EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!



Samankaltaiset tiedostot
Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

Koordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Innostu! Innosta! Ihmisten ääni, suhteiden sillat ja sosiokulttuurinen innostaminen

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Tavoitteena turvallisuus

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Ehkäisevätyöja varhainen puuttuminen

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Tavoitteena turvallisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Verkostot ja niiden johtaminen

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

PAKKA-työpaja. Oulu Rovaniemi Susanna Leimio Seutukoordinaattori

Tuloksia paikallisesti ja yhteistyössä ROKUA Susanna Leimio ehkäisevän työn seutukoordinaattori Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen koordinaatio 2017-

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön toimintasuunnitelma sekä maakunnan valmistelutyö

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen koordinaatio 2017-

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Pakka-toimintamalli käytännössä

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Minun taustaani. Hyvinkää Hämeenlinna

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Arki terveeksi mieli hyväksi. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma Vuosille

Kipinää, liekkiä ja roihua

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Laki ehkäisevän työn järjestämisestä ja toimintaohjelma sen tueksi

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

Arkistot ja kouluopetus

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Talous ja työllisyys

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Alakouluhanke Workshop

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala,

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Lapin aluehallintovirasto

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Transkriptio:

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! Mitä on sosiaalipedagoginen ehkäisevä (päihde)työ? Jyväskylä 15.10.2014 Susanna Leimio

Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaatio Päijät-Häme Pinta-ala 6 254,68 km² Väkiluku (25.9.2014) 202 548 Lahti Heinola Oiva (ppk, 5 kuntaa) Aava (ppk, 7 kuntaa) Kustannukset 2014 0,33 / asukas Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

Ehkäisevä työ sisältö mistä on kysymys? Työmuoto Interventio Toiminnan tavoite Lapset Nuoret Työikäiset Ikäihmiset

Ehkäisevä päihdetyö Päihteiden käytön ehkäisyä ja vähentämistä Vaikuttamista saatavuuteen ja hintaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä päihteiden käyttötapoihin Ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin sekä sitä tukevaan kulttuuriin

Ehkäisevä päihdetyö TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013: https://www.julkari.fi/handle/10024/104420

Laatutähti Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013: https://www.julkari.fi/handle/10024/104420

Ehkäisevä päihdetyö PAKKA-toimintamalli (THL) Ikärajavalvottavat tuotteet (alkoholi, tupakka, rahapelit) Viranomaisvalvontaa sekä kansalaisten ja eri yhteisöjen vastuullista toimintaa alkoholin myynnin ja anniskelun vastuullisuuden tehostamiseksi Kysyntä ja tarjonta Laaja toimijajoukko vrt. alueverkostot http://www.thl.fi/fi_fi/web/neuvoa-antavat-fi/pakka-toimintamalli

Edistävä mielenterveystyö Mielenterveyttä edistävä toiminta (promootio) Yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistaminen ja voimistaminen laajasti koko väestön keskuudessa Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä toiminta (preventio) Mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja torjuminen riskiryhmiin (yksilöt, väestöryhmät) vaikuttamalla Mielenterveyden häiriöitä korjaava toiminta Tutkimus, hoito ja kuntoutus http://www.suomenmielenterveysseura.fi http://www.epshp.fi/files/5469/mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf

Edistävä mielenterveystyö Mielenterveys positiivisena voimavarana, jota voi vahvistaa Suotuisan kehityksen ja terveyden tukeminen Mielenterveysongelmien ehkäisyä = Negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista Mielenterveyttä rakentavien tekijöiden vahvistaminen arjessa Mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusten heikentäminen Kehitysyhteisöissä arjessa: Perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä http://www.suomenmielenterveysseura.fi http://www.epshp.fi/files/5469/mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf

Edistävä mielenterveystyö http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/bdea673d-8c0f-45f5-90ed-41463001ad7e

Pelihaittojen ehkäisy Koulutuksellinen ja kasvatuksellinen toiminta (educational iniatives) Tähtäävät yksilön sisäiseen muutokseen tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja uskomuksissa Vastuullisen pelaamisen ohjelmat ja pelaajasuojelu, pelikäyttäytymiseen vaikuttaminen koulutuksellisten, kasvatuksellisten ja viestinnällisten toimenpiteiden muodossa Pelipoliittinen toiminta (policy iniatives) Ongelmapelaamisen synnyn ehkäiseminen muuttamalla ulkoisia olosuhteita, kuten pelien saatavuus ja niiden jakelu http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy Lähisuhteiden turvallisuuteen liittyvät tekijät Sosiaalista turvallisuutta tuottavien tekijöiden ylläpitoa ja niistä huolehtimista Ilmitulleisiin väkivaltatilanteisiin puuttumista Korjaavaa työtä Turvallisuustyön periaatteet Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta http://www.stm.fi/hyvinvointi/vakivallan_ja_rikosten_ehkaisy/vakivalta

UUSI TYÖORIENTAATIO? Ehkäisevä päihdetyö Edistävä mielenterveystyö Neljä tuulta Pelihaittojen ehkäisy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy

Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) Yksinkertaiset ongelmat Määriteltävä, muotoiltava ja kirjattava Todennäköinen ratkaisu testattavissa Luonteeltaan joustavia ja stabiileja -> on olemassa ratkaisukaava tai lista Kuilu sen välillä mikä on ja sen minkä pitäisi olla -> perusteltavissa Erotettavissa todellisesta maailmasta Ratkaisu löydettävissä jatkuvan yrittämisen avulla Voi toistua useita kertoja Epäonnistuneesta ratkaisusta ei voi syyttää ketään Monimutkaiset ongelmat Vaikeita ja dynaamisia Ei täsmällisesti määriteltävissä Määrittely on aina tiivisti yhteydessä ongelman ratkaisuun Ratkaisut voivat olla hyviä, huonoja tai vain suhteessa toisiinsa Kertakaikkisia tai lopullisia ei ole Ongelmaratkaisu on luonteeltaan kertaoperaatio Ratkaisuilla on usein monia selityksiä, ja se riippuu siitä, mikä selitys valitaan Jokainen ongelma voi olla jonkin tosien ongelman oire

Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) Ongelman luonne määrittää sen, miten ratkaisua lähdetään hakemaan Yksinkertaiset eli helpot ongelmat Monimutkaiset eli ilkeät ongelmat Postmodernit toimintaympäristöt ja sen todellisuuden ongelmat ovat hyvin monimutkaisia Ongelmatyypit (yksinkertaiset ja monimutkaiset) ovat suuressa määrin toisistaan riippuvaisia vain harvat ongelmista on mahdollista eristää itsenäisesti käsiteltäviksi.

Toiminta monimutkaisessa ympäristössä Verkottunut, ilkeä ja dynaaminen ongelma, mitä ei voi ratkaista mutta mikä on hallittavissa verkottuneella tiedolla Sosiaalinen ongelma, jossa tarvitaan yhteisiä sopimuksia, kollektiivista ymmärrystä ja moniäänisiä hyviä käytäntöjä toisistaan erillisten ratkaisujen sijaan. Mason & Mitroff, 1981

Rakenteet kuntoon! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

Oikea-aikaista Mitä? Häiriöiden ja ongelmien hoidosta kohti terveyden edistämistä Edellyttää tahtoa ja valmiutta rakentaa uudenlaista työorientaatiota Investointi tulevaisuuteen säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä

Ehkäisevän työn asema ja paikka Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. 1 2 3 4 Mahdollisuuksien luominen Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Varhainen puuttuminen Puheeksiotto Miniinterventio Ehkäisevä työ Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Peruspalvelut Erikoissairaanhoito - Kuntoutus Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Susanna Leimio 2013

Riittävän nopea ja oikea-aikainen apu Vs. työntekijöiden asenteet, ilmiön tunnistaminen, sen puheeksiotto, tilanteen määrittely ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen, palveluihin / palveluissa ohjaus ja yhteistyö Ehkäisevä päihdetyö Edistävä mielenterveystyö Yhteistyötä rajapinnoilla Pelihaittojen ehkäisy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy

Tarve kehittää yhteistyötä rajapinnoilla Ennalta ehkäisevä työ Rajapinta asenteet tunnistaminen puheeksiotto ohjaus Yhteistyö Hoito kuntoutus ei huolta pieni huoli tuntuva huoli suuri huoli Mahdollisuuksien luominen Ehkäisevä päihdetyö Mielenterveyden edistäminen Pelihaittojen ehkäisy Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta Varhainen puuttuminen Puheeksiotto Motivoiva haastattelu Mini-interventio Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Palvelupolut Ehkäisevä työ

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE Neuvolat, kerhot, järjestöt, vertaistuki, päiväkoti, perhe, koulu, kirjasto, läheiset, oppilashuolto, sosiaalityö Lapset Ongelmapelaaminen Nuoret Nuorisotyö, työpajat, kaverit, harrastukset, etsivä työ, yhdistykset, poliisi, lastensuojelu, kaupat Mielenterveys YHTEIS- TYÖ Päihteet Työikäiset Ikäihmiset Työpaikka, tulli, työterveyshuolto, ravintolat, talous- ja velkaneuvonta, alkoholitarkastaja, Eläketurvakeskus Väkivalta Vanhustenhuolto, ystävätoiminta, seurakunta, valtuusto, kuntatekniikka, sairaanhoito, asukasyhteisö

Kokemukset Tiedot, taidot ja osaaminen Hiljainen tieto Tiedon jalostumista ja jakamista Oivalluksia Innostumista Uuden oppimista Asenteiden muokkausta Suuntien löytämistä Tekemisen meininkiä Tekoja Repussa välineitä asiakkaiden kohtaamiseen ja palvelujen kehittämiseen! Asenteet Ammatillinen ja tieteellinen tieto sekä asiakastieto

Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät

Miten asiakas kuvasi sen Miten myyjä sen ymmärsi Miten se suunniteltiin Mitä tuotannolta tilattiin Miten konsultti sen kuvasi Miten projekti dokumentoitiin Mitä asennettiin Mistä asiakas sai laskun Mitä kuuluu takuun piiriin Mitä asiakas oikeasti halusi

On tunnettava se todellisuus, jossa on tarkoitus toimia.

Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi Väline yhteisön terveystarpeiden ja terveyden edistämiseen liittyvien tarpeiden arvioinnissa Prosessi joka toteutetaan moniammatillisena tiimityönä saadaan yhteisön tarpeista laaja-alainen kuva välitetään tulokset hallinnolliselle tasolle ja päätöksentekijöille jossa kerätään, kuvataan, analysoidaan ja jaetaan tietoa yhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja niiden ehdoista, siinä ympäristössä, missä toiminnan on tarkoitus tapahtua

Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi Pyritään hahmottamaan toiminnan kannalta keskeiset toimintaympäristön tekijät ja muutostrendit Arvioidaan toimintaan kohdistuvien tarpeiden kehitystä sekä toiminnan kohdistumista ja sen suhdetta muihin tekijöihin Kuvataan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet Kuvataan määrällinen ja laadullinen kehitys ympäristössä ja kehitystarve toiminnassa Kehitetään tämän perusteella uusi tavoitetila

Terveyden taustatekijät Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004

Taustatekijät: Työtä rajapinnoilla Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö PETE 2011

Palvelun käyttäjä Palvelu Palvelun tarjoaja Valtio Valtakunnallinen Ohjaus: Lait, säädökset, ohjeet Kunta Paikallinen / valtakunnallinen Peruspalvelut Kolmas sektori Valtakunnallinen / paikallinen Kansalaistoiminta Yhteistyö: Verkostotyö Susanna Leimio 2013

Juuret ja siivet: Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen

Ytimessä sosiaalipedagogiikka Ajattelutapa, suhtautumistapa, asenne Ihminen kokonaisvaltaisena persoonana Yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja yhteisöllisten suhteiden sekä niiden vuorovaikutussuhteen merkityksen ymmärtäminen Ihmisen elämänhistorian ja nykyhetken merkityksellisyys Traditiot ja vallitsevat yhteiskunnalliset olosuhteet

Innostamisen kulmakivet Todellisuuden tunteminen Liikkeelle siitä todellisuudesta, jossa ihmiset elävät Ihmiset ja heidän tarinansa kohtaava dialogi Tiedostaminen ja utopia paremmasta On tunnettava todellisuus, jossa on tarkoitus toimia tai jota on tarkoitus muuttaa Tulkinta ja ymmärrys Osallistuminen ei vain sivustaseuraajana tai vastaanottajana vaan toimintaan sitoutuneena toteuttajana Vuorovaikutus

PYSYVÄT RAKENNUSAINEET KYLMÄ MAAILMA KUUMA MAAILMA Tekeminen Ulkoapäin tuotu, sopeuttava, lainattava, seuraamuksiin vaikuttava puuhastelu tai aktiviteetti. Yhteistyössä rakennettu, muutokseen tähtäävä, ainutkertainen prosessi. Osallistujat Aika Toiminnan järjestäjät, subjektiobjekti Valmiiksi määritelty, rajattu, ei jatkuva, lyhytkestoinen, vierailu Kaikki osalliset, subjekti-subjekti Suhteessa tarpeisiin, pysyvyyteen tähtäävä Instituutio Pysyvä, suhteellisen muuttumaton ja jäykkä, toiminnan raamit ja toimijat täsmällisesti määriteltyjä Pysyvä mutta säädeltävä, päätösvallan, vastuun ja asiantuntijuuden jakaminen uusien sosiaalisten verkostojen ja instituutioiden muodostamiseksi Sosiaalinen suhde Passiivinen Aktiivinen, vuorovaikutukseen ja laadultaan aitouteen pyrkivä Strategia Muutoksen perustana on yksimielisyyden saavuttaminen ja tiedon lisääminen, rakennettu suhteessa asiantuntijoiden näkemyksiin Muutos edellyttää ymmärrystä, joka syntyy ristiriitojen ja erilaisten näkemysten kautta, rakennettu suhteessa osallistujien todellisuuteen Filosofia Käytäntö Teorian ja käytännön vuoropuhelu, kokonaisvaltaisuus

Heinolan alueverkosto Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki / Joonas PItkänen Aluekoordinaattori Teija Ahvenainen Kampanjatyöryhmät Muut verkostot Aluekoordinaattori Hannu Lehtonen Aluekoordinaattori Tuija Kajasrinne SyHa Nasto la O:lan seutu Aluekoordinaattori Jenni Pösö Iitti Peruspalvelukeskus AAVAn alueverkostot (4): Sysmä-Hartola Nastola Iitti Orimattilan seutu Verso Susanna Leimio PTHyksikkö Sari Hokkanen HO HÄ PETE Seutukoordinaatioryhmä: Seutukoordinaattori Aluekoordinaattorit (7) Perusterveydenhuollon yksikkö Järjestöt Peruspalvelukeskus Oivan alueverkostot (2): Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä & Asikkala & Padasjoki Ehyt ry Heli Vaija Kriisikeskus Katja Ryhänen Lahden alueverkosto Aluekoordinaattori Annikki Tirkkonen / Marja-Liisa Puonti PA Aluekoordinaattori Maija-Liisa Heikkinen KÄ AS ALUEVERKOSTORAKENNE PÄIJÄT-HÄMEEN EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (PETE)

Verkostoyhteistyön keskeiset kysymykset Yhteistyö eri osa-alueiden välillä, sekä kumppanuus eri toimijoiden kesken Yhteisten tavoitteiden määritteleminen Keskinäisen luottamuksen rakentaminen Ihmisten motivointi ja se, että he tuntevat asian omakseen Ihmisten sitoutuminen tapahtuu yhteisen tekemisen kautta Työajan resursointi, ihmisille tieto jo etukäteen mitä osallistumiselta odotetaan ja mitä se vaatii Osallistujat voimaantuvat ottamaan asian omakseen ja viemään sen omaan organisaatioonsa Ihmisten on puhuttava samaa kieltä, luodaan sellainen Osallistujat ovat tasavertaisia pöydän ääressä, kaikille annetaan puheenvuoro Kaikki osallistuvat, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on myös eräänlaista tasavertaisuutta Markku Nurminen 11.10.2010

Kesao Fukae / Leena Kurki 25.9.2014 Katso ihmistä silmiin, kun puristat hänen kättään. Puhu aina totta. Pidä yllä huumorintajuasi myös vaikeina aikoina. Jos sinulla on huono pomo, opit enemmän. Onni ei tule niiden luokse, jotka valittavat. Kun saavutat päämääräsi, aseta heti uusi. Tiukka koulutus on kasvun edellytys. Työskentele kovemmin, niin olet siitä myöhemmin elämässäsi iloinen. Johtajan todellinen arvo näkyy hänen kyvyssään innostaa toisia. Siksi ilo, hyväntuulisuus ja energia ovat voimakkaan johtajan perusominaisuuksia. Ihmiset, jotka ajattelevat liikaa itseään, eivät luo hyvää organisaatiota. Yritys on kuin perhe. Vanhempien työntekijöiden tulee aina olla nuorille hyvänä esimerkkinä. Ihminen ei kehity, jollei hän ole itselleen rehellinen. Johtajuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, se ei ole DNA:ssasi, vaan sitä pitää oppia, harjoittaa, hioa ja terävöittää. Jos haluat tulla ihmiseksi, jolla on hyvä sydän ja hyvät tavat, etsiydy sellaisten seuraan, joilla ne jo ovat.

SINUN KÄDENJÄLKESI? Susanna Leimio http://phehkaisevatyo.pbworks.com www.facebook.com/phehkaisetyo susanna.leimio@phsotey.fi @SusannaLR p. 044 729 7984