Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja Suomen taloudesta Tiedotustilaisuus Suomen Pankki 1
Rahapolitiikka kasvua tukevaa 2
Euroalueen kasvu- ja hintanäkymät Eurojärjestelmän ennuste viime viikolta BKT 2017: 1,9 % 2018: 1,8 % 2019: 1,7 % Inflaatio 2017: 1,5 % 2018: 1,3 % 2019: 1,6 % 3
EKP:n neuvosto 8.6. Tallinnassa: Rahapolitiikka jatkuu kasvua tukevana Arvopapereiden netto-ostoja jatketaan aiemmin kerrotusti 2017 loppuun asti 60 mrd. euron kuukausitahtia tarvittaessa netto-ostoja tehdään pidempäänkin, kunnes inflaatiovauhti on palautunut kestävästi tavoitteen mukaiseksi, korkotuotot ja erääntyvät joukkovelkakirjat jälleen sijoitetaan vielä netto-ostojen päätyttyä, jos näkymät heikkenevät oleellisesti, EKP:n neuvosto on valmis kasvattamaan ostojen määrää ja/tai pidentämään ohjelman kestoa. Korkoja koskeva ennakoiva viestintä EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa, vielä netto-ostojen päätyttyäkin. 4
Laajennetun osto-ohjelman mukaiset ostot kumulatiivisesti Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Julkisen sektorin arvopaperit Katetut joukkolainat Yrityssektorin arvopaperit 2500 Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman hankinnat, mrd. EUR 2000 1500 1000 500 0 2015 2016 2017 2018 Lähteet: EKP ja Macrobond. 32422@EAPP(2) Piste-katkoviivalla joulukuussa 2016 ilmoitettu tavoitetaso. 5
Hintavakaustavoitteen kestävän täyttymisen edellytykset Hintavakaus on määritelty ja sen toteutumista tarkastellaan keskipitkällä aikavälillä. Inflaation tulee lähentyä tavoitetta kestävällä tavalla; ohimenevä hintojen nousu ei riitä. Hintavakauden tulee toteutua niin, että se pitää itseään yllä eli hintakehitys on tavoitteen mukaista myös tilanteessa, jossa rahapolitiikan nykyinen erittäin kevyt mitoitus poistetaan. Hintavakaustavoite koskee koko euroalueen kattavaa keskimääräistä inflaatiota 6
Rahapoliittiset korot ja lyhyet markkinakorot 6 % 3kk euribor MRO Maksuvalmiusluottokorko 12kk euribor Talletuskorko 5 4 3 2 1 0-1 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32422@ohjauskorot 7
Suomen talous ponnistamassa kasvuun, mutta yleistila yhä haavoittuva 8
Näkymät aiempaa valoisammat Usean heikon vuoden jälkeen ennustetaan kasvun nyt jatkuvan Kehitys lisäksi aiempaa tasapainoisempaa, kun myös vienti lisääntyy Vientiä tukevat sekä ulkoinen ympäristö että kustannuskilpailukyvyn paraneminen 9
Kustannuskilpailukyvyn ennustetaan paranevan 135 130 125 120 115 110 105 100 Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset* Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat*** Indeksi, 2005 = 100 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Suomen Pankin ennuste, kesäkuu 2017 Paraneminen 2017 2018 Kilpailukykysopimus 2018 työkustannusten oletetaan nousevan hitaammin kuin kauppakumppanimaissa Suomen tuottavuuskehitys elpyy *) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään. **) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata. Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat). Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio. 34093 10
Vuonna 2017 työn tuottavuus kasvaa suhteessa työkustannuksiin Palkansaajakorvaukset (ml. työnantajan sosiaaliturvamaksut) Työn tuottavuus Työtekijää kohti, vuotuinen muutos, % 2016 1,1 1,0 2017e -0,3 1,5 2018e 1,1 1,0 2019e 1,4 1,0 11
Viennin kehitys ollut Suomessa historiallisen heikkoa 150 Tavaroiden ja palvelujen vienti Suomi Euroalue* Määrän indeksi, 2008 = 100 140 130 120 110 100 90 80 70 2008 2010 2012 2014 2016 2018 *) Sisältää euroalueen sisäisen kaupan. Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja eurojärjestelmä (euroalue). Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. 34236 12
Teollisuuden työllisyys lisäksi vähentynyt poikkeuksellisen paljon 105 Tehdasteollisuuden työllisten määrä Suomi Euroalue Indeksi, 2008 = 100, neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo 100 95 90 85 80 75 2008 2010 2012 2014 2016 Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat. 34237 13
Kustannukset nousseet Suomessa niillä toimialoilla, joilta vientialat ostavat kotimaisia panoksia 150 Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimialoilla* Suomi Kauppakumppanimaiden keskiarvo, europohjainen Indeksi, 1999 = 100 140 130 120 110 100 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 *) Tehdasteollisuuden ulkopuoliset toimialat painotettuina niiden osuuksilla Suomen tehdasteollisuuden välituotekäytöstä. Ilman rahoitusalaa, julkista hallintoa sekä koulutus- ja terveyspalveluja, joissa tuottavuuden mittaaminen on epävarmaa. Lähteet: Eurostat, OECD, US BEA ja Suomen Pankin laskelmat. 34112 14
talous yhä alijäämäinen 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 Julkisen talouden nettoluotonanto % suhteessa bruttokansantuotteeseen 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 34238 15
Aiempien vuosikymmenten korkeaan kasvuvauhtiin ei pysyvästi päästä Taustalla kaksi merkittävää tekijää: Väestökehitys, ikääntyminen Työn tuottavuuden kasvu on trendin omaisesti alentunut Siksi julkiset tulot eivät pitkällä aikavälillä riitä menojen rahoittamiseen ilman uusia toimia 16
Taloutta vahvistavilla toimilla ollut suuri merkitys Talouteen on vuodesta 2008 lähtien kohdistunut useita häiriöitä Näkymiä vahvistaneet päätökset keskeisiä Eläkeuudistus Kilpailukykysopimus Toimet julkisen talouden vahvistamiseksi Kasvun käynnistymisestä huolimatta talouden tila on yhä haavoittuva 17
Taloutta vahvistavia toimia tulee jatkaa Neljä keskeistä aluetta: Yksikkötyökustannusten kehityksessä on saatu käänne. On ensiarvoista, että ote pitää ja menetykset kurotaan umpeen Työllisyysasteen nostaminen on tärkeää, erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentäminen Tuottavuuden kasvu on elintason nousun edellytys. Sen vauhdittamisessa tarvitaan koulutusta, investointeja, työn uudelleenorganisointia, aloitteellisuutta, kilpailua Julkista taloutta tulee tasapainottaa ja pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistaa, myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta 18
Artikkeleita ja kehikoita Rakennetyöttömyyden arviointi vaikeaa Meri Obstbaum ja Mikko Sariola Suomen viennin rakenne ja vientimenestys Petri Mäki-Fränti ja Seppo Orjasniemi (Talouspolitiikan arviointineuvosto) BKT:n mittaaminen ja digitalisaatio Juha Itkonen Yritysten menestyminen tuottavuus, palkat ja kannattavuus Juuso Vanhala, Matti Viren ja Satu Nurmi (Tilastokeskus) 19
Juha Itkonen: Miten taloutta mitataan digitalisaation aikakaudella? www.eurojatalous.fi Digitalisaatio tuottaa taloudellista hyvinvointia ja uutta liiketoimintaa Uusien tuotteiden tulo markkinoille on aina ongelma BKT:n määrän muutosten mittaamisessa BKT ei ole hyvinvoinnin vaan markkinatuotannon mittari BKT kuvaa hyödyllisesti julkisen talouden rahoituspohjan kehitystä Siihen eivät vaikuta esimerkiksi ilmaiset digitaaliset palvelut 20
Kiitos! 21