Sillantarkastuskäsikirjan sovellusohje

1 OHJE 1 (13) 5.6.2017 LIVI/4323/06.04.01/2017 Tekniikka ja ympäristö -osasto Vastaanottaja Liikennevirasto ELY-keskukset Sillantarkastajat Säädösperusta Muuttaa - Sillantarkastuskäsikirja, Liikenneviraston ohjeita 26/2013 Kohdistuvuus Liikennevirasto Voimassa 5.6.2017 alkaen Asiasanat Sillat, taitorakennerekisteri, tarkastus, vauriot, kuntomittaukset, ohjeet Sillantarkastuskäsikirjan sovellusohje Tätä ohjetta käytetään sillantarkastuksissa 1.6.2017 lähtien yhdessä Sillantarkastuskäsikirjan kanssa. Ohjeessa kerrotaan, miten Sillantarkastuskäsikirjaa LO 26/2013 sovelletaan Taitorakennerekisterin käyttöönoton jälkeen. Tekninen johtaja Markku Nummelin Silta-asiantuntija Markku Äijälä Tämä ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisen allekirjoituksen merkintä on viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA Markku Äijälä Liikennevirasto puh. 0295 34 3627 Liikennevirasto PL 33 puh. 0295 34 3000 kirjaamo@liikennevirasto.fi www.liikennevirasto.fi 00521 HELSINKI faksi 0295 34 3700 etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (13) Sisällysluettelo 1 KÄSITTEET... 3 2 JOHDANTO... 4 3 TAITORAKENNEREKISTERIN RAKENNEKUVAUS... 5 4 MUUTOKSET SILLANTARKASTUSKÄSIKIRJAAN... 6 4.1 Yleistä (1)... 6 4.1.1 Siltojen ylläpidon ja korjausten ohjelmointi (1.4)... 6 4.2 Yleis- ja kuntotiedot (2)... 6 4.2.1 Yleistä (2.1)... 6 4.2.2 Tunnistetiedot (2.2)... 6 4.2.3 Tarkastajan antamat kuntoarviot (2.3)... 6 4.2.4 Tarkastuskohtainen ehdotus korjaustoimenpiteeksi (2.5)... 8 4.3 Vauriotiedot (3)... 8 4.3.1 Yleistä (3.1)... 8 4.3.2 Vaurion sijainti (3.3)... 9 4.3.3 Rakenneosa (3.4)... 10 4.3.4 Materiaali (3.5)... 10 4.3.5 Vaurioiden laajuus, lukumäärä ja yhdistely (3.8)... 10 4.3.6 Valokuvaus (3.9)... 10 4.3.7 Korjaustoimenpide (3.10)... 10 4.3.8 Korjaustoimenpiteen laajuus ja kustannukset (3.11)... 10 4.3.9 Kiireellisyysluokka (3.12)... 11 4.4 Kirjaussääntöjä ja -ohjeita (4)... 11 4.4.1 Yleistä (4.1)... 11 4.4.2 Vauriokirjaukset (4.2)... 11 4.4.3 Rakenneosiin liittyviä kirjaussääntöjä (4.2.1)... 11 4.4.4 Vaurioiden inventointiin ja yhdistelyyn liittyviä kirjaussääntöjä (4.2.2)... 12 4.4.5 Kuntoarvio (4.3)... 13

LIIKENNEVIRASTO OHJE 3 (13) 1 Käsitteet Seuraavassa on lueteltu tämän ohjeen, tarkastustoiminnan sekä taitorakennerekisterin käytön kannalta oleelliset käsitteet. Kokoonpano Korjaustarveluku Kuntoluokka Kuntopisteet Rakennekuvauksessa rakenneosatyyppien muodostama ryhmä. Esimerkiksi Siltakaide 1-2 o, jonka alla kokoonpanon osina ovat siltajohde, yläjohde ja kaidepylväs. Sillan korjaustarvetta kuvaava luku, joka perustuu päärakenneosien kuntoarvioihin. Laskennassa huomioidaan kaikki päärakenneosat. Määritetään lasketun yleiskunnon, yleiskuntoarvioiden ja tiettyjen vauriokirjausten mukaan. Sillan kuntoa kuvaava tunnusluku, joka huomioi sillan koon. Lasketaan kertomalla suurempi arvo korjaus- tai uusimistarveluvuista sillan kokoa kuvaavalla suuruusluokkakertoimella. Päärakenneosa Tarkastuksessa arvioitavat päärakenneosat. Ks. kappale 4.2.3. Rakennekuvaus Rakenneosaryhmä Rakenneosatyyppi Tunnusluvut Uusimistarveluku Rakennekuvauksessa sillan olemassa olevat rakenteet on kuvattu taitorakennerekisteriin sellaisena kuin ne todellisuudessa esiintyvät rakenteessa. Rakennekuvaus koostuu rakenneosaryhmistä joiden sisällä ovat varsinaiset rakenneosatyypit. Rakenneosatyypit voivat muodostaa rakennekuvauksen sisällä kokoonpanoja tai ne voivat sijaita rakennekuvauksessa itsenäisesti. Rakennekuvauksen päätasot eli alusrakenteet, päällysrakenne, pintarakenteet, varusteet ja laitteet sekä siltapaikan rakenteet. Rakennekuvauksen rakenneosaryhmien alaiset osat. Osa rakennetyypeistä ei voi esiintyä yksinään vaan pelkästään kokoonpanon osina. Tunnuslukuja käytetään kuvaamaan sekä yksittäisen sillan, että koko sillaston kuntoa ja sen kehitystä. Taitorakennerekisterin sillan kuntoa kuvaavia tunnuslukuja ovat korjaustarveluku, uusimistarveluku, kuntopisteet, laskettu yleiskunto ja kuntoluokka. Sillan uusimistarvetta kuvaava luku, joka perustuu päärakenneosien kuntoarvioihin. Laskennassa huomioidaan vain kantavat päärakenneosat (alusrakenne ja päällysrakenne).

LIIKENNEVIRASTO OHJE 4 (13) 2 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan periaatteet, joita noudatetaan sovellettaessa sillantarkastuskäsikirjaa taitorakennerekisterin mukaiseen toimintatapaan. Taitorakennerekisterin käyttöönoton myötä siltojen tarkastamisen periaatteisiin on tehty muutoksia, joilla saadaan entistä tarkempi tieto sillan vaurioista sekä kunnosta ja myös tehokkaampi työkalu ylläpidon ohjelmointiin. Myös tarkastajan näkökulmasta toimintaa pyritään osaltaan tehostamaan siirtämällä työskentelyn painopistettä toimistokirjauksista maastotyöhön. Vauriopistesumma (VPS) poistuu käytöstä ja se korvataan uusilla kuntoarvioihin perustuvilla tunnusluvuilla. Vauriokirjausten lukumäärä ei siis enää vaikuta sillan tunnuslukuihin. Vauriohavainnot voidaan tehdä aiempaa vapaammin ja kohdistaa aiempaa tarkemmin. Muutoksen myötä suuresta osasta Sillantarkastuskäsikirjan LO 26/2013 yhdistelysäännöistä voidaan luopua. Tässä ohjeessa esitetään sillantarkastuskäsikirjaan LO 26/2013 tehtävät muutokset, jotka on otettava huomioon ja joiden avulla edellä mainittua käsikirjaa voidaan soveltaa tarkastuskaudelta 2017 lähtien. Ohjeessa ei ole ollut tarkoitus korjata jokaista viitettä, missä viitataan siltarekisteriin, vanhoihin parametrinumeroihin tai lomakkeisiin. Ohjeessa esitetään käytännön tarkastustyön kannalta olennaiset muutokset ja tarkennukset pääpiirteittäin.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 5 (13) 3 Taitorakennerekisterin rakennekuvaus Uuden taitorakennerekisterin myötä siltojen tarkastamiseen liittyy olennaisena osana taitorakennerekisterin rakennekuvauksen käyttö ja periaatteen ymmärtäminen. Rakennekuvauksessa rakenne, esimerkiksi silta, muodostuu rakenneosatyypeistä, joille vauriokirjaukset kohdennetaan. Mikäli vaurioitunutta rakenneosaa ei rakennekuvauksesta löydy, on se sinne lisättävä. Rakennekuvauksessa sillan rakenteet kuvataan sellaisina kuin ne todellisuudessa esiintyvät rakenteessa. Rakennekuvaus ei siis ole ideaalitilanne millainen rakenteen pitäisi olla. Taitorakennerekisterissä ja sen rakennekuvauksessa kuvataan rakenteet Liikenneviraston omaisuudenhallintaa, eikä pelkästään tarkastustoimintaa varten. Rakennekuvauksessa on siis myös sellaisia rakenneosatyyppejä, jotka eivät ole tarkastustoiminnan kannalta olennaisia. Vaurion syyn ollessa puuttuminen tulee tarpeen lisätä rakennekuvaukseen osia, joita rakenteessa ei todellisuudessa ole. Tällaiset rakenneosat näkyvät vauriokirjauksen jälkeen rakennekuvauksessa merkinnällä [Puuttuva]. Rakennekuvaukset on muodostettu taitorakennerekisteriin siltarekisteritietojen ja vanhojen suunnitelmien perusteella. Rakennekuvausten laajuus voi kohteittain vaihdella saatavilla olleen tiedon mukaan. Tarkastajan tulee varautua rakennekuvausten tarkastamiseen ja rakenneosien lisäämiseen. Tarkastettavan sillan rakennekuvaus on syytä käydä pääpiirteissään läpi ja täydentää ennen maastoon lähtöä. RAKENNEOSARYHMÄ KOKOON -PANO KOKOON -PANO RAKENNEOSATYYPIT Kuva 1. Esimerkki rakennekuvauksen sisällöstä

LIIKENNEVIRASTO OHJE 6 (13) 4 Muutokset sillantarkastuskäsikirjaan 4.1 Yleistä (1) Tämän kappaleen otsikointi vastaa Sillantarkastuskäsikirjan mukaisia otsikoita. Suluissa on esitetty sillantarkastuskäsikirjaa vastaava numerointi. 4.1.1 Siltojen ylläpidon ja korjausten ohjelmointi (1.4) Vauriopistesumma (VPS) poistuu käytöstä. Uudet tunnusluvut ovat korjaustarveluku (kaikki rakenneosat) ja uusimistarveluku (kantavat rakenneosat) sekä kuntopisteet. Päärakenneosien kuntoarviot ovat näiden lukujen pohjana. Kuntoluokka ja laskettu yleiskunto säilyvät ennallaan. 4.2 Yleis- ja kuntotiedot (2) 4.2.1 Yleistä (2.1) 4.2.2 Tunnistetiedot (2.2) Rakennekuvauksen ja vauriokirjausten syöttämiseen tarvittavat parametrit löytyvät Taitorakennerekisteristä aina kyseessä olevien tietojen syöttämisen yhteydestä. Kohtaan seuraava tarkastus voidaan antaa useampia tarkastuksia kuin yksi, esim. Yleistarkastus 2022 ja Sukellustarkastus 2020. 4.2.3 Tarkastajan antamat kuntoarviot (2.3) Taitorakennerekisterin tarkastuksen syöttö-/muokkaustilassa on välilehti Yhteenveto, josta löytyy kuntoarvioiden määrittämiseen liittyviä tarkentavia sääntöjä. Kuntoarviot määritetään käsikirjan mukaisilla ajatusmalleilla. HUOM! Kuntoarvioitavat päärakenneosat eroavat rakennekuvauksen mukaisesta jaottelusta. Päärakenneosan ja koko sillan yleiskunnon arvioinnissa voidaan käyttää myös arvoja 1,5; 2,5 ja 3,5. Päärakenneosalle on aina annettava kuntoarvio, kun siihen kuuluva rakenneosa esiintyy rakenteessa. Mikäli päärakenneosaa ei pystytä tarkastamaan, käytetään lähtökohtaisesti edellisen tarkastuksen vauriotietoja sekä kuntoarviota ja lisätään maininta asiasta kommenttikenttään. Kommenttikentässä kerrotaan myös syy miksi rakenneosaa ei ole pystytty tarkastamaan. Kuntoarviota 9 (=ei tarkastettu) käytetään vain poikkeustapauksissa, mikäli kyseessä olevalle päärakenneosalle ei ole aiemmissa tarkastuksissakaan annettu kuntoarviota.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 7 (13) Arvioitavat päärakenneosat ovat: Päärakenneosan nimi Lyhenne Tunnus Päätyrakenteet PT (A1) Välituet VT (A2) Reunapalkit RP (B) Päällysrakenne MPÄÄR (C) Päällysteet PÄÄLL (D) Pintarakenne MPINR (E) Radan päällysrakenne RMPÄÄR (F) Kaiteet KAIT (G) Liikuntasaumat LIIKS (H) Laakerit LAAK (I) Kuivatus KUIV (J) Muut varusteet MVAR (K) Siltapaikka SIPA (L) Yleiskunto YK Alla on kerrottu kuvaukset päärakenneosista: Päätyrakenteet PT: Maanpaineen kuormittamat rakenteet ja maatukien rakenteet yleensä. Esimerkiksi siipimuurit, etumuurit, kehäjalat sekä ulokkeellisten siltojen päätypalkit ja siipimuurit. Välituet VT: Välitukien rakenteet kuten pilarit, seinämäiset tuet, ulokkeellisten siltojen ulommaiset pilarit sekä puurakenteiset välitukipaalut ja niskapuut. Reunapalkit RP: Päällysrakenteen ja maatukien reunapalkit. Putki- ja holvisiltojen kaidekiinnitystä varten rakennetut tukimuurit kuuluvat tähän päärakenneosaan. Päällysrakenne MPÄÄR: Kuten ennenkin. Päällysteet PÄÄLL: Ajoradan ja kevyen liikenteen väylien päällystekerrokset. Rakenneosaan kuuluu myös päällysteiden saumaukset kuten kannen ja reunapalkin väliset päällysteet sekä kannen päissä sijaitsevat päällysteen poikkisaumat, kun sillalla ei ole liikuntasaumalaitetta. Pintarakenne MPINR: Vedeneristys ja suojakerros Radan päällysrakenne RMPÄÄR: Rataan liittyvät rakenteet. Esimerkiksi ratapölkky, pelkka, kiskot ja tukikerros. Sillalla voi olla jossain tapauksessa yhtä aikaa sekä päällyste, että radan päällysrakenne (esimerkiksi, kevyen liikenteen väylä rautatiesillan ulokkeella). Kaiteet KAIT: Sillankaiteet ja tiekaiteet, juurikorokkeet ja alustavalut, kosketussuojarakenteet, ukkopylväät sekä kaiteiden tippureiät. Liikuntasaumat LIIKS: Päällysrakenteen poikittaiset saumat, liikuntasaumalaitteet, päädyn liikuntasaumat (esimerkiksi lipallinen kansilaatta) ja reunapalkin liikuntasaumat. Laakerit LAAK: Laakerit sekä niihin liittyvät alustavalut ja laakerikorokkeet.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 8 (13) Kuivatus KUIV: Sillan ja siltapaikan kuivatuslaitteet (hulevesiputket, tippuputket, kaivot, luiskien vedenjohtolaitteet). Myös alikulkevan väylän kuivatus sillan kohdalla arvioidaan tähän ryhmään kuuluvana. Muut varusteet MVAR: Muut kuin edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat varusteet. Siltapaikka SIPA: Keilat, luiskat, tie siltapaille, radan suoja-aidat, portaat yms. rakenteet. 4.2.4 Tarkastuskohtainen ehdotus korjaustoimenpiteeksi (2.5) Tarkastajan tulee arvioida sillalle seuraavan 10 vuoden aikana tarvittavat toimenpiteet. Valinta tehdään tarkastuksen kirjaamisen kuntoarvio-välilehdellä. Kuva 2. Valintaikkuna tarkastajan arvioimille seuraavan 10 vuoden sisällä tarvittaville toimenpiteille. Tarkastaja voi halutessaan kirjoittaa ehdotuksen sillalle tarvittavien toimenpiteiden päälinjoista kuten ennenkin. 4.3 Vauriotiedot (3) 4.3.1 Yleistä (3.1) Aiemmin kirjatulle vauriolle kirjataan uusi havainto. Jos vauriota ei löydy, valitaan yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta, jotka avautuvat kirjaa havaintopainikkeen vieressä sijaitsevasta kolmesta pisteestä: 1) Ei löydetty. Vauriota ei löydy ja vauriohavainto ei näy tulevissa tarkastuksissa. Havaintoa ei oteta huomioon kuntoarviota annettaessa. Valinnalla poistetaan rekisteristä turhat ja selvästi virheelliset kirjaukset. 2) Korjattu. Vaurio on korjattu ja se poistuu vauriokirjauksista. 3) Ei tarkastettu. Vauriota ei pystytty tarkastamaan esim. korkealla olevan veden pinnan vuoksi tai vaurio on havaittu tarkemmassa tarkastustyypissä (esimerkiksi erikoistarkastus tai laajennettu yleistarkastus). Vauriokirjaus jää näkyviin seuraavaan tarkastukseen. Päärakenneosan kuntoarvioinnissa vaurio huomioidaan aikaisemmassa tarkastuksessa tehdyn havainnon perusteella.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 9 (13) Kuva 3. Valikko, joka aukeaa kirjaa havainto - painikkeen vierestä. 4.3.2 Vaurion sijainti (3.3) Vaurion sijainti määritellään pituussuunnassa, poikkisuunnassa ja tietyissä tapauksissa myös korkeussuunnassa. Vauriolle ei kuitenkaan tarvitse antaa vauriokirjauksen yhteydessä sijaintia, mikäli rakenneosatyyppi määrittelee sen riittävän tarkasti (esimerkiksi Siipimuuri 1 v tai Keila 4 o). Laajoissa rakenneosatyypeissä sijaitseville paikallisille vaurioille sijainti on annettava kuten ennenkin (esimerkiksi rakenneosatyypissä Kansilaatta 1-4 sijaitseva vesivuotovaurio kohdassa 3.3 v/o). Pituussuuntainen sijainti määritetään Sillantarkastuskäsikirjan mukaisesti. Poikkisuunnan sijainnin määrittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - Poikkisuunnan sijainti ilmoitetaan edelleen puoliskomerkintöjen (v), (o), (v/o) ja (v,o) avulla tieosoitteen tai ratakilometrin kasvusuuntaan katsoen. - poikkileikkauksen keskellä olevaa sijaintia tarkoittanut tyhjä kenttä ( ) ei ole enää käytössä. Keskilinjalla sijaitseva vaurio kohdistetaan merkinnällä 0.5. - poikkisuunnan sijainti voidaan antaa suhteellisena välillä 0-1, missä 0 on rakenteen vasen reuna ja 1 oikea reuna. Poikkisuunnan sijainti voidaan antaa myös suhteellisena tietylle välille, esim. 0-0.3. - pelkästään sillan vasemmassa reunassa oleva vaurio merkitään tunnuksella v ja oikeassa reunassa tunnuksella o. Numeroita 0 ja 1 ei käytetä tässä yhteydessä. - koko poikkileikkauksen alueella sijaitseva vaurio merkitään tunnuksella v/o ja suhteellista sijaintia 0-1 ei käytetä tässä yhteydessä. Korkeussuunnan sijainnin määrittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - Rakenteen alapinnassa sijaitseva vaurio merkitään tunnuksella a ja yläpinnassa sijaitseva vaurio tunnuksella y. - vaurion sijaitessa rakenteen keskialueella määritetään vaurio suhteellisena välillä 0-1 siten, että 0 on rakenneosan alapinta ja 1 yläpinta. Alapinta on taso mistä kyseinen rakenne alkaa, esimerkiksi peruslaatan ja pilarin rajakohta. - Vaurion korkeussuunnan sijainti määritetään vain silloin, kun vaurion sijainnin havaitseminen tai kohdistaminen sitä vaatii. Esimerkiksi vaurion sijaitessa kansilaatan yläpinnassa merkitään korkeussuunnan kenttään y (rakenneosatyyppiä kansilaatan yläpinta ei ole enää käytössä). Mikäli kansilaatan osalla korkeussuunnan sijaintikenttä on tyhjä, vaurio sijaitsee ala- tai sivupinnassa.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 10 (13) 4.3.3 Rakenneosa (3.4) 4.3.4 Materiaali (3.5) Vauriot kirjataan rakennekuvauksessa oleville tai sinne tarvittaessa lisättäville rakenneosatyypeille. Rakenneosatyypille tulee olla kirjattuna pituussuuntainen ja poikkisuuntainen sijainti sekä materiaalitiedot. Tarkastajien tulee varautua rakennekuvausten tarkastamiseen ja rakenneosien lisäämiseen. Rakennekuvaukset on syytä käydä pääpiirteissään läpi ennen maastoon lähtöä. Rakenneosatyyppien materiaali määritellään rakennekuvauksessa. Vauriokirjauksen yhteydessä voidaan kuitenkin antaa tarkentava materiaali vauriolle, esim. betonisessa etumuurissa hilseilee pinnoitus. 4.3.5 Vaurioiden laajuus, lukumäärä ja yhdistely (3.8) 4.3.6 Valokuvaus (3.9) Ks. kohta 4.4 Vauriokirjaukset. Valokuvia otetaan seuraavasti: A) Yleiskuvat: - Kuva sillan päältä otetaan molemmista suunnista (2 kpl) - sivukuva otetaan molemmilta puolilta (2 kpl) - kuva päällysrakenteesta altapäin (1 kpl) B) Kuvat vaurioista: - Vaurioluokkien 3 ja 4 vaurioista otetaan aina kuva - vauriot, joiden kehittymistä tulee seurata tulevissa tarkastuksissa - kokonaispituudeltaan yli 60 m pitkistä silloista vaurioluokkien 2 vauriot - suositeltavaa on ottaa jokaisesta vauriosta valokuva. Valokuvia ei tarvitse erikseen nimetä, eikä niistä tarvitse poistaa exif-tietoja. Kuvien koolle tai tiedostomuodolle ei ole myöskään rajoituksia. Sillantarkastuskäsikirjan kappale 7.3 ei enää ole käytössä. 4.3.7 Korjaustoimenpide (3.10) Korjaustoimenpide-ehdotus tulee antaa aina vaurioille, joiden kiireellisyysluokka on Ylläpitokorjaus. Halutessaan tarkastaja voi antaa korjaustoimenpiteen myös muiden kiireellisyysluokkien vaurioille. Vaurioille joiden kehittymistä on erityisesti seurattava (esim. taipumat ja siirtymät) tulevissa tarkastuksissa, tulee antaa korjaustoimenpiteeksi seuranta myös kiireellisyysluokassa Peruskorjaus. 4.3.8 Korjaustoimenpiteen laajuus ja kustannukset (3.11) Korjaustoimenpide ja sen laajuus tulee antaa aina vaurioille, joiden kiireellisyysluokka on Ylläpitokorjaus. Halutessaan tarkastaja voi antaa korjaustoimenpiteen ja sen laajuuden myös muiden kiireellisyysluokkien vaurioille.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 11 (13) Korjaustoimenpiteen yksikköhinnat tulevat Taitorakennerekisteristä automaattisesti. 4.3.9 Kiireellisyysluokka (3.12) Kiireellisyysluokkia on kolme: Heti. Vaurio korjataan yksittäisenä toimenpiteenä nopealla aikataululla. Vaurio vaarantaa liikenneturvallisuuden tai heikentää sillan rakenteita nopeasti. Vastaa likimain käsikirjan kiireellisyysluokan 10 ja osaa kiireellisyysluokan 11 vaurioista. Luokkaan kuuluu esimerkiksi liikuntasaumalaitteen kumin vaihto, kaiteen murtumat ja nopeasti etenevät eroosiovauriot. Kiireellisyysluokan vaurioista ilmoitetaan tilaajalle erikseen sähköpostilla tai puhelimitse. Ilmoituksen aikataulun tarkastaja arvioi vaurion vakavuuden ja seurannaisvaikutusten perusteella. Ylläpitokorjaus. Vaurio korjataan yksittäisenä toimenpiteenä ennen peruskorjausta. Vastaa likimain käsikirjan kiireellisyysluokkia 11 ja 12. Tällaisia vaurioita ovat esimerkiksi saumausten korjaukset, paikkamaalaukset yms. vauriot, joiden ei kannata antaa edetä peruskorjaukseen asti. Peruskorjaus. Vaurio korjataan sillalle tehtävän peruskorjauksen yhteydessä. Vauriota ei kannata korjata yksittäisen toimenpiteenä. Vastaa likimain käsikirjan kiireellisyysluokkia 13 ja 14 sekä osaa kiireellisyysluokan 12 vaurioista. Luokkaan kuuluu mm. vedeneristeen ja reunapalkkien uusimiset 4.4 Kirjaussääntöjä ja -ohjeita (4) 4.4.1 Yleistä (4.1) Korjatuksi todettu aiempi vauriokirjaus kuitataan Korjattu- valinnalla vaurion kirjauksissa, ks. kohta 4.3.1. 4.4.2 Vauriokirjaukset (4.2) 4.4.3 Rakenneosiin liittyviä kirjaussääntöjä (4.2.1) Rakennekuvausmalleissa esitetään periaatteet erilaisten siltojen rakennekuvauksista. Ne esittävät rakennekuvausten vähimmäistason. Vauriokirjaukset tulee pääsääntöisesti tehdä rakenneosaryhmän kokoonpanon alimmalle tasolle. Tarkastaja voi lisätä tarvittaessa rakennekuvaukseen alakokoonpanoja, mikäli vaurio on tarpeen kohdistaa tarkemmin. Esimerkiksi Siltakaiteen muodostamassa kokoonpanossa alimmalle tasolle kuuluu rakenneosatyyppi Pulttikiinnitys, jonka alle voidaan lisätä tarvittaessa vielä rakenneosatyyppi Pultti. Tällöin pulttikiinnitys muodostaa oman alakokoonpanonsa. Tarpeetonta detaljitasolle menemistä on kuitenkin syytä välttää. Edellä esitetystä rakennekuvausten tarkentumisesta johtuen keskenään saman tyyppiset ja rakenneosiltaan samanlaiset sillat voivat olla rakennekuvauksen osalta erilaisia tarkastusten jälkeen.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 12 (13) Rakennekuvauksen kokoonpanojen otsikkotasolle, esim. Päätytuki, Välituki tai Siltakaide, kirjataan koko kyseistä rakenneosan kokoonpanoa koskevat vauriot. Tällaisia vaurioita ovat mm. sillankaiteen ruostuminen koko matkalla ja välituen painuminen. Yleisiä kirjaussääntöjä: - Ulokepalkin tai -laatan päätypalkki ja siipimuurit ovat päällysrakenteen rakenneosatyyppejä, joille kohdistetaan vauriot rakennekuvauksen mukaisesti. Päätypalkki on tuki 1 tai n+1 (n= viimeinen välituki). Kuntoarviota annettaessa edellä mainittujen rakenneosien vauriot vaikuttavat Päätyrakenteeseen (A1). - Kehäsillassa ei ole rakenneosaa etumuuri, vaan rakennekuvauksessa on rakenneosa Kehäjalka, jolle kirjataan tämän rakenneosan vauriot. - Kannen vesivuoto merkitään sekä kansilaatalle että vedeneristeelle. Vedeneristeettömissä rakenteissa vaurio kirjataan rakenneosalle, jossa vaurio esiintyy. - Putkisiltojen päällysteen vauriot kirjataan rakenneosatyypille Päällyste, joka kuuluu kokoonpanoon Tie siltapaikalle. - Päällysteen ja reunapalkin väliset sekä päällysteen poikittaiset saumat kannen päissä kuuluvat rakennekuvauksen rakenneosaryhmään pintarakenteet. Edellä mainitut saumat ovat päällysteen muodostaman kokoonpanon osina. - Töherrykset kirjataan rakenneosaryhmän Siltapaikan rakenteet rakenneosatyypille Ympäristö. Rakenneosallatyypillä ympäristö ei ole materiaalia, joten vauriokirjaukseen annetaan sen osan materiaali, jossa töherrys sijaitsee. Mikäli töherryksiä on useissa eri materiaaleissa, niin kirjataan vain merkittävimmän materiaalin töherrykset. 4.4.4 Vaurioiden inventointiin ja yhdistelyyn liittyviä kirjaussääntöjä (4.2.2) Aukoittain kirjaamisen sääntö Päällysrakenteen osalta vauriot kirjataan aukoittain. Ulokkeiden ja alle 10 m jänteiden vauriot voidaan kuitenkin yhdistää viereisen aukon vaurioiden kanssa. Vaurioiden yhdistely Vauriot kirjataan rakennekuvauksessa esiintyville rakenneosatyypeille ja kunkin rakenneosatyypin vauriot käsitellään erillisinä. Esimerkiksi jokaiselle siipimuurille ja reunapalkille kirjataan omat vauriot. Samassa rakenneosassa sijaitsevat saman vauriotyypin vauriot voidaan käsitellä yhdellä kirjauksella. Vaurio kirjataan tällöin vakavimman vaurion mukaisesti.

LIIKENNEVIRASTO OHJE 13 (13) 4.4.5 Kuntoarvio (4.3) Samassa rakenneosassa olevat erityyppiset vauriot kirjataan erikseen, vaikka ne johtaisivat samaan korjaustoimenpiteeseen, esim. rapautuma-, korroosio- ja valuvikavauriot. Mikäli vauriot sijaitsevat samassa kohdassa, tehdään vain yksi kirjaus merkittävimmän vaurion mukaan. - Esim. siipimuurin alaosa on rapautunut vedenvaihtelualueella ja siipimuurin yläosassa on merkittäviä valuvikoja Vauriot kirjataan erikseen. - Esim. siipimuurin alaosassa on valuvikaa, rapautumaa ja ruostuneita teräksiä Kirjataan vain yksi vaurio Seuranta korjaustoimenpiteenä Vaurioille joiden kehittymistä on erityisesti seurattava tulevissa tarkastuksissa, tulee antaa korjaustoimenpiteeksi seuranta myös kiireellisyysluokassa Peruskorjaus. Tällaisia vaurioita ovat mm. kantavassa rakenteessa esiintyvät siirtymät, muodonmuutokset, taivutus- tai leikkaushalkeamat. Korjaustoimenpiteet ja kustannukset Korjaustoimenpide ja laajuus tulee merkitä kiireellisyysluokassa Ylläpitokorjaus. Halutessaan tarkastaja voi antaa korjaustoimenpiteen myös muiden kiireellisyysluokan vaurioille. Päärakenneosalle Päällysteet ei anneta kuntoarviota, mikäli kyseessä on teräsputkisilta tai maatäytteinen holvi. Tiekaiteet kuuluvat arvioitavalle päärakenneosalle Kaiteet eli myös mm. putkisilloilla annetaan kuntoarvio Kaiteet- päärakenneosalle. Kuntoarviota annettaessa tulee ottaa huomioon päärakenneosalle kohdistuvat vauriot.

Lista allekirjoittajista Tämä asiakirja on allekirjoitettu Allekirjoittaja Todennus