Kuva: Tukesin Pasilan toimipaikan tupaantuliaiset 1.4.2016 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 Rakennamme modernia asiantuntijayhteisöä
2 (17) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yhdessä... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Vaihtuvuus... 7 3 Asiantuntevasti... 8 3.1 Osaaminen... 8 3.2 Koulutus... 9 4 Kokeillen... 10 5 Uudistaen ja uusiutuen... 11 5.1 Sairauspoissaolot... 11 5.2 Työterveyshuolto... 11 5.3 Virkistystoiminta... 12 5.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset... 13 5.5 Kokonaistyövoimakustannukset... 13 5.6 Palkkaus... 14 5.7 Työaika... 14 5.8 Lomarahan vaihto... 15 5.9 Työhyvinvointi... 15 6 Allekirjoitukset... 17 1 Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne mukailee vuonna 2016 vahvistetun uuden strategian mukaisia arvojamme: Yhdessä asiantuntevasti - rohkeasti kokeillen ja innovatiivisesti uudistaen. Henkilöstötilinpäätöksen sisältöä on täydennetty vastaamaan Valtiokonttorin 10.11.2016 antaman toimintakertomuksen laatimisohjeen (VK/948/00.00.00.01/2016) suosituksia. Tukesin henkilöstöä koskevien tavoitteiden pohjana on vuonna 2012 vahvistettu henkilöstölinjaus. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Kieku-henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi tietolähteinä on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.
3 (17) 2 Yhdessä 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi 1.5.2016 voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena. Kuluttajapalveluiden valvonta keskitettiin Tukesiin ja sitä varten perustettiin talousarviossa myönnetyn määrärahan nojalla 13 uutta virkaa. Toiminta käynnistettiin vaiheittain täyttämällä ensin kuusi virkaa huhti- tai toukokuusta alkaen, yksi syyskuussa ja viisi virkaa loppuvuodesta niin, että valitut henkilöt aloittivat työn tammikuussa 2017. Yhden viran täyttö on vielä kesken. Lahden ja Kuopion toimipisteet lakkautettiin niihin sijoitetun kahden viran tultua avoimeksi. Toinen näistä viroista täytettiin Tampereen toimipaikassa ja toisen tilalle oli jo aikaisemmin perustettu ennakoivasti uusi virka. Uusien virkojen perustamisesta huolimatta henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 7,5 htv (3,2 %). Tämä johtui uusien virkojen porrastetusta täyttämisestä. Tulossopimuksen mukainen henkilötyövuosien enimmäismäärä 268 htv jouduttiin alittamaan myös määrärahan riittävyyden varmistamiseksi. Vuoden lopussa Tukesissa oli avoimena 13 virkaa. Kuusi näistä oli täytetty määräaikaisesti tehtävien hoidon järjestämiseksi, viisi on toistaiseksi täyttämättä ja kahdessa viran täyttö on meneillään. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 270 henkilöä, joista 12 oli virkavapaalla ja 258 työssä. Tukes toteutti organisaatiouudistuksen 1.5.2016. Uudistuksessa yksi ryhmä (sähkölaitteistot) siirtyi kokonaisuudessaan toiseen yksikköön, yksi uusi ryhmä (ammattilaistuotteet) perustettiin ja neljä ryhmää (kemikaalien rekisteripalvelut, mittauslaitteet ja jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet sekä räjähteet ja painelaitteet) lakkautettiin ja niiden henkilöstö siirtyi toisiin ryhmiin. Uudistuksen tavoitteena oli mm. tehtävien tehokkaampi hoitaminen ja ryhmien koon yhdenmukaistaminen. Määräaikaisten virkasuhteiden osuus oli 11 %, mikä on jonkin verran alle valtionhallinnon keskitason (13,4 %). Määräaikaisten osuus on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Määräaikaisten virkasuhteiden perusteena oli useimmiten virkavapaalla olevan henkilön sijaisuus. Vuoden loppupuolella nimitettiin joitakin henkilöitä määräaikaisiin projektitehtäviin. Sukupuolijakauma pysyi jokseenkin ennallaan. Naisia Tukesin henkilöstöstä on kaksi kolmasosaa ja miehiä yksi kolmasosa. Määräaikaisissa virkasuhteissa miesten osuus kasvoi selvästi. HTV 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 Henkilötyövuodet 2012-2016 238,6 246,2 226,5 227,4 218,5 2012 2013 2014 2015 2016 Huom! Tahti-raportin mukainen htv-määrä on 245,6. Erotus johtuu virheestä Kieku- ja Tahti-järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen laskennassa on käytetty Kiekun mukaista todellista henkilötyövuosimäärää 246,2.
4 (17) Henkilömäärä vuoden lopussa (ilman virkavapaalla olevia) Yksiköt 2014 2015 2016* Muutos 2015 16,% Kemikaalit 79 81 78-3,7 Teollisuus 54 49 62 26,5 Tuotteet 55 52 49-5,8 Finas - 20 22 10 Tieto ja kehitys 26 30 40 33,3 Viestintä 8 8 7-12,5 Yhteensä 222 240 258 7,5 * Yksiköiden henkilömäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vuonna 2016 toteutetussa organisaatiouudistuksessa useita henkilöitä siirtyi yksiköiden välillä ja samalla yksiköiden nimiä muutettiin. Toimipaikat 2014 2015 2016 Muutos 2015-16 (%) Helsinki 141 165 170 3,0 Tampere 69 65 77 18,5 Rovaniemi 9 8 11 37,5 Lahti, Kuopio, Oulu 3 2 - -100 Yhteensä 222 240 258 7,5 Sukupuolet 2014 2015 2016 Muutos 2015 16 (%) Naiset 135 161 171 6,2 Naiset, % 61 67 66 Miehet 87 79 87 10,1 Miehet, % 39 33 34 Yhteensä 222 240 258 7,5 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa 2014 2015 2016 Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset 198 89 221 92 229 89 naiset 118 60 144 65 149 65 miehet 80 40 77 35 80 35 Määräaikaiset 24 11 19 8 29 11 naiset 17 71 17 89 22 76 miehet 7 29 2 11 7 24 Yhteensä 222 240 258
5 (17) Koko- ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa 2014 2015 2016 Lkm % Lkm % Lkm % Kokoaikaiset 212 95 230 96 243 94 naiset 126 59 151 66 157 65 miehet 86 41 79 34 86 35 Osa-aikaiset 10 5 10 4 15 6 naiset 9 90 10 100 14 93 miehet 1 10 0 0 1 7 Yhteensä 222 240 258 Ikärakenne Tukeslaisten keski-ikä on lähes kaksi vuotta valtionhallinnon keski-ikää (46,3 vuotta) korkeampi. Tähän vaikuttaa eniten se, että Tukesin suurin ikäluokka ovat 55-64-vuotiaat. Heitä on lähes kolmannes tukeslaisista. Keski-ikää nostaa myös työurien piteneminen: eläkkeelle jäädään aikaisempia vuosia myöhemmin. Vuoden 2016 lopussa Tukesissa työskenteli seitsemän 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Nopeimmin kasvaa kuitenkin 35-44-vuotiaiden ikäluokka, mikä johtuu pääasiassa uusien rekrytointien lisääntymisestä. Miesten keski-ikä on selvästi naisten keski-ikää korkeampi, mutta ero on uusien taloon tulijoiden ja pitkää työuraa tehneiden miesten eläkkeelle jääntien myötä tasoittumassa.
vuotta 6 (17) Keski-ikä 2014-2016 54 52 50 48 46 44 42 40 2014 2015 2016 kaikki naiset miehet Henkilöstö ikäluokittain (lkm) 80 60 50 59 71 72 69 65 76 77 82 40 20 0 28 26 27 0 0 3 6 7 2 alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 2014 2015 2016 Keski-ikä ja ikäjakauma (%) 2014 2015 2016 Keski-ikä 49,1 49,1 48,6 Alle 25 v, % 0 0 1 25 34 v, % 13 11 10 35 44 v, % 23 25 28 45 54 v, % 29 30 27 55 64 v, % 34 32 32 65 68 v, % 1 3 3
7 (17) 2.2 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Vuonna 2016 kokonaispoistuma oli selvästi edellisiä vuosia alempi. Tämä johtui sekä eläkkeelle jääneiden määrän vähenemisestä että vähentyneestä siirtymisestä toisen työnantajan palvelukseen. Eläkkeelle jäi neljä henkilöä. Uusien virkojen täyttämisen vuoksi tulovaihtuvuus nousi huomattavasti, kuten myös virkahakujen määrä. Hakijoita oli noin 47 henkilöä rekrytoitua kohti. Vuoden aikana rekrytoitiin pysyvään palvelussuhteeseen 27 henkilöä Tukesin ulkopuolelta. Sisäistä liikkuvuutta edistettiin useilla määräaikaisilla nimityksillä projektitehtäviin toisessa yksikössä tai ryhmässä. Vaihtuvuus 2014 2015 2016 Kokonaispoistuma, % 13,0 14,0 9,3 Lähtövaihtuvuus, % 10,9 9,0 7,7 Eläkkeelle siirtyneet, % 2,1 4,0 1,6 Tulovaihtuvuus, % 10,9 7,2 20,2 Julkiset virkahaut (henkilöitä) 12 (10) 16(17) 24(35) Tiesitkö tämän? Yleisimmät sukunimet Tukesissa ovat Laitinen, Leinonen ja Mattila (kolme kutakin). Naisilla yleisimmät etunimet ovat Johanna, Sanna ja Tiina, miehillä Jaakko ja Heikki.
8 (17) 3 Asiantuntevasti 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin tukeslaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa työssä olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Vuoden 2016 lopussa se oli 6,4, eli huomattavasti korkeampi kuin koko valtionhallinnossa (5,3). Koulutustasoindeksi on hieman alempi kuin edellisenä vuonna, mutta sen pudotus on näennäistä. Vuoden 2016 lopussa rekrytoitujen henkilöiden koulutustasotiedot eivät ehtineet joulukuussa Tahti-järjestelmään siirrettyihin tietoihin. Tämän vuoksi tutkintotiedoissa on yhdeksällä henkilöllä koulutusasteena tuntematon, mikä laskee indeksiä. Tutkintotiedot 2016 Koulutusaste tuntematon 4 % Alempi korkeakoulu 16 % Ylempi korkeakoulu 52 % Alin korkea-aste 7 % Keskiaste 7 % Perusaste 0 % Tutkijakoulutus 14 % Lähde: Tahti Koulutustasoindeksi 2014 2015 2016 Valtio 2016 Koulutustasoindeksi, kaikki 6,4 6,6 6,4 5,3 Naiset 6,3 6,5 6,3 5,4 Miehet 6,6 6,7 6,4 5,2
9 (17) 3.2 Koulutus Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta ja ammatillista koulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Tähän tavoitteeseen ei päästy, mutta koulutuspäivien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Erityisesti ammatillisen koulutuksen määrä nousi. Vuoden aikana järjestettiin Arjen digitaidot koulutuskokonaisuus, jonka ansiosta IT-koulutuspäivien määrä kasvoi tuntuvasti. Laatuosaamista syvennettiin mm. systeemiajattelun kurssilla. Tukes-päivien yhteinen henkilöstökoulutus järjestettiin yksipäiväisenä ja Tukes-päivien toinen päivä käytettiin yksikkökohtaiseen toiminnan suunnitteluun. Tukes laatii vuosittain yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 14 :n mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Koulutus toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2016 koulutustiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2014 ja 2015 raportointiin, koska Tukes otti käyttöön Kieku-järjestelmän 1.1.2016 alkaen ja koulutustietojen jaottelu muuttui hieman tässä yhteydessä. Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä koko henkilöstön lukumääriin vuoden lopussa. Naiset ja miehet osallistuivat koulutukseen suurin piirtein yhtä paljon. Koulutukseen osallistuneiden määrä oli suurempi kuin vuoden lopun henkilömäärä, koska koulutukseen osallistui myös henkilöitä, joiden palvelussuhde päättyi vuoden aikana. Koulutuksen kattavuus oli siten erittäin hyvä. Lisäksi kahdeksan henkilöä oli vuoden aikana palkallisella virkavapaalla omaehtoisen opiskelun vuoksi, yhteensä 56 päivää. Yksi heistä opiskeli ammattitutkinnon oppisopimuksella. Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä 2014 2015 2016 Ammattikoulutus* 492,5 469 1 089,5 Kielikoulutus 227 317 183 IT-osaaminen 66 32 243 Viestintäosaaminen 122 22,5 20 Laatuosaaminen 1 51 103,5 Muu koulutus** 46 57,5 62,5 Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet 382 442 237 Yhteensä 1 336,5 1 391 1 702 Koulutuspäivät / htv 5,9 5,8 6,9 * ammatillisen osaamisen kehittäminen, sisältää mm. turvallisuusteknillinen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus
10 (17) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistumisen kattavuus*/** Koulutuspäivät ** Naiset Lkm, % 2014 2015 2016 Kaikki Miehet Kaikki Naiset Miehet Naiset Miehet Lkm, Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % %% Kaikki Lkm, % 131 74 205 124 58 182 188 90 278 97 % 85 % 92 % 77 % 73 % 76 % 100 % 100 % 100 % 611 64 % 343,5 36 % 954,5 100 % 602,5 63 % 346,5 37 % 949 100 % 1165 68 % 537 32 % 1702 100 % * Koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä. Vuonna 2016 vuoden lopussa oli naisia 171 ja miehiä 87, yhteensä 258. ** Tukes-päivät eivät tässä tilastossa ole mukana vuosien 2014 ja 2015 koulutuspäivissä. 4 Kokeillen Tukesissa toteutettiin toimitilauudistus, joka vaikutti monin tavoin henkilöstön työskentelytapoihin ja -olosuhteisiin. Helsingin toimipaikassa siirryttiin monitilatoimistoon ja Tampereen toimipaikassa monitilatoimiston suunnitelmat valmistuivat ja remontti alkoi. Tilasuunnittelun lähtökohtana oli tukea yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntymistä, uuden teknologian hyödyntämistä sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Tukesin työaikakäytäntöjä kehitettiin ajasta ja paikasta riippumattoman työn suuntaan. Työaikaliukumia pidennettiin, työaikaleimaukset siirtyivät tehtäväksi omalta työasemalta ja etätyökäytäntöjä laajennettiin. Vuoden 2016 lopussa etätyösopimus oli 75 tukeslaisella. Seurannassa sekä esimiehet että henkilöstö pitivät muutoksia onnistuneina ja kokeiluja päätettiin jatkaa. Vuoden lopulla selvitettiin työaikapankin käyttöönottoa ja valmistelutyö jatkuu vuoden 2017 puolella. Kemikaaliyksikössä toteutettiin johtamisen kehittämiseen liittyvä työnkierto, jossa kolme ryhmäpäällikköä ja yksikön yhteisissä tehtävissä toimiva asiantuntija vaihtoivat määräajaksi tehtäviä keskenään. Kieku-henkilöstötietojärjestelmän käyttöönotto 1.1.2016 alkaen merkitsi uusien menettelytapojen omaksumista palvelussuhdeasioiden hoitamisessa sekä uusien seurantakohteiden käyttöönottoa työajan kohdennuksessa ja raportoinnissa. Vuoden alussa annettiin useita työohjeita ja malleja, joita tarkistettiin käytöstä kertyneiden kokemusten myötä. Kiekun käyttöä käytiin läpi henkilöstölle järjestetyissä avointen ovien neuvontatapahtumissa, ns. Kieku-kipuklinikoilla. Henkilöstöhallinnon asiakirjojen säilytyksessä siirryttiin sähköiseen arkistointiin.
11 (17) 5 Uudistaen ja uusiutuen 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2014. Sairauspoissaolopäivien määrään vaikutti neljä pitkäkestoista (yli 60 pv) sairauslomaa, joiden vaikutus keskiarvoon oli 2,8 päivää/htv. Edellisenä vuonna pitkien poissaolojen vaikutus keskiarvoon oli 1,3 pv/htv. Muille kuin näille pitkäaikaisella sairauslomalla olleille kertyi siis sairauspoissaoloja 6 pv/htv vuonna 2015 ja 5,3 pv/htv vuonna 2016. Lyhytaikaisten sairaustapausten (1-3 päivää) osuus sairauspoissaoloista nousi ja oli enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Tämä kertoo siitä, että Tukesissa on vähemmän pitkiä sairauslomia kuin yleensä valtiolla. Vuoden lopussa flunssaepidemia aiheutti runsaasti poissaoloja. Poissaolojen jakautumisesta toimipaikoittain ei ole raportointitietoa. Työpäivinä mitattu sairastavuus (6,8 työpäivää/htv) oli edelleen selvästi alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (8,5). Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus (ns. terveysprosentti) oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja jäi alle valtion keskimääräisen tason. Tämän voi nähdä myös myönteisenä merkkinä siitä, että toimintakulttuuri on sellainen että sairaana maltetaan jäädä kotiin. Tukes raportoi sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Yli 30 päivää sairauspoissaoloja oli vuoden aikana seitsemällä henkilöllä. Määrä väheni selvästi edellisestä vuodesta (12). Sairauspoissaolot 2014 2015 2016 Sairauspäivät/htv (Kieku) 7,9 7,3 8,1 Sairauspäivät/htv ilman yli 60 pv poissaoloja N/A 6,0 5,3 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv (Tahti) 6,1 5,7 6,8 8,5 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv (Kieku) Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % (Tahti) 2,0 1,6 1,9 Valtio 2016 81 81 86 78 Sairaustapausten lkm/htv (Kieku) 2,0 2,0 2,2 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus (Tahti) 38 34 35 42 Vuosien 2014 ja 2015 luvut ovat Personec-järjestelmästä. Luvut ovat vertailukelpoiset Kieku-järjestelmän kanssa. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtenä teemana oli työterveyshuollon tuki Tukesin toimitilauudistuksen valmistelussa, mm. työfysioterapeutti kiersi tarkistamassa ergonomiasäädöt Pasilan uusissa toimitiloissa. Terveystarkastuksissa kartoitettiin etukäteen tarkastusvuorossa olevien terveydentilaa sähköisellä ennakkokyselyllä. Työterveyshuolto kutsui tarkastukseen ne, joilla kyselyn mukaan ilmeni terveysongelmia. Muut kyselyyn vastanneet saivat halutessaan varata tarkastusajan työterveyshuollosta. Menettely vähentää terveystarkastusten lukumäärää, mutta kohdentaa toimintaa eniten tuen tarpeessa oleviin. Terveystarkastusten kokonaismäärä nousi jonkin verran, mihin vaikuttivat myös uusien rekrytointien työhöntulotarkastukset. Sairauksista johtuvien työterveyskäyntien määrä väheni jonkin verran. Tämä näkyi myös siinä, että sairaanhoidon osuus työterveyshuollon kustannuksista väheni ja suurempi osa työterveyshuoltoon käytetyistä varoista voitiin käyttää ennalta ehkäisevään toimintaan.
12 (17) Työterveyshuolto 2014 2015 2016 Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 4,1 4,1 3,6 Terveystarkastukset, lkm 94 61 72 Terveystarkastuksissa käyneet, % 42 19 24 Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % Lähde: Terveystalon raportti Terveystarkastusten syyt 2016 24,7 21,2 24,2 5.3 Virkistystoiminta Tukesin henkilöstön järjestämä Hyvis-toiminta oli edelleen aktiivista. Yksittäisten tapahtumien määrä väheni vuonna 2015 alkaneiden säästötoimien vuoksi. Vuonna 2016 tapahtumien määrä nousi jonkin verran ja toiminta tavoitti kattavasti tukeslaiset. Eniten käytetty etu olivat liikuntaja kulttuurisetelit, joita käyttää noin 80 % tukeslaisista. Hyvis-ryhmä laatii vuosittain toiminnastaan erillisen toimintaraportin.
13 (17) 5.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Tosin valtionhallinnon tunnusluvut eivät ole yhtenäisistä Tahti-raportointiohjeista huolimatta täysin vertailukelpoisia virastojen välillä, koska kirjaus- ja raportointikäytännöt vaihtelevat. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Sairauskäyntien määrän väheneminen näkyi kustannusten alenemisena. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Erityisesti koulutukseen käytetty rahamäärä ylittää selvästi valtionhallinnon keskitason. Valtionhallinnon keskimääräinen koulutuskustannus 877 euroa/htv oli poikkeuksellisen pieni (1.171 euroa/htv vuonna 2015), mikä saattaa johtua mm. Kieku-järjestelmään siirtymisestä aiheutuneista raportointieroista. Tukesin tukeman henkilöstöruokailun käyttö väheni hieman. Tuettuja aterioita nautittiin keskimäärin 94 kertaa henkilöä kohden (96 kpl/htv vuonna 2015). Tähän voi vaikuttaa mm. etätöiden määrän lisääntyminen. Ateriatuen suuruus pysyi ennallaan 2,0 eurossa. Henkilöstöpalveluiden kustannukset 2014 2015 2016 Valtio 2016 Koulutus, /htv 2 262 1 583 2 385 877 Työterveyshuolto, /htv 500 570 509 505 Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen*, /htv 416 477 600 393 Henkilöstöruokailu, /htv 283 176 163 N/A * Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. 5.5 Kokonaistyövoimakustannukset Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöksessä lasketaan kokonaistyövoimakustannukset, joihin kuuluvat sekä tehdyn työajan palkat että välilliset työvoimakustannukset, kuten loma-ajan tai sairausajan palkat, palkallisen virkavapausajan palkat, sosiaaliturvan kustannukset sekä muut välilliset työvoimakustannukset. Tukesilla työvoimakustannukset nousivat vain 0,9 % vaikka henkilötyövuosimäärä kasvoi 3,2 %. Ero johtuu erityisesti valtion eläkevakuutusmaksun pienenemisestä. Henkilöstöpalveluiden kustannukset kasvoivat 22 %. 2014 2015 2016 Muutos 2015-16, % Kokonaistyövoimakustannukset 14 917 182 15 536 192 15 677 112 0,9 Palkkasumma 12 070 623 12 559 293 12 963 377 3,2 - Tehdyn työajan palkat 8 955 639 9 481 351 9 978 210 5,2 - Välillisen työajan palkat 3 114 984 3 077 942 2 985 167-3,0 Sosiaaliturva 2 435 246 2 590 344 2 241 858-13,4 Muut välilliset työvoimakustannukset 411 313 386 556 471 877 22,1 Lähde: Tahti
14 (17) 5.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 15,6 miljoonaa euroa. Summasta ei ole vähennetty Kelan maksamia päivärahoja. Palkkamenot kasvoivat noin 2 % edellisestä vuodesta. Palkkoja korotettiin 1.2.2016 alkaen yleiskorotuksella, joka toteutettiin sekamuotoisesti siten, että korotus oli 0,43 % ja vähintään 13 euroa. Henkilökohtaisia palkanosia tarkistettiin yleiskorotuksia vastaavasti. Lomarahat maksettiin kesäkuussa. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset tulivat voimaan 1.5.2016 ja ne saatiin maksuun heti toukokuun palkanmaksussa. Tukesin keskipalkan suuruudessa näkyi uusien rekrytointien vaikutus henkilöstörakenteeseen. Erityisesti alimpien vaativuustasojen tehtävissä työskentelevien määrä nousi selvästi. Keskipalkka 2014 2015 2016 Muutos 2015-16, % Tukes, 4 114 4 150 4 064-2,07 Naisten keskipalkka, 3 959 4 003 3 882-3,02 Miesten keskipalkka, 4 369 4 458 4 434-0,54 Aritmeettinen keskiarvo on laskettu joulukuun palkanmaksun mukaan. Keskiarvossa on mukana koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat. Osa-aikaisten palkka on laskettu kokoaikaisen työajan mukaan. Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus. Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin 2014 2015 2016 102-105 38 34 41 106-109 140 149 155 110-113 44 44 48 Yhteensä, lkm 217 227 244 Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % 100 97 97 Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa ja virkavapaalla olevia. 5.7 Työaika Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kerran vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään. Kertymän yläraja nostettiin työaikaohjeen päivityksellä 40 tuntiin. Tukes seuraa leikkaantuvia työaikasaldoja käsittelemällä saldoleikkausraportit työsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessä ja johtoryhmässä. Ns. harmaita työtunteja kertyi aikaisempia vuosia enemmän työaikauudistuksista huolimatta. Yhtenä syynä tähän oli se, että mobiilityössä tehty työaika tuli uudistetuilla leimausmenettelyillä kattavammin raportoitua työaikajärjestelmään. Toinen syy on esimies- ja eräissä tukipalvelutehtävissä kertyneiden työaikasaldojen kasvaminen. Kehityksen seurantaa vaikeuttavat leikkausajankohtien muutokset. Saldoleikkausten ajankohtaa myöhennettiin kuukaudella vuonna 2014. Vuonna 2016 siirryttiin kerran vuodessa tapahtuvaan tasoitukseen. Tämän vuoksi keskenään vertailukelpoisia ovat vuodet 2014 ja 2016 (puolen vuoden työaikakertymä) sekä 2015 ja 2017 (koko vuoden työaikakertymä):
15 (17) Vuonna 2014 työaikasaldojen leikkaus tehtiin 31.7.2014. Raportoitu saldoylijäämä koskee reilun puolen vuoden aikana 1.1.-31.7.2014 kertynyttä työaikaa. Vuonna 2015 työaikasaldojen leikkaus tehtiin 31.1. ja 31.7.2015. Raportoitu saldoylijäämä koskee vuoden aikana 1.8.2014 31.7.2015 kertynyttä työaikaa. Vuonna 2016 työaikasaldojen leikkaus tehtiin 31.1.2016. Raportoitu saldoylijäämä koskee puolen vuoden aikana 1.8.2015 31.1.2016 kertynyttä työaikaa. Vuonna 2017 työaikasaldojen leikkaus tehtiin 31.1.2017. Raportoitu saldoylijäämä koskee vuoden aikana 1.2.2016 31.1.2017 kertynyttä työaikaa. Vuoteen 2015 verrattuna leikattiin noin 360 työtuntia enemmän ja leikattujen tuntien keskiarvo kasvoi selvästi. Leikkaus kohdistui kuitenkin aikaisempaa suppeampaan joukkoon. Niiden henkilöiden osuus, joilta ei ole leikattu lainkaan työaikatunteja, on jatkuvasti kehittynyt parempaan suuntaan kohti vuonna 2014 saavutettua tasoa. Samalla tämä merkitsee, että työkuormien jakautuminen on yhä epätasaisempaa. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit 2014 2015 2016 2017 Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä 47 128 85 178 Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 1:30 3:54 2:38 5:23 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % 9 19 16 14 55 46 42 25 Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä pääjohtajaa ja johtajia). 5.8 Lomarahan vaihto Vuoden 2016 lomarahasta vaihdettiin 532 päivää pidettäväksi vapaana, edellisenä vuonna vaihdettuja päiviä oli 542. 5.9 Työhyvinvointi Tukes mittaa henkilöstön työtyytyväisyyttä valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBaro-työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja vuodesta 2014 alkaen vuosittain. Kysely toteutetaan loppuvuodesta loka-marraskuussa. Tukes seuraa eräitä VMBaron indeksiarvoja myös inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittareina ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mittareina. Henkilöstön työtyytyväisyys pysyi aiempien vuosien hyvällä tasolla. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,6. Erityisen tyytyväisiä tukelaiset olivat työnsä sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Vahvuuksiksi nähtiin myös työyhteisön toimintakulttuuri sekä osaaminen, oppiminen ja uudistuminen. Kriittisimmin suhtauduttiin palkkausjärjestelmän toimivuuteen ja palkkaukseen. Vuoden aikana tehty uuden strategian valmistelu ja arvojen jalkauttamistyö näkyivät työnantajakuvan ja arvojen saamana korkeana indeksiarvona. Vastausprosentti oli hyvä, sillä kyselyyn vastasi 215 tukesilaista (83 % koko henkilöstöstä). Myös sanallisia vastauksia annettiin aktiivisesti.
16 (17) Osa-alue Indeksi Tukes 2012 Indeksi Tukes 2014 Indeksi Tukes 2015 Indeksi Tukes 2016 Indeksi valtio 2016 1 Johtaminen 3,5 3,4 3,5 3,5 3,4 2 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 3,8 3,8 3,8 4,1 3,9 3 Palkkaus 2,9 2,9 2,8 2,7 2,9 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 3,4 3,1 3,2 3,6 3,5 5 Työyhteisön toimintakulttuuri 3,7 3,8 3,7 3,8 3,8 6 Työ- ja toimintaympäristö 3,7 3,5 3,6 3,6 3,7 7 Vuorovaikutus ja viestintä 3,2 3,2 3,2 3,4 3,4 8 Työnantajakuva ja arvot 3,6 3,3 3,3 3,7 3,7 Yhteensä 3,5 3,4 3,4 3,6 3,5 Inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittaristo Ylimmän johdon toimiminen esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Esimiesten onnistuminen työyhteisön töiden organisoinnissa Kehityskeskustelut työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen tukena Uskallan tarvittaessa uudistaa merkittävästikin omaa työtäni Tukes 2016 TEM hallinnonala 2016 Valtio 2016 3,1 3,0 3,0 3,3 3,2 3,2 3,0 3,0 3,0 3,7 3,5 3,6 Tiedon saanti asioiden valmistelusta ja päätöksistä 3,4 3,3 3,3 Motivoituminen ja innostuminen työssä 3,9 3,7 3,7 VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin 1 Johtaminen Joukkonimi TUKES HA_TEM Valtio 2 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 3 Palkkaus 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 5 Työyhteisön toimintakulttuuri