PoPSTer-hanke Ikäihmisten palvelujen työryhmän loppuraportti 28.2.2017 1
Ikäihmisten sote-palvelujen palvelukokonaisuudet ½ (Ikäihmisten palvelujen PoPSTer-työryhmä) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen neuvonta palveluohjaus ikääntyneiden terveystarkastukset hyvinvointia edistävät kotikäynnit palvelu/päiväkeskustoiminta, kerhoja ryhmätoiminta omaishoito taloudellinen tuki palvelut * omaishoitajan antama tai omaishoitaja+palvelut työnjako * palvelut omaishoitajalle ja -hoidettavalle kotona asumisen tuki kotihoito (kotipalvelu ja sairaanhoito) määräaikainen palvelu myönnetään tietylle ajanjaksolle, esim. uusi asiakas otetaan 6vk:n kotikuntoutus- ja arvointijaksolle ennen säännöllisen kotihoidon asiakkuutta säännöllinen (palvelua väh. 1 käynti/vk) tilapäinen (palvelua harvemmin kuin ed.) kotihoiva (tehostettu kotihoito) esim. ymp.vrk kotihoito, saattohoito kotona pärjäämistä tukeva kuntoutus (lääkinnällinen ja ylläpitävä) muut kotona asumista tukevat palvelut mm. turva, ateria, kuntouttava päivätoiminta, asiointi, avustaminen, siivous, kylvetyspalvelut, kuljetus, auraus, asunnon muutostyöt geriatrinen arviointi (th+sos) 2
Ikäihmisten sote-palvelujen palvelukokonaisuudet 2/2 (Ikäihmisten palvelujen PoPSTer-työryhmä) perhehoito lyhytaikainen (mm. omaishoidon vapaat, vuorohoito) perhehoito pitkäaikainen perhehoito asumispalvelut välimuotoinen asuminen: ns. tavallinen palveluasuminen, tuetaan kotona asumista tukevilla palveluilla, mm. kotihoiva lyhytaikainen (omaishoidon vapaat, vuorohoito) tehostettu palveluasuminen pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen laitoshoito lyhytaikainen (kuntoutus, omaishoidon vapaat, vuorohoito) laitoshoito pitkäaikainen laitoshoito psykogeriatria 3
Ikäihmisten sote-palvelujen kokonaisuudet 1/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen neuvonta palveluohjaus ikääntyneiden terveystarkastukset hyvinvointia edistävät kotikäynnit palvelu/päiväkeskustoiminta, kerho- ja ryhmätoiminta Omaishoito taloudellinen tuki palvelut Kotona asumisen tuki kotihoito (kotipalvelu ja sairaanhoito) kotona pärjäämistä tukeva kuntoutus muut kotona asumista tukevat palvelut *VÄLITTÖMÄN AVUN TARVE *AVOHOITO JA VASTAANOTTO * MIELENTERVEYS- JA PÄIHDE- PALVELUT *VAMMAISPALVELUT *TOIMINTAKYKY JA KUNTOUTUS 4
Ikäihmisten sote-palvelujen kokonaisuudet 2/2 Perhehoito lyhytaikainen perhehoito pitkäaikainen perhehoito Asumispalvelut välimuotoinen asuminen lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen Laitoshoito lyhytaikainen laitoshoito pitkäaikainen laitoshoito psykogeriatria *SAIRAALA- JA VUODEOSASTOHOITO 5
Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa kunnan hyvinvointikertomus ja vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma vanhusneuvostot omistajapolitiikka: maankäyttö-, tontti- ja asuntopolitiikka, rakennusvalvonta avustukset : hissi- ja korjausavustukset turvalliset asuinympäristöt joukkoliikenne, pyörä- ja kävelytieverkostot liikunta-, kulttuuri-, kansalais- ja yhteisötoiminta, vapaa sivistystyö päiväkodit, koulut ja muut oppilaitokset tukipalvelut: siivous, ravitsemus innovaatiotoiminta, kehittäminen, koulutus, tutkimus Muut yhdyspinnat seurakunnat järjestöt yhdistykset yritykset, palveluntuottajat sote-palvelut muut: apteekit, kampaamot, kauppa, kahvilat, ravintolat, matkatoimistot teknologiayritykset KELA 6
Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat muihin PoPSTerpalvelukokokonaisuuksiin välittömän avun tarve Contact center 24/7 päivystys ensihoito avohoito ja vastaanotto lääkäri- ja hoitajavastaanotot poliklinikkapalvelut (myös ikä/muistiplk) suun terveydenhuolto geriatria sairaala- ja vuodeosastohoito sairauksien sairaalahoito ja lyhytaikainen vuodeosastohoito ja kuntoutus kotisairaala päihdekatkaisu/vieroitushoito mielenterveys- päihdepalvelut perustason mielenterveyspalvelut psykiatrinen esh päihdeklinikkapalvelut sosiaalipalvelut psykogeriatria vammaispalvelut vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelut toimintakyky ja kuntoutus kotona asumista tukeva kuntoutus plk- ja kotona tapahtuva kuntoutus laitoskuntoutus veteraanikuntoutus tukipalvelut, koulutus ja tutkimus Turvattava, että kokonaisuus toimiva toiminnallisesti ja taloudellisesti asiakaslähtöisyys tuottavuus ja tehokkuus kokonaiskustannus-vaikuttavuus 7
Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajisto Anna Haverinen vanhustyön johtaja OuKa Ritva Hantula perusturvajohtaja Helmi Matti Vähäkuopus vanhuspalvelujohtaja Oulunkaari Resurssit muutosagentti Rita Oinas (10/2016 alkaen) PoPSTer: Kummit Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen Kirsi Paasovaara, Sanna Salmela Oulun kaupunki Oulunkaari IKÄIHMISET PoPSTer työryhmä Jäsen s-postiosoite Anna Haverinen anna.haverinen@ouka.fi Matti Vähäkuopus matti.vahakuopus@oulunkaari.com Ritva Hantula ritva.hantula@haapavesi.fi Anu Vuorinen anu.vuorinen@oulunkaari.com Leena Pimperi-Koivisto leena.pimperi-koivisto@oulunkaari.com Rita Oinas rita.oinas@pohjois-pohjanmaa.fi Merja Gronoff merja.gronoff@kalajoki.fi Marja-Liisa Karjula maisa.karjula@ras.fi Mervi Koski mervi.koski@ras.fi Liisa Kantojärvi liisa.kantojarvi@ppshp.fi Satu Kangas satu.kangas@kuusamo.fi Ville Valkama ville.valkama@odl.fi Mari Halkola (varajäsen Valkamalle) mari.hakola@kiifys.fi Jukka Kokkinen jukka.kokkinen@ouka.fi Satu Koivusipilä satu.koivusipilä@ras.fi Hannele Koski hannele.koski@selanne.net Niina Epäilys niina.epailys@ouka.fi Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Minnamaria Salminen minnamaria.salminen@osol.fi Seija Väisänen seija.vaisanen@tyrnava.fi Risto Örling risto.orling@saunalahti.fi Eeva Tokola (varajäsen Salmiselle) eeva.tokola@gmail.com 8
Ikä-työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa: 17.6.2016, 19.8.2016, 20.9.2016, 14.10.2016, 27.1.2017, 16.2.2017 Menetelmiä: Webropol-kyselyt, tulevaisuusmuistelu työpaja,, learning cafe työryhmät, luonnosversioiden kommentointi Puheenjohtajisto kokoontunut n. kerran viikossa kokoonnuttu Oulussa, Iissä sekä Haapavedellä sisältöinä mm. työryhmän kokouksien suunnittelua, materiaalien analysointia, raporttien työstämistä muiden työryhmien tai toimijoiden tapaamiset: Kuntoutus ja toimintakyky työryhmä 19.9.2016 Sairaala- ja vuodeosastohoito työryhmä 14.10.2016 Vammaispalvelut työryhmä 20.10.2016 Tietojohtamisen esiselvitys haastattelu 27.10.2016 POSKE-haastattelu: tiedon ja tutkimuksen tarpeen arviointi 9.12.2016 Pölytyspäivät Rokualla 12.-13.1.2017: muiden työryhmien tapaamiset I&O- Muutosagentti Palveluverkkoselvitys kuntiin ja kuntayhtymiin vanhusneuvostoille kysely ja haastattelut (13 kpl) tammi-helmikuussa lääketyöryhmä 20.1.17, välitön apu (sosiaalipäivystys) ryhmä 26.1.17 ja vammaispalvelutyöryhmä 27.2.17 9
Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Lait: Sosiaalihuoltolaki Terveydenhuoltolaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vammaispalvelulaki Laki omaishoidon tuesta Perhehoitolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki yksityisestä sosiaalipalveluista Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon asiakirjoista Asiakasmaksulainsäädäntö Liikuntalaki Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista Suositukset, muut Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (uusi valmisteilla) Kansallinen muistiohjelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ravitsemussuositukset ikääntyneille Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimeenpideohjelma Turvallinen lääkehoito Hopeapaperi (Suomen Lääkärilehti 2009) 10
Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Tavallinen, peruspalveluita käyttävä ikäihminen (n. 70% 75 vuotta täyttäneistä) turvaverkostomattomat (mm. etäällä asuvat) yksinäiset ja /tai turvattomat muistisairaat lievää, keskivaikeaa, muistisairautta sairastavat työikäiset muistisairaat alkoholidementiaa sairastavat käytösoireiset liikuntarajoitteiset vammautuneet ikäihmiset paljon ja monenlaista palvelua tarvitsevat iäkkäät kehitysvammaiset iäkäs omaishoitaja omaishoitoperheet päihde- ja mielenterveysasiakkaat psykogeriatriset asiakkaat saattohoitoasiakkaat maahanmuuttajataustaiset/monikulttuuriset/sateenkaari-ikäihmiset 11
Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi 12
Nykytilan analyysi 1/2 1. Pohjois-Pohjanmaa on nopeimmin ikääntyvä maakunta 2. Suurin osa ikäihmisistä pärjää kotonaan läheistensä tuella käyttäen perusterveydenhuollon palveluja (70% 75v. täyttäneistä) 3. Pohjois-Pohjanmaalla vähiten yksin asuvia (75v. täyttäneet) verrattuna koko maahan 4. Pohjois-Pohjanmaalla on hieman enemmän eläkkeensaajan hoitotuen saajia/1000 asukasta kuin muissa maakunnissa, kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria 5. Vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä puolitoistakertaistuu vuoteen 2030 mennessä 13
Nykytilan analyysi 2/2 6. Palvelurakenne (75 vuotta täyttäneet) v. 2015: 1. Kotona asuvien kattavuus alle suosituksen (91-92%), 7 kuntaa ylittää 2. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien kattavuus ylittää suosituksen (6-7%), 11 kuntaa yli 10% 3. Laitoshoidon kattavuus suosituksen mukainen (2-3%), 6 kuntaa ylittää 3% 7. Palveluiden saanti (75 vuotta täyttäneet) v. 2014: 1. Säännöllistä kotihoitoa saavien kattavuus yli suosituksen, (13-14%), 7 kuntaa yli 20%, selkeitä eroja kunnittain 2. Omaishoidon tuki suosituksen mukainen (6-7%), selkeitä eroja kunnittain 3. Säännöllistä kotihoitoa saa Pohjois-Pohjanmaalla hyvin erilaisilla perusteilla 8. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista erittäin matalan intensiteetin asiakkaita ovat n. 38% maakunnan asiakkaista (palvelua alle 9 käyntiä/kk) v. 2014 PALVELURAKENNE LIIAN YMPÄRIVUOROKAUTISHOITOPAINOTTEINEN, ALUEELLISET EROT SUURIA JA PALVELURAKENNE HETEROGEENINEN KOTONA ASUVIEN OSUUS ALLE TAVOITTEEN, VAIKKA SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOIDON JA OMAISHOIDON TUEN KATTAVUUS KORKEITA 14
100 90 80 70 60 50 40 30 Pohjois-Pohjanmaan maakunta: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä 6 5,6 5,6 4,8 4,1 3,9 3,8 3,5 3 2,6 2,1 3,9 4,5 4,6 5,3 6,5 6,8 6,8 6,4 6,9 6,8 7,4 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89,9 90 90,5 90,4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 2-3 %) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 91-92 %) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) 20 10 16,4 6,1 15,2 15,2 15 14,7 15,4 14,9 15,6 14,9 14,9 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 13-14 %) 0 6 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 6,5 6,3 6,1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Sotkanet 2016. 15
Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja kunnat: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2015 100 90 80 0 0 7,4 11,3 10 7,7 12,1 4 5,5 1,1 0 0 0 0 0,6 7,4 7,1 7 11 6,2 12,2 11,4 7,4 12,5 10,7 5,9 5,4 3,5 3,6 0 7,5 9,8 14,1 7,9 8,1 0 1 1,7 6,5 7,3 12,8 9,9 13,2 3,9 2,6 0 6,6 4,6 9,3 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 70 60 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 50 40 90,4 88,7 89,7 90,7 87,9 90,3 91,5 92,3 92,6 88,4 88,6 87,8 87,7 92,4 87,3 88,7 90,6 90,9 88,1 90,2 84,5 90,3 90,7 86,7 88,5 92,4 91,1 85,7 89,8 92,7 90,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisest väestöstä 30 20 10 18,6 19,4 14,9 6,1 6,4 6,9 16,2 8,3 5,1 4,5 14,3 7,3 18,9 13,2 3 3,5 9,8 6,6 14,5 15,7 5,8 5,1 16,7 19,3 3,2 2,6 14,1 6,1 18 8,3 11,6 11,5 6 6,4 19 8,1 23,7 3,2 18,7 5,2 21,1 20,5 15,9 4,3 4 0,7 22,6 6,8 23,5 5 19,2 6,1 12,7 13,4 11,2 4,2 21,3 10,5 22,9 8,1 16,8 6,9 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0 Lähde: Sotkanet 2017, indikaattorit 1570, 3261, 3367, 3262, 3216. 16
Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa - Pohjois-Pohjanmaalla on jo kokemusta ja osaamista palvelujen/toimintojen yhdistämisestä ja kehittämisestä - Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja on olemassa, mutta niiden suunnitelmallisuutta ja samansisältöisyyttä tulee vahvistaa - Palveluohjauksella on hyvät lähtökohdat, mutta sitä tulee vahvistaa yhtenäisen toimintamallin ja saavutettavuuden näkökulmasta - Omaishoitoon, vuorohoitoon ja päivätoimintaan jo toimivia malleja, mutta tarvitaan yhtenäiset toimintaperiaatteet - Perhehoitoa on jonkin verran olemassa, mutta sen vahvistaminen on tärkeää - Monipuolista asiantuntijuutta on jo tarjolla mm. muistihoitajatoiminta, mutta näiden lisäksi tulee vahvistaa ja laajentaa esim. psykiatrista ja geriatrista asiantuntijuutta ja verkostomaista toimintaa - Ennakkoluuloton kokeilukulttuuri, teknologiaa hyödynnetään jo jonkin verran - Asiakasprosesseja kehitetty ja mm. kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käytössä usealla toimijalla - RAI (Resident Assessment Instrument) osittain jo käytössä 17
Nykytilan ongelmakohdat - Liikunta- ja kulttuuri yms. palvelut eivät integroidu saumattomasti palvelurakenteeseen - Järjestelmällinen varhainen puuttuminen ikäihmisten tilanteisiin kaikissa palveluissa hajanaista - Palveluohjausmallit ja -kriteerit sekä asiakas/palvelumaksut eivät ole yhtenäiset yhdenvertaisuus palveluissa maakuntatasolla ei toteudu - Asiakkaan ja omaisen osallisuus vähäistä palvelusuunnittelussa - Helppo yhteydensaanti ja avun saaminen ei toteudu aina nopeasti - Kotona-asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea ja teknologian hyödyntäminen vähäistä ja yksipuolista - 24/7 kotihoito ei toteudu koko maakunnassa - Kotona-asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys (mm. fysio-, toiminta- ja psykoterapia) Yhdyspinnat mielenterveys- ja kuntoutuspalveluihin vaativat kehittämistä - Liian raskaat palvelut (esim. akuuttihoidon jälkeen palvelupäätökset tehdään liian nopeasti) ja palveluratkaisut jäykkiä, asiakaskohtainen joustavuus vähäistä - Laitoshoidon purkamisessa vaihtoehtona ollut tehostettu palveluasuminen eikä niinkään kotihoidon kehittäminen jolloin asumispalvelutuotanto muotoutunut yksipuoliseksi, pääsääntöisesti tehostetuksi palveluasumista. 18
Nykytilan kehittämistarpeet 1. Ikäihmisen näkeminen subjektina, valintoja tekevänä eikä tuen ja avun saajana, palvelujen kohteena, tulee luoda toimintamallit jossa asiakkaan, omaisten ja verkostojen osallisuus mahdollistuu ja yhteistyö lisääntyy 2. 24/7 yhteydensaantikeskus, jossa monikanavainen (erityisesti digitaalinen) ohjaus ja neuvonta, yhden kontaktin yhteydensaantikanava tietyille asiakkaille/omaisille, palveluiden koordinointi ja tuki (esim. 24/7 kotihoito, turvahälytysten vastaanotto) sekä hoito- ja palveluketjujen tiedonkulun ja toimivuuden turvaaminen (esim. kotiutus) 3. Kotona asumista tukevat päivystysratkaisut, joiden tavoitteena mm. yhteispäivystyksen käytön tarpeen väheneminen sekä kotona asumisen ensisijaisuuden vaikutukset myös mm. apuvälinepalveluihin, lääkehoidon ratkaisuihin (mm. saattohoitovaiheessa olevan asiakkaan kivunhoidon turvaaminen) 4. yhtenäiset toimintamallit hyvinvointia edistäviin palveluihin (mm. ikäihmisten terveystarkastukset, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, joilla otetaan huomioon myös mm. kuntien liikunta- ja kulttuuripalvelut ym. palvelut sekä laajasti kotona asumista tukevat palvelut) 5. yhtenäinen palveluohjausrakenne ja kriteerit (mm. kotiin annettavat ja kotona asumista tukevat palvelut, omaishoidon tuki, ympärivuorokautiset palvelut) 6. yhtenäiset asiakas- ja palvelumaksuperusteet 7. erilaisten teknologisten ratkaisujen ennakkoluuloton käyttöönotto, siten että uusi tapa houkutteleva 8. Monipuoliset toimintamalli, joiden kautta saavutetaan yhteiset tavoitteet, mm. hoitamisen kulttuurista arjessa avustamiseen, toimintakyvyn tukemiseen ja kuntoutuksen kulttuuriin ja toimintaan 9. omaishoidon (ml. etäomaishoitajuus) ja perhehoidon lisääminen, monipuolistaminen ja mahdollisimman yksilölliset ratkaisut 10. monituottajuuden ja palvelujen uusien rahoitusmallien hyödyntäminen oman näköisen arjen mahdollistamiseksi 11. asumispalveluiden järjestäminen tehostetusta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen, välimuotoiseen asumiseen, perhehoitoon ja muuhun turvalliseen kotona asumiseen teknologiaa hyödyntäen 19
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos 1/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen VOIMAKAS KASVU Omaishoito ENNALLAAN TAI LIEVÄ KASVU Kotona asumisen tuki VOIMAKAS KASVU 20
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos 2/2 Perhehoito KASVU Asumispalvelut MONIPUOLISTUMINEN JA LIEVÄ KASVU Laitoshoito VOIMAKAS VÄHENEMINEN 21
Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot 22
Asiakastarpeet ja saavutettavuus Matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta sähköinen (mm. tiedonhaku, yhteydenottopyyntö, tiedustelu) 24/7 fyysinen, puhelinyhteys, chat, vastaukset yhteydenottopyyntöihin, tiedusteluihin virka-aikana Kotona asumisen tuki Yhteydensaantimahdollisuus 24/7 Turvallinen kotona asuminen 24/7 edellyttää teknologian hyödyntämistä, mm. erilaiset turvaratkaisut kuten valvonta, puhe- ja kuvayhteys, paikantaminen Tehostettu palveluasuminen vain silloin, kun ympärivuorokautisessa tarpeessa turvallisuutta kotona asumisessa ei voida muilla tuen muodoilla, palveluilla ja teknologian hyödyntämisellä turvata 24/7 23
Toiminnalliset tavoitteet Tavoite: Pohjois pohjanmaalainen ikäihminen asuu kotona oman näköistä elämää tarvitsemansa tuen ja palvelujen turvin Vanhuus nähdään normaalina elämänvaiheena: ikäihmiset ovat aikuisia itsestään määrääviä ihmisiä, joista osalla on enemmän tuen ja palvelun tarvetta kuin toisilla Ikäihminen asuu kotona, joka voi olla erilaisissa asumisympäristöissä. Kukaan ei asu terveyskeskuksen vuodeosastolla eikä pitkäaikaisesti laitoshoidossa Palvelutarpeen arviointi ja palveluista päättäminen on keskitetysti johdettua ja perustuu maakunnan kriteereihin ja linjauksiin, jolloin turvataan asiakkaiden yhdenvertaisuus, mutta tapahtuu lähellä asiakkaita osana palveluprosesseja. Ikäihmisen palvelutarve arvioidaan hyödyntäen moniammatillista osaamista ja RAI arviointia ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan asiakkaan omaa näkemystä. Palvelutarpeeseen etsitään kevein ja joustavin, mutta kustannus vaikuttavin palvelu Kotona asumista tuetaan 24/7 lähidigi ja ns. fyysisin palveluin (turvallinen kotona asuminen ja avunsaanti tarvittaessa) Hoito ja palveluprosessit tukevat kauttaaltaan ikäihmisen kotona pärjäämistä Teknologiaa on käytössä ennakkoluulottomasti kaikessa ikäihmisen arjessa ja palveluissa aina kun se on hyödyllistä Monituottajuuden strateginen hyödyntäminen 24
Rakenteelliset tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalla 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2030 Vähintään 94% asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin joista korkeintaan 13-14% on säännöllisen kotihoidon asiakkuudessa joista matalan intensiteetin asiakkaat saavat palvelunsa lähidigi-palveluna joista korkean intensiteetin asiakkaat saavat palvelunsa lähidigi- ja ns. fyysisenä palveluna joista vähintään 2,5% on tehostetun kotihoidon (ns. kotihoivan) asiakkuudessa joista vähintään 6% on omaishoidon asiakkuudessa joista vähintään 1% on perhehoidon asiakkuudessa Korkeintaan 6% asuu pitkäaikaisesti ympärivuorokautisissa palveluissa, joista korkeintaan 1% asuu pitkäaikaisessa sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa korkeintaan 5% asuu pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa 25
Palvelujen saatavuus Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi asiakastarpeiden määrittelyssä järjestäjän määrittelemät kriteerit, jotka hyödyntävät mm. RAI arviointi * Kuntouttava päivätoiminta * Kotihoito ja muut kotona asumista tukevat palvelut * Kotikuntoutus * Omaishoidon tuki * Perhehoito * Asumispalvelut * Laitoshoito Palvelutarpeen arviointi * lakisääteiset määräajat (yhteydenotosta yhteys 7 vrk) Palvelujen järjestämisajat * lakisääteiset määräajat (< 90 vrk ) Kotona asumista tukevat palvelut lähipalveluina * ensisijaisesti digi/likipalveluina ja toissijaisesti kotiin tuotettuina ns. fyysisinä palveluina * 24/7 yhteydensaanti- ja koordinointikeskus 26
Palvelurakennemuutos Ennaltaehkäisevät ja kunnan hyvinvointi-, tekniset- sekä logistiset palvelut tukevat yhteisöllisyyttä, kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpysymistä Panostaminen monikanavaisuutta hyödyntäen informointiin ja neuvontaan Palveluohjaus on ohjaavaa, neuvovaa, asiantuntevaa, ratkaisuja etsivää ja valinnanvapautta tukevaa. Palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään RAI-arviointia Asiakkaan kotona asumisen tuen tarpeeseen vastataan ensisijaisesti avohoito- ja digilähipalveluilla hyödyntäen omais- ja läheisverkostoja, asiakkaan omaa vastuuta, valinnanvapautta ja teknologiaa Asiakkaan tarpeeseen haetaan mahdollisimman kevyt ja joustava ratkaisu säännöllisen palvelun nopean aloittamisen sijaan (esim. säännöllisen kotihoidon sijaan ensin määräaikainen kotikuntoutusjakso, avustajapalvelua) Etä- ja lähiomaishoitajuutta tuetaan monipuolisesti Pääperiaatteena SHL:n ympärivuorokautisen hoidon rakennemuutoksessa painopisteenä siirtyminen pitkäaikaishoidosta kotona asumista tukevaan lyhytaikaishoitoon (mm. vuorohoito, omaishoidon vapaa, kuntoutus) Asumispalvelut järjestetään laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin ja kuntoutusjakson perusteella perhehoitona (myös perhehoitokeskukset), yhteisöasumisena, välimuotoisena asumisena ja osalle asiakkaista tehostettuna palveluasumisena Luovutaan pääosin pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja korvataan näitä palveluita kuntouttavalla ja kotona asumista tukevilla palveluilla sekä kehittämällä mm. kotisairaalatoimintaa lyhytaikaiseen hoidon tarpeeseen 27
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi 28
Palveluiden kokonaisuus. Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) neuvonta ja ohjaus eri kanavia käyttäen yhteydensaanti 24/7 (tietyille asiakkaille, esim. omaishoitoperheet, kotihoito) hyvinvointia edistävät, ennakoivat kotikäynnit yhteisölliset digitaaliset palvelut kotona asumisen tuki 24/7 Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? Sähköisten palveluiden pisteet esim. kaupassa, koululla, kirjasto Jalkautuvat/pyörillä olevat palvelut Ateriapalveluissa, kauppapalveluissa ja päivätoimin noissa uusia ratkaisuja (esim. kylätalot, asukastuvat, koulut, kauppa, päiväkodeista, matkailualan yritykset, kotiäidit,naapurit jne.) Yhteiset tilaisuudet esim. kerhot, ryhmät, jumppahetket, elokuvien katselu (lähetetään diginä eritahoilta) Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? - Kuntouttava päivätoiminta - Asumispalveluja 29
Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? - Kuntouttava päivätoiminta joillekin ns. erityisryhmälle (esim. työikäiset muistisairaat) - Asumispalveluja - Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaislaitoshoito - Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito (siirtymäaiheen ajan) Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? - 24/7 yhteydenottokeskus (kuva dia 31) - Erityisryhmien esim. psykogeriatriset asumispalvelut - Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito (siirtymäaiheen jälkeen) Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva) vaativa erikoissairaanhoito Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Näissä palveluissa on potentiaalia ideoida, kehittää ja hyödyntää ennakkoluulottomasti Hyödynnetään liikkuvaa työtä tekeviä kumppaneita esim. seurakunta, vartiointi, posti, taksi, kirjastoautot, ym. Ohjaus ja neuvonta, päivätoiminta, kirjasto, harrasteet, musiikki- ja liikuntapalvelut esim. seniorineuvonta (tuki ja ohjaus), terveyspalvelut mm. rokotukset, hoitajan vastaanottoa 30
24/7 yhteydensaantikeskuksen toimintaalue Reisjärvi Ympyrässä: 24/7 yhteydensaanti (tietyt asiakasryhmät, kotiutustilanteet, konsultoinnit, turvahälytysten vastaanotto,) + kolmiot toiminnot Kolmioissa: kotona asumista tukevan teknologian hallinnointi, kotihoidon toiminnanohjaus ja optimointi, virtuaaliset kotikäynnit 31
Ehdotus kotihoidon toiminta-alueiksi Toiminta-alueet jaetaan palvelutiimeihin. Tiimien työskentelyalue ja määrä perustuu asiakasmäärään ja etäisyyksiin (max.n. 50 km). Kotihoitokäyntejä toteutetaan myös virtuaalisesti Lopullisissa toiminta-alueiden määrittelyssä tulee huomioida synergiaetu ja integraation toteutuminen erityisesti muihin kotona asumista tukeviin palveluihin 1. 5. 4. 3. 2. 1. alue 1200 asiakasta 2. alue 1000 asiakasta 3. alue 800 asiakasta 4. alue 1400 asiakasta 5. alue 1300 asiakasta 32
Ehdotus kotihoivan toiminta-alueiksi Kotihoivan eli tehostetun kotihoidon (sisältäen esim. yökotihoidon, saattohoidon, liikkuvat erityisosaajatiimit) toiminta-alueet ovat samat kuin kotihoidon toiminta-alueet Toiminta-alue tulee tarkastella yhteen kotisairaalapalvelun kanssa Toiminta-alueet jaetaan riittävän asiakaspohjan ja etäisyyksien perusteella joustaviin kotihoivan palvelutiimeihin Tiimien työskentelyalue ja määrä perustuu asiakasmäärään ja etäisyyksiin (max.n. 50-80 km). Kotihoivan toteuttamisessa korostuu teknologian hyödyntäminen ja huolehdittava monipuolinen asiantuntijatuki (esim. päivystykselliset palvelut) 33
Ehdotus palveluverkoksi: Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito TAVOITTEET: ensimmäisessä vaiheessa korkeintaan n. 1% 75 vuotta täyttäneistä varataan pitkäaikaislaitoshoidon paikka (= n. 300 paikkaa) Paikat varataan mm. seuraaville asiakasryhmille: psykogeriatriatriset ikäihmiset käytösoireiset ikäihmiset terveydentilaltaan epävakaat jatkuvaa tehostettua valvontaa tarvitsevat eristyspotilaat näillä paikoilla turvataan se, ettei kukaan asu pitkäaikaisesti sairaalassa näillä paikoilla ei asuta pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan tarpeen ajan perusteluna osaamisen ja erityisvälineistön keskittäminen pitkäaikaislaitoshoidon paikat ovat nykyisen kanta-oulun alueella, joten pystytään turvaamaan erityisosaaminen, lääketieteellinen tuki ja erityisvälineistö toisessa vaiheessa edetään jopa 0%:n pitkäaikaislaitoshoidon kattavuuteen maakunnallisen tilannearvion perusteella PITKÄAIKAISLAITOSHOIDON PAIKAT 2016 (KATTAVUUS 1,4%) Shl- laitoshoidossa Vastaajakunta paikat 2016 OULU 279 Kuusamo 0 Kalajoki, Merijärvi 0 Oulainen 0 Liminka 0 Ii 29 Pudasjärvi 0 Kuntayhtymä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) 1 Kempele 0 Hailuoto 0 Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi 0 Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 59 Haapavesi 12 Muhos 0 Tyrnävä 4 Taivalkoski 5 Utajärvi 15 Vaala 16 Siikalatva 10 Pyhäntä 2 Kaikki yhteensä 432 34
Laitoshoidon palveluverkko 2016 35
Ehdotus palveluverkoksi: Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaislaitoshoito Paikkoja varataan kaikkiaan vähintään 1%:lle 75 vuotta täyttäneille (n. 300 paikkaa) tarkentuu, kun saadaan lopullinen nykyinen paikkamäärä mikäli terveydenhuoltolain mukaisista lyhtyaikaishoidon paikkoja (ns. terveyskeskuksen vuodeosastopaikkoja) muutetaan shl:n mukaisiksi kuntoutuspaikoiksi, tulee niiden määrä sisällyttää n. 300 paikkaan) Omaishoidon lakisääteinen vapaa ja vuorohoito järjestetään pääasiassa tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa ja kotona asumista tukeva kuntoutus pääasiassa sosiaalihuoltolain mukaisilla laitoshoidon paikoilla SHL:n mukaiset kriisipaikat integroituvat pääasiassa lyhytaikaishoidon paikkoihin Kaikilla toiminta-alueille (Kts. kotihoidon toimintaalueet) järjestetään riittävä määrä lyhytaikaishoitoa LYHYTAIKAISHOIDON PAIKAT 2016 (KATTAVUUS N. 1%) Summa / lyhytaikaishoidon paikat (lkm) Organisaatio Vastaajakunta Summa Hyvinvointipalvelut OULU 126 Ikäihmisten palvelujen tulosalue Kuusamo 39 Kaupunki Kalajoki, Merijärvi 9 Oulainen 15 Limingan kunta Liminka 0 Oulunkaareen kuntayhtymä Ii 3 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärvi 9 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) 29 Peruspalvelut/Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Kempele 4 Perusturvapalvelut Hailuoto 4 PPKY Selänne haapajärvi,pyhäjärvi,reisjärvi 41 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 23 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Haapavesi 4 sote/vanhustyö Muhos 7 Vanhuspalvelut Tyrnävä 2 Kaikki yhteensä 315 36
Ehdotus palveluverkoksi: Asuminen Asumisen painopiste muutetaan tehostetusta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen, välimuotoiseen asumiseen, perhehoitoon ja muuhun turvalliseen kotona asumiseen teknologiaa hyödyntäen Tehostettua palveluasumista järjestetään asiakkaille, joiden ympärivuorokautisessa tarpeessa turvallisuutta kotona asumisessa ei voida muilla tuen muodoilla, palveluilla ja teknologian hyödyntämisellä turvata 24/7 Tavoitteena on, että kaikkien kuntien alueella järjestetään tehostettua palveluasumista kuitenkin siten, että maakunnan liikelaitoksen yksiköt ovat tuotannollisesti tehokkaita (vähintään 15-20 asukkaan kokonaisuus). Perusteluna yksikkökoolle on mm. yöaikaisen hoidon kalleus ja se, ettei perushenkilöstömitoitus (minimissään 0,50) riitä vastaamaan asukkaiden hoitoisuuden muutoksiin. Pienissä (alle 30-paikkaiset) yksiköissä yöhoidon järjestämisen kalleudesta johtuen yöaikaista henkilöstöä tulee hyödyntää mm. virtuaaliyökotihoidon järjestämisessä. Nykyiset kaikki maakunnan tehostetun palveluasumisen yksiköt eivät täytä luvanvaraiselle yksityiselle tehostetulle palveluasumiselle asetettuja nykyisiä vaatimuksia. Mikäli vaatimukset jatkossa ovat samat liikelaitoksen ja asiakasseteliä hyödyntäville yhtiöille, maakunnan liikelaitoksen omat paikat vähenevät. Kasvu ohjautuu asiakassetelin avulla yrityksille ja yhdistyksille TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKAT 2016 (KATTAVUUS 9,6%) 37
Monituottajuus ja tuottamistavat Hyödyntäminen edellyttää vahvaa järjestämisosaamista Osaava hyödyntäminen monipuolistaa palvelutarjontaa ja turvaa erikokoisten palveluntuottajien, yritysten, järjestöjen ja yhdistysten sekä muun kolmannen sektorin mahdollisuudet pärjätä Hyvä mahdollisuus hyödyntää myös julkisen toimijan sparraajana Edellyttää toimivia markkinoita, jonka turvaamiseksi maakunnan tulee tehdä vahvaa yhteistyötä kuntien ja niiden kaavoitus- ja elinkeinopolitiikan kanssa Luo mahdollisuuden palvelujen kattavuuksien laskemiseen, koska ihmisille mahdollistuu palvelutarjonnan monipuolistuessa käyttää myös omaa varallisuuttaan palvelujen hankkimisessa. Toisaalta voi luoda uusia tarpeita/kysyntää, joiden rahoittamista edellytetään julkiselta sektorilta. Riski alueellinen eriarvoistumiselle, jos aidosti valinnanvapaus ja monituottajuus ei toteudu Valinnan mahdollistuminen tärkeä asia ikäihmisten yksilöllisten tarpeiden vastaamiseen, mutta mikäli valinnan mallit monimutkaisia, aiheuttaa erityisiä ongelmia tämän päivän ikäihmisille Hyödyntäminen edellyttää kaikkien toimijoiden läpinäkyvyyttä, jotta myös asiakas hyötyy pystyessään vertailemaan palvelun sisältöä, laatua ja kustannuksia Henkilökohtainen budjetti hyvä esim. omaishoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen osalta asumisen erilaisissa ympäristöissä, joissa ikäihmisten palvelukokonaisuus rakentuu hyvin erilaista tarpeista Tuetun päätöksenteon mahdolliset lisäykset potilas- ja asiakaslakiin erityisen merkityksellisiä ikäihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta 38
Valinnanvapaus Sote-keskuksissa tulee korostumaan ohjaamisen ja neuvonnan merkitys, erityisesti vahva ohjaaminen kunnan hyvinvointia edistäviin palveluihin Mikäli suoran valinnan palveluissa laajemmat palvelut, ovat oleellisia ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen näkökulmasta Valinnanvapauden kääntöpuolena voi olla palvelujärjestelmän pirstaloituminen, jolloin integraatio ei toteudu Valinnanvapaus sisältää positiivisen mahdollisuuden ns. laadulla kilpailemiseen, koska tuottajan saamaa hintaa vakioitu Ikäihmiset hyötyvät erityisesti valinnanvapauden myötä oletettavaan palvelukulttuurin paranemiseen (esim. ohjauksen ja neuvonnan korostuminen, viiveettömyys asiakaspalvelussa) Heikkokuntoiset ikäihmiset todennäköisesti eivät vaihda kovin aktiivisesti palveluntuottajaa, huolehdittava myös muista mekanismeista (kuten sopimusohjaus, insentiivit, valvonta), jotta heikkokuntoisten ikäihmisten asema turvataan. Riski myös sille, että jos asiakaskunta on sellaista, ettei aktiivisesti ns. äänestä jaloillaan, markkinoilla pystyy toimimaan tuottajia, joiden laatu on heikkoa 39
Sote-keskus vs. liikelaitos Sote-keskus neuvonta ja ohjaus osaaminen palvelujärjestelmästä ikääntyneiden terveystarkastukset hyvinvointia edistävät kotikäynnit palvelu/päiväkeskustoiminta, kerho- ja ryhmätoiminta matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita tilapäinen, määräaikainen kotihoito kotona pärjäämistä tukeva kuntoutus arjen tuen apuvälineitä, hoitotarvikkeita (ainakin fyysisinä jakelupisteinä) vähintään konsultaatiotasolla mm. geriatria, psykiatria, sisätaudit Liikelaitos palveluohjaus (säännöllisten sosiaalipalvelujen ja kotisairaanhoidon tarpeenarviointi ja palveluista päättäminen) omaishoito (myös asiakasseteli/hk-budj.) säännöllinen kotihoito ja kotihoiva (myös asiakasseteli) muut kotona asumista tukevat palvelut (myös asiakasseteli/hk-budj geriatrinen arviointi perhehoito asumispalvelut (myös asiakasseteli) laitoshoito 40
Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Asiakkaalla itsehyödynnettäviä työkaluja mm. palvelutarpeen arviointiin, maksujen laskemiseen Edellyttää yhtenäiset, koko maakunnan alueella käytettävät mittarit ja kriteerit Asiakkaalla yksi asiakassuunnitelma, joka on kaikkien toimijoiden käytössä ja pohjautuu ns. normaaliuden ja voimavaralähtöisyyden periaatteisiin; mitä ihminen itse kykenee ja osaa Geriatrinen arviointi uusille palvelun piiriin hakeutuville jo alkuvaiheessa. Yhteinen, älykkäästi rikastuva tieto kaikkien toimijoiden käytössä RAI-järjestelmä, jota hyödynnetään koko ikäihmisten hoito- ja palveluketjussa, on käytössä koko maakunnassa Palvelutarpeen arviointi ja palveluista päättäminen (asiantuntijuus) on keskitetysti johdettua, mutta tapahtuu alueilla lähellä asiakkaita osana palveluprosesseja, jolloin turvataan asiakkaiden yhdenvertaisuus Saumattomat hoito- ja palveluketjut mm. 24/7 yhteydensaantokeskus toiminnanohjausjärjestelmät 41
Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen kts myös dia 6-7 Yksinäisyyden ennaltaehkäisy sosiaalinen tuki ja kuntoutus myös videovälitteisiä palveluja käyttäen, etäläheisyyden tukeminen digitaalisilla ratkaisuilla Eri sukupolvien väliset yhteistyömuodot (esim. koulut, oppilaitokset ja päiväkodit mielekkään arjen tukena, eri-ikäisten yhdessä asuminen) Sosiaaliset verkostot, esim. omaiset, ystävät, naapurit, kytketään tukemassa ikäihmisten omannäköistä elämää Ikääntyneen läheisille tukea ja koulutusta Järjestöjen, yhdistyksen, seurakunnan ja muiden toimijoiden toiminta Yksityiset sote-palvelun tuottajat ja yritykset, joista ikäihminen voi hankkia palveluita omaehtoisesti Apteekit, kaupat, kampaamot, ravintolat yms. tukevat kotona asumista joko osana julkisten palvelujen järjestämistä tai omaehtoisesti hankittuna Vapaan sivistystyö lähelle ikäihmisiä esim. kylätalot, senioritalot, asukastuvat 42
Vuoropuhelu kunnan kanssa Kaavoitus-, tontti- ja asuntopolitiikka tulee tehdä yhteistyössä palveluja järjestävän maakunnan kanssa Korjaus- ja hissiavustusten hyödyntäminen Taloyhtiöiden kannustaminen yhteisöllisyyden tukemiseen Kuntien tärkeä viedä eteenpäin koko kuntaikäihmisen asialla periaatetta. Mikä sopii ikäihmisille, sopii kaikille Yhteistyö kuntien hyvinvointikertomuksen näkökulmasta, mm. yhteiset kehittämisen ja panostamisen painopisteet Yhteistyö kuntien kanssa ns. vanhuspalvelulain edellyttämässä suunnitelmassa toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (siinä muodossa, kun tulee jatkossa olemaan) Ikäihmisten palveluohjauksessa tulee olla ajantasainen tieto eri kuntien liikunta, kulttuuri, vapaan sivistystyön, eri yritysten tarjoamista, seurakunnan ym. tarjoamista palveluista. 43
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Peruskunnan rooli ja vastuu erittäin tärkeä ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta, esim. design for all eli mikä sopii ikäihmisille sopii kaikille asumis-, kaavoitus-,liikenneväylä-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Maakunta tuottaa tuottaa kunnille tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueista sekä Ikääntyneen väestön tarpeista Asiakkaan kannustaminen ja tukeminen omaan vastuuseen Viedään yhteisöllisyys teknologiaa hyödyntäen ihmisten koteihin Kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden tuottamien palveluiden merkitystä korostetaan esim. liikuntapalveluissa, korttelikerhoissa yms. Järjestöt ovat kunnille voimavara - 3. sektori tuottaa yhteisöllisiä palveluita mm. liikunta, kulttuuri ja yhteisöllisiä palveluita (järjestöjen rahoitus?) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee huomioida kaavoitus- ja asuntosuunnittelussa mm. yhteisöllisyys, turvallinen ympäristö, palveluiden läheisyys ja asuntojen esteettömyys Sekä kunnallisten että maakunnallisen vanhusneuvoston toiminta tulee varmistaa 44
Viranomaisille kuuluva toimivalta Palvelupäätösten tekeminen Maakunnan liikelaitos Suoran valinnan palveluissa (?) Palveluntuottajien auktorisoinnit/akkreditoinnit, kilpailutukset Maakunnan liikelaitos Valvonta Maakunnan liikelaitos järjestäjänä Suoran valinnan palveluntuottajat itse alihankkijoiden osalta (mm. palvelun sisältö, laatu) 45
Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Teknologia on osa ikäihmisen arkea ja tulevaisuuden ikäihminen on aktiivinen teknologian hyödyntäjä,; helppokäyttöisyys, Kanta ja Kansa palveluiden hyödyntäminen Painopisteenä mobiili- ja langattoman teknologian hyödyntäminen ja se, että ratkaisut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja tiedon yhteisen hyödyntämisen Sovellukset selainpohjaisiksi eli ei lisenssejä Digitalisaatiosta johtuen työn luonne ja orientaatio muuttuvat Teknologiaa hyödynnetään ikäihmisten palveluissa, ottamalla käyttöön ennakkoluulottomasti uusia teknologisia ratkaisuja osallistaen henkilöstö, asiakkaat, omaiset ja tuottajat Hyvinvointiteknologiainsinöörit ja muut teknologia-ammattilaiset osaksi palvelujen kehittämisen tiimejä Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen painopisteenä ovat turvallinen kotona asuminen, yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä uudenlaiset lähipalvelut tulee kehittää ensisijaisena palvelumuotona kotiin, ei vain vaihtoehtona Digitaallisuus kotona asumisen tueksi: erilaisia teknologisia ratkaisuja; ateria-automaatit, hyvinvointirannekkeet, liiketunnistimia, turvalaitteita, kuvapuhelin yhteydet, lääkerobotit, älykkäät lääkeannostelijat Tarvitaan uusia palvelutuotteita, nyt käytössä lähinnä turvatuotteita (mm. paikkatietosovellusten hyödyntäminen), IoT (Internet of Things) avaa uusia mahdollisuuksia Teknologia-apuvälinelainaus uutena palvelumuotona Teknologian käytön opettaminen ikäihmisille yhteistyössä kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ym. kanssa koteihin ja jalkautettuna sinne missä ihmiset liikkuvat Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen monipuolisesti kuva- ja ääniyhteyksiä hyödyntäen Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä kerrytetään vahvaa osaamista sisältöjen määrittämiseen, hankintoihin ja kilpailuttamiseen Digitalisaation kehittäminen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa kokeilukulttuuri 46
Henkilöstörakenne ja työnjako Palveluohjauksessa tulee olla hyvin ja täsmäkoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilöstö, jolla on monipuolista palvelujen, palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelujärjestelmän osaamista ja kokemusta (mm. sairaanhoitaja, sosionomi, geronomi, sosiaalityöntekijä). Henkilöstön tulee osata tunnistaa asiakkaan voimavarat sekä käytettävissä olevat resurssit sekä kyetä ohjaamaan omavastuiseen toimintaan. Tuekseen palveluohjaus tarvitsee järjestelmät, että asiakkaan laajaalainen tieto on käytettävissä. Kotona asumisen tuen tehtävissä hyödynnetään lähihoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi ikäihmisen arjen apuna uudentyyppistä avustajapalvelua, jonka tehtävinä ovat mm. ikäihmisen arjen toimissa tukeminen ja avustaminen (esim. ulkoilu, asioiden hoitaminen, harrastaminen, sosiaalisten verkostojen ylläpito) Kotihoidossa henkilöstörakenteen perusta on lähihoitaja-koulutuksen saanut henkilöstö. Sairaanhoitajilla koordinointi, konsultointi sekä vaativat kotisairaanhoidon tehtävät. Riittävä lääkärityöpanos tulee turvata. Sairaanhoitaja-työpanosta pooliutetaan osittain liikkuviksi tiimeiksi, jotka tarjoavat osaamista kotona, välimuotoisessa asumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa asuville asiakkaille. Omaisten ja läheisten antama suunniteltu apu ja tuki on osa kotihoidon työnjaon kokonaisuutta. Osana kotikuntoutusta lisätään fysio- ja toimintaterapeutteja pääasiassa nimikemuutoksin. Kotihoidossa tulee olla käytettävissä mm. kuntoutus-, ergonomia-, haavanhoito-, muisti-, ravitsemus-, psykiatrista ja gerontologista asiantuntijuutta. Henkilöstömäärä lasketaan asiakastuntien mukaan siten, että se jaetaan asetetulla tuottavuustavoitteella (välitön asiakasaika t/työntekijä/kk). Tuottavuustavoitteessa huomioidaan mm. välimatkat. Vaativissa kotona asumisen tuen palveluissa kuten kotihoiva, kotisairaala, tulee turvata riittävä lääketieteellinen, sairaanhoidollinen, ensihoidon ja muiden tarpeellisten toimijoiden työpanos Tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa perusta on lähihoitajakoulutuksen saanut henkilöstö ja lisäksi henkilöstössä on hoiva-avustajia, fysio- ja toimintaterapeutteja. Asiakkaiden tarvitsema sairaanhoitaja-osaaminen turvataan päiväaikaan osana yksikköjen henkilöstöä ja ilta- ja yöaikaan se turvataan pooliutetusta tiimistä ja muilla liikkuvilla 24/7 palveluilla. Riittävä lääkärityöpanos tulee turvata. Myös näissä palveluissa tulee olla käytettävissä mm. kuntoutus-, ergonomia-, haavanhoito-, muisti-, ravitsemus-, psykiatrista ja gerontologista asiantuntijuutta Mitoitukseen laskettavan henkilöstön mitoitus vähintään 0,5. 47
Osaaminen ja koulutus Osaaminen: 1) Peruskoulutuksen antamien valmiuksien täysimittainen hyödyntäminen laajasti, monipuolisesti ja yhdenmukaisesti välttämätöntä (esim. lähihoitajat) 2) Osaamistarpeet henkilöstölle: mm. monipuolinen teknologiaosaaminen, neuvonnan ja ohjauksen osaaminen, asiakaspalveluosaaminen, lääkehoidon osaaminen 3) Esimiehille liikkeenjohdon ja valmentavan johtamisen osaamista 4) RAI-osaaminen laajasti ja moniammatillisesti Koulutus: 1) Nykyinen koulutus kohdistuu liikaa erityisesti sairaanhoitajien osalta laitosympäristössä tapahtuvaan palveluun Tulevaisuus vaatii jalkautuvaa hoitajuutta asiakaan kotiin 2) Myös fysio- ja toimintaterapeuttikoulutuksessa enemmän painopisteenä kotiympäristössä tapahtuva työ 3) Moniammatillisuuden kehittymiseksi eri ammattilaisten yhteinen koulutus mm. laaja-alaisen ikäihmisten toimintakykyisyyden ymmärtämiseksi 4) Sosiaalialan osaamista tarvitaan sairaanhoidon osaamisen lisäksi. 5) Koulutusta asiakkaiden voimavaralähtöisen ja itsenäisen elämän tukemiseen 6) Koulutuksessa tulee ottaa käyttöön sähköisiä itseopiskelutyökaluja (kuten esim. Senioripassi) 7) Omaishoitajien ja perhehoitajien koulutus 48
Vaikutukset 49
Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa 50
Taloudelliset vaikutukset LUVUT TULEE TARKISTAA 51
Sairaala- ja vuodeosastopalvelut -12 M Sairaalahoitoa korvaavat palvelut +0,5 M Tehostettu palveluasuminen, kotihoiva, sairaalahoitoa korvaavat muut palvelut +5,5 M Ikäihmisten palvelut -11 M Ikäihmisten kuntoutuspalvelut +1 M Kuntoutus ja toimintakyky -0,5 M Ikäihmisten toimintakyvyn tuki ja kuntoutuspalvelut +1 M Vastaanottopalvelut -4 M Avopalveluiden vahvistaminen, sähköiset palvelut +1,5 M +1 M +0,5 M Välitön avun tarve -1 M Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat jatkovalmistelussa 52
LUVUT TULEE TARKISTAA Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä Ikäihmisten palvelut: -11 M Vähintään 94 % asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin (nyt 90,5 %) Kotihoidon intensiteetti ja kattavuus 14,9 % 14 % +/- XXX Tehostetun kotihoidon kattavuus vähintään 2,5% +/- XXX Omaishoidon kattavuus vähintään 6 % (nyt 6,3 %) +/- XXX Perhehoidon kattavuus vähintään 1 % (nyt 0,1 %) +/- XXX + XXX + XXX htv + muut resurssit Tehostetun palveluasumisen kattavuus 6,8 % 5 % +/- XXX Laitoshoidon kattavuus 2,6 % 1 % +/- XXX + XXX + XXX htv + muut resurssit 53
Vaihe AIKATAULUTUS TARKENTUU Taloudelliset nettovaikutukset / vuosi Uudistukseen valmistautuminen Kohdentuuko siirtymävuosille kustannuspaineita? Rahoituksen siirtymäaika vuosina 2019 2023 (menoperustaisesta laskennalliseen/tarveperustaiseen) Siirtyminen täysimäär. laskennal. rahoituk. Konkreettiset keinot ja toimenpiteet 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Kotihoidon parempi kohdentuminen Säännöllisen kotihoidon kattavuuden laskeminen 14%:iin Tehostetun palveluasumisen kattavuuden laskeminen 5%:iin Laitoshoidon kattavuuden laskeminen asteittain korkeintaan 1%:iin ja mahdollisesti sen jälkeen 0%:iin Yhteydenottokeskuksen käynnistäminen RAI-järjestelmän käyttöönotto koko P-P Kotihoidon toiminnanohjauksen ja optimoinnin käyttöönotto koko P-P 54
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kotiin annettavat, ikäihmisen omaan elinympäristöön annettavat palvellut, tukevat paremmin itsemääräämisoikeutta Tuetun päätöksenteon lainsäädäntö vähentää heikkokuntoisten ikäihmisten riskiä syrjäytyä tarpeitaan vastaavien palveluiden saamisessa monivaiheisissa valinnanvapauden mahdollisuuksissa Asiakasmaksuja määriteltäessä tulee huomioida erityisesti pieneläkettä saavien riski syrjäytyä tarvitsemiensa palvelujen käytössä Monivaiheinen valinnanvapaus edellyttää eri-ikäisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi panostamista erityisesti ikäihmisten ohjaukseen ja neuvontaan 55