Ohjelma: 18-18.30 (30 min) Esikunnan toimintojen esittely, kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä 18.30-18.45 (15 min) Konsernipalvelujen toimintojen esittely, liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko 18.45-19.10 (25 min) Sivistystoimen toimintojen esittely, toimialajohtaja Aulis Pitkälä 19.10-19.35 (25 min) Teknisen ja ympäristötoimen toimintojen esittely, toimialajohtaja Olli Isotalo 19.35-20.00 (25 min) Sosiaali- ja terveystoimen toimintojen esittely, perusturvajohtaja Juha Metso Ohessa linkki tämän tilaisuuden palautelomakkeeseen! Uusi tila, uusi tapa tehdä työtä 2014 1
ESPOO Euroopan kestävin kaupunki
Espoo-tarina ja konserniesikunnan esittely 29.5.2017 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kasvutarina Asukasta 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Lähde: Tilastokeskus Espoon väestö on kasvanut 247 000 hengellä vuodesta 1951 vuoden 2016 alkuun. Jukka Mäkelä 3.11.2016 4
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasta 6 000 Espoon vuotuinen väestönkasvu kieliryhmittäin 2000-2016 ja ennuste vuoteen 2019 5 000 4 000 3 000 2 000 Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten määrän kasvu Vieraskielisten määrän kasvu 1 000 0 Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun väestöennuste Espoon väestömäärä on kasvanut vuoden 2000 alusta elokuun 2016 loppuun 63 000 asukkaalla. Jukka Mäkelä 3.11.2016 5
1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 2044 2048 Globaali kaupungistuminen ja Espoon kasvu jatkuvat 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Perusvaihtoehto Nopea kasvu Espoon maahanmuuttovaihtoehto Toteutunut kasvu Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy Espoon väestö vuonna 2050 eri vaihtoehtojen mukaan: perus 384 800, nopea 407 800, maahanmuutto 417 900 Jukka Mäkelä 3.11.2016 6
Kaupungin kokonaistulot ja -menot 2,35 mrd. euroa (sis. investoinnit ja sisäiset erät) 1000 EUR 1000 EUR 3 000 000 3 000 000 2 500 000 2 500 000 2 000 000 2 000 000 1 500 000 1 500 000 1 000 000 1 000 000 500 000 500 000 0 Tulot 0 Menot Kunnallisvero Kiinteistövero Toimintatulot (ulk.+ sis.) Lisälainat Yhteisövero Valtionosuudet Rahoitustuotot (ulk.) Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut palvelujen ostot Investoinnit Lainan lyhennykset Jukka Mäkelä 3.11.2016 7
Toimintamenot toimialoittain (pl. liikelaitokset ja taseyksiköt) Tekninen ja ympäristötoimi 188 M ; 10 % Yleishallinto, ml. konsernipalvelut 187 M ; 10 % Sivistystoimi 712 M ; 38 % Sosiaali- ja terveystoimi 790 M ; 42 % Jukka Mäkelä 3.11.2016 8
Kaupungin ja konsernin lainat MEUR 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Konsernin lainakanta kasvaa 890 milj. eurolla yhteensä 2,8 mrd euroon vuoteen 2020, jonka jälkeen lainamäärä kääntyy laskuun Verotuloihin perustuva valtionosuustasaus on 172 M v. 2017, vuoteen 2020 yhteensä noin 690 M. Jukka Mäkelä 3.11.2016 9
Kauppalehti, Pääkirjoitus 8.8.2016
Espoo-tarina 2013-2017 Espoo-tarina on v. 2013 alkaneen valtuustokauden strategia Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme, minne olemme menossa ja miten sinne päästään espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista Tarinamuodossa oleva strategia on aikaisempaa helpompi viestiä ja ymmärtää. Siitä ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita. Jukka Mäkelä 23.9.2016 11
Millainen on paras mahdollinen Espoo? Vastausten luokittelu Osallistujien vastaukset luokiteltiin 22 teemaan niissä esiintyvien sanojen mukaan. Kuvion siniset palkit kertovat, kuinka monta kertaa ko. aihe on mainittu aineistossa, vihreät sen arvioidun tärkeyden. Graafi: Fountain Park Jukka Mäkelä 23.9.2016 12
Jos olisin kaupunginjohtaja Ottaisin laman pois. esikoululaiset pohtivat keväällä 2012. No vähäsen leikkisin ja lepäilisin. Vähentäisin aikuisten työmatkoja. Haluaisin istuttaa kukkia. Olisin tietty kiltti. Kaupunginjohtaja 23.9.2016 auttaa, jos tarvii. 13
Espoo-tarina valtuustokäsittelyissä Sekä uusi että vanha valtuusto käsittelivät tarinaaineistoa. Jukka Mäkelä 23.9.2016 14
Perustana valtuuston hyväksymä Espoo-tarina Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Uusi tila, uusi tapa tehdä työtä 2014 15
Arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Jukka Mäkelä 23.9.2016 16
Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Tyytyväisyys on noussut edellisistä Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 3,71 3,73 3,73 3,73 Lahti, 2015 3,55 Oulu, 2016 3,47 Turku, 2016 3,61 Vantaa, 2016 3,56 Keskiarvo 3,58 Jukka Mäkelä 3.11.2016 17
Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki jo toistamiseen 18
Aalto-yliopiston teettämä arviointitutkimus Tarina on uudenlainen tapa tehdä strategiaa Systemaattinen Espoo-tarinan rakentaminen on ainutlaatuinen tapa tehdä kaupungin strategiaa Se on auttanut myös laajemmin uudenlaisen johtamiskulttuurin kehittämisessä On upeaa, että todella teimme sen. Se on uusi tapa ajatella ja sen kautta voi tehdä asioita. Se on iso juttu. Jukka Mäkelä 3.11.2016 19
Espoo-tarinan näkyminen esimiesten ja johtavien asiantuntijoiden työssä 60% 50% 40% 30% 20% 2014 2015 2016 10% Jukka Mäkelä 0% Merkittävästi Paljon Jonkin verran Eipä juuri Ei lainkaan 3.11.2016 20
Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarinan toteutuminen Tarina on kokonaisuutena edennyt tavoitteen suuntaisesti vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin on parantunut koko valtuustokauden ajan Työllisyys on edelleen haasteena Kehitysohjelmat ovat tehdyn itsearvioinnin mukaan onnistuneet hyvin ratkomaan poikkihallinnollisia haasteita Aalto-yliopistossa tehdyn arvioinnin mukaan Espoo-tarina on ollut erinomainen tapa johtaa strategiaa Henkilöstö kokee, että tarina näkyy heidän arjen työssään. Jukka Mäkelä 3.11.2016
Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10. Valtuustoseminaari 15.2.2017 (Espoo-tarinan tilannekuva) Yrittäjien osallistaminen Valtuustoseminaari 14. 15.6. Valt. ntmk:n ja kh:n iltakoulu 16.8. 2016 syksy 2017 talvi kevät syksy Henkilöstön osallistaminen 18.5. 3.6. Nuorten ja esikoululaisten osallistaminen Lautakuntakäsittelyt (Espoo-tarinan tilannekuva) Esimies- Areena 16.5. Espoo-tarina 1.1 hyväksyminen valtuustossa 11.9.2017 Jorma Valve 29.5.2017 22
Espoo-tarina 1.1 -kuntalaistutkimus 27.8.-31.10.2016 Vastauksia 6 150 kpl Kehitysideoita ja kommentteja 21 600 kpl Espoo-tarina, valtuusto 14.-15.6 Jorma Valve 23
Edistää hyvää hallintoa päätöksentekoa yhtenäisiä toimintatapoja kaupungin elinvoimaisuutta kestävää kehitystä Konserniesikunta johtaa, ohjaa ja valvoo kaupunkikonsernia kaupunginjohtajan johdolla asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia 2014 Uusi tila, uusi tapa tehdä työtä 24
Konserniesikunnan tarinassa kuvatut tavoitteet Parannamme kaupungin tuottavuutta sekä voimistamme kaupungin elinvoimaisuutta ja siten myös verotulopohjaa. Kehitämme viiteen kaupunkikeskukseen perustuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Vahvistamme Espoon asemaa kansainvälisesti merkittävänä innovaatiokeskittymänä. Valmistelemme valtuustolle talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ja valvomme sen toteuttamista kaupunkikonsernissa Kehitämme kaupungin johtamista yhteisten johtamisen kulmakivien pohjalta. Konserniohjaus, projekti- ja ohjelmajohtaminen ja kokonaisarkkitehtuurin linjaukset ohjaavat tekemään vain strategialähtöistä kehittämistä. Työskentelemme sen hyväksi, että sote- ja maakuntauudistuksessa huomioidaan Espoon tavoitteet. Parannamme kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia hyvän hallinnon, toimivan päätöksenteon, kumppanuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Uusi tila, uusi tapa tehdä työtä 2014 25
Konsernihallinto Konserniesikunta ja sisäinen tarkastus Strategia ja kehittäminen Strategia ja talous -yksikkö Tietohallintoryhmä Konserniesikunta Hallinto- ja lakiasiat -yksikkö Hankinnan ohjaus (kaupunginjohtaja) Henkilöstöyksikkö Taloussuunnittelu Sisäinen tarkastus Kaupunkikehitysyksikkö Rahoitus (tarkastusjohtaja) Palvelut ja laatu yksikkö Konserniohjaus Viestintäyksikkö 2014 26
Konsernipalvelut Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko 29.5.2017
Konsernipalvelut (1.6.2017 alkaen) Konsernipalvelut on kaupungin tukipalvelujen keskittymä. Se vastaa kaupungin tietohallinnon, hankintojen, logistiikan ja kaupunkitiedon toiminnasta sekä huolehtii pelastustoimesta.
1.6.2017 alkaen Konsernipalvelut Hallinto- ja kehittämis yksikkö Tietotekniikka Kaupunkitieto Hankintakeskus Logistiikka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 29
Logistiikka Logistiikkajohtaja Kari Sirviö puh. 050 5810 906 Logistiikka-yksikön tehtävänä on vastata kaupungin autojen ja työkoneiden hallinnoinnista, logistisista palveluista (kuljetus- ja materiaalipalvelut) sekä painatuspalveluista.
Tietotekniikka Tietohallintojohtaja Maarit Waskilampi-Kuikka puh. 0400 737 833 Tietotekniikka-yksikön tehtävänä on vastata kaupungin ICT-palvelujen järjestämisestä.
Hankintakeskus Hankintakeskuksen johtaja Ari Erkinharju puh. 040 7598 743 Hankintakeskuksen tehtävänä on vastata hankintapalveluista ja ateriapalvelujen järjestämisestä. Tulosyksikössä on muusta tulosyksiköstä omana erillisenä palveluyksikkönä ruokapalvelut, jota johtaa ruokapalvelujohtaja Minna Ahola p. 050 525 2779
Kaupunkitieto Va. kaupunkitiedon johtaja Kirsi Remes, puh. 043 8249 071 Kaupunkitiedon tehtävänä on vastata keskitetyistä julkishallinnon asiointipalveluista.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki puh. 050 4065 498 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen tehtävänä on vastata Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella lainsäädännössä pelastuslaitokselle säädetyistä tehtävistä sekä sopimusten mukaisesti ensihoitopalveluista ja pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelun tukemisesta.
Konsernipalvelujen keskeiset tulostavoitteet ja mittarit 2017 Tuottavuus paranee. Kilpailutuksissa kaupungin kokonaiskustannukset alenevat 0,25 %. Mittari: Kilpailutettujen palvelujen ja tavaroiden kokonaiskustannukset. Tietojärjestelmien häiriöherkkyys vähenee. Mittari: Kriittisten häiriöiden lukumäärä. Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään talousarvion mukainen. 29.5.2017 35
Toiminnan ja talouden keskeiset muutokset 2017 Tilaaja-tuottaja -mallista uusiin toimintamalleihin Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen laajentaminen Palvelutorista saatujen kokemusten hyödyntäminen Hankintatoimen ja tietohallinnon toimintakyvyn vahvistaminen Keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella 2017-2019 SOTE- ja maakuntauudistus Pelastustoimen uudistus Konsernihallinnon organisointi Länsimetron laajentuminen 36
Talouden tasapainotus ja tuottavuuden kehittäminen 2017 Vastuualueiden selkeyttäminen Työhyvinvoinnin kehitystyön jatkaminen Yleiskustannusten pienentäminen Hankinnan tehostaminen
Konsernipalvelujen talousarvion menot 137,5 milj. euroa LUP 42,4 milj. Hankintakeskus 30,1 milj. Tietotekniikka 52,1 milj. Hallinto- ja kehittämisyksikkö 1,1 milj. Logistiikka 14,8 milj. Pelastustoimi 18,0 milj. Kaupunkitiedon tulosyksikkö 4,7 milj. Talous- Palvelut 9,0 milj. Henkilöstöpalvelut 7,8 milj. 38
Espoon sivistystoimi Elämän eväitä ja hyvinvointia Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 29.5.2017
Sivistys kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi Maakuntauudistus/sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen pois kuntien vastuulta nostaa sivistyspalvelut kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi Sivistyspalvelut: kaupunkilaisten ja kaupungin hyvinvoinnin ja menestyksen perusta Sivistys Tiedot, taidot, kasvu, oppiminen, osaaminen, halu kehittyä ja kehittää uutta, taide, kulttuuri, liikunta, toisten kunnioitus ja huomioonottaminen, vuorovaikutus, osallisuus, yhteisöllisyys, juuret, kestävä elämäntapa
Elämän eväitä ja hyvinvointia Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja rakennamme tulevaisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia oppia kehittää itseään pitää huolta kunnostaan ja terveydestään kokea iloa, elämyksiä, tehdä itse osallistua ja vaikuttaa tehdä yhdessä muiden kanssa ja olla osa yhteisöä Sivistyspalvelut vahvistavat kunnan elinvoimaa ja myönteistä kaupunkikuvaa
Espoossa oppiminen on arvokasta Kaikilla on mahdollisuus oppia Eheä oppimispolku varhaiskasvatuksesta kouluun, kouluasteelta toiselle ja työelämään. Oppimisen ilo kasvaa Oppimisen ilo kasvaa innostavissa ympäristöissä, yhdessä toisten kanssa ja moninaisia menetelmiä hyödyntäen. Yhteistyössä on voimaa Kehitämme toimintaamme yhdessä asukkaiden ja kumppaneiden kanssa.
Luova ja rohkea kulttuurikaupunki KulttuuriEspoo 2030 Kulttuuri ja taide ovat läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä. Ammattimaisesti tuotettuja rikastuttavia elämyksiä, lähikulttuuria, omaehtoista tekemistä, harrastusmahdollisuuksia, taide- ja kulttuurikasvatusta, kohtaamisia, merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Kaupunginkirjasto, Tapiola Sinfonietta, kaupunginmuseo, kulttuuritilat ja talot, mm. Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus ja Sellosali, festivaalit ja tapahtumat
Koko Espoo liikkuu Espoo liikkuu omatoimisesti ja ohjatusti, luonnossa ja liikuntapaikoilla. Kasvatamme lapsia liikkumiseen, kannustamme työikäisen väestön liikunnallista elämäntapaa, tuemme ikäihmisten omatoimisuuden säilyttämistä ja luomme edellytyksiä huippu-urheilulle. Yli 300 liikunta- ja urheiluseuraa, lähes 500 liikunta- ja ulkoilupaikkaa, 3000 ha ulkoilualueita, 200 km rakennettuja ulkoilureittejä, 58 km merenrantaa, 165 saarta, rantaraitti
Kaikki mukana Tarjoamme asukkaiden tarpeisiin sopivia, helposti saavutettavia palveluita -> yhdenvertaisuus ja hyvinvointierojen kaventaminen Madallamme palveluihin hakeutumisen kynnystä ja tarvittaessa viemme palvelut asiakkaiden luokse Esim. ilmaiset liikuntakerhot, U6- toiminta, kulttuurineuvola, kulttuuriketju, kulttuuri- ja uimakaverit -> Yhdenvertaisuus ja hyvinvointierojen kaventaminen Digitaalisuus tukee ja rikastaa palvelutarjontaamme
Kulttuurien moninaisuus on rikkaus Kaksikielisyys on osa espoolaista historiaa ja nykypäivää Ruotsinkieliset varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaan sivistystyön palvelut samassa yksikössä Kulttuurien moninaisuus on arvokas osa espoolaista arkea Sivistyspalvelut vahvistavat omaa identiteettiä kiinnittävät espoolaiset osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa Otamme monimuotoisuuden huomioon palveluiden järjestämisessä
Rakennamme kestävää tulevaisuutta Kasvatus, oppiminen, kulttuuri ja muut sivistyspalvelut ovat avainasemassa kun luomme kestävällä tavalla toimivaa yhteiskuntaa Otamme ympäristön, taloudellisen sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden huomioon kaikessa toiminnassamme
Yhdessä kumppaneiden kanssa Tarjoamme mahdollisuuksia kohtaamisiin, yhdessä tekemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen Sivistyspalveluita tuottavat kanssamme kuntalaiset, monet konserniyhteisömme, kumppanimme, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset Esim. koulutuskumppanit, urheilu- ja liikuntaseurat, kulttuuritoimijat, nuorisotoimijat Avustukset Olemme aktiivinen ja verkottuva toimija myös kansallisesti ja kansainvälisesti
Innovatiivinen edelläkävijä Kaupunki menestyy kokeilevalla ja uteliaalla asenteella Kokeilemme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uusia toimintatapoja esim. SaaS Kiinnostusta ja tunnusta toiminnallemme myös kansainvälisesti Osaava henkilöstö kehittää jatkuvasti toimintaansa
Osaavat espoolaiset selviävät myös tuntemattomassa tulevaisuudessa Nuoret Aikuiset Lapset Seniorit
Innovatiivinen oppiva kaupunki YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn Oppiva-kaupunki palkinto saavutuksista elinikäisen oppimisen edelläkävijänä ja mahdollistajana 2015.
Muutokset haastavat toiminnan kehittämiseen Väestön kasvu ja monimuotoistuminen Lasten määrä kasvaa sekä varhaiskasvatuksessa että opetuksessa Esim. suomenkiel. opetuksessa yli 800 uutta oppilasta syksyllä 2017 Vieraskielisen väestön määrä kasvaa Esim. suomenkiel. opetuksessa opetusta yli 40 eri äidinkielellä, oppilaista 16,5 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia Ikääntyneiden määrä kasvaa Talouden tiukkuus Tilojen käytön tehostaminen Digitalisoituminen Länsimetron kehityskäytävä
Muutokset haastavat toiminnan kehittämiseen Opetussuunnitelmauudistus, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi syksy 2017 Hallituksen kärkihankkeita mm. Uusi peruskoulu ohjelma, LaPe ohjelma, lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Uusi lukio kehittämisohjelma Ylioppilastutkinnon kehittäminen Toisen asteen koulutuksen rakenteiden ja rahoituksen muutokset VOS-laitosten ja vapaiden ryhmien rahoitusjärjestelmän uudistus syksy 2017 Uusi kirjastolaki voimaan 1.1.2017: yleiset kirjastot maksuttomia peruspalveluita Uusi nuorisolaki voimaan 1.1.2017: vahvistaa nuorten osallisuutta
Yleisimmät ammattinimikkeet Lastenhoitajia noin 1490 Luokanopettajia noin 920 Lastentarhanopettajia noin 830 Peruskoulun lehtoreita noin 640 Päätoimisia tuntiopettajia noin 570 Koulunkäyntiavustajia noin 230 Sivistystoimessa työskentelee runsaat 7600 osaavaa ammattilaista
Sivistystoimi (huhtikuussa 2017 henkilöstömäärä oli 7690 ) Toimialajohtaja Aulis Pitkälä Esikunta 84 henk., talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen Suomenkielinen opetus 3308 henk. Suomenkielinen varhaiskasvatus 2638 henk. Svenska bildningstjänster 757 henk. Liikunta- ja nuorisopalvelut 267 henk. Kulttuuri 382 henk. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila Direktör för svenska bildningstjänster Barbro Högström Liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra Kulttuurijohtaja Susanna Tommila 29.5.2017 55
Sivistystoimen henkilöstö tulosyksiöittäin yht. noin 7600 hlöä
Palveluverkko mahdollistaa palvelujen saavuttamisen ja tehokkaan tilankäytön Sivistystoimen palveluita tuotetaan noin 640:ssa toimipisteessä, mm. 91 peruskoulua 12 lukiota 1 aikuislukio 90 luistelukenttää 171 kunnallista päiväkotia 16 kirjastoa 18 kerho- ja nuorisotilaa 7 ulkoilusaarta 5 kaupunginmuseon toimipistettä 4 uimahallia
Sivistystoimen menot TA-2017 716,6 milj. euroa Kulttuurilautakunta 49 600 Liikunta- ja nuorisolautakunta 48 900 Muu sivistystoimi 33 888 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 521 918 Svenska rum - lautakunta 62 255
Sivistystoimi on Espoon sykkivä sydän. Tärkein voimavaramme on aktiivinen espoolainen
Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo 29.5.2017
Organisaatio Rakennuslautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Esikunta Harri Kivinen Konserni- ja osakkuusyhteisöt Kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Rakennusvalvontakeskus Sirkku Malviala (vs.) Kaupunkitekniikan keskus Harri Tanska Tilapalvelut-liikelaitos Maija Lehtinen Ympäristökeskus Tarja Söderman 29.5.2017
Henkilöstö Henkilöstömäärä (31.12.2016) Tilapalvelut 599 Kaupunkitekniikan keskus 559 Kaupunkisuunnittelukeskus 124 Esikunta 61 Rakennusvalvontakeskus 56 Ympäristökeskus 27 Yhteensä 1426 47 % Miehiä 53 % Naisia Toimialan henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta. 29.5.2017 62
Toimialan painopisteet 2017 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen Raide-Jokerin rakentaminen Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla Asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL) Rakentamisen investoinnit, mm. mittava korjausrakentaminen Tilakustannusten alentaminen, tilojen käytön tehostaminen Koulujen ja toimitilojen sisäilma-asiat Toiminnan tuottavuuden parantaminen Rakennusvalvonnan kehittäminen 29.5.2017 63
Tilapalvelut-liikelaitos Huolehtii kaupungin tarvitsemien tilojen hankkimisesta ja vuokraamisesta käyttäjille sekä omistajan edunvalvonnasta. Vastaa rakennusten ylläpidosta ja kaupungin tilojen rakennuttamisesta. Tuottaa kiinteistöjen hoito- ja siivouspalveluja sekä aula- ja turvallisuuspalveluja. Kouluja Espoossa on noin 100 ja päiväkoteja runsaat 180. 64
Kaupunkisuunnittelukeskus Laatii yleis- ja asemakaavat. Käsittelee rakentamista koskevat poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut. Vastaa liikennesuunnittelusta. Suunnittelee nimistön. Vuodessa asemakaavoja valmistuu 30 40 kpl ja asumista kaavoitetaan 350 000 k-m 2. Yleiskaavoja on valmisteilla 8 kpl. Asemakaavoituksen painopistealueet 65
Kaupunkitekniikan keskus Vastaa yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tuottaa maanmittaus- ja karttapalveluja sekä geoteknisiä palveluja. Kunnossapidettäviä katuja on lähes 1 900 km ja viheralueita yli 900 hehtaaria. Kunnossapitoon käytetään vuonna 2017 noin 31 miljoonaa euroa. 29.5.2017 66
Rakennusvalvontakeskus Antaa rakentamista ja sen suunnittelua koskevia ohjeita. Käsittelee rakentamista koskevat lupa-asiat. Itsenäinen ja riippumaton asema kunnan hallinnossa. Kuntalain otto-oikeutta ei ole rakennusvalvonnan tekemiin päätöksiin. Luvista haetaan sähköisesti n. 75 %. Lupapäätöksiä tehdään vuosittain n. 1 900, katselmuksia ja tarkastuksia yli 6 000. 67
Ympäristökeskus Edistää ympäristövastuullisuutta ja ilmasto-ohjelman toteuttamista Espoossa. Vastaa luonnon- ja vesiensuojelusta sekä ympäristövalvonnasta. Neuvoo ja ohjeistaa ympäristöasioissa. Luontotalo Villa Elfvikissä vierailijoita 33 000 vuodessa. 29.5.2017 68
Rakentamisen investoinnit 2017 Teknisen ja ympäristötoimen investoinnit 242 M Investointikatto keskimäärin 280 M /vuosi vuosina 2017 2026 Kunnallistekniikka 142 M Rakennukset 57 M Osakkeet 35 M Maaalueet 8 M
Otaniemi ja Keilaniemi Otaniemen keskustasta suunnitellaan autoton jalankulun ja pyöräilyn alue. Kehä I:n uudistaminen Keilaniemen kohdalla käynnistyi 2016, valmistuu 2019. Uusia asuntoja tulossa yli 3 000 asukkaalle. Ensimmäisen asuintornin rakentaminen Keilaniemessä alkaa vuonna 2019. Tulevan Raide-Jokerin pysäkkien ympäristöjä kehitetään. Aalto-kampusalueen tiedeyhteisö ja yritykset muodostavat ehjän toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. 29.5.2017 70
Tapiola Uusia asuntoja rakennetaan 2 000 asukkaalle. Kauppakeskus Ainoa laajenee. Teatteri saa tilat peruskorjattavasta ja laajennettavasta kulttuurikeskuksesta. Bussiterminaali avataan metroaseman yhteyteen vuonna 2019. Urheilupuiston aluetta kehitetään aina Niittykumpuun asti. Niittykummun metroaseman ympäristöön kasvaa keskustamainen palvelujen ja asumisen alue. 29.5.2017 71
Matinkylä Metrokeskus ja Ison Omenan ympäristö muodostavat alueen keskuksen. Metroasemasta tulee linjan vilkkain, matkustajia päivittäin 30 000. Palvelutori tarjoaa kaupungin palvelut kävelyetäisyydellä. Alueelle rakennetaan uimahalli ja uusi koulu. Suomenlahdentien ja Kuitinmäentien varteen tulee runsaasti uutta asumista. 29.5.2017 72
Suurpelto Sijainniltaan ja luonnoltaan ainutlaatuinen ja viihtyisä tietoajan puistokaupunki. Alueella on tällä hetkellä 3 000 asukasta. Päiväkodit ja koulut on jo rakennettu ja joukkoliikenne toimii. Alueella on aktiivinen yhteisö, joka arvostaa luonnonläheisyyttä, ekologisuutta ja liikuntamahdollisuuksia. 29.5.2017 73
Espoonlahti Kaupunkikeskustaan tulee kaupallisia palveluja, kulttuuripalveluja sekä asumista. Uuden Lippulaivan rakentaminen alkaa tilapäinen Pikkulaiva avaa ovensa 27.7. Metron jatketta (Finnoo Kaitaa Soukka Espoonlahti Kivenlahti (Saunalahti) rakennetaan koko linjalla. Espoonlahden voimavaroja ovat merellisyys ja kaunis luonto, joita edelleen voimistetaan täydennysrakentamisella. 9.11.2011 74
Finnoo Finnoosta tulee korkeatasoinen, elinvoimainen ja luonnonläheinen merikaupunginosa 17 000 asukkaalle. Asuntorakentaminen alkaa 2017 ja alue on pääosin valmis 2030- luvulla. Tavoitteena on rakentaa kaupunkimainen kestävän kehityksen esimerkkialue, jonka liikenneverkko tukee raideliikennettä. 29.5.2017 75
Leppävaara Suuralueista isoin 67 000 asukkaalla. Leppävaaran asema on joukkoliikenteen 3. suurin solmukohta. Alueen liikenneyhteydet ovat ylivoimaiset ja kaupunkirakenne monipuolinen. Raide-Jokeri kytkee Leppävaaran metron vaikutuspiiriin. Rakentaminen on keskittynyt viimeiset 20 vuotta Etelä- Leppävaaraan. Nyt aluetta täydennysrakennetaan voimakkaasti. 29.5.2017 76
Espoon keskus Elinvoimainen kaupunkikeskus, jossa on monipuoliset palvelut. Espoontori ja Entresse laajenevat täyden palvelun keskuksiksi. Lommilan alueelle kehittyy vaiheittain uusi kaupallinen keskittymä. Aseman välittömässä läheisyydessä asuu vuosikymmenen lopussa noin 5 000 uutta asukasta. Kaupunkirata parantaa merkittävästi joukkoliikenneyhteyksiä. Suvelan ja Kirkkojärven alue kytketään asemanseutuun täydennysrakentamisella ja kulkuyhteyksiä parantamalla.
Sosiaali- ja terveyspalvelut 29.5.2017 Juha Metso
Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto Suomessa 29.5.2017 79
Sosiaali- ja terveyspalvelut Espoossa Edistämme espoolaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kestävää sosiaalista kehitystä Kehitämme palveluja yhdessä asiakkaidemme ja heidän läheistensä kanssa Lisäarvoa asiakkaalle Hyvinvointia henkilöstölle Julkiset varat tehokkaassa käytössä 29.5.2017 80
Henkilöstö Henkilöstömäärä 3739 henkilöä (31.12.2016) Henkilötyöpanos 2753 htv (kaikki poissaolot vähennetty) Keski-ikä 44,1 vuotta Naisia 90,6 % Palvelusaika keskimäärin 10,7 vuotta Eläköitymisikä keskimäärin 63,9 vuotta Yleisimmät vakanssit lähihoitaja/perushoitaja 700 Sairaanhoitaja 466 Ohjaaja 216 Terveydenhoitaja 212 Terveyskeskuslääkäri 145 Sosiaalityöntekijä 142 29.5.2017 81
Sosiaali- ja terveystoimen menot 2017: 781,6 milj. euroa 29.5.2017 82
Organisaatio Perusturvajohtaja Juha Metso Kehittämisen tulosalue Ketterä Talouden ja hallinnon tulosalue Tuula Heinänen Markus Syrjänen Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Marja-Leena Remes Sanna Svahn Matti Lyytikäinen 29.5.2017 83
Terveyspalvelut Henkilöstöä 904 (30.4.2017) 11 terveysasemaa 15 hammashoitolaa nuorisopoliklinikka NUPOLI diabeteskeskus kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU mielenterveys- ja päihdeklinikka LINKKI-piste Espoon seudun ympäristöterveys erikoissairaanhoito ostetaan HUSista Terveysasemat Avokuntoutus Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ympäristöterveys 29.5.2017 84
Perhe- ja sosiaalipalvelut Henkilöstöä 1320 (30.4.2017) 14 äitiys- ja lastenneuvolaa perhesosiaalityö 4 perheneuvolaa 4 lastensuojelutoimistoa lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö 2 päivätoimintakeskusta sosiaalitoimisto talous- ja velkaneuvonta Terveydenhoito Lasten terapiapalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Työllisyyspalvelut Vammaispalvelut 29.5.2017 85
Vanhusten palvelut Henkilöstöä 1348 (30.4.2017) 6 palvelukeskusta, joista 2 elä- ja asu seniorikeskusta ja 1 palvelutalo 2 muistipalvelukeskusta hoivakoteja (omat ja ostopalvelu) seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestori kotihoito Espoon sairaala Kotihoito Pitkäaikaishoito Espoon sairaala 29.5.2017 86
Esikunta Henkilöstöä 99 (30.4.2017) henkilöstöasiat laki- ja hallintoasiat talousohjaus asiakaslaskutus asiamiehet asiakirjahallinto osaamisen ja toiminnan kehittäminen sähköinen asiointi valmennukset viestintä Talouden ja hallinnon tulosalue Kehittämisen tulosalue Ketterä 29.5.2017 87
Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Turvallisesti kotona Sosiaali- ja terveystoimen tarina
Mikä saa sydämesi laulamaan? Hyvään asiakaskokemukseen ja hyvään työtoveruuteen kuuluu aito kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan. Kehitämme palveluja siten, että espoolaiset voivat asua turvallisesti kotona kaiken ikäisinä. 29.5.2017 89
29.5.2017 90
Espoo-tarina Olemme osa Espoon kaupungin organisaatiota. Toimintaamme ohjaa Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä Espoo-tarina. 29.5.2017 91
Sote-palvelujen timantti Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi paranevat Selkeät ja eheät asiakasprosessit kerralla kuntoon! Palvelu on laadukasta ja turvallista korjaamme laatupoikkeamat heti Henkilöstön hyvinvointi, työn sujuvuus Kannustava johtaminen Hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen ilmapiiri Hyvä taloudenpito ja tuottavuus Vähemmän hukkaa Kilpailukykyinen kustannuskehitys suhteessa vertailukuntiin Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus Palvelut ovat saatavilla helposti eri kanavien kautta Asiakas kokee saavansa hyötyä palvelusta Asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun ja toteuttamiseen 29.5.2017 92
Näin me sen teemme Arvoa asiakkaalle Autamme ihmisiä oppimaan, löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Työotteemme on valmentava: asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Virtaustehokkuutta Suunnittelemme palvelut asiakkaan tarpeen mukaisesti sujuviksi kokonaisuuksiksi. Kiireelliset asiat hoidamme heti, eikä kiireettömissäkään tarvitse odottaa paria viikkoa kauempaa. Hukka pois Prosessi pitää tuntea, jotta sitä voi parantaa. Kun ymmärrämme toiminnan logiikan, tunnemme faktat ja numerot, pystymme tunnistamaan prosesseissa piilevää hukkaa ja poistamaan sitä virtauksen 29.5.2017 tieltä. 93
29.5.2017 94
29.5.2017 95
29.5.2017 96
29.5.2017 97
Värjöttelyä Käytämme visuaalisen johtamisen keinoja. Tuomme tärkeät asiat seinätauluina kaikkien nähtäville, työpaikkakokousten ja tiimipalaverien tueksi. Seinätaulujen äärellä keskustelemme toiminnan haasteista ja ilon aiheista. Tämä on johtamisen tapa kaikilla tasoilla, niin toimialan johtoryhmässä kuin työyksiköissäkin. Johtajat vierailevat säännöllisesti työyksiköiden seinätaulupalavereissa. 29.5.2017 98
Yhdessä kohti uutta! Suunta selväksi Ota asiakas mukaan Sydämen riemulla Tulokset ratkaisevat Edistä uudistumista Rönsyt romukoppaan 29.5.2017 99
Kiitos osallistumisestasi! Muistathan antaa palautetta tilaisuuden sisällöstä, ohessa linkki palautteeseen. Uusi tila, uusi tapa tehdä työtä 2014 100