MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Samankaltaiset tiedostot
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Metsäkonepalvelu Oy

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Kaukokuljetustilasto 2005

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Kuljetusyritykset

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Suomen metsien inventointi

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Tukien pääperiaatteita

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2018

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen yhdistäminen

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Metsäenergia Pohjanmaalla

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Korjuri ainespuun korjuussa

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Metsäenergiaa tarvitaan

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Energiapuun korjuun laatu 2014

Transkriptio:

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden työnantajat ry ja TEKES/Puuenergian teknologiaohjelma Kumppanit Karelian Puu ja Metalli Oy, Plustech Oy, Metsäntutkimuslaitos sekä Tapio ja metsäkeskukset Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 1

Tavoite Projektin tavoite ja tehdyt raportit Kehittää kilpailukykyinen energia- ja selluhakkeen tuotantomenetelmä, jolla voitaisiin tehostaa tiheiden ja pienirunkoisten harvennusmetsien käsittelyä. Raportit Metsätehon raportti 108: Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 2

Karelian Puu ja Metalli Oy:n rakentamat laitteet: keräilykaatolaite, puristuspankot ja autokuorman tiivistyskoura Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 3

Koetyömaiden puustotiedot Pääpuulaji mänty, valtapituus 10 m Tiheys, kpl/ha Biomassa, m 3 /ha Ainespuuta, m 3 /ha (min 7 cm) Lähtöpuusto 3600 136 78 Poistuma 2100 52 25 Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 4

Poistettujen puiden läpimittajakauma Osuus runkoluvusta, % 25 20 15 10 5 Havupuu Lehtipuu 0 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Rinnankorkeusläpimitta, cm Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 5

Korjuun tehoajanmenekin jakauma Ajomatka 250 m Ajo kuormattuna Ajo tyhjänä Järjestelyt Kuorman purku Kuorman tiivistys Kuormaus Katkonta Siirtyminen Kasaus Vienti ja katkaisu Työn suunnittelu 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus, % Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 6

5,0 4,5 Korjuun tuottavuus ja kustannukset Kuljetusmatka 250 m Kokopuu Osapuu m 3 /tehotunti 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Tehotuntituotos: 2,7 m 3 (2,0-4,1) Käyttötuntituotos: 2,0 m 3 (1,5-3,1) Korjuukustannukset: 155 mk/m 3 (100-210) 0,0 40 45 50 55 60 65 70 Korjuukertymä, m 3 /ha (biomassa) Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 7

Korjuujälki Vaurioituneiden puiden osuus jäävistä puista keskimäärin 2,8 % Vauriot yksinomaan runkovaurioita - kolme neljäsosaa pintavaurioita Hakkuussa 56 %, kuljetuksessa loput. Keräilykaatolaite, käsiteltävät puut ja kokopuukuorma yleisimmät vaurion aiheuttajat. Ajouran leveys 4,0 m (SLU-menetelmä) Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 8

Kokopuukuorman tiivistystulokset Laite Kokeita, kpl Tiivistysaste (vaihteluväli) Kuormatraktorin puristuspankot 4 1,54 (1,53-1,57) Autokuorman tiivistyskoura *) 5 1,24 (1,05-1,45) *) Kuormaa ei tiivistetty metsäkuljetusvaiheessa Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 9

50 Kokopuun kaukokuljetuskustannukset Normaali autokalusto lisälaidoin 45 40 Kustannus, mk/m3 35 30 25 20 15 10 Tiivistämätön Tiivistys + 20% Tiivistys + 30% Norm. havupuu 5 0 0 20 40 60 80 100 120 Kuljetusmatka, km Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 10

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ketjukarsinta-pienrumpukuorinnan tulokset 55 55 Mänty 2,3 Koivu Selluhakkeen saanto Kuoripitoisuus Hyväksyttyä palakokoa 5,0 Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 11 87 85

Selluhakkeen tuotantoketjujen kustannusvertailu Kokopuu Osapuu (min. n. 7 cm) Tavaralaji (min. 7 cm) Tilavuus, m 3 /ha Korjuukertymä 52 30 24 Selluhaketta 30 21 20 Polttojaetta 22 9 4 Kustannukset, mk/ m 3 396 372 324 Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 12

Korjuun tuottavuuden vaikutus selluhakkeen tuotantokustannuksiin (kokopuumenetelmä) Käyttötuntituotos, m 3 2 3 4 Korjuukustannukset, mk/m 3 155 103 78 Selluhakkeen tuotantokustannukset, mk/m 3 396 307 263 Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 13

Polttohakkeen tuotantokustannukset (Oletus: koko harvennuspoistuma energiapuuksi, ei kantohintaa) Kustannukset Kustannukset - tuet 120 100 80 mk/mwh 60 40 20 0 20 40 60 80 100 Kuljetusmatka, km Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 14

60 50 Ensiharvennus- ja kunnostushakkuukohteet yksityismetsissä Hakkuu Kunnostus Osuus, % 40 30 20 Harvennuksia - n. 150 000 ha/v - n. 4,3 milj. m 3 /v (ainespuuta) Kunnostuksia n. 30 000 ha/v 10 0 < 2000 2000-3500 >3500 Tiheys, kpl/ha Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 15

Yhteenveto Huom! Keräilykaatolaitteen toimivuus x Metsäkuljetuskuorman tiivistyslaitteen toimivuus x Korjuuketjun kokonaistoimivuus (x) Katkonta Korjuun tuottavuus x Autokuorman tiivistyskouran toimivuus (x) Suppea koe Aines- ja energiapuun erottelu - ketjukarsinta-pienrumpukuorinta x Kuoriosuus? - osapuumenetelmä (x) Suppea koe Taloudellinen kilpailukyky - integroitu aines- ja energiapuutuotanto x Korjuun tuottavuus - energiapuun tuotanto - suurkäyttö x Korjuun tuottavuus - energiapuun tuotanto - pienkäyttö x Soveltamiskohteita x Menetelmässä kehityspotentiaalia x Alustakone Menetelmä ylitiheiden nuorten metsien harvennukseen, projekti nro 194 16