Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2. EPÄTOSI. Ks. s. 4, ips solut ovat aikuisen erilaistuneesta solusta indusoituja kantasoluja, eivät sama asia, kun blastokystan pluripotentit solut. 3. TOSI. Ks. s. 5, rivi 4. 4. TOSI. Ks. s. 4, toinen kappale. B. 5. EPÄTOSI. Ks. s. 4. ips soluja valmistetaan aikuisten erilaistuneista soluista. 6. EPÄTOSI. Monikykyisiä kantasoluja löytyy myös aikuiselta ihmiseltä, esim. luuytimessä löytyvät veren kantasolut. Lukiotason tietoa. 7. TOSI. Alkiorakkula eli blastokysta kiinnittyy kohdun limakalvoon 6-9. vuorokautta hedelmöittymisestä. Lukiotason tietoa. 8. TOSI. Solurypäle eli morula koostuu totipotenteista soluista. Lukiotason tietoa. C. 9. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Toistojaksoja joiden väliin on lisätty virusten DNA:ta. 10. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Tarvitaan myös bakteereilla esiintyvää Cas9-endonukleaasia. 11. TOSI. Ks. s. 4, ensimmäisen kappaleen loppu. 12. TOSI. Ks. s. 4, ensimmäinen kappale. D. 13. TOSI. Ks. s. 4, toiseksi viimeinen rivi. 14. EPÄTOSI. Ks. s. 4-5, ips solut tehdään potilaan omista soluista eivätkä tämän myötä aiheuta hylkimisreaktiota. 15. TOSI. Ks. s. 5, rivi 7. 16. TOSI. Ks. s. 4, toisen kappaleen viimeinen lause. E. 17. TOSI. Ks. s. 4 loppu sivun 5 alku. Mutaatiot, sattuessaan syövänestogeenin tai proto-onkogeenin kohdalle altistaa syövälle (lukiotason tietoa). 18. EPÄTOSI. Kääntymä on inversio, ei insertio. Lukiotason tietoa. 19. TOSI. Yhtä aminohappoa koodaa useampi emäskolmikko jolloin esim. pistemutaatio ei aiheuta muutoksia syntyvässä proteiinissa. Lukiotason tietoa. 20. EPÄTOSI. Aneuploidia viittaa yksittäisen kromosomin poikkeavaan lukumäärään (yksi kromosomi puuttuu kokonaan tai yhtä kromosomia on liian monta). Lukiotason tietoa.
F. 21. TOSI. Ks. s. 5, viimeinen kappale. 22. TOSI. Lukiotason tietoa. 23. EPÄTOSI. Pitäisi olla RNA-polymeraasi. Lukiotason tietoa. 24. TOSI. Ks. s. 5, viimeinen kappale. G. 25. EPÄTOSI. Ks. s. 5. Uuden menetelmän myötä geeniä ei tarvitse siirtää kokonaan. 26. EPÄTOSI. Ks. s. 5 Solun uudelleenohjelmoinnissa pluripotentiksi tarvitaan myös muita säätelyproteiineja ja niitä koodaavien geenien aktivointia. 27. TOSI. Ks. s. 5, OCT4 koodaa yhtä säätelyproteiinia joka säätelee useampia solun toimintaan vaikuttavia geenejä. 28. EPÄTOSI. Ks. s. 5, OCT4-geenin aktivaatio on vain osa prosessia. H. 29. TOSI. Ks. s. 5, viimeinen kappale. 30. TOSI. Ks. s. 4, toinen kappale. 31. TOSI. Ks. s. 5, Cas9-endonukleaasientsyymi, Herpes simplex-viruksen proteiinin geenin nk. transaktivaatioalueen tostojaksot sekä CRISPR-tekniikassa käytettävät ohjaavat RNA-sekvenssit. 32. EPÄTOSI. Ks. s. 5, tulos ei ollut yhtä hyvä mutta aktivaattori toimi kuitenkin. I. 33. TOSI. Lukiotason tietoa 34. TOSI. Lukiotason tietoa 35. TOSI. Ks. s. 4, toinen kappale. Voidaan korvata myös yksittäisiä emäksiä. 36. TOSI. Geenihoidoissa suurin haaste on saada oikein toimiva geeni tumaan ja liitettyä genomiin, tähän vaikuttaa paljon käytetty vektori. Lukiotason tietoa. J. 37. EPÄTOSI. Plasmidiin liitetään DNA:ta, jossa on mukana vain intronit sillä bakteereilta puuttuu entsyymit millä poistaa intronit. Lukiotason tietoa. 38. TOSI. Hiivasolut pystyvät aitotumallisina poistamaan intronit lähetti-rna:sta. Lukiotason tietoa. 39. TOSI. Valmistuksessa käytetään virusten käänteiskopioijaentsyymiä. Lukiotason tietoa. 40. TOSI. Lukiotason tietoa.
Tehtävä 5. (19 p.) Pisteytys: 1 p./oikea lausepari, tai lauseen liittämättä jättäminen, jos lauseeseen ei voida liittää toista lausetta. Jos osiossa on väärä lausepari tai osioon ei ole vastattu 0 p. / osio. A. 1 2 _4 3, 4, 5_ Kaavoittumisen aloittaa gastrulaatio, gastrulaatiota säätelee homeoottiset geenit ja se on ensimmäinen alkionkehityksen induktioista. Hermostoputken muodostuminen (eli neurulaatio) on homeoottisten geenien säätelemää B. 6 7 _10 - Pari 6 8 ei käy sillä kuolio (nekroosi) on hallitsematonta solukuolemaa ja johtuu esim. paleltumisesta tai hapenpuutteesta. Pari 7 8 ei ole oikein, sillä syöpäkasvaimessa ei voida puhua ns. turhista soluista. Vaihtoehto 9 ei ole oikein, sillä apoptoosin aikaansaa lysosomien entsyymien vapautuminen. C. 11 12 _13, 14 15_ Pahalaatuinen syöpäkasvain kasvaa nopeasti, tämän myötä sisimmät osat voivat kärsiä hapenpuutteesta ja tämä voi johtaa kuolioon kasvaimen sisällä. Hapenpuute johtaa angiogeneesiin (verisuonten kasvamiseen paikalle) kasvaimesta vapautettujen viestiaineiden myötä. Hyvälaatuinen kasvain ei kasva yhtä nopeasti, ei johda angiogeneesiin ja on sidekudoskapselin ympäröimä. D. 16 17 _18, 19 18, 20_ Esisyöpägeenit ovat normaalisti tärkeitä geenejä solussa ja säätelevät esim. solun jakautumista ja kasvua. Syövänestogeenit puolestaan geenejä, joiden tehtävä on poistaa syntyneitä mutaatioita tai jos mutaatio on liian vakava, viedä solu apoptoosiin. Näiden mutaatiot johtavat luonnollisesti siihen, että solu voi alkaa tuottaa vääränlaisia entsyymejä ja jakautumaan enemmän. E. 21 22 _24, 25 25_ Pari 21 23 sekä 22 23 hyväksytään myös, sillä jatkolause voidaan tulkita viittaavan myös viestiaineisiin/interferoneihin.
F. 26 27 _29 29, 30_ Pari 26 28 hyväksytään myös sillä HI-virus infektoi myös makrofageja, vaikka tätä ei esim. BIOSkirjasarjassa mainita. A Tehtävä 10. (14 p) 1. EPÄTOSI. Rokotetta käytettiin 2009-2010 2. EPÄTOSI. Oireiden ilmaantumisen ja diagnoosin välillä oli jopa 2 vuotta, joten 2013 todettiin vielä narkolepsia-tapauksia, jotka liittyivät rokotteeseen. 3. EPÄTOSI. Taulukko kertoo vain uusien tapausten ilmaantumisen, ei kaikkien sairastavien määrää. 4. EPÄTOSI. Diagnooseja on eniten lasten ja nuorten ikäluokissa, mutta influenssarokotteita suositellaan riskiryhmiin kuuluville eli esim. ½-3 vuotiaille lapsille, raskaana oleville naisille ja kaikille yli 65 vuotiaille. B 5. EPÄTOSI. Aikaansaavat aktiivisen immunisaation. Lukiotason tietoa. 6. EPÄTOSI. Pandemia on maailmanlaajuisesti leviävä epidemia. 7. TOSI. Lukiotason tietoa. 8. EPÄTOSI. Aktivoi hankitun immuniteetin, eli imusolut. Lukiotason tietoa. C 9. TOSI. Antigeenit voivat olla sekä hiilihydraatteja, että proteiineja. Lukiotason tietoa. 10. TOSI. Lukiotason tietoa. 11. EPÄTOSI. Maksan tuottamista proteiineista. 12. TOSI. Imusoluja on eniten juuri imusolmukkeissa missä tuhoavat taudinaiheuttajia. Imusoluja kiertää myös verenkierrossa. Lukiotason tietoa. D 13. EPÄTOSI. Liittyy kuvaajaan, sillä reaktio perustuu A-kohdassa muodostettuihin muistisoluihin. Lukiotason tietoa. 14. TOSI. T-auttajat aktivoivat B-soluja, jotka muuttuvat plasmasoluiksi ja erittävät vasta-aineita. Lukiotason tietoa. 15. EPÄTOSI. Imusolujen toimintaan. 16. EPÄTOSI. Molemmat ovat spesifiseen reaktioon perustuvia, B-kohdan vaste vahvempi koska ensimmäisen reaktion jälkeen on muodostunut muistisoluja.
E 17. EPÄTOSI. Ongelma on, että tunnistavat kehon omia proteiineja ja tuhoavat virheellisesti kehon omia soluja. 18. EPÄTOSI. Histamiini edistää tulehdusreaktiota, allergialääkkeet sisältävät antihistamiinia. 19. TOSI. Seerumihoidossa ruiskutetaan potilaaseen seerumia, jossa vasta-aineita. Käytetään hoitamaan tulehdustiloja, joissa potilaan oma immuunijärjestelmä ei välttämättä kykene tuhoamaan taudinaiheuttajaa. Lukiotason tietoa. 20. TOSI. Tosin vain pienissä määrissä, antigeenin kohdattua määrä kasvaa. F 21. EPÄTOSI. Retrovirukset ovat RNA-viruksia. Lukiotason tietoa. 22. EPÄTOSI. Viruksissa itsessään tapahtuvat mutaatiot ovat syy siihen, että niitä vastaan on vaikea kehittää rokotteita. Lukiotason tietoa. 23. TOSI. Esim. bakteriofagit. Lukiotason tietoa. 24. EPÄTOSI. Virukset luetaan mikrobeihin koska niitä ei voi nähdä paljaalla silmällä, mutta niiden rakenne ei muistuta muita mikroskooppisia eliöitä. Lukiotason tietoa. G 25. EPÄTOSI. Gram-positiivisen ja -negatiivisen bakteerin ero ei johdu soluseinän paksuudesta vaan siitä, että gram-negatiivisella bakteerilla on ulkokalvo mureiinikerroksen päällä, joka vaikuttaa värjäystulokseen. 26. TOSI. Ja tämän takia ne värjäytyvät gram-värjäyksessä violeteiksi. 27. TOSI. Lukiotason tietoa. 28. TOSI. Katso kohta 26.
Tehtävä 12 (14 p) 1. EPÄTOSI. Juosteet eroavat, kun lämpötilaa nostetaan, alukkeet sitoutuvat, kun lämpötilaa lasketaan. 2. EPÄTOSI. Transkriptio on proteiinisynteesin osa, eli tähän ei tarvita DNA-polymeraasia. 3. EPÄTOSI. Proteaasit pilkkovat proteiineja. 4. TOSI. Lukiotietoa. 5. TOSI. Esim. DNA-sirun käyttö. 6. EPÄTOSI. Lähetti-RNA:sta on ensin tehtävä cdna:ta. 7. EPÄTOSI. Toistojaksoja tutkittaessa käytetään geenien ulkopuolisten alueiden toistojaksoja. 8. EPÄTOSI. Mitokondriot periytyvät äidiltä lapsille, mutta näkyvät kaikilla lapsilla sukupuolesta riippumatta. 9. TOSI. Geenipankin idea on, että mikäli laji esim. kuolee sukupuuttoon, se voidaan palauttaa geenipankin avulla. Vertaa geenikirjastoon. 10. TOSI. Mitä pienempi DNA-pala, sen helpommin se pääsee liikkumaan geelissä ja näin liikkuu pisimmän matkan. 11. TOSI. Tämä kohta on harjoituskokeessa korjattu todeksi, mutta jotta väitä olisi totta tässä pitäisi lukea Sekvensoinnissa. 12. EPÄTOSI. Proteiinisynteesi on hitaampaa eläinsoluissa ja eläinsolujen viljely on hankalampaa kuin bakteerisolujen viljely. 13. EPÄTOSI. Geenimuuntelulla tuotetaan tahallisesti tuhohyönteisille resistenttejä muotoja kasveista. Riskinä on tosin näiden muotojen leviäminen luontoon. 14. TOSI. Ja näin tuotetaan uusia muotoja joista osa voi olla toivottuja.