Metsien kasvu ja kestävät hakkuut

Samankaltaiset tiedostot
Kun puu kaadetaan, puun rungosta löytyy puuainesta. Metsien kasvu ja kestävät hakkuut. Juha Lappi

Korko Mela-laskelmissa

Valtakunnan tai jonkun pienemmän metsäalueen

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Hakkuumahdollisuusarviot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

METSÄ SUUNNITELMÄ

Jyväskylän kaupungin metsät

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsäpolitikkafoorumi

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Koron käyttö ja merkitys metsän

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Algoritmit 2. Luento 4 To Timo Männikkö

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tilakohtaisen kestävyyden vaikutus suuralueen kestäviin hakkuumahdollisuuksiin. Satakunnan metsälautakunnan alueella. Metsätieteen aikakauskirja

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Pienaukkojen uudistuminen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Trestima Oy Puuston mittauksia

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Suomen avohakkuut

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka

Metsätieteen aikakauskirjassa 3/1999 oli Tieteen

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Metsien luonnontuotteita kuvaaville malleille on tarve

Puuraaka-aineen saatavuus

Transkriptio:

Metsien kasvu ja kestävät hakkuut Metsätieteen päivä 19.10. 2016 Taksaattoriklubi Juha Lappi Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimintayksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Perustuu artikkeleihin Lappi, J. 1997. Metsien kasvu ja kestävät hakkuut. Metsätieteen aikakauskirja.1/1997: 138-145. Lappi J. Suurin kestävä hakkuutaso. Metsätieteen aikakauskirja 1/2016:33-41. Jotka perustuvat havaintoihin, että: Metsien kasvua pidetään kestävän hakkuutason mittana ja erityisesti kestävän hakkuutason ylärajana Tai Suurinta kestävää hakkuutasoa pidetään kestävien hakkuiden ylärajana 2 24.10.2016

Esittämäni asiat ovat taksaattoreille tietenkin itsestään selviä, mutta ongelmana on, miten ne pitäisi tuoda julkiseen keskusteluun. Lähtökohta: -Hakkuissa hakataan mennyttä kasvua eikä nykykasvua (niin kauan kun ei osata kuoria puista kasvulustoja puita vahingoittamatta) -Hakkuilla vaikutetaaan tulevaan kasvuun -metsien käsittelyssä kannattaa tavoitella pitkän ajan suurta kasvua ei suurta lähiajan kasvua Kasvu == nettokasvu 3 24.10.2016 Metsien kasvun ja hakkuiden riippuvuudet perustuvat metsikön tilavuuskehityksen sigmoidisuuteen Metsälön kasvu on metsiköiden kasvua ei mössömetsän kasvua Esimerkkimetsikössä suurimman metsänkoron kiertoaika on 90 v. Metsikön kehitys: Vuokila ja Väliaho 1980 4 24.10.2016

Suurimman kestävän hakkuutason ja kasvun suhde riippuu metsälön ikärakenteesta Oletetaan aluksi tasainen ikäjakauma tai: Metsälön ikä = vanhimman metsikön ikä Suurimman metsänkoron kiertoaikaa nuoremmassa normaalimetsässä suurin kestävä hakkuutaso = kasvu Suurin mahdollinen kestävä hakkuutaso = suurimman metsänkoron kiertoajan normaalimetsän kasvu/hakkuut 5 24.10.2016 Suurin kestävä hakkuutaso voidaan määritellä simuloimalla Haarukoidaan eri hakkuutasoja. Jos hakkuutaso ei ole kestävä, metsä hakataan tyhjiin. (Tutkimusongelma: miten määrittää suurin kestävä hakkuutaso, jos metsälössä useita eri kasvupaikkatyyppejä) 6 24.10.2016

130 v normaalimetsä a) Kasvu kun hakataan suurimman mahdollisen hakkuutason mukaisesti b) Kasvu kun hakataan 20 v 24% yli suurimman mahdollisen hakkuutason ja sen jälkeen suurimman mahdollisen hakkuutason mukaisesti Jos metsälö on vanha, ei kannata hakata suurimman kestävän hakkuutason mukaisesti vaan aluksi enemmän 7 24.10.2016 Metsälön ikä 80 v ja nuoret metsiköt vallitsevat Suurin kestävä > kasvu Nuoret metsät kasvavat vähän 8 24.10.2016

Metsälön ikä 80v ja vanhat metsiköt vallitsevat Suurin kestävä < kasvu Vähän kasvavia nuoria metsiä on vähän 9 24.10.2016 Keski-ikäiset dominoivat Suurin kestävä < kasvu Hyvin kasvavia keski-ikäisiä metsiä on paljon Htas=0.993*Hmax Tilavuus on vain 86,7 % vanhojen metsien vallitessa olleesta tilavuudesta 10 24.10.2016

Nuoret ja vanhat metsiköt vallitsevat Suurin kestävä > kasvu Vähäkasvuiset metsät vallitsevat Htas on hieman pienempi kuin keski-ikäisten dominoimassa metsälörakenteessa (Htas =0.986*Hmax ), vaikka alkutilavuus onkin 0.2 % suurempi. 11 24.10.2016 Hakkuut kun 90 v normaalimetsässä hakataan 10% tai 20 kasvua vähemmän Hsuojelu: suojellaan 5,7% vanhimpia metsiä Jatkuvasti kasvua pienemmät hakkuut johtavat metsien kasvun ja hakkuiden loppumiseen, vaikka kasvu aluksi lisääntyykin. Kasvua pienempiä hakkuita perustellaan hakkuiden ulkopuolella olevilla metsillä. Hakkaamattomien metsien kasvu pienenee. Jos hakataan aina kasvua vähemmän, yhä suurempi osa metsistä joutuu hakkuiden ulkopuolelle, kunnes kaikki metsät ovat hakkuiden ulkopuolella Kasvu on n. 60 v suurinta mahdollista keskikasvua suurempi. Lähiajan kasvun lisääminen ei sovellu hakkuiden tavoitteeksi. 12 24.10.2016

PEFC-sertifiointi: metsätalous on kestävää, jos hakkuut ovat 10 vuoden kausille tasoitettuna suurinta kestävää hakkuutasoa pienempiä Suurinta kestävää hakkuutaso pienemmät hakkuut johtavat myös siihen, että metsät vanhenevat suurinta metsäkoron kiertoaikaa vanhemmiksi. Lähes yhtä järjetöntä kuin kasvua pienemmät hakkuut. 13 24.10.2016 Suurinta kestää hakkutasoa pienemmät hakkuut johtavat suurinta metsänkoron kiertoaikaa (tässä 75 v) vanhempaan normaalimetsään 14 24.10.2016

15 24.10.2016 16 24.10.2016

17 24.10.2016 18 24.10.2016

Metsään mahtuu vain äärellinen määrä puuta => Pitkän ajan keskikasvu on aina hakkuiden kanssa tasapainossa=> Kasvua pienemmissä hakkuissa tasapaino saavutetaan nollakasvulla Suurinta kestävää pienemmissä hakkuissa tasapaino saavutetaan suurinta metsänkoron kiertoaikaa vanhemmassa normaalimetsässä 19 24.10.2016 20 24.10.2016

Metsälötason kasvun ja hakkuiden dynamiikka palautuu kiertoaikakysymykseen Kysymys VMI:lle Minkälaisia kiertoaikoja metsissä oikeasti noudatetaan? Metsälödynamiikassa 50 v on lyhyt aika ja 20 v on erittäin lyhyt aika Realistisissa laskelmissa otettava huomioon -eri kasvupaikat -puutavaralajien hinnat -korko 21 24.10.2016