Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2016
Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 9 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli... 17 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä... 19 3.3. Eläköityminen... 20 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 22 4.1. Henkilöstön koulutusrakenne... 22 4.2. Henkilöstön täydennyskoulutus... 22 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus... 24 5 Työhyvinvointi... 25 5.1 Työtyytyväisyys ja esimiestoiminnan arviointi... 26 5.2 Kuntoutus... 27 5.3 Työtapaturmat... 28 5.4 Sairauspoissaolot... 29 5.5 Työsuojelu... 31 6 Työterveyshuolto... 32 7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 34 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 2
Johdanto Hätäkeskuslaitoksen vuosi 2016 on sujunut hyvin. Operatiivisessa toiminnassa on pääosin saavutettu tulostavoitteet, vaikka 30 sekunnin vastausaikaprosentti jäi hieman alle tavoitteen. Toisaalta vuoden mittaan kävi ilmi, että operatiivisiin tunnuslukuihin ja niiden tulkintaan sisältyy tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa toimintakykyraporttien lukuihin. SIM-kortittomien puhelujen nauhoite ja siitä aiheutuvat raportointiongelmat ovat herättäneet keskustelua analysoitaessa tarkemmin operatiivisen toiminnan tuloksia ja palvelutasoja. Johtamisen ja päätöksenteon tueksi tarvitsemme luotettavaa raportointijärjestelmää. Hätäkeskuslaitoksessa oli käytettävissä kuluneen vuoden aikana 613 henkilötyövuotta. Vuoden mittaan ilmeni, että toteuma tulee jäämään huomattavasti alle käytettävissä olevien resurssien. Henkilötyövuosien täyttöaste oli vain noin 95 % eli lähes 30 henkilötyövuotta jäi käyttämättä. Henkilötyövuosien käyttöasteen heikkouteen vaikuttaa moni asia. Suurimmat syyt ovat varmasti lukuisat rekrytoinnit eli henkilöstön liikkuvuuden määrä suhteessa viraston kokoon. Viime vuonna Hätäkeskuslaitoksessa tehtiin yli 300 rekrytointia. Rekrytoinnit ja varsinkin rekrytointiketjutukset, jotka alkavat esimerkiksi asiantuntijan tehtävästä jatkuen aina hätäkeskuspäivystäjään aiheuttavat viivettä ja heikentävät resurssien käyttöastetta. Rekrytointien määrän ohella heikkoon käyttöasteeseen vaikeuttaa rekrytointihaasteet. Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Tämä johtaa siihen, että rekrytoinnit ovat suurelta osin hätäkeskusten välisiä tai hätäkeskuksen sisäisiä rekrytointeja eikä henkilöstön määrä tosiasiallisesti juuri lisäänny. Vuodesta 2016 selvittiin loppujen lopuksi hyvin, sillä vakituisen henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus olivat melko tarkkaan samalla kahdeksan prosentin tasolla. Hätäkeskuspäivystäjien riittävyys on ollut tapetilla viime vuoden ja ratkaisuja asiaan odotetaan toivottavasti vuoden 2017 aikana. Työvuorosuunnittelu ja jaksotyö ovat virastossamme merkittävässä roolissa. Noin 85 prosenttia henkilöstöstämme tekee jaksotyötä. Virastossa on käytössä kaksi työvuoromallia ja vuoden aikana useampi hätäkeskus on ottanut kokeiluun mallin, jossa viikonloppuvapaita on huomattavasti enemmän kuin ns. perinteisissä työvuoromalleissa. Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia ja tarkoitus on jatkaa kahden työvuoromallin perusteella eli hätäkeskukset voivat valita, kumpaa työvuoromallia käyttävät. Työvuorosuunnittelun pelisäännöt on yhdenmukaistettu jaksotyöaikaohjeen ja työvuorosuunnittelun käsikirjan sekä yhteisten palaverien myötä. Yhteiset pelisäännöt edellyttävät sitä, että toimintatapoja joissakin keskuksissa on jouduttu tarkastelemaan uudelleen. Sairauspoissaolot kääntyivät muutaman vuoden nousuputken jälkeen lievään laskuun. Erityisesti alkuvuonna 2016 sairauspoissaolot olivat merkittävästi laskussa, mutta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvä kehitys hieman hiipui. Lopputulos oli kuitenkin edellisvuotta parempi, sillä päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot olivat 2,4 työpäivää vähemmän kuin edellisvuonna. Poissaolot ovat edelleen huolestuttavan korkeat, joten niiden vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat jatkossakin yksi painopistealue. Kuluvana vuonna esimiehille järjestettiin henkilöstöhallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 3
työterveyshuollon kanssa yhteistyössä valmennusta varhaisen välittämisen mallin toteuttamiseen. Koulutuksen kohderyhmänä olivat vuoromestarit ja apulaispäälliköt. Vuonna 2016 aloitettiin uuden strategian mukaisesti sekä operatiivisen että hallinnollisen toiminnan verkottumisen valmistelut. Syksyn aikana suunnittelua on jatkettu ja työtä jatketaan edelleen 2017 aikana. Tämän ohella valmistaudutaan operatiivisen tietojärjestelmä ERICAn käyttöönottoon. Operatiivisen toiminnan verkottuminen edellyttää ERICA-järjestelmän käyttöönottoa, joten järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa muuhun aikataulutukseen. Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 4
1 Henkilöstöstrategia Vuonna 2016 aloitettiin uuden henkilöstöstrategian 2016-2020 mukainen toiminta. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, jolla tuetaan viraston strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiassa valitaan linjat henkilöstöjohtamiselle, henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvointitoiminnalle. Henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö toimii ammattimaisesti auttamisen ketjun ensimmäisenä lenkkinä. Henkilöstöstrategiaan on valittu neljä pääteemaa, joille kullekin on määritelty tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet: 1. Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 2. Olemme houkutteleva ja henkilöstöään arvostava työnantaja 3. Huolehdimme henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisen kehittämisellä turvaamme laadukkaat hätäkeskuspalvelut 4. Edistämme aktiivisesti työhyvinvointia ja olemme kaikki mukana sen kehittämisessä Henkilöstöstrategiaan valituille painopistealueiden toteuttamiseksi laadittiin henkilöstösuunnitelma, johon on kirjattu strategisia valintoja toteuttavat konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja niitä koskevat mittarit. Henkilöstöstrategian ja - suunnitelman toteutumista seurataan vähintään vuosittain tulostavoitteiden seurannan ja määrittelyn yhteydessä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 5
2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2016 palkkakustannukset ovat edelleen kokonaisuutena laskeneet johtuen henkilöstön vähentymisestä. Henkilötyövuositoteuma vaikuttaa suoraan henkilöstökustannuksiin. Vuonna 2016 henkilötyövuositoteuma oli 586, edellisvuonna toteuma oli 597 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus on noin 60.000 euroa. Tehdyn työajan palkka sisältää kiinteät kuukausipalkat, työaikakorvaukset, ylityökorvaukset sekä toisaalta sairausvakuutuksen korvaamat palkkakustannukset. Kiinteät palkkakustannukset ovat vähentyneet htv-kertymän mukaisesti. Työaikakorvaukset ja ylityökorvaukset ovat vähentyneet hieman enemmän johtuen siitä, että työvuorosuunnitteluun sekä lisä- ja ylityön teettämiseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Välilliset palkkakustannukset sisältävät lomarahat, sairausaikalisät, vuosilomalisät ja mm. luottamusmiespalkkiot. Välilliset palkkakustannukset määräytyvät pääsääntöisesti henkilöstömäärän mukaan. Sairausaikalisät ovat vähentyneet hieman enemmän, koska sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2015 verrattuna. Sosiaaliturvaan liittyvät työvoimakustannukset laskivat viime vuonna lähes miljoona euroa. Tämä johtuu pääosin työnantajan eläkemaksujen pienenemisestä. Työterveyshuollon kustannukset laskivat hieman yli 50.000 euroa edellisvuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset ovat aiempina vuosina olleet noususuunnassa. Nousu on johtunut pääosin siitä, että työterveyshuollon roolia työkykyasioiden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa on lisätty. Työterveyshuollon ja viraston toimintatapoihin on kuitenkin kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja tältä osin on tavoiteltu myös alhaisempia kustannuksia palvelustasoa kuitenkaan heikentämättä. Varsinaisten henkilöstökulujen lisäksi henkilöstökustannuksia muodostuu välillisistä kustannuksista, joita ovat mm. työterveyshuolto, tyhy- ja virkistystoiminta, virkapuvut sekä työpaikkaruokailun tukemisesta aiheutuvat kustannukset. Työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan on vuonna 2016 käytetty hieman edellisvuotta enemmän. Työterveyshuollon kustannukset kääntyivät viime vuonna hienoiseen laskuun. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 6
kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito 2012 2013 2014 2015 2016 Tehdyn työajan Kiinteät palkat 27 227 621 25 301 119 24 605 489 22 155 367 21 850 358 palkka Työaikakorvaukset 5 572 863 5 230 419 5 688 468 4 707 861 4 474 441 Ylityökorvaukset 489 035 301 724 325 727 190 116 145 991 Muut korvaukset 195 185 34 674 0 0 0 Muut palkat ja palkkiot 320 270 1 770 0 0 Sairausvak korv.palkat -824 169-823 652-792 367-792 131-531 454 32 660 856 30 044 554 29 829 087 26 261 213 25 939 336 Välilliset palkat Lomaraha 1 571 792 1 352 565 1 270 313 1 173 255 1 113 297 Sairausaikalisä 330 657 313 871 314 373 292 227 255 044 Vuosilomalisä 723 949 714 329 633 539 591 079 581 802 Lomarahavapaa -116 165-134 188 147 308 167 832 148 756 Työsuojeluvalt. 15 460 7 421 7 987 8 310 Luottamusmies 34 391 30 626 29 340 25 292 Virkasuhteisten palkkiot 51 950 12 707 3 841 6 324 2 560 085 2 298 527 2 416 287 2 265 560 2 138 825 Lomarahan jaksotus 368 898 127 288 461 665 169 622 119 324 2 928 982 2 425 815 2 877 952 2 435 182 2 258 149 Sosiaaliturva Sosturvamaksu 763 637 685 019 712 017 613 815 608 796 Eläkemaksut 6 765 358 6 193 310 6 451 607 6 001 066 5 183 201 Tapaturmamaksut 183 250 271 985 398 107 235 025 117 735 Sairausvakmaks.pal. -17 460-16 817-16 956-16 483-11 266 Lomarahan sos.maksun jaksotus 159 872 31 860 46 952 66 834 54 304 7 854 657 7 165 357 7 591 728 6 900 258 5 952 770 Henkilöstökulut 43 444 495 39 635 726 40 298 766 35 596 652 34 150 255 Muut välilliset kustannukset Virkapuvut 107 702 65 429 54 111 41 520 29 143 Työterveyshuolto 600833 551 262 601 429 670 710 616 313 Pal. työterv.huollon kulut -163 967-162 038-158 226-162 117-151 327 Virkistys 0 0 157 504 0 Tyky 185 490 159 747 53 186 0 Työhyvinvointi ja virkistys 0 0 0 139 176 148 343 Koulutus 128 191 112 928 71 942 100 862 91 813 Työpaikkaruokailu 27 333 34 511 45 163 41 047 43 956 885 583 761 839 825 109 831 198 778 241 44 330 078 40 397 565 41 123 875 36 427 850 34 928 496 tot htv 746 684 664 597 581 euroa/htv 59 424 e/htv 59 061 e/htv 61 933 e/htv 61 018 e/htv 60 117 e/htv Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 7
Henkilöstökulut 2012 2016 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 euroa 44 330 078 40 397 565 41 123 875 36 427 850 34 805 373 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 8
3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa toiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat päivystyshenkilöstö, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallintoja tukihenkilöstöön kuuluvat hätäkeskusten päälliköt, apulaispäälliköt, asiantuntijat sekä hallinto- ja hälytyssihteerit. Viraston hallinto- ja tukihenkilöstöön katsotaan myös kuuluvan keskushallinnon henkilöstö. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta 31.12.2016 voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2016 lopussa 601 henkilöä. Vuonna 2015 henkilöstön lukumäärä oli 615. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2010, jolloin viraston palveluksissa oli 759 henkilöä. Henkilöstöryhmä KERAVA KHA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA Yhteensä Asiantuntijat 6 26 5 4 4 4 5 54 Esimies 2 10 2 2 2 2 2 22 Johto 1 1 Päivystyshenkilöstö 127 92 71 65 76 66 497 Toimihenkilöt 4 9 2 3 3 3 3 27 Kaikki yhteensä 139 46 101 80 74 85 76 601 Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin 31.12.2016 Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C ilmoitinlaitetestaajan tehtävät D hätäkeskuspäivystäjät Da hätäkeskusten hallintosihteerit, taloushallinnon sihteerit DII hallintosihteerit DIII ylipäivystäjät EII vuoromestarit F - FIII asiantuntijat, suunnittelijat, erityisasiantuntijat GII-GIII apulaispäälliköt, hätäkeskusten päälliköt, hallinto- ja tukihenkilöstön päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin, joita on henkilöstöstä hieman yli 80 %. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan viraston sukupuolijakauman mukainen eli naisia henkilöstöstä on noin 60 %. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 9
Vaatiluokat/sukupuoli 31.12.2016 400 350 300 250 200 150 100 50 0 B C D Da DII DIII E EII F FII FIII GII GIII GIV EURO Mies 1 1 125 33 23 20 4 2 14 8 1 7 Nainen 2 262 17 8 39 2 13 15 1 2 1 Kaikki yhteensä 1 3 387 17 8 72 2 36 35 5 2 16 9 1 7 Sivutoimet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä virkatyön ohella sivutointa. Sivutoimen tekeminen edellyttää virkamieheltä ilmoitusta sivutoimesta eikä sivutointa voi hoitaa työajalla. Sivutoimien lukumäärää on seurattu tilastollisesti vuodesta 2013 lukien. Virastossa on tehty 2013 2016 välisenä aikana 120 sivutoimiilmoitusta. Pääosa sivutoimi-ilmoituksista koskee päivystyshenkilöstöä (106 kappaletta). Noin 15 prosenttia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä hoitaa virkatyön lisäksi muuta tointa. Henkilöstön kielitaito Hätäkeskuslaitoksessa maksetaan toisen kotimaisen kielen hallinnasta 40 euron suuruista kielilisää. Lisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla. Työnantaja maksaa henkilöstölle kielitutkintomaksun. Työnantaja järjestää kielitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ruotsin kielen verkkokursseja sekä lähiopetusta verkkoympäristössä. Kielilisää maksettiin vuoden 2016 lopussa 84 henkilölle eli päivystyshenkilöstöstä noin 16 prosenttia saa kielilisää ja todistettavasti hallitsee molemmat kotimaiset kielet. Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasassa (40), Turussa (19) ja Keravalla (14). Henkilötyövuositoteuma Hätäkeskuslaitoksessa seurataan todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Htv-toteuma vuonna 2016 oli 16 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna 2015. Rakenteiden muuttamiseen perustuva henkilötyövuosien vähennys on toteutunut täysimääräisesti jo vuonna 2015 eikä lähivuosina siihen perustuen ole odotettavissa merkittävää henkilöstömäärän muutosta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 10
800 700 600 746 Toteutuneet htv määrät 2012 2016 684 664 597 581 500 400 300 200 100 0 2012 2013 2014 2015 2016 Vuonna 2015 henkilötyövuosia myönnettiin 627 ja niitä käytettiin 597 (käyttöaste 95 %). Vuonna 2016 käyttöaste oli tarkalleen samaa tasoa kuin edellisvuonna (95 %) eli 613 myönnetystä henkilötyövuodesta käytettiin 581 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöasteen vaihteluväli oli 92 97 %. Toteutuneet HTV:t KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA YHT Htv-kiintiö 2016 149,0 99,0 85,0 75,0 89,0 74,0 42,0 613,0 Toteutunut htv yhteensä 138,0 94,1 78,3 72,7 84,6 69,4 43,7 580,7 Salihenkilöstö htv toteuma 125,0 84,3 69,5 63,7 74,9 59,5 0,0 477,9 Hallinto htv toteuma 12,0 9,8 8,8 9 9,7 9,9 43,7 102,8 Käyttöasteprosentti 93 % 95 % 92 % 97 % 95 % 94 % 104 % 95 % Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Ilmoitukset / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos 2012 8 800 7 000 7 800 7 600 8 500 7 400 7 900 2013 8 700 7 900 8 600 7 200 8 900 7 300 8 200 2014 8 500 7 300 7 800 7 800 7 700 6 400 7 700 2015 8 400 7 700 7 900 8 100 7 600 8 000 8 000 2016 9 200 7 900 7 700 7 900 8 100 8 400 8 300 Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina 2012 2016. Luku sisältää hätäilmoitusten lisäksi ilmoitinlaitetestaukseen liittyvät puhelut sekä mm. poliisin omaaloitteiset tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 11
Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina samalla ajanjaksolla. 2012 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 94 % 89 % 93 % 92 % 91 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 98 % 95 % 97 % 96 % 97 % 96 % 97 % 2013 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 95 % 90 % 93 % 93 % 92 % 92 % 93 % 30 sek. vastatut 98 % 94 % 97 % 96 % 96 % 96 % 96 % 2014 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 97 % 94 % 93 % 95 % 95 % 94 % 95 % 30 sek. vastatut 99 % 96 % 97 % 97 % 98 % 97 % 98 % 2015 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 94 % 91 % 91 % 91 % 94 % 90 % 92 % 30 sek. vastatut 95 % 93 % 94 % 93 % 96 % 94 % 94 % 2016 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 91 % 92 % 91 % 91 % 92 % 87 % 91 % 30 sek. vastatut 92 % 94 % 93 % 92 % 93 % 89 % 92 % Vuoden 2015 touko-kesäkuussa otettiin käyttöön SIM-kortittomien puhelujen tallenneratkaisu, jonka jälkeen vastausprosenttien tilastointi ei ole ollut täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden. Kokonaistehtävämäärää paremmin työkuormaa kuvaa käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä. Henkilöstöresurssit jaetaan hätäkeskuksille hätäpuhelujen suhteellisen määrän perusteella, jotta työkuorma jakautuisi hätäkeskusten välillä mahdollisimman tasaisesti ja kaikilla hätäkeskuksilla olisi samanlaiset edellytykset tulokselliseen toimintaan. Vuonna 2016 hätäkeskuspäivystäjä käsitteli keskimäärin noin 5.950 puhelua. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 5.800. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 12
Vastatut hätäpuhelut / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos 2015 5 900 5 550 6 060 5 830 5 660 5 700 5 790 2016 6 350 5 710 5 870 5 680 5 960 5 790 5 950 Muutos 2015 2016 450 160 190 150 300 90 160 Hätäkeskusten toimintakyky on pysynyt hyvällä tasolla. Kymmenen sekunnin vastausprosenttitavoite on saavutettu, mutta 30 sekunnin vastaustasot jäävät alle viraston tulostavoitteen. Työvuorosuunnittelua kehitettäessä aloitettiin vuoden 2016 aikana palvelutason seuranta kolmeviikkoisjaksoittain. Tarkoituksena on ollut verrata hätäpuhelujen määrää työvuorojen henkilövahvuuksiin ja analysoida palvelutasoja kiinnittämällä huomiota tunteihin, joissa palvelutaso on heikko. Selvää yksittäistä syytä palvelutasojen laskemiselle ei ole löytynyt. Pääosin heikot tunnit osuvat vuorojenvaihtoihin sekä lounasaikoihin. Tarkemmat analyysit ovat osoittaneet, että simkortittomien nauhoitteelle menee paljon muitakin puheluja, mikä aiheuttaa tilastoinnin näkökulmasta vastausaikaviivettä. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että joinakin ajankohtina puheluja tulee niin nopeana ryppäänä, että satunnaisesti vastausajat pitenevät. Analyysin perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota vuorojenvaihtoihin, tauotukseen sekä raportoinnin luotettavuuteen. Työajan käyttö Hätäkeskuslaitoksessa seurataan työajan kohdentumista Kieku-järjestelmän avulla. Työajan jakautumisen avulla voidaan esimerkiksi selvittää kuinka suuri osa salihenkilöstön tehokkaasta työajasta kohdistuu hätäpuhelujen käsittelyyn, tehtävänseurantaan hätäkeskuksittain. Toiminnan kehittämiseksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työpanos pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja voidaanko saadun tiedon perusteella muuttaa toimintamalleja. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2016 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairauspoissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 13
TOP 10 työajan käyttö 2016 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % YHTEENS Ä KERAVA % KUOPIO % OULU % PORI % TURKU % VAASA % Hätäilmoitusten vastaanotto 61,2 % 60,1 % 59,1 % 63,3 % 60,6 % 64,8 % 59,9 % TESE poliisi ja sosiaalitoimi 10,2 % 13,2 % 8,4 % 8,8 % 10,1 % 8,7 % 9,7 % TESE terveystoimi ja pelastus 9,3 % 8,8 % 10,8 % 8,5 % 9,2 % 8,9 % 9,8 % Vuoromestarin tehtävät 7,1 % 4,6 % 6,5 % 8,3 % 9,2 % 7,7 % 9,0 % ILMOtestaus julkisoikeude 2,7 % 2,7 % 2,0 % 2,3 % 3,1 % 3,1 % 3,6 % Rekrytointi ja yleisperehdyttäminen 2,5 % 4,7 % 2,8 % 1,6 % 1,2 % 0,5 % 2,1 % Yleishallinto ja johtaminen 1,7 % 0,8 % 4,5 % 1,7 % 1,5 % 0,6 % 1,1 % Koulutus oppilaana toimipiste 1,2 % 1,0 % 1,3 % 1,4 % 1,3 % 1,0 % 1,3 % Ydintoimintojen tietojärjestelmät 0,9 % 0,7 % 1,9 % 1,2 % 0,4 % 0,7 % 0,6 % Työhyvinvointi ja virkistys 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % 0,9 % 0,5 % Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 61 prosenttia. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on välillä 59 63 prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 10 prosenttia työajasta, jossa vaihteluväli on 8 14 prosenttia (vuonna 2015: 10 14 %). Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 9 prosenttia ja vaihteluväli on 8-11 prosenttia. Työaikajakaumien osalta on vaikea määritellä perusteltua tavoitetasoa. Hätäkeskuslaitoksen lakisääteiset tehtävät, kuten hätäilmoitusten vastaanotto ja tukipalvelut viranomaisille tulee priorisoida. Tehokas ja oikeisiin tehtäviin kohdistuva tekeminen tukee myös työssä jaksamista pitämällä työkuorman mahdollisimman tasaisena ja hallittavana. Työajan kohdentumisen ohelle merkittävä toimintakykyyn ja päivystäjäkohtaiseen työkuormaan vaikuttava tekijä on tehokkaan työajan ja kokonaistyöajan välinen suhde. Päivystystyössä se on noin 60 prosenttia kokonaisajasta. Kun tehokkaasta työajasta käytetään myös noin 60 prosenttia hätäpuhelujen vastaanottoon, tarkoittaa se sitä, että hieman reilu kolmannessa (36 %) kokonaistyöajasta kohdentuu hätäpuhelujen vastaanottoon. Vuonna 2016 IVO- kirjautunut hätäkeskuspäivystäjä vastasi noin 7-8 hätäpuheluun tunnin aikana. Resurssien määrän ohella toimintakykyämme voitaisiin parantaa parantamalla tehokasta työaikaa edes muutamilla prosenttiyksiköillä. Sillä voidaan vaikuttaa myös päivystäjäkohtaisiin hätäpuhelumääriin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 14
Ylityöt Lisä- ja ylityön määriin ja sen teettämisen tarpeisiin on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Toimivalla työvuorosuunnittelulla ja henkilöstöresurssien kohdentamisella pystytään ennakoimaan esimerkiksi tulevia vajaita työjaksoja, resurssipainotusta edellyttäviä juhlapyhiä tai tapahtumia. Myös vuosilomasuunnittelulla on merkittävä vaikutus työvuorojen vahvuuksiin ja sitä kautta ylityön teettämisen tarpeen vähentämiseen. Työvuorosuunnittelun ohella salin johtaminen ja muutoksiin reagoiminen vaikuttaa vahvuuksiin ja mahdolliseen ylityötarpeeseen. Tavoitteena on ollut ja on edelleen, että ylityötä teetetään vain todelliseen tarpeeseen eikä sitä pidetä automaattisena vajauksen paikkaajana ilman harkintaa. Ylityön määrät ovat vähentyneet vuosina 2014 2016 noin 2.300 tuntia eli vajaa 30 %. Myös vajaiden jaksojen aikana teetetyt lisätyöt ovat vähentyneet ennakoivan suunnittelun avulla. Tavoitteena on, että jaksossa olevat ylimääräiset vapaat pystytään antamaan päivystäjille vapaana. Lisätyötä teetettiin vuonna 2016 noin vajaa 2.000 tuntia, kun vuonna 2014 lisätyötä teetettiin noin 13.500 tuntia. Ylityöt, yhteensä 8 000 6 000 4 000 2 000 0 KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA YHTEENSÄ 2014 4 102 1 222 654 824 1099 115 8016 2015 2702 739 1036 147 818 1026 6468 2016 2349 604 648 252 458 1369 5680 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 15
Päivystyshenkilöstön osaaminen eri tehtäväkokonaisuuksiin Päivystyshenkilöstön toimenkuvan mukaan hätäkeskuspäivystäjän tulee hallita IVO-, TESE- ja ILMO-tehtävät. Toimenkuvaan kirjattujen tehtävien hallinta on edellytys henkilöstövoimavarojen joustavalle käytölle. Suunnitteluvahvuudet ovat varsinkin kesäaikaan ja vajailla jaksoilla sellaiset, että henkilöstöä tulee voida käyttää kaikkiin tarvittaviin tehtäviin. Osaamisen laaja-alaisuus mahdollistaa myös työkierron työvuorojen aikana. Henkilöstösuunnitelmaan on tavoitteeksi kirjattu, että vähintään 90 % päivystyshenkilöstöstä (hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit) hallitsevat koko tehtäväkokonaisuuden. Päivystyshenkilöstön osaamisprofiilit merkitään Kieku ajanhallintaan työvuorosuunnittelun ja vuoromestarin tehtävien helpottamiseksi. Järjestelmästä tulee löytyä mahdollisimman ajantasaiset tiedot henkilöstön osaamisista ja muun muassa kielitaidosta. Seuraavasta taulukosta nähdään päivystyshenkilöstön osaamisjakaumat ruotsinkielen, poliisin tehtävänseurannan ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan osalta lukumäärinä. Hätäkeskus Ruotsi Tese, poliisi Tese, saku Suunnitteluvahvuus 2016 Kerava 24 112 88 150 Kuopio 4 72 65 88 Oulu 15 64 64 70 Pori 2 53 54 67 Turku 33 68 56 71 Vaasa 40 55 55 72 YHT. 118 424 382 518 Toiseen taulukkoon samat jakaumat on laskettu prosentuaalisina osuuksina hätäkeskuksen päivystyshenkilöstön määrästä. Ruotsin kielen osaajia on henkilöstötietojärjestelmään merkitty yhteensä 23 % (118 henkilöä). Kielilisäpäätös on tehty yhteensä 83 henkilöstä. Hätäkeskus Ruotsi % Tese, poliisi % Tese, saku % Kerava 16 75 59 Kuopio 5 82 74 Oulu 21 91 91 Pori 3 79 81 Turku 46 96 79 Vaasa 56 76 76 YHT. % 23 82 74 Poliisin tehtävänseurannan hallitsee Hätäkeskuslaitoksessa keskimäärin 82 % päivystyshenkilöstöstä ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan 74 % henkilöstöstä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 16
Osaamisen tilanne vaihtelee rekrytointien ja perehdytysten mukaan. Joka tapauksessa osaamisen laaja-alaisuus on vielä melko kaukana 90 %:n tavoitteesta. Perusosaamisen laajentaminen tulee tämän perusteella olla yhtenä osaamisen kehittämisen painopisteenä. 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli 31.12.2016 nimitettynä virkaan 546 (91 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 55 henkilöä (9 %). Termillä "aidosti määräaikainen virkasuhde" tarkoitetaan sellaista määräajaksi nimitettyä virkamiestä, jolla ei ole virastossa vakituista taustavirkaa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa nimitettynä vakituiseen virkaan 503 (86 %) ja määräaikaiseen virkaan 98 (14 %) henkilöä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 43 henkilöllä oli taustavirka. Viraston projekteissa (esim. ERICA-hanke) käytetään paljolti omaa henkilöstöä. Lisäksi viransijaisuuksia aukeaa virkavapauksien johdosta vuosittain tasaisesti, joten määräaikaisten osuus tulee todennäköisesti pysymään nykyisellä tasollaan. 600 500 562 Vakituiset ja määräaikaiset 546 533 530 503 400 300 Määräaikaiset Vakituiset 200 100 173 145 114 85 98 0 2012 2013 2014 2015 2016 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 17
Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä kuusi prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2016 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Kaikki osa-aikaisuudet perustuvat henkilöstön omaan hakemukseen. Työntajalähtöisiä osa-aikaisia virkasuhteita ei Hätäkeskuslaitoksessa ole. Kokoaikaiset/osa aikaiset 2012 2016 800 700 600 500 400 300 200 100 0 700 658 621 587 565 Kokoaikainen Osa aikainen 35 33 26 28 36 2012 2013 2014 2015 2016 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna 2016 kahdeksan prosenttia. Vuonna 2015 vaihtuvuus oli kuusi prosenttia. Pienet volyymit ovat herkkiä prosentuaalisille muutoksille, joten parin prosenttiyksikön heilahtelut vuosittain ovat mahdollisia. Eniten henkilöstöämme siirtyy toiseen valtionhallinnon virastoon. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin 10 15 henkilöä. Kahdeksan prosentin vaihtuvuus tarkoittaa noin 40 henkilön poistumaa, joten nykyinen hätäkeskuspäivystäjäkoulutus ei riitä paikkaamaan vuoden 2016 henkilöstöpoistumaa. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2016 yhteensä 40 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli noin 8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy useasti virastossa jo määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa henkilöstöä. Lähtö- ja tulovaihtuvuus ovat pysyneet tasapainossa vuonna 2016. Erosuunnat 2016 Erosuunta tuntematon 5% 15% Kunta tai kuntayhtymä 20% 5% 3% Kuollut Muu erosuunta 8% 5% 25% 13% 3% Muu tulosuunta Toinen valtion virasto/laitos Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 18
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2016 lopussa naisia oli 362 (60 %) ja miehiä 239 (40 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samankaltaisena useiden vuosien ajan eikä siihen ole odotettavissa olevia muutoksia. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sukupuolijakauma 2012 2016 460 419 379 372 362 275 272 268 243 239 2012 2013 2014 2015 2016 Nainen Mies Vakituisessa virassa naisia on 302 (60 %) ja miehiä 201 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 60 (61 %) ja miehiä 38 (39 %). Vakituisen ja määräaikaisten osuudet korreloivat koko henkilöstön sukupuolijakauman kanssa eli nimitysten osalta sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan hyvin. 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2016 oli 44,1 vuotta. Keski-ikä on pysynyt 42 43 vuoden tasolla useamman vuoden, mutta viime vuoden aikaan keski-ikä nousi vajaan vuoden verran. Hätäkeskuslaitoksen suurimmat ikäryhmät ovat 35 44- sekä 45 54-vuotiaat. Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena. Kuitenkin ikäryhmä alle 34-vuotiaat ja sitä nuoremmat pieneni hieman ja toisaalta ikäryhmät 35 vuodesta eteenpäin hieman kasvoivat. Vaihtuvuuden vähentyessä henkilöstön keski-ikä luonnollisesti hieman nousee. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 19
Ikäjakauma 2012 20162 300 200 100 0 15 24 25 34 35 44 45 544 55 64 15 24 2012 16 2013 11 2014 13 2015 4 2016 4 25 34 156 169 163 135 109 35 44 231 204 181 179 183 45 54 2411 2200 2100 2099 2111 55 64 91 87 80 88 94 3.3. Eläköityminen Eläkemuotoo Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläke Yhteensä 2012 2013 2014 2015 20166 10 2 3 15 9 4 0 13 11 5 0 16 8 2 0 101 8 3 0 111 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikäjakauma on suhteellisen tasainen eikä erityisen suurta eläkepoistumaa ole ilmennyt tai ole lähivuosina odotettavissa. Työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtyneiden määrää on pysynyt vähäisenä. Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina 2017-2018 vanhuuseläkkeellee arvioidaan jäävän vuosittain noin 10 15 henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettav vissa, vaan poistumaa tulee pysymään samankaltai- sena lähivuodet. Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvy yttömyyseläkkeellä HätäkeskusH slaitoksessa on ollut vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä 19 henki- löä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 20
18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2012 2013 2014 2015 2016 osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläk e Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 21
4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. 4.1. Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2016 oli 4.3. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55,7 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 17,7 % henkilöstöstä. 4.2. Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 15 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Koulutuksen määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Operatiivista kouluttajakoulutusta ei järjestetty vuonna 2016 vaan hätäkeskuksia ohjeistettiin pitämään edellisten vuosien kouluttajakoulutusten aiheita henkilöstölleen. Uutena koulutusmuotona järjestettiin tunnin mittaisia videoinfoja operatiivista aiheista nimellä HäkeStudio. Niitä järjestettiin kuusi kappaletta ja osallistujia oli yhteensä 1050 henkilöä. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, kehityskeskustelut, varhaisen tuen valmennus, defusing-toiminta, kouluttajan taidot sekä ohjausosaamisen kehittäminen. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Poliisiammattikorkeakoululta, Winnovasta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuk- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 22
sen laajuus vuonna 2016 oli 2964 oppimistyöpäivää eli 5,1 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 127 e/htv. Koulutuspäivien määrä koko virastossa on pysynyt kahtena vuonna samansuuruisena. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on säilynyt ennallaan. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus 2012 2013 2014 2015 2016 pv/htv 5,1 pv /htv 171 5,7 pv 161 * 292 ** 7,4 pv 108 * 218 ** 4,7 pv 159 263 5,1 pv 127 199 * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Koulutuspäivät toimipisteittäin Toimipiste Keravan hätäkeskus Kuopion hätäkeskus Oulun hätäkeskus Porin hätäkeskus Turun hätäkeskus Vaasan hätäkeskus Keskushallinto Koko virasto pv/htv 4,4 pv 6,6 pv 5,2 pv 4,6 pv 5,9 pv 5,0 pv 3,1 pv 5,1 pv Vuonna 2014 virastot saivat hakea ensimmäisen kerran koulutuskorvausta Valtionvarainministeriöstä. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä 2014 2015 2016 1506 1101 1316 Työntekijöiden määrä, joiden koulutuspäivistä on oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivä 91 135 133 2 koulutuspäivää 52 138 98 3 koulutuspäivää 437 230 329 Koulutuskorvauksen määrä 45 446 e 32 809 e 38 558 e Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 23
4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Vuosina 2014 2015 on palattu normaalin järjestämisrytmiin eli yksi aloittava kurssi vuodessa. Vuonna 2016 hätäkeskuspäivystäjäkurssi alkoi elokuussa. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Noin 5-6 prosentin lähtövaihtuvuuden toteutuessa hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneiden määrä ei riitä kattamaan poistumaa. Vuonna 2016 poistumaa oli päivystystoiminnasta yli 30 henkilöä eli noin 15 henkilöä enemmän kuin kurssilta valmistui hätäkeskuspäivystäjiä. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus toteutetaan entiseen tapaan Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hätäkeskuslaitos tekee aktiivista yhteistyötä molempien oppilaitosten kanssa". Koulutuksen aloitus ja paikkakunta 2016 (Kuopio) Häke 29 2015 Kuopio) Häke 28 2014 (Kuopio) Häke 27 2013 (Tampere ja Kuopio) Häke 25 ja Häke 26 Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa 1.2.2017 24 opiskelijat valmistuvat v. 0 2017 24 v. 2016: 25 20 (80 % valmistuneista) 24 v. 2015: 22 20 (90 % valmistuneista) 48 v. 2014: 45 34 (78 % valmistuneista) Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 24
5 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Vuonna 2016 käynnistettiin ikäohjelmaan liittyvä toiminta kutsumalla koolle toukokuussa kokeneiden hätäkeskusammattilaisten verkosto "Pitkään Porskuttaneet" - ryhmä. Päivien aikana käsiteltiin työhön ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita sekä liikuttiin yhdessä. Mukana oli 23 henkilöä. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tykyja virkistystoimintaa. Vuonna 2016 työhyvinvointitoimintaa varten budjetoitiin 150 e/htv. Jokainen toimipiste laati suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä, johon kuuluu eri ammattialan edustajia eri toimipaikoista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia. Ryhmän tehtäviin kuuluu työhyvinvoinnin ohella työsuojelun valtakunnallinen toiminnan kehittäminen ja ohjaus. Vuonna 2016 järjestettiin perinteinen Kesäksi kuntoon -kuntokampanja maalis-toukokuussa. Lisäksi ryhmä järjesti toimipisteiden tyhyyhdyshenkilöiden tapaamisen syyskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 25
5.1. Työtyytyväisyyss ja esimiestoiminnan arviointi Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyy- tyväisyysbarometrilla. Hätäkesku slaitoksen tulokset ovat o virastotasolla muuttuneet t hyvin vähän vuosina 2008 2016 6. Selvää muutosta yleisellä y tasolla ei juuri ole ta- pahtunut. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Muutoksen kohteena olleis- sa hätäkeskuksissa työtyytyväisyys aluksi heikkeni, mutta työtyytyväisyys on paran- tunut yhdistymisten toteuttamisenn jälkeen. Parhaimmat tulokset Hätäkeskuslaitok- sessa on vuodesta toiseen ollut työilmapiiri ja yhteistyö-osiossa ja heikoimmat tu- lokset kolmena viimeisenä vuotena on ollut kehittymisen tuki -osiossa. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskukset raportoivat ohjaus- ja ennakointiosastolle VMBaron tulosten käsittelystä, kehittämis- kohteista ja sen perusteilla tehtävistä toimenpiteistä. Vuonna 2016 toteutettiin osana henkilöstöjohtamisen ja esimiestaitojen kehittämistää esimiestoiminnan arviointi kaikissa toimipisteissä. Lähiesimiesarvioinnin tutkimuk- sen toteutti Innolink Oy. Kohderyhmänä hätäkeskuksissa ovat t vuoromestarit, apu- laispäällikkö ja päällikkö. Hallinto- ja tukihenkilöstön osalta kysely koski yksiköiden päällikköjä, osastopäällikköjä sekää viraston päällikköä. Tavoitteena oli kartoittaa kat- tavasti Hätäkeskuslaitoksen esimiestyön nykytilaa, vahvuuksia ja kehittämiskohtei- ta. Esimiesarvioinnin tuloksia hyödynnetään viraston henkilöstöjohtamisen tilan ar- vioimisessa ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Kyselyn aineistoa voidaan myös hyödyntää osallistuvien esimiesten kehityskeskusteluissa.. Tutkimuksen yleisten kehittämistavoitteiden lisäksi esimiehet saivat palautettaa omasta toiminnastaan. Saamansa palautteen perusteella he voivat itse arvioida ja kehittää esimiestyötään. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 26
5 parhaiten onnistunutta tekijää alaisarvioiden mukaan: Esimies on helposti lähestyttävä, 415 kpl Yhteistyö esimiehen kanssa sujuu hyvin, 415 kpl Esimies luottaa työntekijöiden kykyyn toimia itsenäisesti, 416 kpl Esimiehen kanssa sovitut asiat toteutuvat, 412 kpl Kehityskeskustelut esimiehen kanssa ovat hyödyllisiä, 370 kpl -0,6-0,7-0,8-0,8-0,9 6,5 6,6 6,4 6,6 5,8 5 heikoiten onnistunutta tekijää alaisarvioiden mukaan: Esimies antaa riittävästi palautetta, 407 kpl Esimies huolehtii työyhteisömme osaamisen kehittämisestä, 412 kpl Esimies on toiminnassaan johdonmukainen ja selkeä, 410 kpl Esimies antaa kiitosta hyvin tehdystä työstä, 412 kpl Esimies johtaa hyvin työyhteisömme toimintaa, 417 kpl -1,4-1,4-1,4-1,4-1,4 6,2 6,3 6,5 6,0 6,6 5.2. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Uutena kuntousmuotona alkoi KIILA-kuntoutus 1.5.2016 lukien. Se korvaa aiemmat kuntoutusmuodot (ASLAK- ja TYK). KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. KIILA-kuntoutukseen voivat hakeutua henkilöt, jotka omaavat sairauden tai vamman, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa heikentää työkykyä lähivuosina. Kuntoutustarve tulee olla selvitetty työterveyshuollossa. KIILAn tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, henkilön työelämässä pysymisen tukeminen sekä vastata yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksessa korostuu yksilöllisyys, yksilölliset tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Kuntoutujan omaa aktiivisuutta pyritään lisäämään ja tukemaan. KIILAssa pyritään aktivoimaan vuorovaikutusta työntekijän, työnantajan edustajan (lähiesimies) ja työterveyshuollon välillä. Kuntoutus toteutetaan ryhmätoimintana, mutta kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutuksen toteutusaika on 1-1,5 vuotta. Vuonna 2015 käynnistettiin yksi ASLAK-kurssi, jonka kohderyhmänä oli koko henkilöstö ja joka jatkui vuodelle 2016. Hätäkeskuslaitos on hakenut vuosittain Kelalta myös TYK-kuntoutusta, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuonna 2015 käynnistyi kaksi ryhmää; toisessa kohderyhmänä päivystyshenkilöstö ja toisessa koko viraston henkilöstö. TYK-kuntoutukset toteutetaan Ikaalisten kylpylässä. Edellä mainittujen ryhmien kuntoutusjaksot jatkuivat vielä vuonna 2016. Edellisten lisäksi henkilöitä osallistui myös TULESkuntoutukseen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 27
Kaikkiaan kuntoutuksessa oli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö 34 henkilöä vuonna 2016. Hätäkeskuslaitos on hakenut KIILA-kuntoutusta syksyllä 2016 ja ensimmäinen kurssi aloittaa keväällä 2017 5.3. Työtapaturmat Vuonna 2016 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 20 tapausta, joista kertyi 159 sairauspäivää. Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 päivää. Hätäkeskuslaitoksessa yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat, kuten liukastuminen tai kaatuminen. Hätäkeskuslaitoksessa ei työn luonteesta ja työympäristöstä johtuen käytännössä tapahdu fyysiseen työturvallisuuteen tai sen puutteisiin liittyviä tapaturmia. 5.4. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hieman laskenut vuoteen 2015 verrattuna (2015: 11.117 työpäivää, 2016: 9305 työpäivää). Henkilöstön määrään suhteutettuna sairauspoissaolot ovat laskeneet lievemmin. Vuonna 2013 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli 16,5 työpäivää henkilöä kohden, vuonna 2014 luku oli 17,5 työpäivää ja vuonna 2015 luku oli 18,6 työpäivää. Vuonna 2016 poissaolot kääntyivät laskuun. Alkuvuonna sairauspoissaolot olivat huomattavassa laskussa, mutta kesästä lähtien sairauspoissaolot lähtivät uudelleen kasvuun ja vuoden loppupuoliskolla poissaoloja oli yhtä paljon kuin vuonna 2015. Sairauspoissaolot työpäivää/htv J a k s o t y ö t ä t e k e v ä n 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 2012 2013 2014 2015 2016 Kaikki 15,9 16,2 17,5 18,6 16 Hallinto 8,6 7,5 9,7 9,6 7 Toiminta 17,6 18,2 19,2 20,4 18 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 28
henkilöstön sairauspoissaolot ovat huomattavasti hallintohenkilöstön poissaoloja suuremmat. Vuonna 2016 salihenkilöstön sairauspoissaolot olivat keskimäärin 18 työpäivää henkilöä kohden, kun vuonna 2015 poissaolot olivat 20,4 työpäivää. Vuoden 2016 aikana on edelleen aktivoitu esimiehiä toteuttamaan varhaisen välittämisen mallin mukaisia toimintamalleja, aktivoimaan puheeksiottokeskusteluja ja viemään asian tarvittaessa jatkokäsittelyyn työterveyshuoltoon työkykyneuvotteluun. Työterveyshuollon tilastojen mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt) ja erilaiset infektiosairaudet. Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi Hätäkeskuslaitoksessa tehdään aktiivista yhteistyötä työpisteiden ergonomian parantamiseksi. Influenssan varalta henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan kustantamana hankkia influenssarokotus. 14000 Sairauspoissaolot työpäivinä 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2012 2013 2014 2015 2016 Kaikki 11838 11312 11644 11117 9305 Hallinto 1231 979 1121 960 711 Toiminta 10607 10333 10523 10157 8594 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 29
Viraston sairauspoissaolopäivistä suurin osuus muodostuu lyhyistä, 1-3 päivän poissaolosta. Pitkien, vähintään 30 kalenteripäivää kestävien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus on laskenut. Varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla ilmeneviin työkykyongelmiin reagoidaan nopeasti, jotta vältyttäisiin pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lähes kolmannes poissaoloista muodostuu lyhyistä 1-3 päivän poissaoloista ja lähes 55 prosenttia poissaoloista enintään kymmenen päivän mittaisista poissaoloista. Sairauspoissaolot kesäkuukausina ovat poikkeuksellisen korkeat eikä niille ole löytynyt varsinaista selitystä. Kesäaikana poissaolojen vaikutus toimintakykyyn ja työssä olevien työkuormaan on muita vuodenaikoja suurempi, joten kesäajan poissalojen vähentämiseen tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota. Kaikki sairauspäivät 2016 24,44% 20,82% 23,00% 31,74% 1 3 4 10 11 29 30 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 30
5.5 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Vuoden 2016 aikana lakkautettiin työsuojelun keskustoimikunta ja koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Traumaattisten tilanteiden jälkihoito Hätäkeskuksissa on mahdollisuus traumaattisten tilanteiden jälkihoitoon. Traumatisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita reaktioita työssä ja häiritsee myös normaalia elämää. Traumaattisessa tilanteessa eivät aikaisemmat selviytymiskeinot aina riitä. Kriittisen tilanteen jälkeen järjestetään välittömästi purku(defusing) -tilaisuus sekä tarvittaessa jälkipuinti (debriefing) -istunto. Jälkihoidosta vastaa traumaattisen tilanteen kokeneen työntekijän oma työpaikka. Lähiesimiesten ja ylemmän johdon jälkipuintia tukeva rooli on erityisen tärkeä. Työpaikan johdolle tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtumasta, jotta johto voi tarvittaessa osallistua, järjestää ja yleensä varautua tilanteeseen. Defusing-istunnot vuonna 2016: Toimipiste 1 Q 2 Q 3 Q 4 Q YHTEENSÄ Kerava 1 3 0 2 6 Kuopio 1 0 3 2 6 Oulu 0 0 0 2 2 Pori 3 4 0 0 7 Turku 2 2 2 2 8 Vaasa 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 29 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 31