KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VESANIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, UKINTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 774 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE VESANIEMI/10 KORTTELI 108d OSA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Keskustan omakotialue Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 18.3.2016 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaavoituslautakunta KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahteen osaan. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä huhtikuussa 2016. Suunnitelmaa täydennettiin saadun palautteen mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesäkuussa 2016. Kaava tuli hyväksyttäväksi elokuussa. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella jaetaan 1563 m²:n suuruinen tontti kahteen osaan. Käyttötarkoitukseksi merkitään erillispientalojen korttelialue. Kerrosluku on I. Maankäytön tehostamisella on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemaan ympäristöön sopivaksi niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutusvastuu on maanomistajilla. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kiinteistö sijaitsee keskeisellä taajama-alueelle rakennetussa ympäristössä. Luonnonympäristö Lähellä sijaitseva Ukinkannas on v. 1974 rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Alueen pihdoilla ja niiden suurikokoisilla puilla on maisemallista arvoa. Kaava-alue Ilmakuva lähialueesta Rakennettu ympäristö
Omakotialueen yleisilme on hajanainen ja alueen rakennuskanta on peräisin eri vuosikymmeniltä. Tontilla sijaitsee vaalea yksikerroksinen omakotitalo. Alue tukeutuu keskustan palveluihin, jotka ovat kävelymatkan päässä. Ympäristön häiriötekijät Alue on erittäin rauhallinen, sinne ei ohjaudu läpikulkuliikennettä eikä liikennemelua. Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Keskustan osayleiskaavassa alue on merkitty AO-1 -merkinnällä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Yleiskaavan mukaan Vesaniementien mutka on tarkoitus oikaista alueen maankäytön tehostuessa jaettavan tontin vieritse. Alueella on voimassa vuodelta 1961 oleva asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty yhdeksi omakotirakennuspaikaksi.
Jaettava tontti Ote kaavayhdistelmäkartasta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka) Kangasalan Vesi liikelaitos Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa maalis-huhtikuussa 2016 asemakaavakartta ja kaavaselostus lähetettiin osallisille. Niistä saatiin seuraavat kommentit: Rakennusvalvonta 23.3.2016 Rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa esitetyn tontinjaon suhteen. Rakentaminen 29.3.2016 Rakentamisen palvelualueella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Kangasalan Vesi -liikelaitos 9.4.2016 Tontin 7 Ukintiehen rajoittuva osa, nk. kirvesvarsi, tulee siirtää tontilla 5 olemassa olevan rakennuksen luoteispuolelle. Siirtäminen mahdollistaa muodostettavan rakennuspaikan liittymisen olemassa olevaan vesijohtoon ja jätevesiviemäriin käyttäen omaa tonttia.
Täydennys 12.4.2016 Viettoviemäriä rakennettaessa uudelle rakennukselle tulee eteen se, riittääkö peitesyvyys kun matka kasvaa. Uuden rakennuspaikan kirvesvarresta on n. 21 m olemassa oleviin, vesijohtoon ja jätevesiviemäriin, eli liittymismatka 20 m kiinteistön rajasta on juuri ja juuri riittävä. Voidaan siis poistaa tuo edellytys kirvesvarren siirtämisestä. Johdot voidaan saneerata ja siinä yhteydessä järjestää liittymismahdollisuudet tulevalle rakennuspaikalle lyhintä mahdollista reittiä. Teija Järvinen, Vesijärventie 16, 1.4.2016 Jäävätkö uudisrakennukset viiden metrin päähän rajasta jokaisessa kohdassa? Miten varmistutaan siitä, että tontin sisäisiltä kulkuväyliltä ym. sulavat lumet eivät valu naapurin puolelle? Mitä tarkoittaa selostuksen lause yleiskaavan mukaan Vesaniementien mutka on tarkoitus oikaista alueen maankäytön toteutuessa jaettavan tontin vieritse. Mitä tämä merkitsee Vesijärventien liikennemäärille? Karttaa äkkiseltään katsoen tilanne näyttää johtavan mahdottomaan ratkaisuun. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan Vesijohtoa ja viemäriä varten on lisätty varaus tontin länsireunaan. Rakennusala on rajattu neljän metrin päähän naapurien rajoista. Hulevedet on käsiteltävä tontilla. Keskustan osayleiskaavan mukaan Vesaniementie oikaistaan virastotalon korttelin uudelleen rakentamisen yhteydessä selostuksen kohdassa 3.2 esitetyllä tavalla. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30.5. 13.6.2016. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Rakennus- ja ympäristövalvonta 30.5.2016 Ei huomautettavaa. Rakentaminen 30.5.2016 Ei huomautettavaa. Kangasalan Vesi -liikelaitos 10.6.2016 Ei huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tontin jakaminen ja rakentamistehokkuuden lisääminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Luonnos nähtävillä 22.4.2016 asti Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 17.5.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä 30.5. 13.6.2016 Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa 23.8.2016 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus
Kaava mitoitetaan yhdelle uudelle asunnolle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen sovittaminen ympäristöön jää rakentamisen tavan osalta rakennuslupavaiheeseen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi. Tontit ovat omakotitalojen korttelialuetta AO. Tonteille merkitään rakennusoikeutta asuinrakennuksille 180 krs-m 2 ja 220 krs-m 2. Kerroslukumerkintänä on molemmilla tonteilla I. Muodostuvien tonttien koot ovat 733 ja 830 m 2. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta. Rakennukset sijoittuvat Kangasalan keskustan läheisyyteen. Asemakaavan muutoksella alueelle voidaan rakentaa yksi uusi asuinrakennusta. Tontin jakaminen vastaa jaettuna lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja rakeisuutta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennukset sijoittuvat olemassa olevalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle paikallisia palveluja rakentuvan uudisrakennuksen asukkaille päivittäinen elinpiiri on toimiva ja tehokas. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelin osaa suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Kunnalla ei ole alueella sadevesiverkostoa. Tonttien pintavesivalunnan ohjaamiseksi on hyvä tehdä rajaojia. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Havainnekuva uudisrakennuksista 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALA 23.8.2016 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen