä luentokurssia vuosittain; myös englanninkielisiä seminaareja, atk kursseja ja klassisten kielten kursseja on järjestetty. Vieraskielistä opetusta voidaan lisätä järjestämällä laitosten yhteisiä kursseja. Polttavin tarve vieraskielisen opetuksen lisäämiseen on pakollisissa maisteriopinnoissa, joissa erityisenä haasteena on opintojen eriytyminen. Ulkomaisille tutkinto opiskelijoille voidaan järjestää ja on järjestetty esimerkiksi metodi ja seminaariopetusta laitosten välisenä yhteistyönä, mikä on taannut lähiopetuksen tarjonnan. Kuitenkin maisterivaiheessa olisi tärkeä päästä syventymään oman pääaineen ja myös oman tutkielman kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Ulkomaisten tutkinto opiskelijoiden ohjaus on ollut suuritöistä sen vuoksi, että opiskelijaaines on kirjavaa, opetustarjonta on ollut vähäistä ja opinnot on räätälöity kullekin opiskelijalle yksilöllisesti. Tiedekunnan strategian mukaan jatko opintoihin voi sisältyä opiskelijan opintoja tukevia opetustehtäviä. Tiedekunnan jatko opiskelijat voivat antaa tutkimusaiheeseensa liittyvää opetusta myös vieraalla kielellä. Yliopiston kansainvälisessä toimintaohjelmassa opettajavaihto nostetaan esiin opetuksen kehittämisen aktiivisena muotona. Myös tiedekunnassa opettajia kannustetaan hyödyntämään opettaja ja tutkijavaihtosopimuksia, joiden avulla he voivat kartuttaa vieraalla kielellä opettamisen kokemuksiaan. Vaihtoon lähtevän opettajan opetus pyritään huomioimaan tämän opetussuunnitelmassa. Opettajavaihdossa voi pyrkiä vastavuoroisuuteen, jolloin tuleva opettaja korvaa vaihtoon lähteneen opettajan työpanosta. 2.3. Vieraskielisen opetuksen tuki Teologisessa tiedekunnassa toimii pedagoginen yksikkö, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää opetusta teologisessa tiedekunnassa. Se toimii tiedekunnan yhteistyö ja asiantuntijaelimenä pedagogisissa asioissa. Yksikkö koostuu suunnittelijoista sekä hallinnon, laitosten, kirjaston ja opiskelijoiden edustajista, ja sitä johtaa pedagoginen yliopistonlehtori. Pedagogisen yksikön ohjausryhmä vastaa opetukseen ja opetuksen kehittämiseen liittyvistä strategisista linjauksista. Pedagogisen yksikön kautta vieraskielisen opetuksen kehittäminen kytkeytyy tiedekunnan muuhun opetuksen kehittämistoimintaan. 3
Kansainvälisten asiain suunnittelija antaa ohjeita vieraskielisen opetuksen järjestämisestä ja kokoaa opetustiedot sekä tiedottaa opetuksesta opiskelijoille ja tiedekuntaan hakeville. 2.4. Vieraskielisen opetuksen kustannukset ja resursointi Tiedekunnalla ei ole tähän mennessä ollut osoittaa rahoitusta vieraskielisen opetuksen järjestämisen lisäkustannuksiin. Tiedekunnan opettajien matkat usein liittyvät tutkimukseen mutta edistävät myös tiedekunnan vieraskielistä opetusta. Vieraalla kielellä palkkioperusteisesti opettavat saavat luentopalkkioonsa 20 % korotuksen. Vieraskielisen opetuksen ja ulkomaisten opiskelijoiden opinto ohjauksen suurempaa kuormittavuutta ei ole voitu huomioida muuten. Yliopisto jakaa tiedekunnille kansainvälisyydestä palkitsevaa tuloksellisuusrahaa. Teologisessa tiedekunnassa raha jaetaan edelleen laitoksille opiskelija ja opettajavaihtolukujen, ulkomaalaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen sekä laitosten järjestämän vieraskielisen opetuksen perusteella. 3. Vieraskielisen opetuksen kehittämistoimenpiteet Teologian maisterin tutkinnon englanninkieliset tutkintovaatimukset määritellään. Opintojaksojen yhteydessä mainitaan mahdolliset suoritustavat ja suositeltava opetus. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkielman tekoa ohjaavaan opetukseen. Uusien tutkintovaatimusten mukainen opetus maisteritasolla käynnistyy syksyllä 2006. Jatkossa on tutkittava, miten HOPS työskentely voi tukea ulkomaisia tutkintoopiskelijoita. Laitokset järjestävät lukukausittain englanninkielisiä luentosarjoja tai muuta opetusta. Osa opetuksesta, kuten tutkielmaseminaari, menetelmäopintoja ja lukupiirejä, järjestetään laitosten välisenä yhteistyönä. Tiedekunnan koordinoimia eri laitosten osuuksista koostuvia aineopintokokonaisuuksia kehitetään edelleen. Selvitetään, mitä mahdollisuuksia on järjestää tiedekuntien välisenä yhteistyönä esimerkiksi metodiopetusta yhdessä lähitieteiden kuten sosiologian ja historian kanssa. Yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa suunnitellaan yhteisiä englanninkielisiä verkkokursseja. Selvitetään, mitä mahdollisuuksia käynnistyvä Teologia.fivirtuaaliyliopistohanke tarjoaa vieraskielisen opetuksen kehittämiseen. Vieraskielistä opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa kartoitetaan opettajien tarvitseman tuen kysyntää ja tarjontaa. Opettajille tarjotaan mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen. Opetuksen toteutumista arvioidaan muun muassa opiskelijapalautteen perusteella. 4
Kullakin laitoksella nimetään vieraskielisestä opetuksesta vastaava henkilö. Tiedekunnan kansainvälisten asiain suunnittelija seuraa suunnitelman toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista ja saa tarvittaessa tukea pedagogisesta yksiköstä. Vieraskielisen opetuksen suunnittelun vastuun ja työnjakoa selkiytetään edelleen. Vieraskielisestä opetuksesta aiheutuvat kulut pyritään jatkossa tekemään paremmin näkyviksi, jotta niihin voidaan kohdistaa rahoitusta. Vieraskielisestä opetustarjonnasta ja mahdollisuudesta suorittaa maisterintutkinto vieraskielisten tutkintovaatimusten mukaisesti tiedotetaan ja tiedekunnan www sivuja kehitetään. Yhteydenpitoa Erasmus ja Nordplus vaihtoyliopistoihin tiivistetään. Vieraskielisen opetuksen kehittämistä jatketaan kauden 2007 2009 strategian valmistelussa. Vieraskielisen opetuksen kehittämiseen uuden tutkinnon mukaisesti kiinnitetään erityistä huomiota. Englannin kielellä suoritettavan maisterintutkinnon pääainevaihtoehdoista päätetään. Jatkotutkinnon tutkinnonuudistuksen yhteydessä vieraskielisen opetuksen osuus ja kehittäminen otetaan huomioon. 5