Makrotalousteoria TA4a, kevät 207 Harjoitus 2 Heikki Korpela 2. helmikuuta 207 Tehtävä. Aluksi tarkastellaan Suomen taloustilannetta 990-luvun alussa. Ajatellaan Mundell- Fleming-mallin versiota, jonka vakaa-askelina on tuotantokuilu ja pystyakselina reaalikorko. Oletetaan, että Suomella on kiinteä valuuttakurssi suhteessa Saksaan. Lisäksi oletetaan, että IFM-suora määräytyy Saksan reaalikoron perusteella. Lopuksi oletetaan, että IS-käyrän kulmakerroin on -. Vuosina 987 990 Saksan reaalikorko oli keskimäärin noin 4 prosenttia ja siksi alkuperäinen IFM-suora on neljän prosentin tasolla lähtötilanteessa eli vuonna 989. Eli vuonna 989 Suomen reaalikorko oli 4 %. Alla on IMF:n arviot Suomen tuotantokuilusta (% potentiaalisesta tuotannosta): vuonna 989 tuotantokuilu oli 5 %. Näin ollen Suomen IS-käyrä kulkee pisteen (5, 4) kautta vuonna 989. Vuosi 87 88 89 90 9 92 93 94 95 96 97 98 Tuotantokuilu 0, 2,7 5,0 2,9 3,7 7, 8,5 6,3 5, 4,4,3 0,2 a) Oletetaan, että vuonna 990 IS-käyrä siirtyy vasemmalle revalvaation takia. Oletetaan, että IS-käyrän siirtymän vaakasuoraetäisyys on 2 yksikköä. Piirrä (ruutupaperille) kuvio, jota kuvaa tämän. Mitä olisi ollut tuotantokuilun taso Suomessa? b) Jatketaan tarinaa siitä mihin a-kohdassa jäätiin. Oletetaan, että vuonna 99 IS-käyrä siirtyy vasemmalle länsimaiden taantuman ja Neuvostokaupan laskemisen johdosta. Oletetaan, että IS-käyrän siirtymän vaakasuoraetäisyys on 2 yksikköä. Piirrä kuvio, jota kuvaa tämän. Kuinka suuri tuotantokuilu olisi vuonna 9, jos näin olisi käynyt (muiden asioiden ollessa ennallaan)? c) Jatketaan tarinaa siitä mihin b-kohdassa jäätiin. Oletetaan, että kotimaisen kulutusjuhlan loppuminen siirtää IS-käyrää vasemmalle 99. Oletetaan, että IS-käyrän siirtymän vaakasuoraetäisyys on 2 yksikköä. Piirrä (ruutupaperille) kuvio, jota kuvaa tämän. Kuinka suuri tuotantokuilu olisi vuonna 9, jos näin olisi käynyt (muiden asioiden ollessa ennallaan)? d) Jatketaan tarinaa siitä mihin c-kohdassa jäätiin. Reaalikorot nousivat 90-luvun alussa Saksassa. Oletetaan, että Saksan reaalikorko nousee 99 viitteen prosenttiin. Mitä tapahtuu mallissa, kun IS-käyrä pysyy c-kohdan mukaisella tasolla? Mitä olisi ollut tuotantokuilun taso Suomessa? e) Olisiko ollut mahdollista, Mundell-Fleming-mallin mukaan, vakiinnuttaa tuotanto potentiaaliselle/luonnolliselle tasolle 90-luvun alussa, vaikka Suomen talous edellä kuvatut shokit? Vastaus:.
i 99(d) IFM IFM 99(c) 99 (b) 990 989 IS IS IS IS Y gap a) Revalvaatio nostaa kotimaisten hyödykkeiden hintoja suhteessa ulkomaisiin, kilpailukyky heikkenee ja IS-käyrä siirtyy vasemmalle. Korko säilyy ennallaan, ja tuotantokuilu olisi tällöin 3 %. b) Ulkoinen kysyntäsokki siirtää IS-käyrää vasemmalle. Korko säilyy ennallaan, ja tuotantokuilu olisi tällöin %. c) Kotimainen kysyntäsokki siirtää IS-käyrää vasemmalle. Korko säilyy ennallaan, ja tuotantokuilu olisi tällöin %. d) Korkotaso nousee ylös. Suomen valuutan suhteellinen kysyntä laskee, ja IS-käyrää pitkin kuljetaan uudelle korkotasolle. Tuotantokuilu olisi tällöin 2 %. e) Tuotanto olisi ollut mahdollista palauttaa luonnolliselle tasolle toteuttamalla voimakas devalvaatio (tai antamalla valuutan kellua) ja/tai fiskaalista ekspansiivista politiikkaa (olettaen, että sille olisi löytynyt rahoittajia). Rahapolitiikka sen sijaan on kiinteän valuuttakurssin oloissa tehotonta. Tehtävä 2. Jatketaan siitä mihin edellisen tehtävän d-kohdassa jäätiin. Yksittäisen tapahtumien ajoittaminen yksittäiselle vuodelle vuosina 990 993 on käytännössä mahdotonta. Tarkastellaan siksi muutoksia vuosien 99 993 välisenä aikana. a) Suomen Pankki piti 990-luvun alussa kiinni vahvasta markasta, vaikka kilpailukyky oli 980-luvun lopulla romahtanut. Suomen Pankin rahapolitiikan takia reaalikorko nousi vuosina 99 992 voimakkaasti. Reaalikoko nousi jopa yhteentoista prosenttiin (devalvaatioodotusten ja hidastuneen inflaation takia). Oletetaan, että devalvaatio-odotusten takia Suomen koron ei tarvitse vastata Saksan korkoa. Mitä tapahtuu mallissa (muiden asioiden ollessa ennallaan) kun Suomen reaalikorko nousee yhteentoista prosenttiin? Mitä olisi ollut tuotantokuilun taso Suomessa 993? Vastaako tämä (suurin piirtein) IMF:n arviota? 2
b) Jatketaan tarinaa siitä mihin a-kohdassa jäätiin. Suomen reaalikorko on %. Talouden surkea tilanne ajaa Suomen pankkikriisiin ja tämä haittaa pääoman allokoitumista investointeihin ja kulutukseen. Siksi IS-käyrä siirtyy vasemmalle. Oletetaan, että IS-käyrän siirtymän vaakasuoraetäisyys on 2 yksikköä. Mikä olisi ollut uusi tuotantokuilun taso 993? c) Jatketaan tarinaa siitä mihin b-kohdassa jäätiin. Vienti alkoi toipua 992 993 ja IS-käyrä siirtyy kaksi yksikköä oikealle. Mikä olisi ollut uusi tuotantokuilun taso 993? d) Kuinka suuren tuotantokuilun muutoksen Suomi koki mallissa 90 93? Mikä on i) kv. taantuman ja Neuvostokaupan laskemisen, ii) Saksan korkojen nousun, iii) kulutusjuhlan loppumisen, iv) pankkikriisin ja v) vahvan markan (kotimaisen koron nousun) rooli? Mitä oli tehtävässä suurin tekijä tuotantokuilun muuttumisessa? e) Suomen Pankki ja hallitus taipuivat pakon edessä devalvoimaan markan vuoden 92 lopulla, kun markka päästettiin kellumaan. Mallinnetaan Suomea kuitenkin kiinteän valuuttakurssin maana. Oletetaan lisäksi, että devalvaatio ja rahapolitiikka vaikuttavat kunnolla vasta noin vuoden viiveellä ja että Saksan reaalikorko laskee takaisin neljään prosenttiin. Mitä devalvaatio tarkoittaa edellisessä mallissa? Mitä tämän mukaan alkaa tapahtua Suomen reaalikorolle ja tuotantokuilulle vuodesta 94 alkaen? Onko malli sopusoinnussa IMF:n tuotantokuilujen kanssa ja luennolla kuvatun reaalikoron kanssa? Vastaus: i 2. i 2(b) 2(a,c)? i (d) i = IF M IS IS IS Y gap a) Jos oletetaan, että rahapolitiikka kuitenkin vakioi korkotason, koron nousu vähentää voimakkaasti investointeja, kuljetaan pitkin IS-käyrää ja tuotanto supistuu. Tuotantokuilu olisi tällöin n. 8 %, joka on lähellä IMF:n arviota. b) Oletetaan, että korkotaso pidetään edelleen annettuna. Tällöin IS-käyrän siirtyessä vasemmalle tuotanto edelleen supistuu, ja uusi tuotantokuilu olisi n. 0 %. c) Viennin toipuminen piristää kysyntää, IS-käyrä siirtyy äskeiselle paikalleen ja tuotantokuilu n. 8 %:iin. d) Tuotantokuilu muuttui 5 %:sta (989) n. 8 %:iin. Eri tekijöiden painoarvot olivat: 3
i) Viennin supistuminen Neuvostokaupan romahtaessa ja kv taantuman vuoksi (b): n. 2%-yksikköä ii) Koron nousu (d): n. %-yksikkö iii) Kulutusinnon väheneminen (c): 2 %-yksikköä iv) Pankkikriisi (2b): n. 2 %-yksikköä v) Vahva markka (2a): n. 6 %-yksikköä (suurin yksittäinen vaikutus) e) Devalvaatio tarkoittaa markan nimellisen arvon heikkenemistä, joka tekee tuonnista kalliimpaa ja viennistä halvempaa. Tämä siirtää IS-käyrää oikealle. Kuviossa oletetaan, että devalvaatio on esimerkiksi aiemman revalvaation suuruinen (siirtää IS-käyrää kaksi yksikköä oikealle, eli kullakin korkotasolla BKT:n kasvu on kaksi prosenttiyksikköä suurempaa kuin aiemmin) ja korkotaso siirtyy noin viiden prosentin tasolle. Tämä muutos yksin riittäisi muuttamaan negatiivisen tuotantokuilun n. 6 %-yksikköön eli lähelle IMF:n arviota vuodelle 994. Samalla devalvaation toteutuminen alkanee vähitellen heikentää korkoeroa, jonka oletettiin alun perin perustuvan devalvaatio-odotuksiin. Suomen Pankki lisäksi höllentää rahapolitiikkaansa, ja Suomessa nähty korkotaso lähestyy siis vähitellen Saksan korkotasoa. Vaikka reaalikorko todella laski voimakkaasti, tuotantokuilu pysyi IMF:n arvion mukaan voimakkaan negatiivisena. Kuvaajien tutkimiseen perustuva malli ei siis näyttäisi selittävän sitä, miksi tuotantokuilu oli voimakkaan negatiivinen vielä monta vuotta vuoden 93 jälkeen. Tehtävä 3. Kappaleessa 3 esitettiin AS-AD-malli kiinteän valuuttakurssin maalle. Oletetaan, että kyseessä on pieni euromaa. Oletetaan lisäksi, että maan ja muun euroalueen inflaatio on alkutilanteessa 2 % vuodessa ja että tuotantokuilu on alkutilanteessa nolla. Tarkastellaan vain ensimmäisen periodin vaikutuksia. 3. Vastaus: a) Mitä tapahtuu maan inflaatiolle ja tuotantokuilulle, kun julkisia menoja lasketetaan? b) Mitä tapahtuu maan inflaatiolle ja tuotantokuilulle, kun yritykset vähentävät investointeja? c) Mitä tapahtuu maan inflaatiolle ja tuotantokuilulle, kun öljyn hinta laskee voimakkaasti? d) Mitä tapahtuu maan inflaatiolle ja tuotantokuilulle, kun maan inflaatio-odotukset laskevat? a) Julkisten menojen laskeminen vähentää kokonaiskysyntää, mikä siirtää AD-käyrää vasemmalle. Liike pitkin AS-käyrää hidastaa inflaatiota (tuotantokapasiteetti ei kasva, korko määräytyy markkinoilla, joten sopeutuva tekijä on hintataso; tai: palkkavaatimukset alenevat), vahvistaa kustannuskilpailukykyä ja siirtää IS-käyrää takaisin oikealle (kuljetaan pitkin AD-käyrää alas oikealle). Tasapainopisteessä on siis sekä matalampi tuotanto että matalampi inflaatio. b) Kyseessä on mallin näkökulmasta nytkin eksogeeninen sokki, ja kokonaiskysynnän väheneminen tuottaa samat vaikutukset kuin a)-kohdassa. c) Öljyn hinnan voimakas lasku siirtää AS-käyrää alemmas (oikealle) kustannusten alentuessa ja tuottavuuden parantuessa (raaka-ainekuljetukset, teollisuuden ja maatalouden energiankäyttö, toimistorakennusten lämmitys halpenevat). (Oletetaan, että maassa ei ole merkittävää öljyntuotanto- tai -jalostusteollisuutta.) Uudessa lyhyen aikavälin tasapainossa inflaatio on alhaisempaa ja tuotanto korkeampaa. d) Inflaatio-odotusten laskeminen hillitsee kustannuspaineita (erityisesti palkkavaatimuksia), parantaa tuottavuutta ja siirtää AS-käyrää alemmas (oikealle). Vaikutus on sama kuin c)- kohdassa. 4
Tehtävä 4. Tarkastellaan AS-AD-mallin avulla seuraavaa tilannetta. Sveitsi on euroalueen ulkopuolinen maa, joka talouskriisin aikana kiinnitti valuutan euroon. Oletetaan, että Sveitsin inflaatio on alkutilanteessa 2 % vuodessa ja että tuotantokuilu on alkutilanteessa nolla. Oletetaan lisäksi, että maan inflaatio-odotus määräytyy edellisen periodin inflaation perusteella, esimerkiksi ( π t = π t ). Eli AS-käyrän yhtälö on π t = π t + ay gap + s t. a) Mitä tapahtuu ensimmäisellä periodilla inflaatiolle ja tuotantokuilulle, kun Sveitsin keskuspankki revalvoi valuutan? Mitä tapahtuu toisella toiselle periodilla? b) Sveitsi kokee ensimmäisellä periodilla väliaikaisen, yhden periodin mittaisen, tarjontashokin, joka nostaa AS-käyrää (s > 0). Mitä tapahtuu ensimmäisellä periodilla ja toisella periodilla inflaatiolle ja tuotantokuilulle? Vastaus: 4. a) Alkutilanteessa voidaan ratkaista AS-käyrän ja π-akselin leikkauspiste: π = π 0 + ay gap + s t = 2 + a0 + 0 = 2 Valuutan revalvoiminen heikentää ensi vaiheessa maan kustannuskilpailukykyä ja siirtää ADkäyrää vasemmalle. Tämä pienentää tuotantoa (tuotantokuilu on negatiivinen) ja inflaatiota, kun liikutaan pitkin AS-käyrää uuteen lyhyen aikavälin tasapainopisteeseen: π = π 0 + ay gap + s t = 2 + ay + 0 < 2(Y < 0) Toisessa vaiheessa inflaatio-odotukset ovat siirtyneet vasemmalle. Nyt yhtälönä on π 2 = π + ay gap + s t < 2(π < 2) t.s. AS-käyrä on siirtynyt oikealle. Inflaatio kasvaa verrokkimaita vähemmän, reaalinen valuuttakurssi heikkenee ja siirrytään pitkin AD-käyrää oikealle. b) (Oletetaan, että kyse on vaihtoehtoisesta, ei täydentävästä, kehityskulusta a)-kohdalle.) ASkäyrän siirtyminen ylös tarkoittaa tässä esimerkiksi kustannusten nousemista. Kotimainen inflaatio siirtää IS-käyrää, mikä näkyy liikkumisena AD-käyrää pitkin tilapäiseen tasapainoon, jossa tuotantokuilu on negatiivinen. Toisella periodilla tilapäinen tarjontasokki on kadonnut, mutta se on osittain siirtynyt ensimmäisen periodin inflaatioon (osittain tämän voi ajatella absorboituneen negatiiviseen tuotantokuiluun, kun on siirrytty AD-käyrää pitkin). Tämä heijastuu toisen periodin inflaatioodotuksissa, jotka pitävät AS-käyrän alkupistettä korkeammalla, mutta ensimmäistä periodia matalammalla tasolla. Vaikka sokki oli tilapäinen, AS-käyrä palaa vasta vähitellen kohti aiempaa tasoaan ilman lisätoimia. Tehtävä 5. Tarkastellaan AS-AD-mallin avulla seuraavaa tilannetta. Tanska on euroalueen ulkopuolinen maa, jolla on kiinteä valuuttakurssi suhteessa euroon. Oletetaan, että Tanskan inflaatio on alkutilanteessa 2 % vuodessa ja että tuotantokuilu on alkutilanteessa nolla. Oletetaan lisäksi, että maan inflaatio-odotus määräytyy edellisen periodin inflaation perusteella, esimerkiksi ( π t = π t ). Oletetaan lisäksi, että AS-käyrässä parametri a=. Eli AS-käyrän yhtälö on π t = π t + Y gap + s t. Oletetaan lisäksi, että AD-käyrän kulmakerroin on. a) Ensimmäisellä periodilla Tanska kokee positiivisen kysyntäshokin, joka siirtää AD-käyrää oikealle. AD-käyrän siirtymän vaakasuoraetäisyys on kaksi yksikköä. Piirrä kuvio. Mikä on inflaatio ensimmäisellä periodilla? b) AD-käyrä palaa alkuperäiselle tasolla toiselle periodilla. Piirrä kuvio. Mikä on inflaatio toisella periodilla? Huom. muista ottaa huomioon kokonaistarjontakäyrän muutos. 5
5. Vastaus: π AS AS t t 2 t 0 AD AD Y gap a) AS-käyrä periodilla : π = π 0 }{{} 2 +Y gap + s t }{{} 0 AD-käyrä periodilla ennen siirtymistä oikealle voidaan päätellä seuraavasti: kulmakerroin on ilmoitettu, ja tuotantokuilun ollessa 0 inflaatio on 2. Kun suora siirtyy oikealle kaksi yksikköä, uusi π-akselin leikkauspiste on 4. Siis siirtymän jälkeen AD-käyrälle pätee yhtälö: Tasapainopisteessä käyrät leikkaavat, eli b) AS-käyrä periodilla : π = 4 Y gap 4 Y gap = 2 + Y gap Y gap = π = 4 Y gap = 3 π 2 = π }{{} +Y gap, 3 eli käyrä on siirtynyt yhden yksikön verran oikealle (tai ylös). AD-käyrä palaa periodilla alkuperäiselle tasolleen: Asettamalla nämä yhtä suuriksi saadaan: π 2 = 2 Y gap 3 + Y gap = 2 Y gap Y gap = 2 π 2 = 3 + Y gap = 2 2 6
Tehtävä 6. Tarkastellaan AS-AD-mallin avulla kuvitteellisen maan, joka on kiinnittänyt oman valuutan arvon suhteessa euroon, taloustilannetta. Maalla on käytettävissä kolme talouspolitiikan keinoa: raha-, finanssi- ja palkkapolitiikka. Kuvitellaan, että maa pystyy vaikuttamaan inflaatioodotuksiin ja siten kokonaistarjontakäyrään palkankorotuksilla. Jos palkankorotukset ovat nopeampia (hitaampia) kuin euroalueella, inflaatio-odotukset nousevat (laskevat). Kuvitellaan, että maa pyrkii talouspolitiikalla vakauttamaan taloutta kohti tilannetta, jossa inflaatio on 2 % ja tuotantokuilu on nolla. a) Mitä maan pitäisi tehdä pisteessä A? b) Mitä maan pitäisi tehdä pisteessä B? c) Mitä maan pitäisi tehdä pisteessä C? d) Mitä maan pitäisi tehdä pisteessä D? Kuva : Tehtävänannon kuva tehtävään 6. Vastaus: Tulkitaan, että inflaatio-odotusten ajatellaan määräytyvän puhtaasti palkankorotusten perusteella (ei esimerkiksi aiemman inflaation perusteella). Tällöin rahapolitiikalla ei ole vaikutusta AS-käyrään, mutta devalvointi/revalvointi siirtävät AD-käyrää reaalisen valuuttakurssin heikentyessä/vahvistuessa. 6. a) Halutaan sekä voimistaa inflaatiota että kasvattaa tuotantoa. Tällöin voidaan toteuttaa ekspansiivista fipoa (keventää verotusta ja/tai lisätä julkisia menoja) tai mahdollisesti devalvoida valuuttaa kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi (jos oletus siitä, että tämän aiheuttama inflaatio ei ruoki inflaatio-odotuksia eli liikuta AS-käyrää, on järkevä). AD-käyrä siirtyy oikealle (AD2:een), liikutaan pitkin AS-käyrää LRAS- ja LRAD-käyrien leikkauspisteeseen. b) Nyt halutaan voimistaa inflaatiota ja hillitä talouden ylikuumenemistä. Tällöin voidaan tehdä euroaluetta suurempia palkankorotuksia, mikä siirtää AS-käyrää vasemmalle (AS2:een). Liikutaan pitkin AD2-käyrää. c) Halutaan sekä lisätä tuotantoa että hillitä reipasta inflaatiota. Tällöin täytyy kuvan perusteella siirtää sekä AS-käyrää oikealle että AD-käyrää vasemmalle. Tämä onnistuu esimerkiksi hillitsemällä palkankorotuksia (AS-käyrä siirtyy AS2:een) ja toteuttamalla kiristävää fipoa (tai revalvoimalla valuuttaa, AD-käyrä siirtyy AD2:een). 7
d) Halutaan hillitä talouden ylikuumenemista ja hidastaa inflaatiota. Tämä onnistuu hillitsemällä kokonaiskysyntää kiristävällä fipolla, jolloin AD-käyrä siirtyy AD2:een ja liikutaan pitkin AS2-käyrää leikkauspisteeseen. 8