Laaja-alaiset oppimisvaikeudet työelämässä 3KK-projektin päätösseminaari Kela, Hki. 30.3.2017 Ville Villberg PsL
Esityksen sisältöä Mitä laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat? Millaisia vaikeuksia niihin liittyy yleisemmin? Tukimuotoja ennen työllistymistä Haasteita työelämässä Tuen tarpeita työelämässä Havaintoja ja pohdintaa 3KK kehittämishankkeesta
Mitä laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat? Eri näkökulmia: 1. Kasaantuvat oppimisvaikeudet 2. Koulusuoriutumisen vaikeudet/ tuen tarve 3. Mitattu päättelysuoriutuminen, joka 1 2 SD keskimääräistä heikompaa (IQ 70 85) VRT Erityiset oppimisvaikeudet nimenomaan eivät selity yleisellä kykytasolla/ erottuvat siitä. Ei ole diagnoosi. Ei yksinään peruste tukitoimille. Kuitenkin tukeutuvat paljon erilaisiin palveluihin.
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Poistui tautiluokituksesta 70-luvulla Tilalle tullut muita nimiä: Borderline Intellectual Functioning / - Mental Retardation; Slow Learner; General Learning Disability Tutkittu joko lääketieteen kannalta (seurauksena) tai koulutuksen kannalta (mukautustarpeina) ei juurikaan omana tutkimuskohteenaan. Työelämästä vähän tutkimusta, mutta paljon hankkeista saatua kokemusta. Kehitetty mm. tuetun työllistymisen malleja työtehtävien oppimiseen ja räätälöintiin. Tuettu työllistäminen on muovautunut usein juuri LOV-palveluksi (yksityinen vrt julkinen).
Mikä erottaa lievästä kehitysvammaisuudesta? DSM painottaa arjen toimintaa. Suomessa yleisen toimintakyvyn arviointiin ei ole vielä varsinaisia mittareita, eikä dgn muutenkaan määräydy suoraan mittaustulosten perusteella. Myös päättelysuoriutumisen arviointi sallii ja edellyttää tulkintaa mm. testien väliset erot, pääakselien tulokset jne. Taidoista työpoluiksi & 3KK projektien tulokset. Tavoitettu 3KK kohderyhmä tarvinnee sovitettuja palveluita.
Millaisia vaikeuksia laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin liittyy yleisesti? Toiminnanohjauksen vaikeudet Selittyy suurelta osin yleisellä älykkyydellä (Alloway ym., 2010). BADS-C -testistössä tulos laski selvästi ÄO:n perusteella odotettua heikommaksi vasta kehitysvammaisten kohdalla (Willner ym., 2010). Korostuvat monitahoisissa sosiaalisissa tilanteissa Oppimisella suuri merkitys Eivät juuri työllisty esim. myyntityöhön Johdateltavuus, herkkäuskoisuus (erit.kv) Työmuistin vaikeus Erityisesti vis.spat (Alloway ym., 2010) Muu muistaminen (ulkoa oppiminen) voi olla hyvätasoistakin Oppiminen/ Heikko koulumenestys Etenkin vieraat kielet ja matematiikka
Tuen tarpeita ja muotoja ennen työelämää Varhainen tunnistaminen, itseymmärrys ja hyväksyminen (myös lähipiiri) itsetunto, opiskeluja työelämätavoitteet Työvaltaisuuden ja työhönvalmennuksen lisääminen opinnoissa (kapea-alaiset opinnot? arviointi? paikkojen riittävyys?) Nivelvaiheiden tukeminen
Haasteita työelämässä Vaikeudet & vaikutusmekanismit epämääräisiä. Virheitä ei koeta itsestä johtuviksi. Epäonnistumisia ei osata ennakoida. omaksumisen hitaus ja tilannesidonnaisuus aloittamisen & omatoimisuuden vaikeus työn vaiheiden hallinnan vaikeus keskittymättömyys/ ylimääräinen toiminta vaikeus suhteuttaa kriittistä palautetta sosiaaliset vaikeudet/ viestien tulkinnan vaikeudet. Ei osata hyödyntää omia vahvuuksia. Ei osata kehittää kompensaatiokeinoja. Vaikeuksia peitellään Väsyminen
Millaisia palveluita työhön tukemisessa tarvitaan? Tutkimukseen perustuvia suosituksia tuen tuloksellisuudesta on vaikea antaa, koska: mm. kehitysvammaisuus on määritelty eri tavoin on selvitetty eri asioita ja kerätty dataa eri tahoilta: työnantajat, työtoverit, työntekijät itse työt ovat vaihdelleet erittäin paljon työsuhteiden ominaisuudet ovat vaihdelleet työympäristöt ja tuen määrä ovat vaihdelleet erilaiset kriteerit palkkatyösuhteelle aiempi työskentelyn määrä on vaihdellut paljon
Millaisia palveluita työhön tukemisessa tarvitaan? Yleisesti työllistymiseen suhtaudutaan etäisenä tavoitteena: tarjolla on yksilövalmennusta & tukea työelämävalmiuksien kohentamiseen. - Viranomaisilla huolta etenkin niistä nuorista, jotka eivät kiinnity palveluihin. Varhaiset työelämäjaksot tehostavat työllistymistä Muu elämäntilanne pitää huomioida ( Työklinikka ) Tarvittaessa kevyt aloitus
Millaista työhönvalmennusta tarvitaan? IPS (Individual Placement and Support): nopea työn etsintä. Etsitään mukautuksia mm. lisäaikaa harjoitteluun, tarkemmat ohjeet, kannustus, tuki soveltuvien tehtävien löytymiseen. Ei kuitenkaan joustoa lopullisessa vaatimustasossa (samat työehdot)! Oikean palautteen tärkeys (k.s. Villberg, 2017) Vanhempien rooli tukijoina ja tietolähteinä kannattaa tunnustaa (mm. työllistyminen suhteiden kautta) Yhteistyö muun kuntoutuksen kanssa (yhteiset tavoitteet & yhdistelmäkuntoutukset)
Millaista tukea työhönvalmennuksen lisäksi? Usein työllistytään vasta-alkajan työtehtäviin Tavoitteet ja motivaatio löydettävä käytännössä Omien vahvuuksien löytäminen sitä tärkeämpää, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Työhönvalmennuksessa ei ole enää kyse opiskelusta Oppimistyylit jne. taka-alalla Tarvitaan myös osaamista ylläpitävää koulutusta/ työnohjausta Tuottavuuden lisäämiseen tähtäävä harjoittelu on todettu hyödylliseksi, samoin itseohjautuvuuden lisäämiseen tähtäävä harjoittelu.
Arvioinnin tarve Työnhakijoiden profilointi kognitiivisen suoriutumisen ja toimintakyvyn perusteella on Tuetun työllistymisen filosofian vastaista. Kuka tahansa voi työllistyä riittävällä tuella. Eli tuettu työllistyminen toimii. Moni työvalmentaja ei halua negatiivista ennakkokäsitystä asiakkaistaan (mm. dgn). Käytännössä Tuetun työllistymisen palveluun kuuluu kuitenkin aina jonkinlainen arviointi. Kognitio & toimintakyky ennustavat työllistymistä (Su ym. 2008). Määrä-aikainen, avoin palvelu voi toimia esim. mielenterveyskuntoutujilla, mutta tuskin kehitysvammaisilla (tuen tarpeen laajuus & kesto).
Arvioinnin ryhmätason tuloksia 3KKkurssilla Kohderyhmän rajaaminen kohdennettua valmennusta varten: useimmiten (35/39) verkosto tunnisti kohderyhmän nuoret melko hyvin. Poikkeuksena lähinnä autismin kirjon häiriöt. Kokonaistulos arvioinnista: toiminnanohjauksen testit ja läheisarviot korreloivat mitatun älykkyyden kanssa. Tuen tarpeet palvelun muotoiluun ja -ohjaukseen: todennäköisesti erotettavissa on alaryhmä, jolla on erityisen suurta tuen tarvetta.
Yksilötason havaintoja arvioinnista Harvat toivoivat opiskelemaan pääsemistä. Toiveiden työt esim: - ei kiireinen, ei hälyisä, vaihteleva, ihmisten parissa, nuorten parissa, eläimiin liittyvä, musiikkiin liittyvä. Toisaalta mm. hyllyttäminen, pakkaaminen. Vahvuuksia/ heikkouksia kognitiivisessa suoriutumisessa: kielellinen suoriutuminen visuaalinen hahmottaminen joustava ja nopea käsien käyttö muistaminen & kertaamalla oppiminen arjessa ilmenevä oman käyttäytymisen säätely arjessa ilmenevät metakognitiiviset taidot
Pohdintaa & yhteenvetoa Miksi kognition ja toimintakyvyn arviointia: tuen/ palvelun tarpeen määrittäminen yksilötason kuntoutusvaikutusten toteaminen Miten työsuoriutumisen arviointia: edellyttäisi monen tahon yhteistyötä. Esim. Työsuoriutumisprofiili (www.taidoistatyopoluiksi.fi ) Miten ohjata kohti aitoja valintoja? Työ tiedostaminen ja oikea tavoitetaso. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmät
Lähteitä Alloway, T. P. (2010). Working memory and executive function profiles of individuals with borderline intellectual functioning. Journal of Intellectual Disability Research, 54(5), 448-456. Peltopuro, M., Ahonen, T., Kaartinen, J., Seppälä, H., & Närhi, V. (2014). Borderline intellectual functioning: a systematic literature review. Intellectual and developmental disabilities, 52(6), 419-443. Schuchardt, K., Gebhardt, M., & Mäehler, C. (2010). Working memory functions in children with different degrees of intellectual disability. Journal of intellectual disability research, 54(4), 346-353. Spjelkavik, Ø., & Evans, M. J. (2007). Impression of Supported Employment. A study of some European Supported Employment services and their activities. Oslo: Work Research Institute. Su, C. Y., Lin, Y. H., Wu, Y. Y., & Chen, C. C. (2008). The role of cognition and adaptive behavior in employment of people with mental retardation. Research in developmental disabilities, 29(1), 83-95. Villberg, V. (2017). Palkkatyö työhönvalmennuksen tavoitteena kehitysvammaisilla työnhakijoilla. Kuntoutus, 1, 32-37. Willner, P., Bailey, R., Parry, R., & Dymond, S. (2010). Evaluation of executive functioning in people with intellectual disabilities. Journal of Intellectual Disability Research, 54(4), 366-379.