Trigonometriset funk/ot

Samankaltaiset tiedostot
Trigonometriset funk/ot

Trigonometriset funk4ot

Äärettömät raja-arvot

Trigonometriset funktiot

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:

Matematiikan tukikurssi

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT

Matematiikan tukikurssi

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz. = f(x,y,z)dx dy

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

Funktion määrittely (1/2)

Sini- ja kosinifunktio

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

1.5. Trigonometriset perusyhtälöt

Vinokulmainen kolmio. Hannu Lehto. Lahden Lyseon lukio

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

5. lukujonot ja sarjat.

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

Testaa taitosi Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

Kvanttifysiikan perusteet 2017

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

5. lukujonot ja sarjat.

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Trigonometriset funktiot 1/7 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot

5. lukujonot ja sarjat.

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

15. Suorakulmaisen kolmion geometria

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

3. Differen*aalilaskenta

Fysiikan matematiikka P

1.6. Yhteen- ja vähennyslaskukaavat

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

5. lukujonot ja sarjat. Suppeneminen. Geometrinen lukujono ja summa. AritmeeMnen lukujono ja summa 1/31/13

2) Kaksi lentokonetta lähestyy toisiaan samalla korkeudella kuvan osoittamalla tavalla. Millä korkeudella ja kuinka kaukana toisistaan ne ovat?

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Sanna Hassinen. Katariina Hemmo. Timo Taskinen SIGMA. Matemaattisia malleja III. Opettajan opas. Kustannusosakeyhtiö TAMMI

Läpäisyehto: Kokeesta saatava 5. Uusintakoe: Arvosana määräytyy yksin uusintakokeen perusteella.

Trigonometriaa: kolmioita ja kaavoja

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Ratkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Jaksollisen signaalin spektri

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

a b c d

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. Vastaus: a) 90 b) 60 c) 216 d) 1260 e) 974,03 f) ,48

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/3

3. Differen*aalilaskenta

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Matematiikan peruskurssi 2

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3 3/19/13. f(x, y, z)dxdydz. ρ(x,y,z) = x 2 + y 2 + z 2 (kg) Ratkaisu: ρ(x,y,z)dxdydz

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Osi+aisintegroin3. Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö:

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

Matematiikan peruskurssi 2

Transkriptio:

Trigonometriset funk/ot Suorakulmainen kolmio sin(θ) = a c cos(θ) = b c hypotenuusa c tan(θ) = sin(θ) cos(θ) = a b kulma θ b katee8 a katee8 a = c sin(θ) b = c cos(θ) cot(θ) = cos(θ) sin(θ) = b a

Trigonometriset funk/ot Suorakulmainen kolmio hypotenuusa c a katee8 kulma θ Pythagoraan lause: b katee8 a 2 + b 2 = c 2 (c sin(θ)) 2 + (c cos(θ)) 2 = c 2 c 2 sin 2 (θ) + c 2 cos 2 (θ) = c 2 sin 2 (θ) + cos 2 (θ) = 1 Huomaa merkintä: sin 2 (θ) = (sin(θ)) 2

Miten sin, cos, tan määritellään Yksikköympyrä (ympyrä jonka säde on 1) ( 1,0) muilla kulmilla? (0,1) θ cos θ (cos θ, sin θ) sin θ (1,0) (0, 1)

Kehän pituus on 2πR Yksikköympyrä, R = 1 Kedän pituus 2π Radiaanit ja asteet Kulman suuruus radiaaneina vastaa kulman sisään jäävän yksikköympyrän kaaren pituuqa Koko ympyrä = 360 = 2π radiaania

Nega/iviset kulmat cos( θ) = cos(θ) sin( θ) = sin(θ) (0,1) (cos θ, sin θ) ( 1,0) θ θ sin θ (1,0) (0, 1) (cos θ, sin θ)

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot

0

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 sin(0) = 0

π/2

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 cos(π/2) = 0 sin(0) = 0 sin(π/2) = 1

π

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 cos(π/2) = 0 cos(π)= 1 sin(0) = 0 sin(π/2) = 1 sin(π)=0

3π/2

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 cos(π/2) = 0 cos(π)= 1 sin(0) = 0 sin(π/2) = 1 sin(π)=0 cos(3π/2) = 0 sin(3π/2) = 1

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 cos(π/2) = 0 cos(π)= 1 sin(0) = 0 sin(π/2) = 1 sin(π)=0 cos(3π/2) = 0 cos(2π) = 1 sin(3π/2) = 1 sin(2π) = 0

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 cos(π/2) = 0 cos(π)= 1 sin(0) = 0 sin(π/2) = 1 sin(π)=0 cos(3π/2) = 0 cos(2π) = 1 sin(3π/2) = 1 sin(2π) = 0 2. Trigonometristen funk/oiden jaksollisuus

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 1. Erikoiskulmien arvot cos(0) = 1 cos(π/2) = 0 cos(π)= 1 sin(0) = 0 sin(π/2) = 1 sin(π)=0 cos(3π/2) = 0 cos(2π) = 1 sin(3π/2) = 1 sin(2π) = 0 2. Trigonometristen funk/oiden jaksollisuus Sinin ja kosinin arvot toistuvat 2π välein. Sanotaan eqä sinin ja kosinin jakso on 2π. sin(x+2π) = sin(x) cos(x+2π) = cos(x) yleisemmin: sin(x ± N 2π) = sin(x) cos(x ± N 2π) = cos(x)

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 3. π radiaanin (180 asteen) siirron vaikutus

θ

θ + π θ

θ θ + 2π

Mitä kaikkea yksikköympyrästä saa selville? 3. π radiaanin (180 asteen) siirron vaikutus cos(x + π) = cos x sin(x + π) = sin x 4. Tangen/n jaksollisuus Tangen/n arvot toistuu π:n välein eli tangen/n jakso on π. tan(x+π) = sin(x + π)/cos(x + π) = sin x / cos x = sin x/cos x = tan x huom! tan(x) määri0elemätön kun cos(x) = 0 5. Trigonometristen funk/oiden etumerkit Välillä [0, π/2]? Välillä [π/2, π]? Välillä [π, 3π/2]? Välillä [3π/2, 2π]?

Mitkä funk/ot (sin, cos, tan) ovat posi/ivisia? [0, π/2] kaikki

Mitkä funk/ot (sin, cos, tan) ovat posi/ivisia? [π/2, π] sin

Mitkä funk/ot (sin, cos, tan) ovat posi/ivisia? tan [π, 3π/2]

Mitkä funk/ot (sin, cos, tan) ovat posi/ivisia? cos [3π/2, 2π]

Trigonometriset käänteisfunk/ot Sinin käänteisfunk/o on arkus sini, merkitään arcsin, laskimissa usein hämääväs/ sin 1 (x) Määritelmä: jos sin(x) = a, x = arcsin(a) Vastaavas/ arkus kosini, arkus tange8 Jos cos(x) = a, x =arccos(a) Jos tan(x) = a, x = arctan(a) Geometrinen tulkinta suorakulmaisesta kolmiosta tai yksikköympyrästä: sin, cos, tan funk/ot oqavat kulman ja antavat kolmion tahkojen suhteita tai yksikköympyrän koordinaaqeja, arkus funk/ot taas oqavat tahkojen suhteita tai yks. ympyrän koordinaaqeja ja antavat kulman.

Trigonometriset käänteisfunk/ot Arkusfunk/ot voi a) päätellä (ainakin helpoille kulmille kuten π/2, π jne) b) löytää taulukkokirjasta c) laskea laskimella (opetelkaa tämä, ja opetelkaa myös vaihtamaan asteiden & radiaanien välillä!) KäyQö trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa. Esim: sin x = 0.5, mikä on x? Vastaus: x = arcsin (0.5) = 0.523598776 rad = π/6 rad = 30 asteqa (tarkemmin o0aen π/6 + N 2π rad, eli 30 + N 360 aste0a, missä N on mikä tahansa kokonaisluku)

Muista jaksollisuus trigonometrisia yhtälöitä ratkaistessa! Sini ja kosini on määritelty kaikilla kulman x arvoilla 2π sin(x)

Muista jaksollisuus trigonometrisia yhtälöitä ratkaistessa! Sini ja kosini on määritelty kaikilla kulman x arvoilla 2π cos(x)

Muista jaksollisuus trigonometrisia yhtälöitä ratkaistessa! Tangen8 määritelty kun cos(x) 0 π tan(x)

Muista jaksollisuus trigonometrisia yhtälöitä ratkaistessa! Usein fysikaalisia reunaehtoja voidaan käyqää rajoiqamaan kulma jollekin välille, esim [0,2π]. Jollei näin ole, arkusfunk/ot tuoqavat ääreqömän määrän mahdollisia ratkaisuja: sin (x) = a x = arcsin(a) ± N 2π (N=0,1,2...) cos (x) = a x = arccos(a) ± N 2π (N=0,1,2...) tan (x) = a x = arctan(a) ± N π (N=0,1,2...)

Trigonometrisia kaavoja Näitä löytyy taulukkokirjoista kymmeniä ellei satoja... Joidenkin johto varsin helppo läh/en Pythagoraan lauseesta tai yksikköympyrästä, usein myös Eulerin kaava: e iθ = cos(θ) + isin(θ) EriQäin hyödyllinen ja "voimakas" kaava joka kytkee yhteen eksponen8funk/ot ja trigonometrian. Eulerin kaavalla voi helpos/ johtaa esim. tupla ja puolikulmien lausekkeet. Tästä lisää kompleksilukujen yhteydessä. Kaavoja tarvitaan trigonometristen yhtälöjen ratkaisemisessa ja etenkin trigonometristen funk/oiden differen/aalilaskennan yhteydessä. Ei tarvitse opetella kaavojen johtoja tai muistaa niitä ulkoa, muqa kaavojen käyqö on osaqava!

Trigonometrisia kaavoja: summa & erotus ± = ± cos( a ± b) = cos a cosb! sin a sin b tan a ± tan b tan( a ± b) = 1! tan a tan b sin ( a b ) sin a cos b cos a sin b ( a+ b) ( a" b) sin a " sin b = cos sin 2 2 2 ( a+ b) ( a" b) cosa + cosb = cos cos 2 2 2 ( a+ b) ( a" b) cosa " cosb = " sin sin 2 2 2

Trigonometrisia kaavoja: tupla ja puolikulmat Double angle formulas: 2tan! tan 2! = 2 1 " tan! sin2! = 2sin! cos! cos2! = 2cos! " 1 2 2 2 cos 2! = 1" 2sin! cos2! = cos! " sin! 2 2 Pythagorean Identities: sin! + cos! = 1 tan 2 2 2 2! + 1 = sec! cot! + 1 = csc! Half angle formulas: 2 1 2 1 sin! = ( cos ) 2 1" 2! cos! = ( cos ) 2 1+ 2!! 1" cos!! 1+ cos! sin = ± cos = ± 2 2 2 2! 1" cos! sin! 1 cos! tan = ± = = " 2 1+ cos! 1 + cos! sin!

Trigonometristen funk/oiden arvoja TRIGONOMETRIC VALUES FOR COMMON ANGLES Degrees Radians sin! cos! tan! cot! sec! csc! 0 0 0 1 0 Undefined 1 Undefined 30 #/6 1/2 3 / 2 3 / 3 3 2 3 / 3 2 45 #/4 2 / 2 2 / 2 1 1 2 2 60 #/3 3 / 2 1/2 3 3 / 3 2 2 3 / 3 90 #/2 1 0 Undefined 0 Undefined 1 120 2#/3 3 / 2-1/2-3 - 3 / 3-2 2 3 / 3 135 3#/4 2 / 2-2 / 2-1 -1-2 2 150 5#/6 1/2-3 / 2-3 / 3-3 -2 3 / 3 2 180 # 0-1 0 Undefined -1 Undefined 210 7#/6-1/2-3 / 2 3 / 3 3-2 3 / 3-2 225 5#/4-2 / 2-2 / 2 1 1-2 - 2 240 4#/3-3 / 2-1/2 3 3 / 3-2 -2 3 / 3 270 3#/2-1 0 Undefined 0 Undefined -1 300 5#/3-3 / 2 1/2-3 - 3 2-2 3 / 3 315 7#/4-2 / 2 2 / 2-1 -1 2-2 330 11#/6-1/2 3 / 2-3 / 3-3 2 3 / 3-2 360 2# 0 1 0 Undefined 1 Undefined

Polaariset koordinaa/t (napakoordinaa/t) Kuvaavat tasossa olevia pisteitä eli vektoreita y x p(x,y) y x

Polaariset koordinaa/t (napakoordinaa/t) Kuvaavat tasossa olevia pisteitä eli vektoreita y x p(r,θ) R θ y x

Polaariset koordinaa/t (napakoordinaa/t) Napakoordinaateilla yhteys kompleksilukuihin (näistä myöhemmin) y x p(r,θ) KolmiuloQeisessa avaruudessa vastaava asia ovat pallokoordinaa/t. Muunnokset karteesisista (x,y) polaarisiin koordinaaqeihin: R θ y x cos(ϑ) = x/r x = Rcos(ϑ) sin(ϑ) = y/r y = Rsin(ϑ)

Polaariset koordinaa/t (napakoordinaa/t) Muunnos toisinpäin: x 2 + y 2 = R 2 cos 2 (ϑ) + R 2 sin 2 (ϑ) =R 2 (sos 2 (ϑ) + sin 2 (ϑ)) = R 2 (1) =R 2 y R x p(r,θ) y R = (x 2 +y 2 ) tan(ϑ)=y/x ϑ = arctan(y/x) θ Huom: tangen/n jaksollisuuden (π) takia arctan(y/x) ei määriqele kulmaa ϑ täydellises/ arkustangen/n arvoon saaqaa joutua lisäämään π, kuten esimerkeistä nähdään. x

Esimerkki Esim: löydä pisteen (R,ϑ) = (2, π/6) karteesiset koordinaa/t. Ratkaisu: x = Rcos(ϑ) = 2cos(π/6) = 3 y = Rsin(ϑ) = 2sin(π/6) = 1 2 π/6

Esimerkki Esim: löydä pisteen (R,y) = ( 1,2) napakoordinaa8esitys. Ratkaisu: R = (x 2 +y 2 ) = (( 1) 2 +2 2 ) = 5 arctan(y/x) = arctan (2/ 1) = arctan( 2) 1.107 rad 63.4 Kuvasta nähdään eqä tämä ei voi olla oikea kulma, Koska piste on kvadran/ssa (90...180 ). Oikea kulma on 1.107 + π = 2.034 rad = 63.4 + 180 = 117.4

Trigonometriset funk/ot kemiassa Ehkä vähän harvinaisempia kuin logaritmi ja eksponen8funk/ot, muqa kuitenkin hyödyllisiä Tarvitaan minkä tahansa jaksollisen (säännöllises/ toistuvan) ilmiön kuvaamiseen Oskilloivat reak/ot Kaikenlaiset värähtelyt ja aaltoliikkeet Tarvitaan kuvaamaan sähkömagnee8sen säteilyn kulkua ja vuorovaikutusta Lähes kaikki eri spektroskopian muodot... Kvan8kemiassa he/ alusta alkaen, esim. vetyatomin aaltofunk/ossa on myös trigonometrisia funk/oita

Polaaristen koordinaa8en hyöty Joitain funk/oita on huomaqavas/ helpompi esiqää /etyssä koordinaa/stossa Esim 2 säteinen ympyrä Napakoordinaateissa: r = 2 Karteesisissa: y = ± (2 x 2 )

Esimerkki: klassinen harmoninen värähtelijä toteuqaa liikeyhtälön F = ma kx = m d2 x dt 2 jonka ratkaisu on x(t) = Acos(ωt) missä A = maksimipoikkeama tasapainoasemasta ω = (k/m) = kulmataajuus x(t) on jaksollinen funk/o ja sen jaks on τ = 2π/ω, sillä x(t +τ) = x(t + 2π ω ) = Acos(ω(t + 2π )) = Acos(ωt + 2π) ω = Acos(ωt) = x(t)

Esimerkki: sähkömagnee8nen säteily on sähkö ja magnee8kentän poikiqaista aaltoliikeqä, jota voidaan kuvata sini tai kosinifunk/oilla. Esim. sähkökentän suuruuqa paikan funk/ona kuvaa aalto ψ 1 (x) = E cos( 2πx λ ) Tehtävä: tämän aallon edellä kulkee toinen aalto ψ 2 (x) = E cos( 2πx λ + ϕ) Tutki vahvistavatko vai kumoavatko aallot toisensa kun a)φ = 0 b)φ = π

Ratkaisu a)φ = 0 ψ 1 (x) +ψ 2 (x) = E cos( 2πx λ ) + E cos(2πx λ + 0) = 2E cos( 2πx aallot vahvistavat toisiaan λ ) b) φ = π ψ 1 (x) +ψ 2 (x) = E cos( 2πx λ ) + E cos(2πx λ + π) = E cos( 2πx λ ) E cos(2πx λ ) = 0 aallot kumoavat toisensa

Esimerkki: Vetyatomin (protoni + elektroni) aaltofunk/o: ψ n,l,m (R,θ,ϕ) = N n,l,m e r na 0 ( 2r )L 2l+1 n l 1 ( 2r )Y m l (θ,ϕ) na 0 na 0 missä n, m, l ovat kvan8lukuja, N on normitusvakio, a 0 on Nohrin säde, L on Laguerren polynomi ja Y on palloharmoninen funk/o:

palloharmonisia funk/oita