UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Samankaltaiset tiedostot
UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

UUSI AIKA -kirjan sanoma tiivistettynä

Sisällys. ALKUSANAT... 2 Lukijalle... 6 Minulla on unelma uudesta ajasta... 9

Naturalistinen ihmiskäsitys

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kapitalismista merkitykselliseen elämään

Uuden Suomen ja maailman ratkaisusta pintaa syvemmältä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

UUSI AIKA Yhdessä eteenpäin

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

Kohti seuraavaa sataa

KOHTI VAPAUTTA. Timo Nikkilä

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Sisällys. LOPUKSI... 2 Globaalit tavoitteemme... 2 Nyt on aika valita... 4 Tule mukaan uuden ajan talkoisiin... 7 Uusi aika on mahdollisuutemme...

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

5.12 Elämänkatsomustieto

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Opetuksen tavoitteet

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Vapauteen ja uuteen elämään

YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Aikuisten perusopetus

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kaikkien osaaminen käyttöön

Tunneklinikka. Mika Peltola

TYÖKIRJANEN. Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta

Miltä maailma näyttää?

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

1. Oppimisen arviointi

OPS Minna Lintonen OPS

Luku 6 Oppimisen arviointi

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

Täydellisen oppimisen malli

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Mikä ihmeen projektioppiminen?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Perustehtävä ja arvot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

1. Ympäristökasvatus Inkoossa

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Unesco-koulujen seminaari

Transkriptio:

UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää ristiriidassa oman itsemme ja tulevaisuutemme kanssa. Sisällys UUSI AIKA... 2 Uusi aika luo mahdollisen maailman... 2 Uusi maailma ja todellisuus ovat edessämme... 4 Vaihtoehto on olemassa... 7 Tarvitsemme uutta elämän paradigmaa... 11 Uuden ajan näkökulmat ja todellisuus... 13 Yhteiskuntamme ja elämämme järjestelmät muuttuvat... 17 Uusi yhteiskunta syntyy alhaalta ylös... 20 Uusi koulu esimerkki paradigman muutoksesta... 21 Eikö olisi jo aika?... 25 1

Timo Nikkilä 2016 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD Books on Demand, Norderstedt, Saksa ISBN: 978-952-330-389-8 UUSI AIKA Uusi aika luo mahdollisen maailman Elämme tällä hetkellä maailmassa, joka on kohtaamassa merkittäviä globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen, taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, demokratian kriisin tai kansannousut ja liikehdinnän eri puolilla maailmaa, mutta myös lähellämme. Näiden haasteiden johdosta moni meistä kokee elämässään myös epävarmuutta ja jopa toivottomuutta tietä ulos ei ole näkyvissä, ja maailmamme vaikuttaa hyvin vaihtoehdottomalta. Olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa elämästä tulee vain selviytymistaistelua, ilman että koemme elämässämme tarkoitusta ja merkitystä: emme näe selkeää suuntaa ja päämäärää, jota kohti kulkea. Samanaikaisesti olemme kuitenkin lähestymässä suurta murrosta "uuteen aikaan", joka tulee muuttamaan kaiken siinä, kuinka järjestämme elämämme ja elämme elämäämme. Tämä suuri murros on evolutiivinen, luonnon oma vastaus aikamme ongelmien 2

ratkaisemiseksi. Ilman meitä ihmisiä, sinua ja minua, se ei tule kuitenkaan onnistumaan. Olemme tulossa tietoisen evoluution vaiheeseen, jossa me itse luomme tulevaisuutemme ja päätämme, minkälainen siitä tulee. Elämän evolutiivinen prosessi tarjoaa meille tähän avaimet, mutta meidän itsemme on niitä käytettävä ja avattava ovi tulevaan. Uusi aika on minäkeskeisten maailmankuvien jälkeen tuleva aikakausi, jolle on ominaista elämä- ja evoluutiokeskeisyys sekä vapaa ihmisyys. Se on modernin ja postmodernin arvomaailman jälkeisten evolutiivisten, holististen ja unitatiivisten maailmankuvien ja luonnollisen todellisuuskäsityksen synnyttämä uusi todellisuuden paradigma uusi tapa nähdä todellisuus ympärillämme. Uuden ajan integraalinen todellisuus muodostuu uudesta vapaaseen ihmisyyteen perustuvasta, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä "mahdollisesta maailmasta" uudesta elämämyönteisestä kulttuurista ja kestävästä elämäntavasta uudesta luonnollisesta ja tietoisesta todellisuuden havainnoinnista ja tavasta nähdä oma itsemme Uusi aika kertoo meille, miksi olemme vaikeuksissa, mutta myös sen, kuinka voimme nämä vaikeutemme voittaa. Kuinka maailma on mahdollinen, ja kuinka se tehdään? uusi aika toteutuu poliittisena ja yhteiskunnallisena muutoksena ja murroksena; se on kestävä vetäytyminen mahdolliseen maailmaan ja vapaaseen ihmisyyteen "hiljaisen 3

vallankumouksen" avulla Kuinka elää vapaasti ja kestävästi, ja kuinka se on mahdollista saavuttaa? uusi aika toteutuu yhteisöllisenä uuden kulttuurin luomisena; se on evolutiivisen ja integraalisen maailmankuvan, elämäntavan ja kulttuurin eli sosiaalisen kontekstin luomista sosiaalisten arvoinnovaatioiden avulla Mikä on totta, ja miten sen voi nähdä? uusi aika toteutuu uutena todellisuutena; se on todellisuuden näkemistä suoraan ja/tai evolutiivisin silmin Kaikkien näiden yhdistävänä perustana on käsitys todellisuudesta ja elämästä tietoisuuden ilmentymänä, ja me itse olemme tietoisia tästä ilmentyneestä todellisuudesta ja elämästä tämän tietoisuuden ilmentymänä tai itse tietoisuutena. Uusi aika on ratkaisu Einsteinin esittämään teesiin ongelmiemme perimmäisestä syystä: "Emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla ja tietoisuuden tasolla, jolla ne ovat syntyneet. Uusi aika on uutta ajattelua ja tietoisuutta, ja se avaa tien ongelmiemme ratkaisemiseen. Ja nyt tässä evolutiivisessa kehitysvaiheessa, jossa me länsimaiset ihmiset olemme ja yhteiskuntamme on, seuraava ajattelu ja tietoisuus on "uudeksi ajaksi" kutsumani ajattelu ja tietoisuus. Uusi maailma ja todellisuus ovat edessämme Olemme nyt lähestymässä uuden aikakauden alkua, jossa 4

elämisemme perusta muuttuu ja tätä kautta elämämme ja elämäntapamme. Meidän on luotava uusi elämän tietoisuus nykyisen kestämättömän elämämme ja elämäntapamme tilalle ja luotava elämällemme uusi, kestävä perusta. Kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa, ja sitä voi verrata kehityshyppäykseen eläimestä ihmiseksi. Nyt on kysymys hyppäyksestä ihmis- ja maailmakeskeisyydestä elämä- ja kosmoskeskeisyyteen uuden tietoisuuden ja tietoisen evoluution aikakauden alkamisesta. Uusi elämämme perusta eli uusi evolutiivinen ja integraalinen tietoisuus tarkoittaa osallisuutta maailmankaikkeuden evoluutioon ja yhteyttä kosmoksen rakenteessa olevaan tietoisuuteen ja älykkyyteen. Olemme aloittamassa kulkuamme kohti universaalia ihmisyyttä tiellä, joka on kulkenut universumin synnystä maapallon syntyyn ja elämän heräämiseen sille, eläimestä ihmiseen ja nyt kohti universaalia ihmistä. Tähän asti evoluution kehitys on tapahtunut luonnon valinnan ja evoluution omien lakien perusteella, mutta tämän uuden aikakauden rakentamiseen ja uuden ihmisyyden luomistapahtumaan me osallistumme nyt evoluution myötäluojana ja osallisena. Luominen tapahtuu yhteisöllisesti ja uudella tietoisuuden tasolla. Sen energia kumpuaa elämää ylläpitävästä ja sitä eteenpäin vievästä energiasta ja luovasta voimasta sekä älykkyydestä. Luominen tapahtuu laajemmalla tietoisuuden tasolla ihmisen osallistuessa siihen aktiivisena myötäluojana. Uusi ihmisyys ja universaali ihminen ovat nyt syntymässä, ja olemme ottamassa ensimmäistä henkäystämme. Olemme suuren murroksen kynnyksellä. Se on joko kehityshyppäys tai romahdus. Siirrymme lineaarisesta kehityksestä murrosten kautta syntyvään 5

uuteen järjestykseen. Uuteen pääsemme vain vanhasta luopumalla, ja sinne pääsemiseksi tarvitsemme sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti tapahtuvaa murrosta ja kehityshyppäystä. Tämä edellyttää meiltä aina aiemmasta todellisuudestamme ja totuudestamme vapautumista ja irti pääsemistä. Mikäli tämän tarpeellisen murroksen estäviä esteitä ei ole poistettu ja tarvittavia edellytyksiä luotu, niin kompleksisuuden kasvu, joka on edellytyksenä tietoisuuden kasvulle ja murrokselle, voi aiheuttaa myös romahduksen ja taantumisen aiemmille tietoisuuden tasoille ja aiempiin maailmankuviin. Siksi on erityisen tärkeää, että pystymme ymmärtämään ja jollain tasolla myös hallitsemaan tätä henkilökohtaista murrostamme ja tietoisuutemme kasvua. Uuden syntyvän todellisuutemme perustana on näkemys maailmankaikkeudesta elävänä, kokonaisvaltaisena ja jatkuvasti kehittyvänä kokonaisuutena. Sitä vie eteenpäin uutta luova evoluutio, josta uusi kosmologia ja uusi tiede ja etenkin kvanttifysiikka ja uusi biologia meille todistavat. Todellisuutta luodaan jatkuvasti se on siirtymistä objektiivisesta todellisuudesta jatkuvasti luotavaan ja syntyvään todellisuuteen, eli todellisuus ja tulevaisuus eivät ole olemassa objektiivisesti, vaan ne luodaan joka hetki aina uudestaan. Elämme nyt maailmassa, jossa siirrymme kiinteästä maailmankuvastamme murrosten aikakaudelle. Sitä leimaavat useat eri maailmankuvat ja arvomaailmat yhtä aikaa. Kollektiivinen ehdollistumisemme eli meidän ja yhteisömme vallitseva maailmankuva vaikuttaa siihen, minkälaista johtajuutta ja yhteisöllisyyttä meidän tulee harjoittaa, ja kunkin maailmankuvan muodostama arvoperusta luo rajat tälle. Elämämme, instituutiomme ja yhteisöllinen toimintamme tulee järjestää tämän uuden todellisuuden pohjalta uudelleen. 6

Pystyäksemme edellä kuvattuun suureen murrokseen tarvitsemme uuden yhteisen tavoitteen ja tarinan. Meidän tulee siirtyä selviytymisestä ja pelon voittamisesta yhteiseen tavoitteeseemme ja omaan kutsumukseemme. Kohti uutta aikaa pääsemme, kun olemme luoneet yhteisen tarinan ja tavoitteen, joka toimii kuin magneettisena kenttänä ja outona houkuttimena. Tarinan ja tavoitteen tulee olla meille kaikille osallisille uusia ja houkuttelevia, jotta ryhtyisimme toimiin. Uuden ajan ihmiset eli tämän murroksen vaatiman uuden tietoisuuden saavuttaneet ihmiset toimivat uuden tarinan houkuttelemina ja saavat tämän uuden todellisuuden kautta siihen tarvittavat ominaisuudet ja potentiaalin. Evoluution luomis- ja kehitysvoima kohti vapaampaa ja tietoisempaa elämää tietoisuuden kasvun myötä toimii sisäisenä, eteenpäin työntävänä voimana. Vaihtoehto on olemassa Olemme ihmiskuntana aloittamassa uutta tietoisen evoluution vaihetta, joka toivottavasti mahdollistaa lajimme säilymisen ja sille paremman tulevaisuuden. Edessä oleva murros tapahtuu joka tapauksessa vapaaehtoisesti tai romahduksen kautta. Ehkäpä ilmastonmuutos ja sen torjuminen avaavat silmämme tarvittavalle maailmankäsityksen muutokselle. Enää emme voi vetäytyä tietämättömyyden hunnun taakse piiloon ja sanoa, että emme tienneet. Maailma on muuttunut ja muuttumassa tavalla, jota emme aiemmin ole kokeneet. Ja se muuttuu omien toimiemme ja elämäntapamme vuoksi. Olemme ekologisen, taloudellisen, eettisen ja sosiaalisen romahduksen tai niin halutessamme uuden uljaan tulevaisuuden kynnyksellä. Kaikki on nyt paljastettu ja näemme oman 7

käyttäytymisemme ja sen, kuinka olemme tuhoamassa sekä itsemme että maapallomme oman elämämme perustan. Me olemme syyllisiä, ja tämä taakka lankeaa yllemme. Jälkipolvet tulevat tuomitsemaan meidät ja tekomme. Syyllisyyttämme ei voi enää poistaa, mutta taakkaamme ja tulevien sukupolvien tuomiota voimme vielä lieventää ryhtyessämme toimiin nyt ja heti. Sinä, minä, me kaikki meistä jokaista tarvitaan nyt. Maailmamme huutaa muutosta. Me olemme se muutos, jota olemme kaivanneet ja tarvitsemme ja jota maailmamme tarvitsee kipeästi. Meidän on vastuu ja meidän on maapallomme ja itsemme pelastettava kukaan ei voi meitä tässä evolutiivisessa tehtävässämme auttaa, vaan itse meidän on tulevaisuutemme luotava. Meidän on noustava arkemme ja itsemme yläpuolelle ja nähtävä maailman ja toistemme rikkaus ja moninaisuus. Meidän on löydettävä kaipuu ja halu ja yhteys elämän ihmeeseen ja sen luovaan energiaan. Meidän on tultava jälleen osaksi luonnon ja elämän elinvoimaisuutta ja nähtävä maailmamme avoimena ja mahdollisena. Miten maailman näemme, sen mukaan tunnemme ja toimimme. Onko suurenmoisempaa tehtävää meille koskaan annettu kuin pelastaa itsemme ja maapallomme kohti uutta parempaa huomista? Väitetään, että ei ole vaihtoehtoa nykyiselle uusliberalistiselle ja yltiökapitalistiselle talousjärjestelmälle, ja kuvitellaan, että se on valmis ja lopullinen. Talouskasvu on ainoa hyvinvoinnin luoja ja mahdollistaja vaikka sitten velaksi muita vaihtoehtoja ei oikeasti edes harkita. Koko ajan pahenevaa velkaongelmaa hoidetaan ratkaisuilla, jotka vain enentävät sitä ja riippuvuutta finanssitaloudesta. Talousjärjestelmä ei enää palvele ihmisten tarpeita ja hyvinvointia, vaan toimii itsestään käsin, itseään varten ja pienen taloudellisen eliitin etuja vaalien. 8

Elämme yhdessä mahdollisessa maailmassa, jossa eriarvoisuus ja eliitin tiedämme paremmin -asenne ovat sisäänrakennettuina itsestäänselvyyksinä. Niitä ei saa kyseenalaistaa. Näennäisdemokraattista poliittista järjestelmää ja puoluevaltaa pidetään ainoana mahdollisena valtarakenteena ja hyvinvointivaltion puolustajana. Vallan menettämisen pelossa ei kyetä ratkaisuihin kuin lyhyellä tähtäimellä Puututaan oireisiin, ei syihin, ja toimitaan siten, että uudelleenvalinta voidaan varmistaa vaikka sitten lupauksin, jotka vievät vain ojasta allikkoon. Elinympäristömme ja luontomme hyvinvointi, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus on alistettu lyhytnäköisille taloudellisille ja poliittisille intresseille, kuvitellen, että elämme rajattomalla maapallolla ja ympäristössä, joka pystyy sietämään kaiken saasteen ja jätteen. Emme halua ymmärtää, että oma olemassaolomme on maapallostamme ja sen elinvoimaisuudesta riippuvainen ja että olemme jo nopeaa vauhtia lähestymässä pistettä, jossa luonnon ekosysteemit romahtavat ja tuottavat korjaamattomia vahinkoja. Nykyinen eliitti ja vielä tällä hetkellä enemmistö kansasta puolustavat traditionaalisesta ja modernista maailmankuvasta nousevia, postmoderniin maailmaan soveltumattomia periaatteita ja arvoja, vaikka selvästi näemme, etteivät ne toimi ja tuota sitä hyvinvointia, jota ne aiemmin kiistattomasti ovat tuottaneet. Maailman muutosta ei haluta nähdä omaa maailmankuvaa haastavana muutoksena, vaan pyritään pakottamaan omat arvot muuttuneeseen maailmaan. Esimerkiksi koululaitos, terveydenhuolto ja sosiaalisektori sekä armeija ja näitä ylläpitävä julkinen sektori toimivat edelleen vanhan maailman mallin mukaan eivätkä pysty uudistumaan ja vastaamaan niihin haasteisiin, joita nopeasti muuttuva maailma ja kehittyvä väestön tietoisuus ja 9

maailmankuva vaatisivat. Valmistamme ja varustamme itseämme menneeseen maailmaan ja sen uhkakuviin, emme nykyisyyden ja tulevaisuuden haasteisiin. Kaupallisen median tuottamat palvelut ja informaatio ovat karanneet tavallisesta ihmisten arjesta ja luovat näennäistodellisuutta, jossa julkisuus, kehollisuus, viihde, raha, tavarat, turhuus, epäonnistumiset, rikollisuus ja väkivalta ovat nousseet pääteemoiksi ja sisällöiksi. Median luoma kuva on täysin vieraantunut todellisuudesta ja kuvaa vain pienen vähemmistön elämää todellista ja luotua. Media ylläpitää ja hyväksyy myös lähes kritiikittömästi yllä mainitsemani vaihtoehdottomuuden ja näköalattomuuden. Talous, politiikka, eliitti, media kaikki puolustavat mennyttä maailmaa tai luovat näennäistodellisuutta, joka pitää vaihtoehdot ja uutta luovat avaukset ja näkemykset piilossa. Kuinka kauan ne siihen pystyvät, se jää nähtäväksi. Kysymys ei ole enää siitä, pystyvätkö nykyinen vallitseva todellisuus ja sitä ylläpitävät rakenteet korjaamaan tai uudistamaan itseänsä, vaan kysymys on siitä, minkälaista tuhoa ja pahoinvointia ne aiheuttavat, ennen kuin uuden mahdollisen maailman ja tulevaisuuden pakko avaa kaikkien silmät ja saa meidät näkemään nykyisen todellisuutemme vaihtoehdottomuuden ja näköalattomuuden. Suljettu, yhden todellisuuden ja mahdollisen maailman malli ei voi enää kauan toimia avoimessa maailmassa, jossa Internet ja uusin tieto- ja viestintäteknologia ja sen tuottamat laitteet ja palvelut sekä yhä tietoisemmaksi tuleva nuorisomme ja maailman menoa kriittisesti tarkastelevat vähemmistöt kasvavat koko ajan. Nettiadressit, kansalaisaloitteet ja nouseva kansalaisaktiivisuus ovat hyvä esimerkki menossa olevasta muutoksesta. Olemme 10

siirtymässä vanhan maailman vastustamisesta uuden mahdollisen maailman luomiseen, ja se tapahtuu nykyisen näköalattoman ja vaihtoehdottoman todellisuuden ulkopuolella, mutta se pyrkii muuttamaan sitä luomalla ja tuomalla uusia avauksia ja vaihtoehtoja eliitin pöytään. Riittääkö tämä, vai ajaudummeko muualta maailmasta tuttuihin konflikteihin eliitin ja sitä puolustavien tahojen kanssa, on kysymys, joka toivottavasti ratkeaa muuten kuin väkivallan tietä. Tarvitsemme uutta elämän paradigmaa Ratkaisua maailman globaaleihin ja yksilötason ongelmiin ja kaikkeen siltä väliltä ei löydetä nykyisestä tavastamme tarkastella ja tulkita ympäröivää maailmaamme ja todellissuuttamme, vaan ne löytyvät uudeksi paradigmaksi kutsutusta uudesta tavasta hahmottaa ja tulkita maailmaamme ja todellisuuttamme. Tämän uuden paradigman neljä tärkeintä näkökulmaa ovat seuraavat: Holistinen näkökulma Tarkastelemme maailmaamme ja todellisuuttamme kokonaisuudesta käsin ja kokonaisvaltaisesti, ja tämä luo meille kyvyn nähdä yksityiskohdat ja sen, miten ne liittyvät tähän kokonaisuuteen. Näkökulmamme todellisuuteen on esimerkiksi maapallo, ihmiskunta, elämä, kaikkien etu. Evolutiivinen näkökulma Kehitys on aina sopeutumista muuttuneisiin oloihin, olivat nämä sitten ulkoisia tai sisäisiä. Ilman muuttuneiden olojen luomia 11

ongelmia ja painetta ei synny kehitystä. Evolutiivinen kehittyminen biopsykososiaalinen kehitys on uuden maailmankuvan ja arvomaailman luomista, joiden avulla ratkaisemme syntyneet ongelmamme niin yksilö-, yhteisö-, yhteiskunta- kuin maapallommekin tasolla. Meidän on siis mentävä eteenpäin löytääksemme ratkaisut aikamme luomiin ongelmiin. Integraalinen näkökulma Maailmaamme ja todellisuuttamme tulee tarkastella neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat yksilöllinen sisäinen ja ulkoinen sekä yhteisöllinen sisäinen ja ulkoinen näkökulma. Tavoitteena on aina huomioida nämä kaikki eri näkökulmat ja löytää mahdollisuus, joka luo harmonisen ja kestävän kokonaisratkaisun eli holistisen ratkaisun. Elämäkeskeinen näkökulma Elämää ja sen eri ilmenemismuotoja kulttuuria, yhteiskuntaa, taloutta jne. tulee tarkastella elämästä itsestään käsin, ei näistä luoduista ilmentymistä käsin. Ilmentymät edustavat aina sitä todellisuuden tulkintaa, jolle ne ovat syntyneet, eivätkä siksi kykene vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin, mikäli nämä ylittävät tämän todellisuusnäkemyksen. Elämä on aina yksi ja kokonainen, ja voimme uuden paradigman mukaisesti tarkastella sitä holistisesti, evolutiivisesti ja integraalisesti. Nämä neljä eri näkökulmaa yhdessä luovat uuden tavan tarkastella ja tulkita maailmaamme, sen eri ilmiöitä ja muuttuneiden olosuhteiden luomia ongelmia. Ne luovat uuden elämän paradigman, joka tarjoaa avaimet nykyisten ongelmiemme ratkaisujen pohjaksi. Uusi paradigma edellyttää aiemmasta todellisuuskäsityksestä 12

luopumista ja täten tietoisuutemme laajentamista verrattuna aiempaan. Uusi paradigma on yhtä luonnollinen kuin aiemmatkin paradigmat, mutta nyt se tarjoaa meille edellytykset selviytyä hengissä tai ainakin jatkaa elämää, joka on elämisen arvoista.. Uusi paradigma tulee vallitsevaksi, kun on saavutettu ns. kriittinen massa uutta tietoisuutta eli uuden paradigman ja laajemman tietoisuuden omaavia ihmisiä. Maailmamme muuttuu sitten heidän toimestaan, heidän saadessaan yhä laajempaa kannatusta. Millä tavalla tämä tapahtuu ja millä aikataululla, jää nähtäväksi. Uusi paradigma luo meille edellytykset muuttaa maailmamme ja elämäntapamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviksi, yhteiskuntamme vapautta ja vastuuta edistäviksi, kulttuurimme ja elämämme mielekkäiksi ja merkityksellisiksi yksin ja yhdessä sekä meidät itsemme sisäisesti vapaiksi mikä onkin kaiken edellä mainitun edellytys. Kaikki lähtee siis meistä itsestämme ja siitä, kuinka tarkastelemme maailmaamme ja todellisuuttamme ja kuinka muutamme tämän uuden todellisuuden näkemisemme uudeksi maailmaksi, yhteiskunnaksi ja elämäksi. Se on tie tulevaisuuteen, joka on mahdollinen. Uuden ajan näkökulmat ja todellisuus Kun vaihdamme todellisuuden hahmottamisen ja tulkinnan tapaamme uuden paradigman mukaiseksi, niin todellisuus avautuu hyvin erilaisena kuin mihin olemme aiemmin tottuneet. Todellisuus ei ole enää staattinen ja ulkopuolellamme, vaan nyt se on dynaaminen, jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä todellisuus, ja me itse vaikutamme merkittävästi sen syntymiseen. Todellisuus on sisäisen 13

todellisuutemme heijastamaa, ja me olemme sen olennainen osa. Todellisuutta tarkastellaan uuden paradigman mukaisesti näin: Holistisesti Meidän tulee tarkastella elämää ylhäältä alaspäin ja kokonaisuuksista osiin, missä jokainen osa ilmentää kokonaisuutta ja missä todellisuus on aina yksi ja kokonainen, kuten ihminenkin. Integraalisesti Meidän tulee tarkastella elämää kokonaisvaltaisesti neljästä eri näkökulmasta yksityisestä sisäisestä ja ulkoisesta sekä yhteisöllisestä sisäisestä ja ulkoisesta näkökulmasta ja terveesti sisällyttäen kaiken aiemman: eri maailmankuvat ja arvomaailmat. Evolutiivisesti Meidän tulee tarkastella elämää kehittyvänä, koko ajan oman luonteensa (evoluutio) mukaisesti ilmentyvänä ja avautuvana prosessina. Uutta luovasti Meidän tulee tarkastella elämää jatkuvasti totuutta ja todellisuutta haastaen ja aidosti uutta luoden. Tiedon tukemina Meidän tulee tarkastella elämää intuitiivisen tietomme opastamina. Saamme sen intuition eli syvemmän sisäisen ja vapaan tiedon avulla. Kokemuksellisesti 14

Meidän tulee tarkastella elämää todellisuutta avaavien ja paljastavien oivallusten ja uskomuksiamme purkavien kokemustemme ja oivalluksiemme kautta. Elämästä käsin Meidän tulee tarkastella elämää luonnollisesti elämän omien lakien ja periaatteiden mukaisesti (yllä olevat). Visiosta käsin Meidän tulee tarkastella elämää laajemmasta maapallo-kontekstista, visiosta ja tulevaisuudesta käsin. Matka uuteen on pitkä ja haastava, koska se edellyttää perustavanlaatuista murrosta ja muutosta tavassamme hahmottaa ja tulkita maailmaa ja itseämme. Avain näiden todellisuutta luovien käsitystemme muuttamiseen on kuitenkin selkeä. Meidän tulee nähdä nykyisten käsitystemme ja uskomuksiemme rajallisuus ja vajavaisuus ja rohkeasti haastaa oma itsemme ja katsoa näitä uskomuksiamme pintaa syvemmältä. Todellisuuskäsityksen muutos Meidän on siirryttävä newtonilaisesta, mekanistisesta ja materialistisesta todellisuuskäsityksestämme orgaaniseen ja tietoiseen, kvanttifyysiseen todellisuuskäsitykseen. Todellisuuden havaitsemisen muutos Meidän on siirryttävä objektiivisesta, kaikille samasta ulkoisesta ja fyysisestä todellisuudesta subjektiiviseen, itse luotuun kuvaan ja havaintoon todellisuudesta. 15

Elämän kontekstin muutos Meidän on siirryttävä oman minän ja ryhmän egoistisesta kontekstista elämän ja evoluution kokonaisedun kontekstiin. Ihmiskäsityksen muutos Meidän on siirryttävä staattisesta ja järjestelmäkeskeisestä ihmiskäsityksestämme dynaamiseen, kehittyvään ja elämäkeskeiseen ihmiskäsitykseen. Elämän tarkastelun muutos Meidän on siirryttävä purkavasta, osista kokonaisuuteen pyrkivästä elämän tarkastelustamme holistiseen, kokonaisuudesta käsin tapahtuvaan elämän ja maailman tarkasteluun. Näkökulman muutos Meidän on siirryttävä suhteellisesta, oikean ja väärän todellisuuden tulkinnasta absoluuttiseen, Mikä on totta? todellisuuden näkemiseen. Toimintamallin muutos Meidän on siirryttävä reaktiivisesta, jo tapahtuneeseen reagoivasta ja proaktiivisesta, ongelmien ennakoivasta reagoinnista yhä enemmän aidosti uutta luovaan toimintaan. Elämäntavan muutos Meidän on siirryttävä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämättömästä ja vastuuttomasta elämäntavastamme kestävään, elämää ylläpitävään ja ihmisyyttä kehittävään elämäntapaan. 16

Maailmankuvan ja arvomaailman muutos Meidän on siirryttävä modernista ja postmodernista maailmankuvastamme, arvomaailmastamme ja kulttuuristamme integraaliseen, evolutiiviseen ja holistiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin. Vision muutos Meidän on siirryttävä oman elämämme menestymisen ja itsemme toteuttamisen visiostamme vapaan ja kestävän, mahdollisen maailman visioon. Tästä kaikesta on uudessa ajassa kysymys. Yhteiskuntamme ja elämämme järjestelmät muuttuvat Nyt olemme luomassa kokonaan uutta mahdollista maailmaa, emme pelkästään asettelemassa nykyisiä palikoita uuteen järjestykseen, joten kaikki menee uusiksi. Energiatuotantotavan muutos Meidän tulee siirtyä fossiilisesta ja saastuttavasta, ilmastonmuutosta edistävästä kestämättömästä energiatuotannostamme uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan kestävään energiatuotantoon. Talousjärjestelmän muutos Meidän tulee siirtyä yltiökapitalistisesta, aineelliseen kulutukseen, velanottoon ja globaaliin kilpailuun perustuvasta talousjärjestelmästämme arvolähtöiseen ja taloudellisesti, 17

sosiaalisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävään talouteen. Finanssijärjestelmän muutos Meidän tulee siirtyä reaalimaailmasta irrallaan olevasta, globaaleja kuplia ja kriisejä aiheuttavasta finanssijärjestelmästämme reaalielämää tukevaan ja mahdollista maailmaa edistävään rahoitusjärjestelmään. Poliittisen järjestelmän muutos Meidän tulee siirtyä talouden talutusnuorassa olevasta, näennäisdemokraattisesta ja eliitin vallassa olevasta poliittisesta järjestelmästämme suoraan kansalaisvaikuttamiseen ja ihmisten, yhteisöjen ja elämän etuja ajavaan suoraan demokratiaan. Yhteiskunnallisen järjestelmän muutos Meidän tulee siirtyä valtio- ja eturyhmäkeskeisestä, korporatiivisesta ja saavutettujen etujen puolustamiseen keskittyvästä yhteiskunnallisesta järjestelmästämme ihmisten, yhteisöjen ja elämän elinehtoja ylläpitävään ja edistävään ja myös tulevat sukupolvet huomioon ottavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jossa kaikkien etu on ensi sijalla. Koulutuksen ja kasvatuksen muutos Meidän tulee siirtyä mekanistisesta, ylhäältäpäin ohjatusta, tiedon jakamiseen perustuvasta ja yhteiskunnan ja talouden etuja varten tapahtuvasta kasvatuksesta ja koulutuksesta oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen mahdollistavaan, itseohjautuvaan ja elämään perustuvaan ekosysteemiin. 18

Terveydenhuollon muutos Meidän tulee siirtyä erillisten sairauksien poistamiseen erikoistuneesta, medikalisoituneesta terveydenhuollosta kokonaisvaltaiseen, ihmiskeskeiseen ja ennaltaehkäisevään terveyden ja hyvinvoinnin luomisen ekosysteemiin. Työelämän muutos Meidän tulee siirtyä hierarkkisesta, esimies/alaissuhteisiin perustuvasta pirstaloituneesta ja ammattikeskeisestä vallankäytöstä työelämässä yhteisöllisesti uutta luovaan ja vision suuntaamaan arvotuotantoon, joka mahdollistaa osallisten itsensä toteuttamisen ja merkityksellisen tekemisen. Infrastruktuurin toteuttamistavan muutos Meidän tulee siirtyä ekologisesti ja inhimillisesti kestämättömästä rakentamisesta kestävään, ekologiset ja sosiaaliset reunaehdot huomioon ottavaan, todellista hyvinvointia luovaan ja edistävään rakentamiseen ja infrastruktuurin luomiseen. Kulttuurin muutos Meidän tulee siirtyä minä- ja ryhmäkeskeisestä modernista ja postmodernista erilliskulttuurista elämää ja ihmisyyttä edistävään yhtenäiskulttuuriin, jossa erilaisuus ja evolutiivinen eriaikaisuus ovat osa kulttuurista rikkautta ja monimuotoisuutta. Nämä kaikki muutosten kuvaukset ovat vielä hyvin yleisellä tasolla, mutta ne antavat kuvaa siitä, kuinka suuresta muutoksesta on nyt kysymys. 19

Uusi yhteiskunta syntyy alhaalta ylös Uusi yhteiskuntajärjestelmä ja sen nyt niin kipeästi tarvitsemamme ilmentymät politiikassa, taloudessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja tieteessä eivät synny vanhalta pohjalta. Ne eivät synny ylhäältä alaspäin, vallasta ja eriarvoisuutta luovista ja ylläpitävistä rakenteista käsin, vaan ne syntyvät alhaalta ylöspäin, ihmisestä ja elämästä käsin. Jotta tämä täyskäännös yhteiskuntien muodostumisessa olisi mahdollinen, se edellyttää perustavanlaatuista muutosta tavassamme nähdä todellisuus ja ihminen sen osana. Me tarvitsemme uutta todellisuuskäsitystä ymmärtääksemme, että me itse luomme sen todellisuuden, jossa elämme, ja että tämä todellisuus syntyy elämästä ja sen luovuutta synnyttäviä luonnollisia periaatteita noudattaen. Tämä muuttaa myös ihmiskuvamme optimistiseksi ja positiiviseksi, ja ymmärrämme olevamme yhtä ja samaa elämän kudosta. Ymmärrämme, että olemme riippuvaisia kokonaisuuden hyvinvoinnista. Emme voi elää irrallaan muusta elämästä ja maapallon ekosysteemeistä. Uusi todellisuuskäsitys ja ihmiskuva luovat meille uuden vapauden filosofian ja ideologian, jossa korostuvat ihmis- ja elämäkeskeisyys, mielekkyys ja merkityksellisyys elämää eteenpäin vievinä arvoina ja jossa vapaus olla, elää ja toimia itsenäisenä mutta osana suurempaa yhteisöä ovat lähtökohtina. Tästä vapaudesta, positiivisesta ihmiskuvasta ja uudesta, elämäkeskeisestä todellisuuskäsityksestämme kumpuavat sitten uusi yhteiskunta ja sen eri ilmentyvät. Näiden kaikkien uutta yhteiskuntaa luovien ilmentymien yleisinä periaatteina voidaan nähdä ainakin seuraavat: 20

ne syntyvät alhaalta ylöspäin ihmisestä ja elämästä käsin, eivät vallasta ja sen eri rakenteista käsin niissä ei ole eriarvoisuutta luovia rakenteita vaan ne päinvastoin poistavat niitä yhteiskunnistamme niissä tieto ja toiminta ovat läpinäkyvää ja valvottavissa olevaa eikä sen saatavuutta rajoiteta keneltäkään kantavina arvoina ovat mielekkyys, merkityksellisyys, luovuus ja elämä- ja ihmiskeskeisyys niissä ei ole kasvotonta valtaa tai rakenteita, vaan ne ovat suoraan ihmisten hallinnassa, olivat he sitten kuluttajia, äänestäjiä, potilaita tai oppilaita Seuraavassa olen hahmottanut sitä, miten nämä uudesta todellisuuskäsityksestä, positiivisesta ihmiskäsityksestä ja vapaudesta syntyvät periaatteet ilmentyvät, kun siirrymme uutta yhteiskuntaa rakentavaan koulujärjestelmään tai paremminkin oppimisen, kehittymisen ja luovuuden synnyttämään ekosysteemiin. Uusi koulu esimerkki paradigman muutoksesta Nykyinen koulu perustuu sen opetussuunnitelman toteuttamiseen, joka määrittää tavoitteet opetustyölle ja oppilaiden oppimiselle. Opetussuunnitelma tulee ylhäältä annettuna, ja se on usein monien kompromissien ja poliittisten tavoitteiden ja jopa intohimojen tuotos. Jatkuva opetussuunnitelmien muokkaus kertoo juuri tästä. Opettaja on aktiivinen opetussuunnitelman mukaisen tiedon jakaja ja oppilas passiivinen vastaanottaja. Opettaminen on oppimisessa olennaista koulu on opetuspainotteinen, ja oppiminen 21

on tiedon vastaanottamista ohjatusti ja järjestyksessä, ja se tapahtuu opettajan johdolla. Oppiminen on ulkoapäin ohjattua mekanistista ja pakotettua toimintaa, jossa oppimistulokset ovat muistamisen varassa olevaa tiedon palauttamista mitä paremmin palautus kokeissa onnistuu, sitä paremmat oppimistulokset. Koulun tavoitteena on luoda kuria, järjestystä ja auktoriteettien kunnioittamista, jota myös vallitseva yhteiskuntajärjestys ja maailmankuva arvostavat. Nykyinen koulu on ulkoapäin ohjattu opetusjärjestelmä, joka tuottaa oppimistulokset saavuttaneita nuoria työelämää ja yhteiskuntaa varten. Uusi koulu on oppimisen, kehittymisen ja luovuuden synnyttämä ekosysteemi, joka luo puitteet oppimiselle ja mahdollistaa oppimisen. Oppija on keskeinen toimija ja aktiivinen osapuoli oppimisessa mikä on tietenkin täysin luonnollista. Opettaja on oppimisen, kehittymisen ja kasvamisen mahdollistaja ja motivoija. Hän on oppijaa varten, ei opetussuunnitelmaa varten. Oppiminen ja kasvaminen ovat osa normaalia lapsen kehittymistä ja elämää. Oppiminen on itsensä toteuttamista luonnollisesti ja itseohjautuvasti kunkin lapsen omien taipumusten, kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Oppiminen on sisältäpäin ohjautuvaa luonnollista ja luovaa toimintaa. Oppimistulokset ovat siinä kehittymistä ihmisenä ja tiedon liittämistä arvoihin ja elämään. Ympäröivä maailma tarvitsee niitä nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, johon lapset itseänsä valmistavat. Uuden koulun tavoitteena on vapauttaa lapsessa olevaa luonnollista ja sisäsyntyistä luovuutta, luoda yhteisöllisyyttä, joka ei sulje pois yksilöllisyyttä, ja luoda lapselle elämän kunnioittamista, joka ei palvele vain ihmistä vaan on kaiken elämän kunnioittamista. Uusi koulu on sisältäpäin itseohjautuva oppimisen ja kasvamisen ekosysteemi, joka tuottaa aktiivisia, itsenäisiä ja valveutuneita nuoria. 22

Nykyisen ja uuden koulun perustana on molemmissa oma todellisuus- ja ihmiskäsityksensä ne luovat koulun rakenteen, sisällön, toimintatavat ja tavoitteet. Nykyisen koulun perustana oleva todellisuus- ja ihmiskäsitys on mekanistinen, lineaarinen, erillistävä, objektiivinen, materialistinen ja staattinen. mekanistinen opetussuunnitelma, lukukaudet, luokkajako, oppiaineet, lukujärjestys, todistukset lineaarinen eteneminen vuosiluokittain, tiedon lisääminen ja lisääntyvä tietomäärä, jota mitataan erillistävä kokeet, numerot, todistukset mittaavat objektiivisen tiedon muistamista eivätkä huomioi oppijan sisäistä tilaa ja todellisuutta objektiivinen tieto on objektiivista ja faktaa, oppilas ei luo merkityksiä, tieto on arvovapaata materialistinen tietopainotteinen, ei henkistä eikä oppijan sisäistä tilaa huomioiva, fyysisen ja objektiivisen todellisuuden viitekehys, valmistaa materialistiseen yhteiskuntaan ja työelämään staattinen oppilas on tyhjä taulu, jota täytetään tiedolla Se pitää ihmistä ja erityisesti lasta passiivisena, tiedon avulla ohjelmoitavissa olevana objektina, jossa lapsen tehtävänä on totella ja noudattaa ylhäältä annettua opetussuunnitelmaa ja opetusta siten kuin koulu ja opettajat sitä toteuttavat. Ihmiskäsitys on pessimistinen. Uuden koulun todellisuus- ja ihmiskäsitys on orgaaninen, evolutiivinen, integraalinen, subjektiivinen, tietoinen ja dynaaminen. orgaaninen lapsi ja oppija kehittyvät luonnollisesti, osana 23

kasvuprosessia, luovuus on sisäsyntyistä ja normaalia, kaikki vaikuttaa kaikkeen syntyy ekosysteemi, joka tukee oppimista, kehittymistä ja kasvamista evolutiivinen lapsi kehittyy tietoisuuden evoluution mukaisesti eri maailmankuvien ja arvomaailmojen läpi, jotka vaikuttavat lapsen ja oppijan todellisuuteen ja käyttäytymiseen; kehittyminen ei etene välttämättä samassa tahdissa muiden kanssa integraalinen opetuksessa ja oppimisessa huomioidaan fyysisen, ulkoisen todellisuuden lisäksi sisäinen, yksityinen (henkinen) ja yhteisöllinen (kulttuuri) todellisuus ja niiden vaikutus oppimiseen ja kehittymiseen; kehittymisnäkemys on kokonaisvaltainen ja holistinen subjektiivinen lapsi ja oppija määrittävät oman sisäisen maailmansa ja todellisuuskäsityksensä kautta tiedon ja liittävät sen tämän mukaisesti arvoihinsa; tieto ei ole arvovapaata, vaan aina oppijan itsensä tulkitsemaa ja sille merkityksiä antavaa tietoinen oppiminen, kehittyminen ja kasvaminen ovat tietoisuuden laajentumista, todellisuuden selkeämpää hahmottamista ja ymmärtämistä dynaaminen oppilas on sisäisen ja ulkoisen maailman muokkaama kokonaisuus, joka muuttuu ja kehittyy osana elämän evolutiivista prosessia; koulu ja opetus ovat vain yksi osa tätä dynaamista elämän prosessia Se pitää ihmistä ja lasta erityisesti kehittyvänä, luovana, itseohjautuvana subjektina, jossa lapsen tehtävänä on kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja oppia asioita ja tietoja oman luontaisen 24

luovuuden ja tiedonjanon opastamana, omien taipumusten, kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Ihmiskäsitys on optimistinen. Koulu muuttuu, kun sen todellisuus- ja ihmiskäsitys muuttuvat. Nykyistä koulua ei voi kehittää uutta koulua toteuttavaksi muuten kuin muuttamalla sen perustana olevaa todellisuus- ja ihmiskäsitystä ja rakentamalla koulu tältä uudelta pohjalta puhtaalta pöydältä. Kaikki käytännön opetus ja oppimistyöhön liittyvät rakenteet, toimintatavat,. sisällöt ja tavoitteet syntyvät kyllä arjessa, kun vain ollaan uskollisia uudelle perustalle. Nykyinen koulu on oman aikansa tuote ja on palvellut hyvin vallitsevaa maailmankuvaa ja todellisuutta, jossa olemme eläneet viimeiset vuosikymmenet ja vuosisadat. Uusi koulu on uuden ajan tuote se on tulevaisuutta ja uutta luovaa ihmisyyttä kunnioittava ja tarjoaa perustan edessämme olevien globaalien ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka annamme lapsillemme perinnöksi. Ja tähän työhön meidän tulee antaa lapsillemme heidän tarvitsemansa eväät uuden oppimisen, kehittymisen ja kasvamisen ekosysteemin, jota voimme kutsua uudeksi kouluksi. Eikö olisi jo aika? 60- ja 70-luvulla syntyi useita joukkoliikkeitä mm. rauhanliike, naisasialiike, ympäristöliike, ihmisoikeusliike ja vallalla oli yleinen vapautuminen konservatiivisista arvoista ja moraalisista kahleista seksuaalinen vapautuminen näkyvimpänä. Nämä yhdessä loivat postmodernin maailman uudet arvot ja ihanteet, jotka kuitenkin jäivät modernin maailman ja materialistisen kulutusyhteiskunnan varjoon ja josta ne ovat nyt uudestaan heräämässä. Nyt olemme 25

vastaavassa tilanteessa kuin 60- ja 70-luvulla, jolloin Vietnamin sota toimi herättäjänä. Nyt herättäjiä ovat uusliberalistinen ja eriarvoistava kapitalistinen talous- ja finanssijärjestelmä, joka tuhoaa yhteiskuntia sisältä käsin ja joka on nyt saanut myös poliittisen järjestelmän vangikseen velan avulla ilmastonmuutos ja luonnon ekosysteemin uhanalaistuminen saasteiden ja muiden ympäristövaikutusten johdosta, joita yhä kasvava kulutusyhteiskuntamme tuottaa ja tarkoituksettomuuden tunteen leviäminen ja toivon ja tulevaisuuden uskon hiipuminen etenkin nuorison parissa. Sitä uhkaa syrjäytyminen kasvavan työttömyyden johdosta, jota yhteiskunta ja hyvinvointivaltiomme ei enää pitkään pysty omilla toimillaan kompensoimaan. Nyt nämä muutosajurit ovat myös yhä enenevässä määrin globaaleja ja koskettavat kaikkia yhteiskuntia eri puolilla maailmaa. 60- ja 70-luvuilla kysymys oli vapautumisesta perinteisistä arvoista ja moraalisista kahleista kohti demokraattisempaa ja tasaarvoisempaa maailmaa, jossa myös ympäristöasiat otettaisiin huomioon. Paljon hyvää on tehty, mutta kehitys ei ole ollut riittävä. Mistä nyt on kysymys 2010-luvulla? Aiemmin oli kyse kansalaisoikeuksien saamisesta ja niiden puolustamisesta. Nyt kyse on velvollisuuksistamme ihmisyyttä ja maapalloa kohtaan, joita luomamme järjestelmät ja elämäntapamme uhkaavat. Kyse on yhä niukemmiksi käyvien resurssien jakamisesta oikeudenmukaisesti ihmiskunnan kaikkien jäsenten kesken. Kyse on resurssisodan välttämisestä ja heikoimpien puolustamisesta tässä. Toisaalta on 26

kyse uuden, kestävämmän ja vastuullisemman maailman luomisesta sekä uuden toivon ja uskon luomisesta tulevaisuuteen. Ihmiskunnan suurin vihollinen on ihminen itse ja hänen puutteellinen, rajallinen ja laajuudeltaan vaihteleva tietoisuutensa, joka syntyy evolutiivisesta maailmankuvien ja kulttuurien eriaikaisuudesta ihmisten, kulttuurien ja sosiaalisten järjestelmien välillä. Vain tämän eriaikaisuuden ja elämän kehitykseen sisältyvän erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen vievät meitä eteenpäin kohti vapaata ihmisyyttä ja kestävää maailmaa. Ratkaisu ei löydy yhdestä uudesta maailmankuvasta, vaan juuri monien eri maailmankuvien hyväksymisestä ja yhteisen edun ymmärtämisestä ja pakosta. Maapallo on yhteinen kaiken elämän perusta, joka yhdistää meidät samaan kohtalonyhteyteen, halusimme sitä tai emme. Jos emme näe maailmaamme mahdollisena ja yhteisenä, olemme kiinni näköalattomuudessa ja voimattomuudessa, jotka alistavat meidät passiivisuuteen ja epätoivoon maailman ja maapallon tilan käydessä yhä heikommaksi ja elinolosuhteidemme käydessä yhä sietämättömämmäksi ja elämästämme tulee taistelua jatkuvasti niukkenevista resursseista. Missä ovat uuden ihmisvelvollisuusliikkeen aktivistit, taiteilijat, älymystö, edelläkävijät? Mistä tämä uusi liike nousee, ja mikä on sen liikkeelle saava voima tai tapahtuma? Miten saamme ihmisten sydämet ja mielet avautumaan mahdollisuudelle luoda uusi vapaa ihmisyys ja kestävä maailma mahdollisuudelle pelastaa itsemme ja tulevaisuutemme? Kaikki tarvittavat välineet meillä on jo käytettävissämme. Mitä vielä odotamme? Kuinka kauan meidän tarvitsee vielä kärsiä ja alistua avuttomuudellemme ja passiivisuudellemme? Eikö olisi jo aika? Kuinka kauan vielä elämme onnellisuuden tavoittelumme unessa? 27

Kulutusyhteiskunta on meille onnea luvannut, mutta ei ole pystynyt lupaustaan lunastamaan. Kuinka kauan suostumme hiljentämään todellisen kaipuumme ja sisäisen tietomme, jotka meillä jo ovat? Kuinka kauan teeskentelemme olevamme tietämättömiä ja voimattomia? Eikö olisi jo aika herätä, katsoa todellisuutta suoraan silmiin ja kantaa se vastuu, joka meille nyt lankeaa? Eikö olisi jo aika? Paljon on kysymyksiä ja vielä vähän vastauksia. Muutoksen tuulet puhaltavat jo ja se hetki lähenee, jolloin heräämme unestamme ja otamme tulevaisuutemme omiin käsiimme emme tuhotaksemme itseämme ja luontoamme, vaan luodaksemme sen unelman paremmasta maailmasta jonka sydämessämme tiedämme olevan mahdollista. Jokainen meistä voi tämän päätöksen tehdä vain itse ja herätä unesta, vaikka siihen ei tukea olekaan kovin paljon vielä odotettavissa. Jokainen tämän päätöksen sydämessään tehnyt kuitenkin tietää, että se on päätös, jota ei lopulta voinut olla tekemättä. Milloin sinä olet valmis tähän päätökseen? Olemmeko liian mukavuudenhaluisia? Eikö uhka ole vielä tarpeeksi konkreettinen, uhkaava ja lähellä? Olemmeko sitoneet itsemme jo liian tiukasti modernin maailmamme uneen ja kahleisiin? Emmekö pääse irti, vai miksi emme herää todellisuuteen, joka meitä uhkaa jo nyt ja tulevina vuosina? Kysymys ei ole uuden, paremman talous- tai poliittisen järjestelmän luomisesta, jotta voisimme jatkaa rahan, materian ja kuluttamisen untamme, vaan siitä, että luomme uuden tavan elää ja toimia harmoniassa luonnon ja toistemme kanssa. Elämällemme on löydettävissä uusi tapa tuottaa onnellisuutta, todellista onnellisuutta ja hyvinvointia, jota me kaikki kaipaamme. Ja se alkaa päätöksestä herätä. Eikö olisi jo aika? 28

Timo Nikkilä 2016 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD Books on Demand, Norderstedt, Saksa ISBN: 978-952-330-389-8 29