VIRTAA VIELÄ VIRTA II -HANKE

VIRTAA VIELÄ VIRTA II -HANKE Sosiaalisen kuntoutuksen ja nuorten osallisuuden kehittämishanke 2014 2016 VÄLIRAPORTTI 2015 Hankkeen hallinnoija Kainuun SOTE -kuntayhtymä Hankkeen vastuullinen johtaja Kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen Päivämäärä 23.10.2015 Virtaa vielä Virta II -hankkeen yhteyshenkilö Projektijohtaja Timo Hankosalo, 044 797 0443, timo.hankosalo@kainuu.fi Hankkeen kesto 1.2.2014-31.10.2016 Raportoitava ajanjakso 1.11.2014 31.08.2015 Hankkeen tunniste 015/HTO/KH/2014 Päätösnumero STM/3493/2013

Sisällys 1 Virtaa vielä Virta II -hankkeen tausta ja tavoitteet... 3 2 Hankkeen hallinnointi, henkilöstö ja organisoituminen... 6 3 Hankkeen tavoitteet, toiminta ja arviointi... 8 3.1 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus... 9 3.2 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus... 14 3.3 Oulunkaaren kuntayhtymän toiminnallinen osakokonaisuus... 16 3.4 Raahen toiminnallinen osakokonaisuus... 26 4 Hyvät käytännöt ja palvelukuvaukset... 31 5 Hankkeen arviointi... 34 6 Hankkeen budjetti... 34 7 Liitteet... 36 2

1 Virtaa vielä Virta II -hankkeen tausta ja tavoitteet Nuorten aikuisten palveluiden järjestämisen toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia. (alueelliset liitokset, lainsäädäntö) Virtaa vielä Virta II - hankkeen taustalla on yhteiskunnallisten muutosten lisäksi Virta I:ssä tehdyt havainnot ns. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten palveluista. Virta I hankkeessa vahvistui käsitys siitä että vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kuntoutuminen vaatii kokonaisvaltaisen prosessin. Hankkeessa on noussut esille, että kokonaisvaltaiseen selvittämisprosessiin on panostettava. Selvittämisen prosessissa ei riitä pelkkä toimistossa tehtävä selvittämistyö, vaan kokonaisvaltainen selvittäminen vaatii nuorten toimintakyvyn hahmottamista arjen tasolla, joka puolestaan vaatii muun muassa havaintoja nuoren toiminnasta kotiympäristössä, havaintoja virastoissa asioimisesta, ja muussa arjen toimintaympäristöissä. Virta I:ssä kokonaisvaltaisen selvittämisen yhteydessä nousi havainto nuorten asiakkaitten elämäntilanteiden vaikeudesta. Nuoret eivät olleet kevyesti tuettavissa ja helposti siirrettävissä suoraan työelämään, koulutukseen tai tuettuunkaan työhön. Työelämäorientaatio osoittautui Virta I hankkeen nuorten osalta liian kunnianhimoiseksi ja kaukana olevaksi tavoitteeksi. Tältä osin asiakkaitten tarpeet ja palvelujärjestelmän palvelut eivät kohtaa. Pitkään työ- ja opiskelujen ulkopuolla olevat nuoret vaativat usein työelämään/jatko-opintoihin siirtymiseen pitkäkestoisia ja intensiivisiä tukitoimenpiteitä/kuntoutusta. Virta I hankkeen nuoret hyötyivät selvästi intensiivisestä yksilökohtaisesti ohjauksesta (palvelu- kuntoutus- sosiaaliohjauksesta). Intensiivisellä ohjauksella tässä tarkoitetaan arjen toiminnoissa ohjaamista, virastoissa asioimisen ohjaamista, monenlaista rohkaisua ja kannustusta, realististen suunnitelmien hahmottamista ja kannustavaa tukea julkisiin paikkoihin lähtemiseen. Kolmas keskeinen havainto liittyi siihen että Virta I hankkeen nuoret hyötyivät ryhmämuotoisesta tuesta. Ryhmissä olennaista oli nuorelle tarjottava osallisuuden kokemus, voimavarakeskeinen tuki, ja huomio siitä, että hän ei ole yksin vaikeassa elämäntilanteessa. Neljäntenä keskeisenä havaintona jatkokehittämisen paikaksi nousi hankkeen nuorten kiinnittymisen tärkeys johonkin palvelujärjestelmän osaan, joka vastaisi nuorten kokonaisvaltaisesta ja pitkäkestoisesta tuesta. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat nuoret vaativat selkeän vastuutahon, joka koordinoi kuntoutusprosessia ja vastaa kokonaisvaltaisesti nuoren kuntoutuksesta ja suunnitelman toteutumisesta. Virta I hankeesta Virtaa vielä jatkohankkeeseen lähti mukaan Kainuu Sote, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Oulunkaaren Soten ja Kuusamon kaupunki. 3

Kainuun taustaa Kainuun kehittämisen taustana on aikuissosiaalityön piirissä olevien nuorten aikuisten alle 25 vuotiaiden palveluiden puute. Nuorille toimeentulotukea saaneille aikuisille ei Kainuussa ole ollut varsinaisesti muita palveluita kuin toimeentulotuki ja aikuisosiaalityön neuvonta ja ohjaus. Kainuussa on ollut selkeä tarve kehittää palveluja sellaisille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jotka eivät kykene sitoutumaan kuntouttavaan työtoimintaan, tai ovat useaan kertaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuusamon taustaa Kuusamon toiminnallisen osakokonaisuuden kehittäminen sai alkunsa, kun usea Pärnäsen ja Asiakaspalvelu Askeleen nuori tuli siihen elämänvaiheeseen, että lapsi oli tulossa. Heräsi huoli, että nuoret eivät selviä uudesta elämäntilanteestaan. Nuoret tarvitsivat itse tukea arjessa selvitymisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa ja suunnitelmien toteuttamisessa. Syntyi kuntoutuksellinen idea, jossa lähdettiin yhdistelemään varhaisen vanhemmuuden tuen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Haluttiin auttaa nuoria perheitä kokonaisvaltaisesti. Kuusamon aikuissosiaalityö on jakaantunut kahteen tiimiin. Toimeentulotukitiimissä annetaan arjen tukeen ja toimeentuloon liittyviä palveluja. Asiakaspalvelu Askel tarjoaa työvoiman palvelukeskustyyppistä palvelua ja on työ- ja toimintakyvyn arviointiyksikkö. Aikuissosiaalityössä arvioidaan tukea tarvitsevia perheitä olevan noin 40. Lisäksi kasvava työttömyys aiheuttaa ongelmia, työttömyys on kroonistunut noin sadalla kuusamolaisella työttömällä. Aikuissosiaalityön rooli Kuusamossa on vahvistunut viime vuosina, syynä on kuntoutuksen ottaminen työn keskiöön. Aikuissosiaalityö tuottaa monipuolisia sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja sekä valmennus- ja ryhmäpalveluja. Toimintakulttuuri on muuttunut asiakaslähtöisempään suuntaan. Palveluja kehitetään räätälöidysti ja matalan kynnyksen periaatteella. Palvelun tuottamisen lähtökohtana on asiakkaiden osoittama tarve. Oulunkaaren taustaa Syksyllä 2013 päättyneessä Oulunkaaren Virta hankkeessa nousi esille tarve palvelujärjestelmän edelleen kehittämiseen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sosiaalityön suunnitelmallisuus ja monitoimijaisuus vaativat vahvistamista. Virta hankkeessa todettiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyötyvän mm. ryhmätoiminnoista, joita on syytä vahvistaa Oulunkaarella. Lisäksi Oulunkaaren Virta hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä vahvistetaan suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämiseksi. Asiakkaitten ongelmat Oulunkaaren alueella ovat hyvin moninaisia. Työttömyys aiheuttaa selkeitä toimeentulovaikeuksia, erilaiset riippuvuudet elämänhallinnan vaikeuksia. Etupäässä päihdeasiakkaiden ongelmana on asunnottomuutta, joka on seurausta toistuvista häädöistä ja luottotietojen menetyksestä. Alueen pitkät välimatkat hankaloittavat asiointia ja työllistymistä kun omaa autoa ei ole eikä julkisia kulkuneuvoja kulje. 4

Aikuissosiaalityön nähdään olevan palvelujärjestelmässä tärkeä koordinoija asiakkaitten asioissa, esimerkkinä yhteistyö te-toimiston ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Aikuissosiaalityö toimii myös kokoajana kun asiakkaan elämäntilanne kootaan kokonaisuudeksi. Aikuissosiaalityö on myös taloudellisen ja käytännön avun järjestämistä asiakkaalle. Aikuissosiaalityön toimintakulttuuri on muuttunut aikaisemmasta yksin asiakkaan kanssa työskentelystä laajempien kokonaisuuksien hallintaan, esimerkiksi verkoston kokoaminen asiakkaan ympärille. Toiminta lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja verkostossa on tärkeeä olla tietoinen yhteisistä tavoitteista, joihin jokainen toimija suuntaa oman toimintansa asiakkaan kanssa. Aina yhteistyö eri tahojen kanssa ei toimi toivotulla tavalla ja siinä onkin kehittämistä. Raahen kehittämisen taustaa Raahen seutukunnan nuorilla työttömillä on elämänhallinnan haasteita; kouluttamattomuutta, tulottomuutta, asunnottomuutta, päihteitten liikakäyttöä sekä arkielämän hallinnan vaikeuksia. Raahen seudun aikuissosiaalityön piirissä on 300-400 18-29 vuotiasta asiakasta, joiden kiinnittyminen palveluiden pariin on haastavaa. Kohderyhmän asiakkaiden palvelut ovat pirstaloituneet usealle toimijalle. Aikuissosiaalityön nuoria asiakkaita on ollut vaikea tavoittaa, vaikka mukana on ollut useita toimijoita. Nuorten sitoutuminen koulutukseen ja työelämään on heikentynyt. Nämä nuoret ovat erityisessä riskissä syrjäytyä ja moni heistä on ollut pitkään nykyisen palvelujärjestelmän ulottumattomissa. Yhtenä aikuissosiaalityön yksittäisenä kehittämisen kohteena on lastensuojelun toimenpitein sijoitettujen nuorten siirtyminen jälkihuollon ja aikuissosiaalityön piiriin. Siirtyminen itsenäiseen elämään vaatii usein runsaasti tukea ja tähän haasteeseen on löydettävä uusia toimintamalleja. 5

2 Hankkeen hallinnointi, henkilöstö ja organisoituminen Hankkeen hallinnointi työntekijät ja hankkeelle tehty työaika organisaatio toiminnalliinen osakokonaisuus nimi Aika tehtävä työaika Kainuun SOTE -kuntayhtymä Hankkeen hallinto Hankosalo Timo 01.11.2014-31.8.2015 Vakkuri Senja 01.11.2014-31.8.2015 projektijohtaja 50 % projektisihteeri 50 % Toiminnallisten osakokonaisuuksien työntekjät ja hankkeelle tehty työaika organisaatio toiminnalliinen osakokonaisuus nimi Aika tehtävä työaika Kainuu Hankosalo Timo Vakkuri Senja Leinonen Maija Juntunen Veera Kainuun Sotekuntayhtymä 01.11.2014-31.8.2015 01.11.2014-31.8.2015 01.11.2014-31.8.2015 01.11.2014-31.8.2015 projektipäällikkö projektisihteeri projektisuunnittelija projektisuunnittelija 50 % 25 % 100 % 50 % Kuusamon kaupunki Kuusamo Kankaanpää Kirsi 01.11.2014-31.8.2015 projektipäällikkö 20 % Lämsä Sari 01.11.2014-31.8.2015 Päivätoiminnan ohjaaja 100 % Hyytinen Pauliina 01.11.2014-31.8.2015 Perhetyöntekijä 100 % Oikarinen Kaisa 01.11.2014-31.8.2015 Sairaanhoitaja 5 % Kemppainen Arja 01.11.2014-31.8.2015 Talousasiantuntija 2 % 6

Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaari Juutinen Sanna 01.11.2014-31.8.2015 projektipäällikkö 30 % Teija Niemelä 01.01.2015-31.8.2015 projektityöntekijä 50 % Kristiina Okkonen 1.11.2014-31.1.2015 sosiaalityöntekijä 20 % Raahen seutu Suorsa Janne Henna Keränen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 01.11.2014-31.8.2015 01.11.2014-31.8.2015 projektipäällikkö sosiaaliohjaaja 100 % 0-30 % Anne Kujansuu 01.08.2015-31.12.2015 projektityöntekijä 15-20% Kaikkiaan hankkeessa raportointiajanjaksolla työskenteli 14 henkilöä. Heistä kokoaikaisia on 6 ja osa-aikaisia 8. 7

3 Hankkeen tavoitteet, toiminta ja arviointi Virta II -kehittämishanke toteuttaa Kaste-ohjelman riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen osaohjelman tavoitteita. Kehittämishanke toteuttaa myös nuorten yhteiskuntatakuulain sisältöä. Virta II kehittämishankkeen päämääränä on nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden lisääminen sekä nuorten, alle 30 vuotiaiden, tulottomien tai pienituloisten, mahdollisesti jo syrjäytymisuhassa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Virta II -hankkeessa kehitetään edellämainittujen päämäärien saavuttamiseksi sosiaalisen kuntoutuksen prosessia, kokonaisvaltaista palvelutarpeen selvittämistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista sosiaalityötä, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimijoiden yhteistyötä tiiviimmäksi, omatyöntekijyyden määrittelyä sekä erilaisia nuorten aikuisten ryhmätoimintoja. Kehittämishankeen tavoitteet on valmisteltu yhteisissä alueiden tai kuntien sekä Virta I hankkeen työkokouksissa kevään 2013 aikana. Kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on 1. Nuorten yhteiskuntaosallisuuden vahvistaminen: osallisuusareenoiden vahvistuminen suhteessa yksilöön; yksilön kiinnittyminen yhteiskuntaan ja omiin sosiaalisiin verkostoihinsa; kuntouttavaan työtoimintaan, koulutukseen, työhön, järjestötoimintaan, toimeentuloturvan vakiintuminen; palveluympäristön rakenteiden muuttaminen asiakkaiden osallisuutta tukevammaksi. 2. Kohderyhmän asiakkaille tuotettavan sosiaalisen hyödyn lisääminen. Kehittämishankkeen tavoitetta voidaan kuvata myös käsitteellä asiakkaalle tuotettava sosiaalisen hyödyn lisäämisenä. Sosiaalinen hyöty näkyy yksilölle yhteisössä toimimisen onnistumisen kokemuksina, osallisuuden vahvistumisena, toimintamahdollisuuksien lisääntymisenä, voimaantumisena tai mielekkäänä elämänä. 3. Sosiaalisen kuntoutuksen mallin rakentaminen; sen sisältöjen ja menetelmien kehittäminen ja kuvaaminen. Sosiaalinen kuntoutus organisoi edelliset tavoitteet toiminnoiksi. Sosiaalinen hyöty ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistuminen ovat seurauksia onnistuneesta sosiaalisesta kuntoutuksesta. Hankeen tavoitteiden saavuttamiseksi jokainen toiminnallinen osakokonaisuus paloitteli suuntatyökalua käyttäen tavoitteet toiminnoiksi ja tehtäviksi. Seuraavissa alakappaleissa kuvataan kunkin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehdyt toiminnat. 8

3.1 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Sosiaalisen kuntoutuksen yksilökohtaisen työn kehittäminen Hankkeessa on kehitetty aikuissosiaalityöhön Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY)- menetelmää, menetelmän teoreettisen taustan tarkempi kuvaus löytyy liitteestä Menetelmästä on rakenteilla sekä sen teoreettinen kuvaus että käytännön sovelluksen opas. Menetelmää on pääasiassa kehitetty intensiivisenä sosiaalisen kuntoutuksen omatyöntekijän työmenetelmänä. Menetelmän toimivuutta on testattu myös kevyemmässä etsivän nuorisotyön ja kuntouttavan työtoiminnan ohjauksellisessa työssä. Tällöin käytössä on ollut menetelmän ympyrä ja väittämät. Tässä raportissa kuvataan Esy menetelmän pilotointi intensiivisessä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen kontekstissa. Esy menetelmää on testattu ja kehitetty aikuissosiaalityön työntekijöiden ja nuorten asiakkaitten kanssa käytännön asiakastyössä. Tässä kehittämistyössä aikuissosiaalityön työntekijät etsivät nuorista asiakkaistaan ns. kehittäjäasiakkaita, joiden kanssa koko työmalli käytiin läpi soveltaen sitä asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin. ESY- kehittämistyöhön osallistui seitsemän työntekijää ja kahdeksan kehittäjäasiakasta kuudesta Kainuun kunnasta. Työskentelyn aikana sekä kehittäjäasiakkaat että työntekijät arvioivat työmallin soveltuvuutta sosiaalisen kuntoutuksen välineeksi ja antoivat kehittämispalautetta menetelmän jatkotyöstämiseen. Työskentelymallia muokataan ja kehitetään jatkossa saadun palautteen ja kokemusten pohjalta. ESY- työmenetelmän avulla aikuissosiaalityön asiakastyöhön pyritään luomaan rakennetta, jonka vahvistaa asiakkaan ja työntekijän yhteistä ymmärrystä asiakkaan elämäntilanteesta, vahvuuksista ja voimavaroista sekä tavoitteista ja keinoista niihin pääsemiseksi. Asiakkaan ja työntekijöitten kokemuksia ja kehittämisideoita on koottu ja kootaan jokaisen asiakastapaamisen yhteydessä ja työskentelyä muutetaan palautteen ja kehittämisideoitten pohjalta jo työskentelyprosessin aikana. Tavoitteena on löytää keinoja ja palveluja, joilla tavoitetaan paremmin nuoren kokemusmaailma ja pystytään tukemaan nuoria aikuisia heille soveltuvilla työmalleilla niin, että aikuissosiaalityön vaikuttavuus lisääntyy. Vaikka aikuissosiaalityön kovien työpaineiden vuoksi yhteisiä asiakasaikoja on välillä ollut haasteellista löytää, työntekijät ja asiakkaat ovat sitoutuneet kehittämistyöhön hyvin ja lähteneet uudenlaisten työtapojen etsimiseen avoimin mielin. Tähänastisten kokemusten perusteella menetelmän on koettu tuovan asiakastapaamisiin selkeyttä ja avaavan uudella tavalla asiakkaiden kokonaistilannetta työntekijälle. Asiakkaiden kommentit menetelmästä ovat samoin olleet myönteisiä menetelmä näyttää lisäävän asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta ja selkeyttävän asiakkaan näkemyksiä elämäntilanteestaan. Menetelmän testaaminen ja kehittäjäasiakastyö on nostanut esiin selkeitä tuen tarpeita nuorten arjessa mm. rahan käyttöön, asumiseen, asioitten hoitamiseen ja arjen sujuvutten liittyen. Jatkossa näihin selkeimmin esiin nousseisiin tuen tarpesiin keitetään hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteityöllä lisää uusia työkaluja ja työmuotoja aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen välineiksi. 9

ESY- kehittämistyöprosessin tueksi hankkeessa on tehty esite sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä esite ja prosessikuvaus hankkeen, aikuissosiaalityön ja kehittäjäasiakkaan yhteisen kehittämistyöskentelyn tavoitteista ja toteutuksesta. Lisäksi asiakkaitten ja työntekijöitten palautteen ja kehittämisideoitten keräämiseen on laadittu omat kehittämiskysely- /tiedonkeruulomakkeet. Työprosessin suunnittelussa ja materiaalien luomisessa on hyödynnetty Väli-Suomessa toimivan SOS II-hankkeen tekemää kehittämistyötä. Edellä kuvatussa ESY- työmenetelmän kehittämistyössä on käynnistetty samalla myös ns. omatyöntekijämallin pilotointia. Omatyöntekijän nimeäminen on huhtikuun alusta lähtien perustunut uuteen sosiaalihuoltolakiin ja kehittämistyössä saatuja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää ns. hyvinä käytänteitä aikuissosiaalityössä omatyöntekijän roolia ja tehtäviä määriteltäessä. Kehittämistyössä on huomioitu ja huomioidaan kehittäjäasiakkaan muutkin kuin aikuissosiaalityön palvelut. Kehittäjäasiakkaan kanssa on selvitetty hänen palveluverkostonsa (verkostokartat, verkostotapaamiset) ja palvelutarpeensa ja sitten tarpeen mukaan tiivistetty yhteistyötä palveluverkoston eri toimijoitten välillä niin, että se vahvistaa toimijoitten erillisiä ja yhteisiä työkäytänteitä samansuuntaisiksi. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoisten menetelmien kehttäminen Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätyömenetelmiä pilotoinut aikuissosiaalityön ja hankkeen toteuttama ryhmätoiminta Kajaanissa loppui huhtikuun lopussa 2015. Kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset, jotka olivat olleet työn ja koulutuksen ulkopuolella pitkiäkin aikoja. Taustalla heillä oli arjenhallinnan ongelmia, yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä koulukiusaamista. Ongelmat olivat monimutkaistuneet ja työhön ja koulutukseen siirtyminen vaikeutunut merkittävästi. Ryhmät toteutettiin yhteistyössä työvoimanpalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen ja hankkeen kesken, joista kaikista osallistui yksi ryhmänohjaaja. Ryhmiä oli kaksi, syksyllä 2014 kokoontui ensimmäinen pilottiryhmä, keväällä 2015 toinen. Ohjaajat pysyivät samoina. Tavoitteena oli tarjota sosiaalista vahvistumista tukevaa toimintaa, edistää ja tukea arjen sujuvuutta ja tukea ryhmäläisiä löytämään omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä omia muutostavoitteitaan. Keväällä 2015 aloitimme myös ryhmänohjausvalmiuksien koulutuksen, joka sai hyvän vastaanoton. Koulutus jatkui syksyllä. Koulutukseen osallistui 13 työntekijää, hankkeesta kaksi ja aikuissosiaalityöstä 11 työntekijää. Yksi uusi ryhmä on käynnistynyt syksyllä Kajaanissa työvoimanpalvelukeskuksessa asiakkaille, joiden työttömyys on pitkittynyt ja joilla on monialainen tuen tarve. Tämän lisäksi Hyrynsalmella aloittaa nuorten aikuisten ryhmätoiminta yhteistyössä sosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan ja etsivän nuorisotyön kesken. Suunnitteilla on myös ryhmätoimintaa Paltamoon sekä pienryhmätoimintaa Kajaanin sosiaalipalvelukeskukseen. Kajaanissa pohditaan yhteistyötä myös mielenterveyspalveluiden kanssa, sitä kuinka yhteisten asiakkaiden arjenhallintaa voitaisiin tukea ryhmätoiminnalla. Hanke toimii tukena uusille ryhmätoiminnoille ja samalla tuottaa niistä arviointitietoa ryhmänohjaajan käsikirjan tueksi. 10

Ryhmätoiminnan arviointi Syksyn ryhmätoiminnassa mukana ollut opiskelija, Kreeta Moilanen, keräsi asiakkailta palautetta ryhmäkeskustelujen avulla opinnäytetyötänsä varten. Opinnäytetyö valmistui keväällä 2015. Hän sovelsi BIKVA-mallia palautteenkeruussa. Menetelmä lähti liikkeelle ryhmäläisten ryhmähaastattelusta, jota seurasi työntekijöiden haastattelu. Heidän lisäkseen vastuualuepäälliköt kommentoivat asiakkaiden ja työntekijöiden kommentteja ja erilliset haastattelut toteutettiin perhepalvelujohtaja Matti Heikkiselle sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajalle Raili Myllylälle. Tämä kasautunut tieto puolestaan kerrottiin asiakkaille, jotka saivat kuulla, millaisia muutosajatuksia kommentit herättivät työntekijä-, esimies- ja poliittinen päätöksentekijä tasoilla. Bikva-menetelmä oli pidetty varsinkin työntekijöiden keskuudessa. Kevään ryhmätoiminnasta puolestaan järjestettiin ryhmänohjaajien kanssa arviointipalavereita kolme kertaa ryhmän kuluessa, sekä haastattelimme ryhmäläiset ryhmän lopuksi. Ryhmäläisiltä kerättiin myös itsearviointikyselynä ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arvioinnista kysely. Aineisto analysoitiin ja välitettiin aikuissosiaalityön esimiehille. Mitä piloteista opittiin? Ryhmätoiminnan tavoitteiden tulee olla tarpeeksi pieniä ja konkreettisia. Isommat tavoitteet, esimerkiksi sosiaalinen vahvistaminen, on pilkottava käytännönläheisiksi osiksi. Ryhmätoiminta soveltuu lähinnä sellaisille asiakkaille, joilla ei ole päällä akuutti kriisitilanne tai akuutti päihdeongelma. Asiakkaat, jotka pystyvät sitoutumaan, toivoisivat, että ryhmä voisi kokoontua tiiviimminkin, pari kertaa viikossa. Ruokailu oli tärkeä osa ryhmätoimintaa, sillä monilla asiakkailla arkirytmi ruokarytmiä myöten on kateissa. Terveelliset välipalat olivat tärkeitä. Yhdessä ruoan laittaminen Marttojen kanssa olivat parhaimpia kertoja. Lisäksi pienikin luonnossa liikkuminen vapautti tunnelmaa. Green care -menetelmien soveltaminen osana ryhmätoimintaa voisi olla hyvä idea. Ryhmätoiminta olisi hyvä toteuttaa sosiaalityön omana toimintana ainakin sellaisen asiakasryhmän kanssa, joiden asiakasprosessissa on jo nyt paljon ihmisiä. Luottamuksen rakentaminen uusiin ihmisiin on monille asiakkaille vaikeaa, sillä pettymyksiä on kertynyt jo paljon. Ryhmään ohjaaminen vaatiikin pitkäkestoista työtä asiakkaiden kanssa. Joitain nuoria motivoitiin mukaan ryhmään jopa viidellä tapaamiskerralla. Jotta vaikeissa elämäntilanteissa olevia nuoria aikuisia saadaan mukaan ryhmätoimintaan, täytyykin taustalta löytyä vahva omatyöntekijän tuki. Haasteena on ollut myös ryhmäläisten sitouttaminen ryhmätoimintaan. Vaikeat elämäntilanteet ja hoidon tarve vaikeuttivat osallistumista. Esimerkiksi kevään ryhmässä aloitti yhdeksän ryhmäläistä ja ryhmän lopussa jäljellä oli enää kuusi ryhmäläistä. Uutta toimintamallia tulisi miettiä siihen, kuinka toimitaan niiden ryhmäläisten kanssa, jotka uhkaavat tippua pois ryhmästä. Toimintamallilla tulisi pyrkiä paitsi kannustamaan ryhmään osallistumiseen, myös siihen, ettei ryhmätoiminnan kokeilemisesta tule asiakkaalle uutta epäonnistumisen kokemusta. Ryhmätoiminnan voi myös elämäntilanteen vaikeutuessa keskeyttää. 11

Vaikeuksia oli myös löytää yhteistä aikaa ryhmänohjaajien kesken, jotta suunnitelmallisuus toteutuisi optimaalisella tavalla. Varsinaisen ryhmänohjauksen lisäksi lisäresursseja tarvitaan myös yhteiseen suunnitteluun. Ryhmänohjaus tulee näkyä myös asiakasmäärissä, samaa yksilöasiakasmäärää ei pysty hoitamaan ryhmää ohjatessa, kuin silloin, kun ei ohjaa ryhmää. Lisäksi ryhmänohjaus tulisi nähdä yhtälailla asiakastyönä kuin yksilöasiakkaiden kanssa tehtävä työ, ei ylimääräisenä. Muutoinkin resursseista oli pulaa. Toiminnallinen ryhmätoiminta vaatii rahaa ja sitä ei ollut budjetoitu syksyllä aikuissosiaalityöhön lainkaan. Keväälle oli budjetoitu pieni määräraha. Myös ryhmässä opittujen arjen taitojen siirtyminen osaksi aitoa arkea on vaikea arvioida lyhyellä aikavälillä. Monen asiakkaan kohdalla kyse ei ole myöskään taidon puutteesta, vaan esimerkiksi masennuksen aiheuttamasta jaksamattomuudesta selviytyä arjesta. Kuitenkin arjen kaaoottisuus heikentää samalla jaksamista, joten kehä olisi saatava katkaistua. Tästä syystä kevään ryhmätoiminnassa panostettiin tiettyihin teemoihin, kuten ruokarytmiin ja liikuntaan useilla ryhmäkerroilla. Kyseiset ryhmäkerrat olivat nuorten keskuudessa pidettyjä. Nuoret olivat tyytyväisimpiä ryhmässä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kokivat, että uskalsivat ryhmään osallistumisen myötä paremmin ilmaista oman mielipiteensä. Aluksi monella oli kuitenkin vaikeuksia tulla ryhmään, uudet ihmiset jännittivät, samoin ryhmän koko koettiin aluksi liian suureksi. Kun ryhmästä tippui muutama henkilö pois, ryhmään osallistuminen helpottui ryhmäläisten mielestä. Ryhmän henkeä pidettiin kaikenkaikkiaan hyvänä. Muut sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Hankkeen yhteistyöverkostoissa erityisesti Suomussalmella on noussut teemaksi huoli nuorten asumisen pulmista ja ongelmista. Tätä teemaa onkin työstetty paikkakunnan aikuissosiaalityön ja sen verkoston ja hankkeen yhteisissä työpalavereissa. Työkokouksissa on tarkasteltu paikkakunnan verkoston työkäytänteiden toimivuutta nuorten asumisen tukemisessa ja kuultu myös kohderyhmään kuuluvien nuorten aikuisten ajatuksia omista tuen tarpeistaan asumiseen liittyen. Hanke järjesti tammikuussa Suomussalmella aiheeseen liittyvän koulutuspajan otsikolla Tukea nuorten asumiseen. Tilaisuudessa esiteltiin ja pohdittiin asiantuntijavieraiden kanssa nuorten asumisen tuen tarpeita ja niihin vastaamisen hyviä käytänteitä eri palveluissa ja verkostossa. Työpajaan osallistui 30 henkilöä aikuissosiaalityöstä, kuntien nuorten työpajoilta ja etsivästä nuorisotyöstä sekä kuntien vuokrataloyhtiöistä. Työpaja koettiin hyödyllisenä ja osallistujat toivoivat aiheesta jatkotyöskentelyä; toukokuussa nuorten asumisen tukitarpeita Suomussalmen osalta työstettiinkin vielä hankkeen järjestämässä verkostodialogisessa työpajassa. Suomussalmen verkostotyöskentelyssä keskeisenä on ollut toive, että paikkakunnalle saataisiin lisää resurssia nuoren kotona tapahtuvaan asumisen tukityöhön. Ainakaan toistaiseksi lisäresursseja tähän ei kuitenkaan ole ollut näköpiirissä. Verkoston toimivuudessa ja yhteistyökäytänteissä ei ole koettu olevan nykytilanteessa tarvetta suuremmille muutoksille tai ainakaan niitä tarpeita ei ole oltu vielä valmiita nostamaan esiin. Eri toimijoitten säännölliset kokoontumiset ja työpajat nuorten asumiseen liittyvien teemojen ympärille on kuitenkin koettu hyödyllisenä siltä osin, että se on madal- 12

tanut kynnystä ottaa asumiseen liittyviä huolia esille nuorten kanssa ja toimijaverkostossa. Palvelujärjestelmän koordinaation kehittäminen Palvelujärjestelmän koordinoinnin kehittämistä on tehty osallistumalla aktiivisesti erilaisten työryhmien toimintaan eri paikkakunnilla: mm. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Kajaanissa, Päihde- ja mielenterveystyöryhmä ja Starttipaja-työryhmä Kuhmossa sekä aikuissosiaalityön, sen verkoston ja hankkeen yhteistyöryhmä Suomussalmella. Näissä työryhmissä on nostettu yhteiseen keskusteluun asioita, joissa on havaittu tarvetta yhteistyön tiivistämiselle (mm. nuorten aikuisten neuropsykiatrisen diagnosoinnin ja valmennuksen tarpeet, asumisen tuen tarpeet, peli- ja nettiriippuvuuksiin liittyvät tuen tarpeet). Kajaanissa palvelujärjestelmän koordinoinnin haasteena on suuri toimijoitten määrä verrattuna Kainuun muihin kuntiin. Kajaanin etsivä nuorisotyö, kuntakokeiluhanke, KAO:n NRT-nuorisotakuuhanke ja Virta-hanke ovat yhteisissä työkokouksissa miettineet keinoja, miten erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten palvelujen yhteistyötä voidaan tehostaa. Puolivuosittain kokoontuvassa laajassa Kajaanin toimijatapaamisen yhteydessä käynnisteltiin ryhmätoiminnan yhteistyötä mielenterveyspalveluiden kanssa. Osatyökykyisten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantaminen Osatyökykyisten nuorten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantaminen on osaltaan mukana aikuissosiaalityön nuorten aikuisten palveluja ja sosiaalista kuntoutusta kehitettäessä, sillä monet aikuissosiaalityön nuoret aikuiset ovat osatyökykyisiä psyykkisten, neurologisten tai muiden sairauksien ja vammojen vuoksi. Vammaispalevlujen kanssa yhteistyötä käynnisteltiin ensimmäisen kerran syksyn 2014 aikana, mutta aikaa yhteiselle tapaamiselle ei vammaispalveluista tuolloin löytynyt. Yhteistyötä käynnistettiin uudelleen keväällä 2015 ja asian tiimoilta saatiinkin pidettyä Lync-kokous vammaispalvelujen johdon kanssa. Lisäksi asiaa työstettiin myös vammaispalvelujen työryhmän kuukausipalaverissa. Tämän pohjalta yhteiseksi tavoitteeksi muotoutui käynnistää syksyn 2015 aikana ryhmätoimintaa vammaispalvelujen nuorille asiakkaille Sotkamo-Kuhmo-alueella, jossa tarvetta sille arvioitiin olevan eniten. Suunnitellun nuorten ryhmän käynnistämisessa esteeksi nousi kuitenkin se, että vammaispalveluissa ei ollut selkeää kuvaa ikäryhmään kuuluvien nuorten tilanteista tai edes lukumäärästä potentiaalisia osallistujia sunniteltuun ryhmään löytyi työntekijäille tehdyssä alkukartoituksessa ainoastaan yksi henkilö. Työtekijät arvioivat ikäryhmään 18 29 v. kuuluvien asiakkaittensa lukumäärän hyvin pieneksi: parisenkymmentä koko Kainuun alueella. Pro Consonasta tehdyn tilastoajon kautta kohderyhmään kuuluvia vammaispalvelujen asiakkaita löytyi kuitenkin noin 100 henkilöä. Tämäkään tieto ei välttämättä ole paikkansa pitävä, sillä Pro Consonan asikaskannassa on paljon asiakkaita, jotka ovat muutaneet Kainuusta tai kuolleet. Asiakaskantatietoja päivitetään parhaillaan ja päivitystyö valmistuu vuoden vaihteessa. 13

Joka tapauksessa vammaispalveuissa tuntemus nuorten asikkaitten nykytilanteesta ja tarpeista ei ole kovin selkeä ja hankkeen työsuunnitelmaa onkin nyt syytä arvioida uudelleen. Yhtenä vaihtoehtona olisi, että syksyn 2015 aikana selvitetään vammaispalvelujen asiakkaista nuorten aikuisten lukumäärä ja elämäntilanteita (työssä / koulutuksessa / eläkkeellä / muu tilanne) ja tämän pohjalta etsittäisiin asiakkaista esim. asiakasraati- tai kehittäjäasiakastoiminnasta kiinnostuneita nuoria. Tämän toiminnan tavoitteena olisi kartoittaa nuorten omia toiveita ja tarpeita mielekkään toiminnan ja työllisyyden edistämiseksi ja saada heidät mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaakin kehittämistoimenpiteitä asian edistämiseksi. Tämän kehittämisosion eteenpäin viemisessä on näkynyt erityisen selkeästi se, miten tärkeää olisi perustyön (tässä tapauksessa vammaispalvelujen johdon ja työntekijöitten) osallistuminen hankkeen suunnittelutyöhön jo hankesuunnitelmavaiheessa, jotta hankkeelle asetetut tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvin ymmärrykseen perustyön tilanteesta ja tarpeista. Perustyön osallistuminen hankesuunnitteluun myös edesauttaa sen sitoutumista kehittämistavoitteisiin. 3.2 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Pärnäsen Sylin tavoitteena on ollut kehittää nuorille perheille uudenlaisia tuen muotoja, jossa yhdistellään varhaisen vanhemmuuden tuen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Hankkeen tuotoksena on syntynyt aikuissosiaalityöhön varhaisen vanhemmuuden tuen toimintamalli palveluineen. Hanke on tuottanut asiakastyöhön uusia työmenetelmiä, lomakkeistoja ja voimavara ja riskikartoituksiin liittyviä mittareita. Hankkeessa on käytetty kehittäjäasiakkaita yhteisen toiminnan suunnitteluun ja vertaistuen saamiseen. Kehittämistyössä on lähdetty liikkeelle riskiperheiden tunnistamisesta ja tuen tar-peen kartoittamisesta. Pärnäsen Sylin perhetyöntekijä on jalkautunut äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. Äitiysneuvolassa kaikki ensimmäistä lastaan odottavat perheet saavat Voimavaramittarin ja Audit lomakkeen täytettäväkseen, jonka tulosten pohjalta perheet valikoituu hankkeeseen. Huolen asteesta riippuen perheille tarjotaan eriasteisia varhaisen vanhemmuuden tuen palveluja (mallinuksessa kriteerit ). Aikuissosiaalityön puolelta lasta odottavat perheet ohjataan tuen piiriin, mikäli heillä on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus ja/tai asiakkuus Asiakaspalvelu Askeleessa. Riskiperheitä arvioidaan sosiaalisen toimintakyvyn mittareilla. Keskeisenä on asiakkaan kyky selvityä tai pärjäämättömyys arkipäivän välttämättömissä toiminnoissa (asuminen, kodinhoito, lastenhoito, raha-asiat, asioiminen kodin ulkopuolella ja sosiaaliset suhteet). Lisäksi arvioidaan asiakkaan pärjäämistä työmarkkinoilla. Nuoria, vauvaa odottavia perheitä valmennetaan vanhemmuuteen Askelia vanhemmuuteen - perhevalmennuksella. Perhevalmennus on ehkäisevää palvelua. Sen tarkoitus on tukea vanhemmuutta jo siinä vaiheessa, kun vanhemmuuteen vasta kasvetaan. Perhevalmennuksella on kolme tavoitetta. Se antaa tietoa ja tukea vanhemmaksi kasvuun, tekee tunnetuksi paikkakunnan lapsiperhepalvelut ja mahdollistaa vertaistuen saamisen. Ryhmämuotoiseen palveluun mukaan tulo tässä vaiheessa luo paremmat 14

edellytykset sille, että perhe hakeutuu muiden seuraan myös lapsiperheen roolissa. Näin ollen toiminta vahvistaa sosiaalisuutta (mallinnuksessa valmennuksen sisältö). Mikäli ryhmämuotoiseen valmennukseen osallistumiselle on esteitä, on perheellä mahdollisuus kotikäynneillä tapahtuvaan yksilölliseen valmennukseen, mikäli sille nähdään tarvetta. Hankkeessa kehitetään ja testataan pienryhmä ja kotikäyntityötä ehkäisevänä työmuotona. Lasta odottaville ja vastasyntyneille äideille on tarjolla myös pienryhmätoimintaa. Ryhmä Napapiiri, jossa puheenaiheet saavat luvalla pyöriä oman navan ympärillä, kokoontuu viikottain. Ryhmä on avoin, vapaamuotoinen ja toiminnallinen. Avoimeen lapsiperhetoimintaan voi vanhempi tulla mukaan pienen tai jo vähän isomman lapsen kanssa. Lapsiperhetoiminnan tarjonta vaihtelee lukukausittain vaihtuvan viikko-ohjelman mukaisesti. Lisäksi vanhemmilla on mahdollista osallistua Pärnäsen korjaamon työpainotteiseen päiväohjelmaan, varsinkin jos työ / koulutuspolku alkavat olla ajankohtaisia (Pärnäsen korjaamon lukujärjestys, Sylin lukujärjestys). Kotikäyntityössä ensisijaisena tavoitteena on vanhemmuden ja perheen jaksamisen tukeminen. Työparityöskentelyä kehitetään sosiaaliohjaajan ja perhetyöntekijän yhteisiä kotikäyntejä lisäämällä. Yhteistyötä tehdään myös lapsiperheiden kotipalvelun kanssa. Lapset Puheeksi-keskustelut ovat kotikäyntityön pohjana ja lisäksi on käytetty Vahvuutta vanhemmuuteen materiaalia. Varhaisen vanhemmuuden tuen mallissa keskiössä ovat myös kokemusasiantuntijat. Kokemusasiantuntijoiden panosta on käytetty palvelujen suunnittelussa. Yhteisökokouksia on pidetty 1 x kuukaudessa ja tarvittaessa. Lisäksi on luotu kehittäjäkahvila toimintaa. Kehittäjäkahvila Pullanmurunen on kokoontunut 1 x kuukaudessa yhdessä aikuissosiaalityön asiakkaiden kanssa. Kehittäjäkahvilassa on keskusteltu sosiaalialan ajankohtaisista asioista ja asiakkaiden palvelukokemuksista. Aikuissosiaalityöstä on puuttunut omat lapsiperheille annettavat palvelut, koska omasta rooliista sosiaalityön kentässä on ollut epäselvyyttä. Hankkeen näkemykseksi aikuissosiaalityön roolista on kirkastunut kokonaisvaltainen auttaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Vanhempia tuetaan vanhemmuuteen, elämänhallintaan ja ammatillisiin suunnitelmiin liittyvissä asioissa ja lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen taataan. Keskiössä on laaja-alainen sosiaalinen kuntoutus arjen tuesta työmarkkinapolulle asti. Tämä edellyttää moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä on lisätty äitiys- ja lastenneuvolan kanssa. Sylin perhetyöntekijä on ollut tavattavissa neuvolassa n. 2 x kk. Perhevalmennusta on kehitetty verkostona ja yhteistyötä on tiivistetty lapsiperheiden kotipalvelun, lastensuojelun, perheneuvolan ja mielenterveystyön kanssa. Asiakaspalvelu Askeleen kanssa on kokoonnuttu 1 x kuukaudessa asiakastapausten käsittelyyn. Erityisenä pohdinnan aiheena on ollut palvelujen oikea-aikaisuus ja asiakkaiden eteneminen työhön tai koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on ollut ottaa käyttöön verkoston yhteinen kuntoutusssuunnitelma. Kuntoutussuunnitelma on ollut käytössä Pärnäsen Sylin asiakasperheille. Suunnitelmaa ei ole vielä juurrutettu koko verkoston käyttöön. Suunnitelmaa on käytetty tuen tarpeen kartoittamiseen, sekä toteuttamisen seuraamiseen. Tarvittaessa Pärnäsen Sylin perheillä on ainakin toisella perheen jäsenistä Asiakaspalvelu Askeleen asiakkuus. Tämä tarkoittaa, että perheet ovat olleet aktivointisuunnitelman piirissä. Ammatillista kuntoutusta on tarjottu osana varhaisen vanhemmuuden 15

tukea. Suosituimpia palveluja ovat olleet päivätoiminta, työklinikkatutkimukset, koulutusvalmennus, kuntouttava työtoiminta ja työvoimakoulutukset. Hankkeen tuloksena asiakkaiden arki on sujuvoitunut, perusasioiden hoitaminen on parantanut ja ammatilliset suunnitelmat ovat lähteneet selkeytymään. Hankkeen tuloksena asiakkaita on autettu perustulon piiriin (sairaspäiväraha, työmarkkinatuki), joten toimeentulotukimenot ovat vähentyneet. Päivätoiminnan ansioista raittiita päiviä on tullut lisää ja asiakkaat ovat edenneet kuntoutus, koulutus tai työllistymispolulla. Hanke on tavoittanut hyvin aikuissosiaalityön kohderyhmää. Päivätoimintaa on osallistunut 25-30 asiakasta vuosittain. Työklinikkatutkimuksia on tehty 2015 8 kpl. Avoimeen lapsiperhetoimintaan on tähän mennessä osallistunut yli 80 perhettä, yksilö- ja kotikäyntityön piirissä on ollut 18 perhettä, perhevalmennus on saavuttanut tähän mennessä 12 henkilöä. Kehittäjäkahvilatoiminnan piirissä ovat olleet kaikki päivätoiminnan asiakkaat. Vuoden 2016 aikana Pärnäsen Sylin palvelut tullaan juurruttamaan osaksi aikuissosiaalityön palveluvalikkoa. Sylin palvelut ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen arjen tukeen liittyvää palvelukokonaisuutta. Pärnäsen korjaamon päivä- ja työklinikkatoiminta juurrutetaan osaksi toimintakyvyn ylläpitoon ja edistämiseen liittyvää palvelukokonaisuutta. Hankkeen palvelut ovat osa porrasteista sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää, jolla kuntoutetaan ihmisiä takaisin työmarkkinoille. 3.3 Oulunkaaren kuntayhtymän toiminnallinen osakokonaisuus 3.3.1 Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Aikuissosiaalityön tiimin toiminta on hankkeen aikana saatu vakiinnutettua. Mutkia matkaan toi muun muassa tiimin vetäjän vaihtuminen, jolloin toiminta oli jonkun aikaa katkolla. Nyt tiimi kokoontuu pääsääntöisesti noin kuuden viikon välein ja siihen kuuluvat kaikki aikuissosiaalityötä tekevät työntekijät ja esimiehet Oulunkaaren kunnista, noin 12 henkilöä. Tiimi on raportointijakson aikana käsitellyt muun muassa sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvien selkeyttämistä, asiakassuunnitelmien käyttöä ja työmenetelmien käytön vahvistamista. Tiimin toimintaa selkeytetään käyttämällä vuosikelloa asioiden käsittelyn apuna. Tiimipalaverien rakenne on sovittu seuraavanlaiseksi: o ajankohtaista o toimeentulotuen käsittelyajat o koulutusosio/osaamisen jakaminen o kehittämisosio ajankohtaisesta aiheesta Tiimin työskentelyn kehittämisen tuotoksena syntyy aikuissosiaalityön tiimin toimintamalli, jossa toiminnan kehittäminen on keskeisessä roolissa. 16

Asiakassuunnitelma-osaamista ja asiakassuunnitelmien tarkoituksenmukaista käyttöä on tavoitteena vahvistaa Oulunkaaren aikuissosiaalityössä osana suunnitelmallista sosiaalityötä. Asiakassuunnitelmien käytön kehittämisprosessin tuloksena Oulunkaarelle luodaan malli asiakassuunnitelmien käytön ja vaikuttavuuden seurantaan. Hanke järjesti Arvio ja asiakassuunnitelma -koulutuksen 22.4.2015. Siihen osallistuivat Oulunkaaren aikuissosiaalityötä tekevät työntekijät sekä esimiehet. Koulutuksessa käsiteltiin uuden sosiaalihuoltolain keskeiset periaatteet ja lain tuomat edellytykset asiakassuunnitelman käyttöön ja sisältöön. Koulutuspäivä sisälsi myös casetyöskentelyä, jossa osallistujat työstivät sosiaalihuoltolain mukaisia asiakassuunnitelmia. Työskentelyä asiakassuunnitelmien parissa jatkettiin aikuissosiaalityön tiimissä 4.6.2015 jolloin todettiin käytössä olevan asiakassuunnitelma-lomakkeen kaipaavan päivitystä. Tiimissä sovitut vastuuhenkilöt työstivät uuden version lomakkeesta. Lomakkeen työstäminen tarkoituksenmukaiseksi jatkuu pienemmällä ryhmällä syksyllä 2015. Kun lomake on valmis käyttöön, se siirretään ProConsona-ohjelmaan ja otetaan käyttöön koko Oulunkaarella. Hankkeessa on kartoitettu työntekijöiden osaamisen kehittämisen tarpeita liittyen aikuissosiaalityön työmenetelmiin ja välineisiin. Kartoituksen pohjalta on yhdessä aikuissosiaalityön tiimin kanssa tehty suunnitelma hyvien käytäntöjen jakamisesta ja uusiin, syvällisempään asiakastyöhön tarkoitettuihin menetelmiin tutustumisesta. Jokaisessa aikuissosiaalityön tiimin palaverissa on jonkun työntekijän vuoro kertoa omassa työssään käyttämänsä hyvä käytäntö josta sitten keskustellaan yhdessä. Tavoitteena on tuoda esille eri paikkakunnilla jo käytössä olevia vaikuttavia asiakastyöskentelyn menetelmiä jotta niitä voitaisiin hyödyntää myös muissa Oulunkaaren kunnissa. Esimerkiksi seuraavassa tiimipalaverissa Pudasjärven maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjaajat esittelevät työtään muiden kuntien, joilla ei vielä maahanmuuttajapalveluita ole, työntekijöille. Toimeentulotuen siirto KELA:lle vuoden 2017 alussa tuo aikuissosiaalityölle uusia mahdollisuuksia syvempään ja suunnitelmallisempaan asiakastyöhön. On tarkoituksenmukaista tutustua ja kokeilla jo nyt tällaiseen työskentelyyn soveltuvia menetelmiä. Virta II hankkeen Kainuun osakokonaisuudessa kehitettyyn ESY (elämäntilanteen selvittämisen ympyrä) työkaluun tutustutaan Kainuun projektipäällikön johdolla. Ryhmämuotoisista toiminnoista järjestetään koulutuspäivä jonka vetää hankkeen projektityöntekijä joka on osallistunut Kainuun järjestämään ryhmänohjausvalmiuksien koulutukseen. Lapset puheeksi menetelmään tutustuminen vastaa sosiaalihuoltolain määrittelemään lasten edun huomioimiseen kaikkialla sosiaalihuollossa. Lapset puheeksi menetelmän kouluttamiseen Oulunkaarella on omat asiantuntijat. 17 Hankkeessa mukana ollut sosiaalityöntekijä järjesti joulukuussa 2014 aikuissosiaalityön palveluraadin Utajärvel-

lä. Raatiin sai tulla mukaan kuka tahansa kuntalainen. Tarkoituksena oli virittää keskustelua niiden kanssa joilla on oikeus palveluihin eikä vain tiedottaa jo olemassa olevista palveluista. Jo palveluraadin kutsussa ollut kuva kertoo niistä muutoksista joihin sosiaalityössä ollaan menossa. Tämä suuntaus kävi ilmi myös raatilaisten palautteessa: aikuissosiaalityötä pitäisi tehdä muualla kuin toimistossa. Sosiaalityöntekijä pitäisi olla tavattavissa myös epämuodollisesti, esimerkiksi kirjastossa ja erilaisissa tapahtumissa. Utajärven sosiaalityöntekijä lähti rohkeasti kokeilemaan uusia tapoja tehdä aikuissosiaalityötä. Tarkoituksena oli kokeilujen kautta löytää parhaat paikat ja tilanteet kunkin asiakkaan kohtaamiseen niin että niistä saadaan paras etu asiakkaalle. Esimerkiksi kotikäynnit tiiviillä tapaamisvälillä olivat joillekin asiakkaille erittäin hyödyllisiä. Aloitukseen näiden asiakkaiden kohdalla tarvitaan iso satsaus jotta asiat lähtevät etenemään. Asiakkaan kanssa voi käydä myös juoksulenkillä! Juokseminen oli asiakkaalle tärkeää ja sitä kautta sosiaalityöntekijä pääsi lähelle asiakasta ja hänen haasteitaan elämässä. Työntekijä kävi myös yhdessä harjoittelussa olleen opiskelijan kanssa tapaamassa paikallisia laitapuolenkulkijoita läheisessä puistossa jossa heidän on tapana kokoontua. Aika mielenkiintoinen ryhmätapaamisten toteutus. Seuraavaksi kokeiluun tulee esimerkiksi sosiaalityön ennalta ehkäisevistä palveluista kertominen paikallisissa tapahtumissa. 3.3.2 Monitoimijuuden vahvistaminen Hankkeessa tehtiin maaliskuussa 2015 kysely nuorten aikuisten kanssa toimiville Oulunkaaren, kuntien ja muiden tahojen toimijoille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa nuorta tukevan verkoston yhteistyön toimivuutta, yhteistyön tekemisen tapoja sekä yhteistyön haasteita. Kyselyyn vastasi 43 toimijaa, joista suurin osa oli kuntien työllistämispalveluita tai nuorisotyöstä. Seuraavaksi eniten vastaajia oli Oulunkaaren tuottamista mielenterveys-, aikuissosiaalityön ja päihdepalveluista. Muutama vastaus saatiin myös seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiltä. Kyselyn tuloksista havaittiin, että yhteistyötä tehdään paljon ja useiden eri tahojen kanssa. Asiakkaan elämäntilanteen selvittely ja palvelutarpeen arviointi sekä muu tiedonvaihto asiakkaan tilanteesta olivat niitä tilanteita joissa yhteistyötä eniten tehtiin. Suurimmiksi haasteiksi yhteistyön tekemisessä nimettiin työntekijöiden vaihtuvuus, kiire sekä muiden toimijoiden huono tuntemus. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin työpajapäivien suunnittelussa. Työpajatyöskentelyn tavoitteena oli avata eri toimijoiden välille uusia yhteyksiä ja yhteistyömuotoja sekä tuoda esille hyviä käytäntöjä ja antaa osallistujille työvälineitä oman työnsä kehittämiseen. Tuloksena tavoiteltiin yhteisten toimintatapojen ja prosessien sopimista kunnittain. Ensimmäinen työpajapäivä järjestettiin 4.6.2015 Oulussa. Mukana oli noin kolmekymmentä Oulunkaaren ja kuntien työntekijää. Päivän aikana kuultiin ajankohtaisia asioita aikuissosiaalityöstä Oulunkaaren perhepalvelujohtajan Mirva Salmelan kertomana, TE-toimiston terveiset monialaisen yhteispalvelun tilanteesta toi palveluesimies Raija-Liisa Kokko tuetun työllistämisen palveluista. Ensimmäisessä työpajaosiossa osallistujat työstivät itselleen hissipuheet. Hissipuheen tarkoituksena on kertoa oma 18

asiansa, tässä tapauksessa roolinsa nuorten aikuisten auttamisessa, mahdollisimman konkreettisesti hyvin lyhyessä ajassa. Toinen työpajaosio toteutettiin muutaman henkilön ryhmissä innovatiivisesti ulkoilemalla ja käyttämällä WhatsAppia ajatusten kirjaamiseen. Työpajassa mietittiin tulevaisuuden muistelun avulla keinoja yhteistyökyselyn vastauksissa esiin nousseihin teemoihin joita olivat: Monialainen yhteistyö asiakkaan osallisuuden tukemisessa, Elämäänsä tyytyväisten työttömien aktivoiminen pois työttömyydestä sekä Kiireen ja työntekijöiden vaihtuvuuden aiheuttamien yhteistyöongelmien selättäminen. Työpajan tulosten käsittely oli tilaisuudessa hankalaa WhatsAppin kautta joten tulokset koottiin jälkikäteen osallistujille jaettavan materiaalin muotoon. Lisäksi tehtävänanto oli hyvin monimuotoinen mikä tarkoituksen vastaisesti päästi keskustelua välillä liiaksikin harhailemaan. Näistä opiksi ottaen seuraavassa työpajapäivässä toteutettiin huomattavasti yksinkertaisempi tehtävä. Erityisesti seuraavat seikat nousivat esille työpajatyöskentelyn tuloksina: Työntekijöiden kannalta: Moniammatillisuuden kehittäminen oman työyhteisön onnistumisten välittäminen eteenpäin toimivan tiedonkulun lisääminen verkostoitumisen lisääminen Työyhteisön innostaminen ja kehittäminen joustavuus työyhteisössä innostus uusia ideoita kohtaan luottamus uusia työntekijöitä ja uusia käytäntöjä kohtaan dialogisuus Asiakkaan kannalta: Työpajojen kehittäminen ja lisääminen Yhteistyö yrittäjien kanssa lisää harjoittelu- ja työpaikkoja Mieleterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen työntekijän omalla toiminnalla 19

Vielä ehdittiin saman työpajapäivän aikana tehdä yksi työskentelyosio. Osallistujat järjestäytyivät yhteen kunnittain ja miettivät oman kuntansa toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiskohteita. Esille tulleita asioita on hyödynnetty seuraavan työpajapäivän työskentelyosion taustamateriaalina. Ensimmäisestä työpajapäivästä saadun palautteen perusteella toimijat kokivat päivän hyödylliseksi oman työnsä kannalta. Konkreettisia toimintatapojen muutoksia ei vielä saatu aikaiseksi eikä se vielä ollut tavoitteenakaan. Palautteiden pohjalta seuraava työpajapäivä muotoiltiin siten, että siinä kuultiin enemmän hyviä käytäntöjä eri kunnista ja eri toimijoilta sekä rekrytoitiin mukaan myös seurakunnan, mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen työntekijöitä. Toinen työpajapäivä pidettiin 22.9. Päivä aloitettiin perhepalvelujohtajan puheenvuorolla sosiaalityön asiakasprosessista ja yhteistyöstä. Päivän aikana kuultiin hyviä käytäntöjä Iistä nuorten mielenterveyspalveluista sekä Pudasjärveltä päihdeasiakkaan kohtaamisesta. Utajärven ja Vaalan perhepalvelujen palveluesimies piti puheenvuoron voimavarakeskeisestä asiakastyöstä. Lisäksi FT Mika Niemelä kertoi ajatuksia herättävästi toiminnallisesta verkostotyöstä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Osallistujien joukossa oli tällä kertaa myös seurakunnan edustajia ja useampi mielenterveyspalvelujen työntekijä. Työpajatyöskentelyn ensimmäisessä osiossa osallistujat miettivät kunnittain asiakastapauksia joita käsiteltiin toisessa osiossa, tarkoituksena kirjoittaa auki eri toimijoiden rooleja ja löytää uusia yhteistyömuotoja. Työpajatyöskentelyn tavoitteena ollut prosessien kuvaaminen kunnittain ei täysin onnistunut. Pajan osallistujat kokivat hyvin tärkeänä vapaamuotoisen juttelun asian tiimoilta eikä paperille tehtävät tuotokset olleet heidän näkökulmastaan niinkään tärkei- 20

tä. Osallistujat olisivat myös halunneet työskennellä ja vaihtaa kokemuksia eri kuntien työntekijöiden kanssa. Pajassa syntyi kuitenkin uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Iin seurakunnan työntekijä tarjosi työpanostaan asiakkaan rinnalla kulkijaksi, joka voi esimerkiksi käydä asiakkaan kanssa asioimassa eri palveluissa. Pajoissa työstetyt asiakastapaukset olivat suurelta osin todellisia ja näiden asiakkaiden auttamiseksi tuntui löytyvän uusia ajatuksia. Esimerkiksi Mika Niemelän puheenvuoron innoittamana monen asiakkaan kohdalla aiotaan nyt ottaa perhe vahvemmin mukaan työskentelyyn. Toimijat haluavat jatkaa yhteistyön kehittämistä työpajamuotoisesti. Mahdollisuutta tähän hankkeen puitteissa tarkastellaan Oulunkaarella. 3.3.3 Nuorten osallisuuden lisääminen Nuorten osallisuuden lisäämistä toteutetaan hankkeessa luomalla uudenlainen ryhmätoimintojen malli joka jalkautetaan Oulunkaaren kuntiin. Ryhmätoiminnassa painotetaan erityisesti intensiivisyyttä ryhmän kokoontumisissa sekä erilaisten osallisuutta lisäävien teemojen, kuten valokuvauksen, median ja vapaaehtoistyön käyttämistä. Nuorten ryhmätoimintojen kehittäminen aloitettiin Pudasjärveltä. Toteuttamismuoto suunniteltiin yhdessä Pudasjärven kaupungin kehittämistoiminnan kanssa. Tarkoituksena oli, että nuori palkataan palkkatuella kaupungin palvelukseen kuukaudeksi (josta 2 viikkoa on intensiivistä valmentavaa ryhmätoimintoa ja 2 viikkoa töitä yrityksessä) jonka jälkeen yritys palkkaa nuoren kahdeksi kuukaudeksi. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui yritysten mukaan saaminen toimintaan tarjoamaan palkkatukipaikkoja nuorille. Lisähaasteen toi palkkatukimäärärahojen radikaali vähentyminen. Toiminnan toteutumiseksi oli mietittävä vaihtoehtoisia tapoja työelämään tutustumiseen palkkatukityön tilalle. Tärkeänä pidettiin, että kuka tahansa nuori voisi osallistua ryhmän toimintaan, nuorta ei haluttu lokeroida. Suunnittelun seurauksena syntyi uudenlainen ryhmätoimintojen malli jota lähdettiin pilotoimaan. Pilottiryhmät Pudasjärvellä Pudasjärvellä toteutettiin kaksi ryhmätoiminnan pilottia hieman eri painotuksin. Ensimmäisessä huhtikuussa alkaneessa ryhmässä kolme nuorta tuli työllistämismallin mukaisesti ryhmätoimintoihin, yksi tuli ammattiopiston kautta yksilöllistä opetussuunnitelmaa toteuttamaan ja yksi nuorista siirtyi työpajatoimintaan ryhmän kautta. Ryhmätoiminnan intensiivijakso kesti kaksi viikkoa, jonka aikana vahvistettiin nuorten oman elämän asiantuntijuutta sekä lisättiin osallisuuden kokemuksia. Kantavana teemana pilottiryhmässä oli valokuvaus, jonka avulla nuoria rohkaistiin kuvaamaan osaamisiaan ja vahvuuksiaan. Nuoret koostivat valokuvista Mun Pudasjärvi- nimisen taulun Pinterest-verkkopalveluun. Lisäksi ryhmä koosti valokuvista ja kirjoittamistaan teksteistä muutamia juttuja paikallislehteen. 21

Pudiksen torilla. Erään ryhmäläisen Mun Pudasjärvikuva. Pilottiryhmän intensiivijakson aikana myös vierailtiin erilaisissa yrityksissä, tehtiin video-cv:t, kartoitettiin omia verkostoja ja tutustuttiin vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Vapaaehtoistyön kokemusta nuoret saivat vierailuillaan omien koiriensa kanssa vanhusten asumispalvelu- ja päivätoimintayksiköissä. Intensiivijakson jälkeen jokainen ryhmän nuori aloitti tutustumisen työelämään eri työnantajien palveluksessa. Jokaiselle nuorelle löytyi omaa mielenkiintoa tai koulutusta vastaava työ. Kolme nuorista siirtyi palkkatyöhön, yksi ammattiopiston työharjoitteluun ja yksi meni työkokeiluun. Työ yrityksissä jatkui kesäkuun alkuun asti. Työelämäjakson aikana mahdollisuus ryhmän yhteydenpitoon sekä ajatusten vaihtoon tarjottiin suljetussa Facebook-ryhmässä, jonne nuoret lähettävät viikoittain työpaikoilla ottamiaan kuvia annettujen teemojen mukaisesti. Ryhmän toimintajakson puolivälissä järjestettiin toimintapäivä jousiammunnan ja seinäkiipeilyn parissa. Päivän tarkoituksena oli koota nuoret yhteen vaihtamaan kokemuksiaan, saada heidät kokeilemaan rajojaan ja onnistumisillaan vahvistamaan itsetuntoaan. Toisen, kesäkuussa toteutetun, pilottiryhmän osallistujat olivat maahanmuuttajanuoria joiden suomenkielen taito oli heikko. Ryhmän toiminta painottui tekemiseen ja teemoina olivat Green Care ja vapaaehtoistyö vanhusten parissa. Ryhmä sai tehtäväkseen suunnitella ja tehdä puutarhan vanhusten tehostetun asumispalveluyksikön suurelle terassille. Nuoret toteuttivat puutarhaan myös afrikkalaisen nurkkauksen ilahduttamaan asukkaita ja heidän omaisiaan. 22

parempikuntoisia tai vain istuivat seurana. Nuoret toteuttivat puutarhassa vanhuksille juhannusjuhlan, hienon elämyksen sekä nuorille itselleen että vanhuksille. Ryhmäläiset paistoivat vohveleita ja auttoivat vanhuksia syömisessä. Puutarhan tekemisen lisäksi nuoret viettivät aikaa vanhusten kanssa, esimerkiksi kävelyttivät Maahanmuuttajanuorten ryhmän osallistujat saivat kaikki työkokeilupaikat joista he kuitenkin kesäaikana lopulta kieltäytyivät. Pilottiryhmien tuloksia Nuoret saivat ryhmätoiminnan kautta kokemuksia vaikuttamisesta sosiaalisen median sekä sanomalehden välityksellä. Valokuvaus ja lehtikirjoittaminen mahdollistivat yhteiskuntaosallisuuden vahvistamisen. Valokuvausta toteutettiin ryhmässä paljon ja siitä myös innostuttiin joka kerta. Valokuvaaminen tuntui toimivan hyvänä välineenä esimerkiksi uusiin tilanteisiin ja paikkoihin menemisen tukena. Esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä nuori rohkaistui osallistumaan yritysvierailuihin ja vapaaehtoistyöhön kun sai käyttää kameraa osallistumisen välineenä. Jatkoa ajatellen valokuvaamiseen kannattaa tuoda enemmän esille voimauttavan valokuvauksen näkökulmaa, jossa haetaan nuoren omia voimavaroja. Vapaaehtoistyön ottaminen osaksi ryhmätoimintaa vahvisti osallisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi vanhusten kanssa toimiessaan nuoret tunsivat voivansa auttaa ja tuoda iloa. Yksi pilottiryhmän nuorista on hyvän kokemuksen innoittamana aloittamassa koirakaveritoiminnan vanhusten yksikössä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret pääsivät tutustumaan suomalaiseen vanhustenhoitoon ja olivat kovin kummastuneita muun muassa siitä, että vanhusten omaiset eivät olleet heitä hoitamassa. Työelämätietoisuuden lisääminen, työnhakumahdollisuuksien kartoittaminen ja ideointi sekä työelämään tutustumiset lisäsivät nuorten osallisuutta merkittävästi. Nuoret saivat mahdollisuuden näyttää osaamisensa ja mielenkiintonsa työmarkkinoilla. Osa ensimmäisen ryhmän nuorista sai jatkaa kesätöissä yrityksissä joissa olivat jakson aikana ja jollekin on tarjottu pitempiaikaistakin työtä. Jonkin menetelmän käyttö henkilökohtaisen osaamisen ja oman elämän asiantuntijuuden tunnistamiseksi ryhmätoiminnassa on tarpeen. Pilottiryhmissä käytettiin ESY, elämäntilanteen selvittämisen ympyrä- menetelmää (Kainuun osakokonaisuuden kehittämä) jonka avulla nuoret näkivät oman tilanteensa hyvin havainnollisesti. 23

Nuoret tuntuvat hakevan ryhmätoiminnasta jotakin sellaista mitä muualta ei voi saada ja heillä on muitakin intressejä kuin työelämään pääseminen. Pilottiryhmissä haettiin omia voimavaroja esimerkiksi opiskeluun ja sisältöä elämään. Näin ollen liiallinen työelämään tähtääminen ei välttämättä ole ryhmätoiminnassa se juttu, jota kannattaa toteuttaa. Videon ryhmätoimintoihin liittyen https://youtu.be/8fy249y4u60 Ryhmätoimintojen mallinnus on raportin liitteenä. Nuorten ryhmätoimintojen laajentaminen osaksi erityisryhmien toimintaa Heinä- ja elokuussa 2015 kokeiltiin ryhmätoimintaa nuorten mielenterveyskuntoutujien kanssa. Toiminnan suunnittelu aloitettiin asumispalveuyksikön ohjaajien kanssa. Ohjaajat kokivat suurimmaksi haasteeksi aktivoida niitä ihmisiä jotka olivat kaikenlaisen järjestetyn toiminnan ulkopuolella. Ryhmän painopisteeksi otettiin liikunta henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoitteena oli saada nuoret osallistumaan ryhmän toimintaan. Asumispalveluyksikössä järjestettiin asukastapaaminen, jonne kutsuttiin kaikki palvelun piirissä olevat asiakkaat. Tapaamisessa nousi esiin todella paljon toiveita yhteisestä tekemisestä. Nuorten miesten suosikkitoiminnaksi nousi frisbeegolf, jota käytiin ryhmässä kokeilemassa useita kertoja. Lisäksi erilaiset joukkuepelit olivat suosittuja. Pihapelit kuten mölkky, petanque ja tikanheitto olivat toinen suosittu liikuntamuoto. Pihapelit kiinnittivät osallistujat hetkellisesti hyvin tiiviisti toimintaan, mutta yleisesti mielenkiinto riitti vain yhden, tai korkeintaan kahden, pelin pelaamiseen kerrallaan. Kävely- ja pyöräilyretket houkuttelivat osallistumaan vaihtelevan määrän nuoria. Onkiminen oli toivelistalla, mutta tähän oli lopulta vain kaksi osallistujaa. Kävelyretki joen rantaan nuotiopaikalle sen sijaan keräsi osallistujia kuusi. Liikunnalliselle ryhmätoiminnalle voi todeta olevan ehdoton tilaus erityisryhmien keskuudessa. Sisällön ei tarvitse olla monimutkaista, ja sen ohjaamiseen pystyy kuka tahansa kannustava ja mukaan houkutteleva henkilö. Ohjaajan tulee hyväksyä se, että osallistujien mielenkiinto ja sitoutuminen vaihtelee voimakkaastikin. Pääpaino ei ole pelkästään liikkumisessa vaan kaiken kaikkiaan terveellisen elämäntavan edistämisessä. Asiantuntijapalveluja tällaisessa ryhmässä lienee tarpeen käyttää. Nuoret voivat pelätä leimaantumista pelkästään esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille tarkoitetussa ryhmätoiminnassa. Tarkoituksenmukaisenpaa olisikin järjestää kenelle tahansa nuorelle tarkoitettua hyvinvointiin keskittyvää toimintaa jonne pyritään ohjaamaan nuoria myös erityisryhmistä. Kokeilun pohjalta on tehty liikunnallisen ryhmätoiminnan malli, jota voidaan käyttää joko pelkästään tietyn erityisryhmän kanssa tai kenelle tahansa avoinna olevana toimintana: 24

1. Toiminta suunnitellaan henkilökunnan, muiden palvelutarjoajien sekä palvelujen mahdollisten tulevien käyttäjien kanssa yhteistyössä. 2. Osallistujat rekrytoidaan. 3. Osallistujat tekevät kuntotestin, johon voi kuulua peruskuntoa, liikkuvuutta ja lihasvoimaa sekä kehon koostumusta mittaavat osiot. Jokaiselle osallistujalle luodaan henkilökohtainen tavoitteellinen ohjelma. Tavoitteiden täytyy olla sopivia ja usein keskeisin tulos on osallistuminen. Ryhmän mukana osallistuminen on henkilökohtaisen ohjelman keskeisessä osassa. 4. Liikkuminen ryhmässä ja yksin. 5. Ryhmätoiminnan päätyttyä kuntotestit tehdään uudelleen. Näin saadaan tulokset ryhmätoiminnasta ja myös osallistujalle itselleen tulee käsitys omaan elämään vaikuttamisen mahdollisuuksista. Ryhmätoimintojen juurrutus Pudasjärvelle ja jalkautus muihin Oulunkaaren kuntiin Pudasjärvellä toteutettiin ryhmätoiminnan pilotit projektityöntekijän työpanoksella. Toiminta on jäämässä Pudasjärvellä käyttöön ja sitä ollaan siirtämässä osaksi kaupungin ylläpitämän työpajan toimintaa. Työllistämisen tapoja ollaan Pudasjärvellä, kuten monessa muussakin kunnassa, suuntaamassa uudelleen. Taustalla on työllistämisen kentän suuret muutokset liittyen esimerkiksi palkkatuen saamiseen. Ryhmätoiminta yhdistetään osaksi uudenlaista työllistämistä. Tällä hetkellä mallin mukaisia ryhmiä ei ole käynnissä meneillään olevien muutosten vuoksi. Ryhmätoiminnan mallia lähdettiin viemään muihin Oulunkaaren kuntiin keväällä 2015. Toiminnasta ja jo saaduista tuloksista kerrottiin kuntien ja Oulunkaaren toimijoille muun muassa työllistämisen koordinaatiotyöryhmässä ja pienemmissä kokoonpanoissa. Iissä kopin ryhmätoiminnasta otti työpaja. Siellä toimintaa suunnitellaan osaksi seinätöntä työpajaa ja starttipajaa. Intensiivijaksoa halutaan hyödyntää erityisesti nuoren vahvuuksien löytämiseen ennen kuin varsinainen pajajakso tai työelämäkokeilu alkaa. Toimintaan halutaan säilyttää muun muassa valokuvauksen ja vapaaehtoistyön/hallintorajojen yli tehtävän yhteistyön teemoja. Iissä toiminnan suunnittelu aloitettiin isommalla porukalla johon kuului osallistujia aikuissosiaalityöstä, työpajalta, nuorisotyöstä ja hankkeesta. Pajan työntekijät jatkavat toiminnan käytännön suunnittelua ja järjestelyä, johon he saavat hankkeelta apua. Syksyn 2015 aikana Iissä on menossa monenlaisia muita toimintoja ja uudenlaisen ryhmätoiminnan onkin tarkoitus alkaa vuoden 2016 puolella. 25

Myös Simossa ryhmätoimintaa aiotaan järjestää työpajalla. Pajalla on syksyllä 2015 menossa kerran viikossa kokoontuva kuntouttavan työtoiminnan ryhmä ja uudenlaisen intensiivisemmän ryhmätoiminnan on tarkoitus alkaa tämän jälkeen. Simossakin aiotaan hyödyntää valokuvausta osallisuuden lisäämisessä ja yhteistyötä asian tiimoiltaa suunnitellaan tehtäväksi muun muassa Kemissä toimivan Potkuri-hankkeen kanssa. Myös toisen Kemissä toimivan hankkeen, jossa on mukana simolaisia nuoria, järjestöyhteistyön teemaa aiotaan hyödyntää ryhmätoiminnassa. Toiminnan suunnittelu jatkuu syksyllä 2015. Ryhmätoiminnan aloittamista myös Utajärvellä ja Vaalassa selvitettiin keväällä ja kesällä 2015. Yrityksistä huolimatta toimintaa ei saatu istumaan näiden kuntien palvelutarjontaan, osittain tarvittavan ohjausresurssin puuttumisen vuoksi. Utajärvellä oltiin juuri aloittamassa kuntouttavan työtoiminnan ryhmä johon kunnan ohjausresurssit menevät. Vaalassa oli suunnitteilla monenlaista muuta toimintaa. Ainakaan näillä näkymin toimintaa ei siis aleta toteuttaa Utajärvellä ja Vaalassa. 3.4 Raahen toiminnallinen osakokonaisuus Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen TLP-menetelmällä Raahen seutukunnassa on käytössä THL:n kehittämä Toimiva Lapsi ja Perhe toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäiseväksi työmuodoksi lapsiperheiden auttamiseksi. TLP-toimintamalli on asiakaslähtöinen ja osallistava työmuoto, jossa tarkastellaan lapsen tai nuoren tilannetta elämän eri osa-alueiden vahvuuksien ja haavoittuvuuksien kautta. Ajatuksena on, että kun jokin asia sujuu normaalisti, se on vahvuus. Kun taas haavoittuvuudet voivat olla selkeästi olemassa olevia ja tunnistettavia riskejä tai sellaisia asioita, jotka voivat muuttua haavoittuvuudeksi, jos ne jatkuvat entisellään. Hankkeessa lähdettiin suunnittelemaan toimintamallin kehittämistä nuorten aikuisten osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimintamallissa on tarkoituksena koota asiakkaan omia verkostoja hyödyntäen hänen ympärille toimija verkko, jossa määritetään vastuut, ja jossa nuoren auttamiseksi tehdään konkreettisia aikataulutettuja toimenpiteitä. Asiakkaan tilanteen mukaan, pyritään vahvistamaan myös kolmannen sektorin toimijoiden aktiivista roolia syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuoden 2014 aikana TLP-toimintamallin kysymyslomakkeistoa lähdettiin muokkaamaan nuorille aikuisille sopivaksi. Lomakkeisto toimii pohjana arviointivaiheen TLPkeskustelussa. Tarpeen vaatiessa arviointivaiheesta voidaan edetä TLP-mallin mukaiseen neuvonpitoon, johon kutsutaan koolle asiakkaan verkostoa. Yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa tehdään aikataulutettu suunnitelma lähiviikkojen toiminnoista. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. TLP toimintamallin kehittämistyössä on ollut aktiivisena toimijana Mika Niemelä, joka on konsultoinut moniammatillista aikuissosiaalityön työryhmää kuukausittain. Hankeen alussa TLP-mallin pilotointiin ohjautuivat 12 asiakasta. Kymmenen heistä on ohjautunut asiakkuuteen aikuissosiaalityön kautta. Kahdeksalla heistä on jälki-huollon 26

asiakkuus. Yksi asiakas on ohjautunut rikosseuraamusviraston kautta ja yksi etsivästä nuorisotyöstä. Hankkeen asiakkuuteen tulleiden henkilöiden elämäntilanteet ovat olleet hyvinkin vaihtelevia. Pienellä osalla heistä elämä sujuu vähintäänkin kohtuullisesti ja arki toimii. Suurella osalla elämänhallinnan haasteet ovat suurempia. Osa asiakkaista on täysin irrallaan yhteiskunnasta. Tällaisten asiakkaiden sitouttaminen yhteistoimintaan osoittautui haastavaksi. Keskustelut ja neuvonpidot eivät lähteneet sujumaan toivotulla tavalla, vaan iso osa asiakkaista ei sitoutunut toimintaan tai kieltäytyivät neuvonpidoista. Työskentelyä vaikeutti muun muassa se, että asiakkaat ovat heikosti tavoitettavissa, heillä on akuutti päihdeongelma, heillä ei ole pysyvää asuntoa tai heillä ei ole omaa halua tulla autetuksi. Muutamien onnistuneiden asiakkuuksien rinnalle alettiin miettiä uusia asiakkuuksia, jotta mallin pilotoiminen mahdollistuisi. Koska Raahen seudulla tehtyjen havaintojen perusteella jälkihuoltoon siirtyneet nuoret ovat saaneet yleisesti ottaen liian vähän konkreettista tukea itsenäiseen elämään siirtyessään, päätettiin ryhtyä sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvien nuorten nivelvaihetta tukevaan työskentelyyn TLP-menetelmää käyttäen. Arviointi- ja selvittelyvaiheen työskentely ja neuvonpidot aloitetaan jo ennen sijaishuollon toimenpiteiden päättymistä. Neuvonpidot jatkuvat jälkihuollon alkaessa tiiviisti. Näin jälkihuoltoon siirtyneet nuoret pyritään sitouttamaan yhteistoimintaan verkostojen kanssa. Myös asiakkaan omaa verkostoa pyritään aktivoimaan itsenäistyvän nuoren tueksi hyvissä ajoin. Joulukuun 2014 helmikuun 2015 välisenä aikana kartoitettiin kaikki jälkihuoltoon vuonna 2015 siirtyvät nuoret ja toimintamallia lähdettiin pilotoimaan yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa alkuvuodesta 2015. Jälkihuoltoon siirtyviä nuoria Raahen seutukunnassa on 10, joista 5 on pilotoinnissa mukana. Asiakkaita on ohjautunut edelleen myös muualta. Toimintakentän laajentumisen jälkeen pilotointiin on saatu 20 asiakasta, joiden kanssa työskentely on lähtenyt etenemään ensitapaamisen jälkeen. Näitä 20 asiakasta on tavattu 1-31 kertaa. TLP toimintatapaa voidaan pitää jo tässä vaiheessa saatujen kokemusten perusteella hyvänä lisänä aikuissosiaalityön työkäytänteisiin. Arviointivaiheen sekä ensimmäisten neuvonpitojen aikana uusi toimintatapa työllistää sekä vie aikaa. Kun asiakkaan elämää saadaan raiteilleen ja arki saadaan sujumaan paremmin, neuvonpidot harvenevat ja työntekijän rooli muuttuu aktiivisesta toimijasta taustalla tilannetta seuraavaksi vastuunkantajaksi, joka tarvittaessa rientää apuun. TLP-menetelmän pilotoinnin yhteydessä on huomattu, että työskentelyyn osallistuvat osapuolet ovat tietoisempia toistensa toiminnasta ja keskinäinen työnjako on selkiytynyt. Asiakkaiden kohdalla tämä vähentää mahdollisuuksia vedättää työntekijöitä, kun kaikki istuvat saman pöydän ääressä ja asiat sovitaan yhdessä. Menetelmän tuloksia tullaan arvioimaan tulevan kevään aikana. TLP-toimintamallin mukaisesti asiakasta sitoutetaan toimintaan hieman eri tavalla kuin aiemmin. Asiakkaan kanssa työskentely aloitetaan tilannearviolla, jossa pohditaan asiakkaan kanssa yhdessä, mihin elämän osa-alueeseen hän kokee apua tarvitsevansa ja millainen toimijaverkosto hänellä on ympärillä. Toimijaverkosto koostuu lähipiiristä, työhön/kouluun sekä vapaa-aikaan/harrastukseen liittyvistä henkilöistä. Sitouttaminen tapahtuu siten, että asiakkaan verkostot haastetaan mukaan neuvonpitoihin. 27

Neuvonpitoihin haastetaan mukaan henkilöitä, jotka voivat lähiviikkojen aikana tehdä konkreettisia toimia asiakkaan arjen sujuvuuden ja mielekkyyden tukemiseksi. Jokaisesta neuvonpidosta tehdään kirjallinen muistilista jokaisen neuvonpidon osallistujalle. Muistilistaan merkitään jokaisen osallistujan seuraavien viikkojen tehtävät nuoren arjen tukemiseksi. Seuraavassa neuvonpidossa tarkistetaan, että onko listan tehtävät suoritettu. Kun nuori huomaa, että ihmiset hänen ympärillään sitoutuvat neuvonpidoissa sovittuihin asioihin, alkaa hän itsekin tehdä asioita oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Kun Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallin toimivuudesta nuorten aikuisten kanssa saadaan riittävästi kokemusta ja tietoa, lähdetään haastamaan muita toimijoita mukaan mallin käyttäjäksi. Menetelmästä tullaan laatimaan käsikirja ja henkilökuntaa aletaan kouluttaa, jotta saadaan juurrutettua yhtenäinen työkalu sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tarpeen arvioimiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen mallin luominen aloitettiin nykytilan selvittämisellä palvelumuotoilun keinoin. Palveluymmärrystä kerättiin työntekijöille järjestettävillä idea riihillä, joita järjestettiin kaikkiaan kuudelle työntekijä ryhmälle, joissa jokaisessa osallistujia oli 6-8. Ideariihiin osallistui kaikkiaan 42 työntekijää, joista yksi osallistui kahteen ideariiheen. Ideariihissä työntekijät kokosivat palveluita ideakarttaan sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevalle henkilölle. Ideariihien keskustelu tallennettiin, litteroitiin ja aineisto tullaan analysoimaan. Asiakasymmärryksen saamiseksi kehittämistyöhön otettiin mukaan neljä kehittäjäasiakasta, joiden kanssa tavattiin yhteistulkintatyöpajoissa kolme kertaa. Kaksi ensimmäistä kertaa olivat yksilötapaamisia ja viimeinen ryhmätapaaminen. Asiakkaat toivat työhön kokemuksiaan palveluiden käyttäjänä, näkökulmansa palveluiden toimivuudesta sekä kehittämisideoita. Yhteistulkintatyöpajojen keskustelu tallennettiin, litteroitiin ja aineisto tullaan analysoimaan. Sekä työntekijöiden ideariihissä että asiakkaiden yhteistulkintatyöpajoissa nousi esiin, että Raahen seutukunnan alueella on paljon palveluita tarjolla, mutta palvelut ovat hajaantuneet useille toimijoille ja niiden koordinointi on vähäistä. Työn pohjalta on lähdetty kehittämään sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotinta, jonka avulla voidaan kuvata palveluiden tilaa. Tulevaisuudessa tarjotinta voidaan käyttää myös arjen työkaluna TLP-menetelmän rinnalla helpottamaan palveluohjausta. Tarjottimen käyttäminen yhdessä asiakkaan kanssa tekisi palveluiden räätälöinnistä asiakaslähtöistä. Jos tarjotin olisi saatavilla hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilla, se voisi madaltaa palveluiden kynnystä ja helpottaa asiakkaiden palveluiden piiriin hakeutumista. Kuivuri-kurssilla matalan kynnyksen toimintoja kehittämässä Matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen aloitettiin kohderyhmälle soveltuvien toimintojen kartoittamisella. Kartoituksessa pyrittiin löytämään kullekin asiakkaalle soveltuvia toimintoja jo olemassa olevista palveluista. Yhteistyökumppaneina hankkeen aikana ovat olleet A-klinikka, mielenterveystoimisto, Satelliitti-valmennus sekä 28

kolmannen sektorin toimijoita. Kyseisillä toimijoilla on jo olemassa olevaa toimintaa ja kohderyhmälle soveltuvia ryhmätoimintoja. Hankkeen asiakkaita on pyritty ohjaamaan jo olemassa oleviin, hyviksi havaittujen palveluitten pariin. Virta II -hanke lähti mukaan kehittämään seutukunnassa yhteistyössä järjestettävää Kuivuri-kurssia a- klinikan ja Raahen psyyke ry:n kanssa jo keväällä 2014, jolloin ryhmä oli ehtinyt jo aloittaa toi-mintansa. Syksyllä 2014 aloitettiin Virta II Raahen osakokonaisuuden, A-klinikan sekä Raahen Psyyke ry:n kanssa ensimmäinen yhteistoimintana järjestetty Kuivuri-kurssi. Kurssi oli tarkoitettu työttömille työnhakijoille, joilla on lisäksi päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Asiakkaille tehtiin kuntouttavan työtoiminnan sopimukset ja he saivat Kuivurikurssiin osallistumisesta työttömyysetuuden lisäksi ylläpitokorvauksen. Kurssille aktivoitiin 13 osallistujaa, joista 11 on sitoutunut toimintaan. Kurssilaisista kuusi on Virta II -hankkeen kohderyhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita aikuissosiaalityön asiakkaita. Kurssi kokoontui kerran viikossa neljän tunnin ajan. Jokainen kokoontuminen sisälsi sekä asiapitoisen että toiminnallisen kokonaisuuden. Kurssilaiset ovat saaneet itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja olivat kurssin suunnitteluvaiheessa hyvin aktiivisessa roolissa. Kurssilaiset sitoutuivat toimintaan hyvin ja luvattomia poissaoloja oli vähän. Ryhmätoiminnalla oli välitön asiakkaan osallisuutta lisäävä vaikutus, kun he kuuluivat ryhmään. Ryhmäytyminen tapahtui suhteellisen nopeasti ja ryhmäläiset ovat uskaltaneet kertoa kipeistäkin asioista luottaen sekä työntekijöiden, että muiden osallistujien vaitioloon ryhmän ulkopuolella. Kokoontumisissa on annettu runsaasti aikaa ja tilaa keskusteluille. Ryhmäläiset ovat pystyneet keskustelemaan rakentavasti omasta tilanteestaan päihteitten käyttäjinä/päihdekuntoutujina ja antamaan tarvittaessa toisille osallistujille vertaistukea. Ryhmäläisiä on aktivoitunut kurssin aikana muuhunkin toimintaan. Osa on aloittanut uuden harrastuksen, jotkut ovat alkaneet hoitamaan aktiivisesti perussairauksiaan. Suurin osa kuitenkin kipuilee vielä päihdemaailmasta irtautumisen kanssa. Ryhmäläiset ovat kokeneet Kuivuri tyyppisen toiminnan tarpeellisena oman kuntoutumisprosessinsa etenemisen kannalta. Kurssin jälkeen neljä asiakasta aloitti kuntouttavan työtoiminnan, kaksi lähti uudelle kurssille, yksi ammatilliseen koulutukseen ja yksi laitoskatkaisuun. Myös kunnat hyötyivät Kuivuri-ryhmätoiminnasta, sillä kurssille mukaan aktivoidut henkilöt olivat pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömiä, joiden työmarkkinatuesta kunnat joutuvat maksamaan valtiolle puolet. Useammalla asiakkaalla oli aikaisemmin yritetty kuntouttavaa työtoimintaa, mutta esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi se ei ole onnistunut. Ryhmätoiminnassa asiakkaita tuettiin päihteettömyyteen ja toimintaan kerran viikossa osallistuminen madaltaa kynnystä lähteä mukaan. Syksyllä 2014 järjestetyn kurssin palaute ja tulokset olivat niin kannustavia, että Kuivuri-kurssi toimintaa jatkettiin Raahessa ja mallinnettiin Siikajoelle. Ensimmäisen kurssi oli osoittautunut toimivaksi, eikä toiminaan raameihin tullut suuria muutoksia. Raahessa kurssin järjestämisestä vastasivat samat tahot kuin ensimmäisessäkin kurssissa. Siikajoella A-klinikan työntekijän tilalla oli etsivä nuorisotyöntekijä. Käytän- 29

nössä huomattiin, että a-klinikan tai muun hoidollisen tahon edustajien asiantuntemusta kaivattiin ryhmässä, jossa asiakkailla oli akuutti päihdeongelma. Neljän tunnin tapaamisella oli asiapitoisena ohjelmana esimerkiksi retkahdusprosessin läpikäymistä, vierailukäyntejä sosiaalitoimesta, seurakunnalta, työttömien terveystarkastuksesta sekä ravintoterapeutilta. Lisäksi lähes kaikki kurssilaiset ovat suorittaneet hätäensiapukoulutuksen. Toiminnallisilla tuokioilla puolestaan ryhmä kävi esimerkiksi löytöeläinkodilla hoitamassa kissoja, keilaa-massa, paistamassa makkaraa, onkimassa sekä kuntosalilla. Siikajoen Kuivuri poikkesi Raahessa järjestetyistä. Ensinnäkin ryhmäkoko oli pienempi ja asiakasryhmä toivoi tekemisen sijasta keskustelua. Alla olevassa taulukossa on Kuivuri-kurssien taustatietoa ja tuloksia lyhyesti. syksy 2014 kevät 2015 Siikajoki aktivoitujen määrä 13 13 7 aloitti kurssin 12 11 6 suoritti loppuun huumeongelma alkoholi korvaushoidossa 9 9 3 3 8 9 2 0 4 5 1 0 vankila 1 0 0 uudelle kurssille muutto paikkakunnalta kuntouttava työtoiminta kuollut ammatillinen koulutus ei tietoa jatkosta laitoskatkaisuun korvaushoitoon 2 0 4 1 1 2 1 0 1 1 3 0 0 3 0 1 0 0 3 0 1 1 0 0 Kuivuritoiminnan myötä Raahessa nähtiin ryhmätoimintojen merkitys osana palvelukokonaisuutta ja Woimala-toiminta aloitettiin keväällä 2015. Raahen kaupunki palkkasi vuoden mittaiseen kokeiluun ryhmänohjaajan sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä antoi yhden A-klinikan työntekijän työpanoksen. Virta II -hankkeen rooli Woimalassa on olla taustalla kehittämässä toimintaa, esimerkiksi Kainuun osahankeen kehittämää ESY:ä on juurrutettu Woimalassa käytettäväksi asiakkaiden tilanteen arviointi välineeksi. Mielenterveysviikon teemapäivä Miten mieli jaksaa muutoksessa? Virta-hanke oli mukana järjestämässä a-klinikan ja Raahen psyyke ry:n kanssa mielenterveysviikon teemapäivää 19.11.2014. Päivään osallistui 22 asiakasta sekä työnte- 30

kijöitä eri toimipisteistä. Ohjelmassa oli psykoterapeutti Ulla Henrikssonin luento aiheesta Miten mieli jaksaa muutoksessa sekä kokemusasiantuntija Jenny Kaasinen- Wikman kertoi oman tarinansa. Päivä järjestettiin Raahen psyyke ry:n tiloissa. Virta II -hanke vastasi psykoterapeutin palkkiosta. 4 Hyvät käytännöt ja palvelukuvaukset Virtaa vielä Virta II -hankkeessa on tarkoitus kehittää hyviä käytäntöjä aikuissosiaalityöhön. Hyvien käytäntöjen kerääminen hankkeessa on aloitettu ajatuksella ettei niiden tarvitse olla valmiita ja jo mallinnettuja käytäntöjä. Hankkeen tässä vaiheessa on tärkeää nostaa esille myös toimivia ja paikallisesti hyviksi koettuja tapoja, havaintoja tai orastavia käytännön alkuja. Tämä taso riittää jo siihen että hyviä käytäntöjä lähtee rakentumaan. STM on kiinnistunut meidän sosiaalisen kuntoutuksen sisällöistä ja toimivista käutännöistä. Myös sosiaaliportti on kiinnostunut sosiaalialaan liittyvistä hyvistä käytännöistä ja toiminnoista. STM panostaa Kasteohjelman viimeisen vuoden aikana hyvien käytäntöjen ja tulosten esiin nostamiseen. Samalla on myös hyvä pohtia hyvien käytäntöjen juuruttamista ja levittämisen mahdollisuutta. Tämän raportoinnin yhtenä tavoitteena on kirjata hyvät käytännöt viestittävään muotoon. Kainuun hyvät käytännöt / havainnot hyviksi käytännöiksi Kainuussa on edelleen kehitteillä hyvinä käytänteinä ESY- mentelmä, joka on saanut vahvistusta käytännön pilotointien että teorian aukikirjaamisen kautta. Toisena hyvänä käytäntönä on ryhmätoimintojen kehittäminen ja siihen liittyvät käytäntöjen aihiot. Ryhmätoimintojen hyvänä käytäntöä strukturoivana aihiona on paikannettu yleiset sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnot, temaattiset sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnot ja työelämään orientoituneet ryhmätoiminnot. Ideana tässä on se että yleisessä ryhmässä harjoitellaan ryhmässä olemista, kiinnitytään ryhmään ja luodaan pohjaa motivaatiorakenteelle sekä harjoitellaan arkeen liittyviä teemoja alustavasti. Tämä luo pohjaa varsinaiselle spesifille sosiaaliselle kuntoutukselle, jota voidaan jatkaa joko yksilötyön tai ryhmämuotoisen työn kautta. Kuusamon hyvät käytännöt / havainnot hyviksi käytännöiksi Hanke on kirkastanut aikuissosiaalityön roolia perhetyön kentässä. Hanke on luonut omat lapsiperheille suunnatut ehkäisevän työn palvelut. Hanke on kehittänyt paikallisen, verkostomaisen tavan tuottaa perhevalmennusta. Hanke on nostanut esille uudenlaisen kuntoutuksellisen näkökulman. Sosiaalista kuntoutusta tuotetaan arjen tuesta työmarkkinapolulle asti. 31

Oulunkaaren hyvät käytännöt / havainnot hyviksi käytännöiksi Intensiivinen, osallisuutta lisäävä ryhmätoiminta. Ryhmätoiminta sisältää intensiivijakson, esimerkiksi kaksi viikkoa, jonka aikana ryhmä kokoontuu 4-5 päivänä viikossa. Päivätuntimäärä voi vaihdella. Intensiivijakson aikana käytetään osallisuutta lisääviä menetelmiä kuten valokuvausta, vapaaehtoistyötä ja median käyttöä. Intensiivijakson jälkeen nuori lähtee työelämään, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai palkkatukityöhön, jonka aikana ryhmän välistä yhteydenpitoa jatketaan esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä. Raahen hyvät käytännöt / havainnot hyviksi käytännöiksi Raahen seudulla on saatu hyviä kokemuksia työttömien päihdekuntoutujien ryhmätoimintojen onnistumisesta. Onnistumisten taustalla on voimakas verkostoyhteistyö. Järjestetyt kurssit on saatu aikaan hyvinvointikuntayhtymän, hankkeen ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan kautta. Myös muita toimijoita on haastettu mukaan toimintaan ja he ovat antaneet oman panoksensa kurssin onnistumisessa. Erityisen tärkeänä kurssin onnistumisena on pidetty hoitavan tahon (A-klinikka) mukana oloa kurssilla. Kurssin suunnittelussa on täytynyt ottaa huomioon asiakkaiden tilanne kokonaisvaltaisesti ja tuntea kurssille tulevat asiakkaat entuudestaan. Näin on vältytty esim. velkavelkoja ongelmilta1 kurssin aikana. Myös kurssin osallistava toimintatapa on koettu hyväksi. Kurssilaiset on otettu aktiivisiksi toimijoiksi jo kurssin suunnitteluvaiheessa. Heidän toiveitaan on kuunneltu ja heille on annettu mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön. TLP-toimintamallin pilotissa on saatu aikaan onnistumisia. Toimintamalli kokoaa verkostot asiakkaan äärelle. Arviointivaiheen lomakkeisto on saatu muokattua nuorille aikuisille soveltuvaksi työkaluksi. Arviointivaiheen keskusteluissa pyritään löytämään sellaisia elämän osa-alueita, joihin asiakkaat kaipaavat muutosta. Tämän jälkeen pohditaan kuka/ketkä asiakasta voivat näissä asioissa auttaa parhaiten. Kun sopivat henkilöt on löydetty, heidät on kutsuttu neuvonpitoon ja sovittu jokaiselle omat vastuualueet, joissa asiakas apua kokee tarvitsevansa. Neuvonpitoja pidetään arviointivaiheen jälkeen noin kerran kahdessa viikossa. Neuvonpidossa sovitut asiat kirjataan ylös ja asioitten hoitoa seurataan seuraavassa neuvonpidossa. Näin sekä asiakas, että verkostot aktivoituvat hoitamaan heille sovitut asiat. 1 Velka velkojaongelma syntyy sellaisessa tilanteessa jossa samassa päihteiden käyttökulttuurista muodostetussa ryhmässä on sekä velallinen että velkoja. 32

Tärkein esiin noussut asia on ollut yhteistyö. Mikään hankeen aikana kehitetty menetelmä ei ole toimiva, jollei asioita tehdä yhteistyöllä. Yhteistyön etuna on myös se, että vältytään päällekkäisen työn tekemiseltä. 33

5 Hankkeen arviointi Hankkeessa arvioinnin tavoitteena on tehdä hanketyötä näkyväksi. Hanketyön arvioinnissa on hyödynnetty THL:n Paula Saikkosen arviointiosaamista. Arviointia tukemaan on hyödynnetty arviointilomaketta, jossa tavoitteet on purettu arviointikysymyksiksi. Arviointia on käsitelty erikseen kevään 2015 aikana järjestetyssä hanketapaamisessa. Hanketapaamisen tavoitteena oli luoda koko hankkeelle yhtenäinen arvioinnin pohja: Työskentelyn tuloksena arvioinnista löytyi kolme yhteisesti arvioitavaa kohdetta: aikuiissosiaalityön uudet palvelukäytänteet, niiden vaikutukset ja niissä toteutuva osallisuus. Hanketyön onnistumista on koko ajan arvioitu kehittämistyön pilotoitujen ja mallinnettujen palvelukäytänteiden juurtumisen näkökulmasta. Hankkeelle on tehty erillinen arviointisuunnitelma, arviointilomakkeisto ja arviointikohteiden tarkempi määrittely. Raportoinnissa olemme hyödyntäneet prosessiarvioinnin ajatusta, jossa vastaamme hankkeen tavoitteita arvioitaviin kysymyksiin. 6 Hankkeen budjetti Hankkeen kokonaisbudjetti 1 301 900 euroa on jakautunut toiminnallisin osakokonaisuuksin seuraavasti: Kokonaisbudjetti Hankkeen koordinaatio 213 600 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 376 443 Kuusamon kaupunki 391 757 Oulunkaaren kuntayhtymä 105 700 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 214 400 Yhteensä 1 301 900 34

HANKKEEN VASTUULLISEN JOHTAJAN ALLEKIRJOITUS Vakuutan, että raportin tiedot ovat oikeita ja kustannustilityksissä esitetyt menoerät ovat tästä toiminnasta aiheutuneita. Kajaanissa.10.2015 Paikka ja päiväys Marita Pikkarainen kehittämisjohtaja, hankkeen vastuullinen johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 35

7 Liitteet 36

VARHAINEN VANHEMMUUDEN TUKI (Kuusamo) TUEN TARPEEN KARTOITUS Äitiysneuvolassa kaikki ensimmäistä lasta odottavat perheet saavat VOIMAVARAMIT- TARIN ja AUDIT-lomakkeen täytettäväkseen (omat lomakkeet molemmille puolisoille). Vastausten perusteella perhe luokitellaan ryhmiin: ei huolta, vähäinen huoli ja huoli herää. Aikuisosiaalityön puolelta lasta odottavat perheet ohjataan tarvittaessa tuen piiriin, mikäli heillä on pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus ja/tai asiakkuus Asiakaspalvelu Askeleessa. Asiakkuuden tarvetta arvioidaan Askeleen sairaanhoitajan toteuttamissa terveystapaamisissa. Aikuissosiaalityö arvioi asiakkuutta myös sosiaalisen toimintakyvyn riskikartoituksen avulla. Perheet, joissa: Ei huolta, saavat neuvolan kautta tiedon järjestettävästä ryhmämuotoisesta perhevalmennuksesta, sekä henkilökohtaisen kutsun valmennukseen postitse. Vähäinen huoli tai huoli herää, perheisiin tehdään kotikäynti perhetyöntekijän toimesta ennen valmennuksen alkua. Perhe saa kutsun ja tietoa valmennuksesta. Kotikäynnin tavoitteena on madaltaa kynnystä ryhmään osallistumiselle tutustumalla puolin ja toisin. Kotikäynnillä kartoitetaan tarkemmin tuen tarvetta LP-keskustelun (raskauden aika) avulla. Perheelle kerrotaan myös mahdollisuudesta kotikäynneillä tapahtuvaan yksilövalmennukseen. Mahdollisuus perhevalmennukseen osallistumiseen tarjotaan kaikille paikkakunnan odottaville perheille. Tällä pyritään siihen, ettei tapahdu lokeroimista, perheet voivat olla toistensa esimerkkinä ja tukena, sekä siksi, että perhe joka ei tänään herätä huolta, voi olla huomenna tuen tarpeessa. Pääkohderyhmänä on kaikki ensimmäistä lastaan odottavat ja tarvittaessa myös uudelleensynnyttäjät. ASKELIA VANHEMMUUTEEN -PERHEVALMENNUS Perhevalmennus on ennalta vahvistavaa toimintaa. Sen tarkoitus on tukea vanhemmuutta jo siinä vaiheessa, kun vanhemmuuteen vasta kasvetaan. Perhevalmennuksella on kolme tavoitetta. Se antaa tietoa ja tukea vanhemmaksi kasvuun, tekee tunnetuksi paikkakunnan lapsiperhepalvelut ja mahdollistaa vertaistuen saamisen. Ryhmämuotoiseen palveluun mukaantulo tässä vaiheessa luo paremmat edellytykset sille, että perhe hakeutuu muiden seuraan myös lapsiperheenä ollessaan. Näin ollen toiminta vahvistaa sosiaalisuutta. Perhevalmennus toteutetaan yhteistyötahojen kanssa niin, että valmennuksesta vastaava taho kertoo palveluistaan ja antaa perheille tietoa ja tukea vanhemmaksi kasvuun, ennalta sovitusta aiheesta. Valmennus alkaa aina iltapalalla. Yhteinen kahvihetki luo mahdollisuuden vapaalle keskustelulle ja toisiin tutustumiselle. 37

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla perheen toiveita valmennuksen suhteen kartoitetaan kyselylomakkeella. Mahdollisuus vaikuttaa sisältöön nostaa motivaatiota osallistua valmennuksen loppuun saakka. Perheiden toiveiden lisäksi alkukartoituksen osoittamat haavoittuvuudet otetaan huomioon valmennuksen sisältöä suunniteltaessa. Esimerkki, jolla kolme tavoitetta saavutetaan: TIETOA JA TUKEA VANHEMMAKSI KASVUUN Mielikuvavauva ja oma lapsuus Riittävän hyvä vanhemmuus Muuttuva parisuhde Synnytys Mieliala (synn. jälk. masennus) ja päihteet Varhainen vuorovaikutus Lapsiperheen arjen tuki (Lapsiperhetoiminta vierailukohteena PALVELUNTUOTTAJA Pärnäsen Sylin (PS) perhetyöntekijä Lastensuojelu (LASU) Perheneuvola (PENE) PS:n perhetyöntekijä (kätilö) MTT:n perheterapeutti Neuvola (NLA) Lapsiperheiden kotipalvelu (LPKP) esim. MLL, SRK, muskari) Ensisijaisesti perheet pyritään saamaan mukaan ryhmämuotoiseen valmennukseen. Mukaantulo ryhmään voi kuitenkin olla ylivoimaista tai jostain muusta syystä mahdotonta. Näin ollen huolen alla oleville perheille tarjotaan mahdollisuutta yksilölliseen valmennukseen. Tällöin luonnollisesti vertaistuki jää puuttumaan ja perhepalveluiden esittely tapahtuu perhetyöntekijän toimesta tai mahdollisilla tutustumiskäynneillä. KOTIKÄYNTITYÖ Perhevalmennukseen osallistuneisiin perheisiin, joissa huolta ei ollut eikä huoli ole herännyt, tehdään lastenneuvolan terveydenhoitajan ja perhetyöntekijän toimesta kotikäynti noin kahden viikon kuluttua synnytyksestä. Säännöllinen kotikäyntityö käynnistetään tarvittaessa heti tai myöhemmin. Huolen alla oleviin perheisiin aloitetaan kotikäyntityö perhetyöntekijän toimesta heti lapsen syntymän jälkeen. Kotikäyntien tiheys ja sisältö suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Perhetyö on vierellä kulkemista ja tekemistä; ohjaamista, kannustamista, tukemista. Perhetyöntekijä hyödyntää kotikäyntityössä Vahvuutta vanhemmuuteen materiaalia, jonka tarkoitus on tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa kiintymyssuhdetta. 38

Ammatillinen kuntoutus nivoutuu varhaisen vanhemmuuden tuen palvelukokonaisuuteen siten, että vanhemmista on tarvittaessa joko toinen tai molemmat aktivointisuunnitelman piirissä, jolla turvataan perheen taloudellinen tilanne ja työmarkkinoille pääsyn mahdollisuus. Mikäli työmarkkinoille kuntouttamisessa tarvitaan pitkäkestoisempaa polkua, niin vanhemmille on mahdollista tarjota aluksi päivätoimintaa, työklinikkatutkimuksia ja työkunnon selvittelyjä. PIENRYHMÄ- JA LAPSIPERHETOIMINTA Lasta odottaville ja vastasynnyttäneille äideille on tarjolla pienryhmätoimintaa. Ryhmä ( Napapiiri, jossa puheenaiheet saavat luvalla pyöriä oman navan ympärillä) kokoontuu viikoittain. Ryhmä on avoin, vapaamuotoinen ja toiminnallinen. Ryhmässä voi keskustelun lomassa muun muassa tehdä käsitöitä. Ryhmässä voidaan esimerkiksi jatkaa perhevalmennuksessa esiin nousseiden kysymysten pohdintaa. Avoimeen lapsiperhetoimintaan voi vanhempi tulla mukaan pienen tai jo vähän isomman lapsen kanssa. Lapsiperhetoiminnan tarjonta vaihtelee lukukausittain vaihtuvan viikko-ohjelman mukaisesti. Yhteistyötä tehdään muiden paikkakunnalla toimivien tahojen kuten (MLL, SRK ja Kansallinen lastenliitto) kanssa. Lapsiperhetoiminnan tavoite on mahdollistaa perheiden kohtaaminen (VERTAISTUKI), järjestää mielekästä koko perheen yhteistä tekemistä (esimerkiksi retkiä) ja tukea vanhemmuutta sekä arjessa selviytymistä. 39

VARHAINEN VANHEMMUUDEN TUKI VIRTA 2 / KUUSAMO ei huolta ÄITIYSNEUVOLA -voimavaramittari -AUDIT TUEN TARPEEN KARTOITUS AIKUISSOSIAALITYÖ -Askeleen asiakkuus -aikuissosiaalityön asiakkuus -> riskikartoitus ammatillinen kuntoutus rvk <12 vähäinen huoli HUOLI HERÄÄ kutsu postitse KOTIKÄYNTI -LP-keskustelu + kutsu Odotta- rvk 20 vien äitien RYHMÄMUOTOINEN (6-8 x) yksilövalmennus PIEN- RYHMÄ- TOIMIN- ASKELIA VANHEMMUUTEEN -PERHEVALMENNUS TA mielikuvavauva JA lapsuus - vanhemmuus parisuhde vavu tietoa ja tukea vanhemmaksi kasvuun lapsiperheiden palvelut tutuiksi VER- TAIS- TUKI! AVOIN LAPSI- PERHE- TOIMIN- rvk 25-40 synnytys TA mt, päihteet PENE MTT NLA LASU LPKP KOTIKÄYNTI 2-4 vk synnytyksestä (tarv. jatkuu) vanhemmuuden tuki (vv-materiaali) KOTIKÄYNTITYÖ yksilöllisen suunnitelman mukaisesti arjen tuki VAUVA SYNTYY 40

AVOIN LAPSIPERHETOIMINTA VERTAISRYHMÄT SYKSY 2015 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 9 12 klo. 9-14 klo. 9-12 AVOIN KERHO PARKKI- KERHO klo. 9.30-11.30 PERHEKAHVILA klo.10 klo. 9.30-11.30 odottavien NAPAPIIRI SATUTUOKIO (joka toinen vk) klo. 10- RETKI-/TEEMA PÄIVÄ (1 x kk) klo. 13-17 klo. 13-15 klo. 13-14.30 PARKKI- PARKKI- TERHOKERHO (1 x kk) KERHO KERHO (26.9. klo. 11-12.30) useita toimijoita klo. 10-12 PERHELIIKUNTA 15 KLO. 17.30-19.00 18 klo.17.30-19.30 ERIT.LASTEN VANH.RYHMÄ (joka toinen vk) YH OLKKARI (joka toinen vk) KLO. 17.30-19.00 PERHEKAHVILA klo. 17-18.30 ASKELIA VANHEMMUUTEEN -PERHEVALMENNUS = EV.LUT.SRK = PÄRNÄSEN SYLI =MLL =KIRJASTO =LIIKUNTATOIMI =MUUT 41

Oulunkaari NUORTEN RYHMÄTOIMINNOT MALLI (Oulunkaari) Nuorten ryhmätoimintojen intensiivijaksolla (kesto kaksi viikkoa) pääteemana on osallisuuden lisääntyminen sekä oman asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistaminen. Päämääriin pyritään erilaisin keinoin, joita voivat olla esimerkiksi valokuvaus ja media, luonto ja liikunta sekä greencare. Ryhmätoimintojen intensiivijaksolla pyritään vahvistamaan jokaisen nuoren henkilökohtaisia vahvuuksia ja osaamista. Jonkin menetelmän käyttö henkilökohtaisen osaamisen ja oman elämän asiantuntijuuden tunnistamiseksi on tarpeen. Pilottiryhmissä on käytetty ESY, elämäntilanteen selvittämisen ympyrä- menetelmää. Ryhmän intensiivijaksolle tarvitaan ryhmätoimintaan sopivat tilat sekä ohjaajaresurssit päivittäiseen ryhmän ohjaamiseen. Ryhmänohjaajalta vaaditaan kannustavaa ja innostavaa työotetta. Lisäksi voidaan käyttää asiantuntijapalveluita kuten valokuvaajan, liikunnanohjaajan tai puutarhurin palveluita. Asiantuntijapalveluiden käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Teeman mukaisen välineistön hankkiminen on kuitenkin tarpeen. Intensiivijakson päättymisen jälkeen ryhmäläisille pyritään löytämään paikka työelämässä vähintään 1,5 kk:ksi. Työ voi olla kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua tai palkkatyötä. Työssäolojakson aikana tarvitaan ohjaajaresursseja työpaikkaohjaamiseen kunkin henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Ryhmätoiminta jatkuu työssäolojakson aikana verkossa. Tätä varten voidaan luoda ryhmä Facebookiin tai muuhun tarpeeseen sopivaan sosiaalisen median kanavaan. Verkossa työskentelyllä pyritään ylläpitämään, vahvistamaan ja tunnistamaan omaa osaamista ja onnistumisen kokemuksia. Verkossa ryhmäläisille annetaan viikkotehtävät, jotka voivat olla valokuvalla vastaamista viikon teemaan tai kysymykseen. Tällainen voi olla esimerkiksi tehtävä: Kuvaa onnistumisen kokemus työelämästä. Työelämäjakson päättymisen jälkeen ryhmä kokoontuu yhteiseen tilaisuuteen, jossa kerätään ryhmätoiminnoista palaute sekä käydään läpi ryhmäläisten kokemuksia työelämästä sekä kartoitetaan jokaiselle oma tulevaisuuden polku. Ryhmätoimintojen päättymisen jälkeen on ohjaajien hyvä olla muutamaan kertaan yhteydessä ryhmäläisiin henkilökohtaisesti ja seurata sekä kannustaa omien tavoitteiden saavuttamista. 42

43