AK:N JA OECD:N KUULEMINEN VUONNA 2015 AIHEESTA INFRASTRUKTUURIN SUUNNITTELU JA INVESTOIMINEN ERI HALLINTOTASOILLA: NYKYISET HAASTEET, AIEMMAT KOKEMUKSET JA MAHDOLLISET RATKAISUT Miksi vastata tähän kyselyyn? KYSELYLOMAKE Alueiden komitea (AK) toteuttaa tämän kuulemisen yhteistyössä OECD:n kanssa. Kysely on ainutlaatuinen tilaisuus ilmaista alue- ja paikallishallinnon näkemyksiä investointiista kansainvälisellä ja EU:n tasolla. Tämän kuulemisen tulokset esitellään useille poliittisten päättäjien kansainvälisille korkean tason foorumeille ja instituutioille, erityisesti EU:n, OECD:n ja G20-maiden tasolla. Kenen tulisi vastata tähän kyselyyn? Kyselyyn vastaaminen kuuluu investointien suunnittelusta, rahoituksesta ja toteuttamisesta vastaaville paikallis- ja alueviranomaisten edustajille (virkamiehet, poliitikot tai vastaavat). Käytännön tietoa > Kyselyyn voi osallistua 29. toukokuuta 2015 asti. > Vastaaminen vie enintään 15 20 minuuttia. > Voitte täyttää kyselylomakkeen millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Tausta ja asiayhteys Valtiotasoa alemmat hallintotasot olivat vastuussa yli kahdesta kolmasosasta kaikista julkisista investoinneista vuonna 2013 Euroopan unionin alueella. Julkisen talouden nykyisessä tiukassa tilanteessa niiden on kuitenkin yhä vaikeampaa rahoittaa infrastruktuurihankkeita. Kun otetaan huomioon valtavat infrastruktuuritarpeet, on tärkeä ymmärtää paremmin niihin liittyviä ita ja ottaa oppia hyvistä käytänteistä. Kyselylomake on jäsennelty OECD:n vuonna 2014 antamassa ja alueiden komitean tukemassa suosituksessa tuloksekkaista julkisista investoinneista kaikilla julkisen vallan tasoilla (Recommendation on Effective Public Investment across Levels of Government) käsiteltyjen keskeisten kysymysten pohjalta (lisätietoa OECD:n verkkosivustosta: http://www.oecd.org/effective-public-investment-toolkit/). KYSELYN TULOKSET OECD ja alueiden komitea julkaisevat kyselyn tulokset kesäkuussa 2015 tiivistelmänä, joka lähetetään kaikille vastaajille. Tuloksia hyödynnetään myös AK:n seurantatoimissa ja poliittisissa toimissa, jotka liittyvät ERI-rahastojen toimenpideohjelmien 2014 2020 käynnistämiseen (hallinnollisia valmiuksia koskeva temaattinen tavoite 11), Junckerin investointiohjelman täytäntöönpanoon ja käynnissä olevaan Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkasteluun. Vuonna 2015 näihin toimiin sisältyy poliittisia keskusteluja ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä erityisiä työpajoja. Toimien tulokset kootaan tiivistetysti yhteen AK:n kuudenteen Eurooppa 2020 -strategian seurantakertomukseen (lokakuu 2015). Luottamuksellisuus Kaikki yksittäiset rastitetut vastaukset ovat luottamuksellisia. Yhteystiedot Lisätietoa saa osoitteesta: europe2020@cor.europa.eu. COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 1/8 FI
Vastaajan tiedot Etunimi: Sukunimi: Sähköpostiosoite: Organisaatio: Tehtävä tai asema: Maa: COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 2/8
Vastaajan taustatiedot: 1. Ilmoittakaa, minkä tahon puolesta vastaatte tähän kyselyyn: alue (alue, lääni, osavaltio, NUTS 1- ja NUTS 2 -taso tai vastaava) välitason yhteisö (maissa, joissa on kolme valtiotasoa alempaa hallintotasoa: departementti, maakunta, kreivikunta jne.) alle 50 000 asukkaan kunta 50 000 500 000 asukkaan kunta yli 500 000 asukkaan kunta muu (esim. kuntien tai alueiden yhteistyörakenteet) Infrastruktuuri-investointien suuntaukset kunnassanne/alueellanne 2. Onko julkisten investointimenojen kokonaismäärä lisääntynyt vai vähentynyt vuodesta 2010 lähtien kunnassanne/alueellanne? Valitkaa vain yksi vastaus. a) Julkiset investointimenot ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. b) Julkiset investointimenot ovat vähentyneet 0 10 prosenttia. c) Julkiset investointimenot ovat vähentyneet yli10 prosenttia. d) Julkiset investointimenot ovat kasvaneet 0 10 prosenttia. e) Julkiset investointimenot ovat kasvaneet yli 10 prosenttia. f) Ei sovellettavissa. 3. Onko kunnassanne/alueellanne rahoitusvajeita seuraavilla aloilla (esim. liian vähän varoja investoinnin toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon)? [Riippumatta rahoitusvajeen syystä, esim. liian vähän investointitukea, omia varoja, lainaa jne.] Kyllä, kunnassani/alueellani on rahoitusvajetta uuden infrastruktuurin rakentamiseksi. Kyllä, kunnassani/alueellani on rahoitusvajetta nykyisen infrastruktuurin ylläpitämiseksi ja hyödyntämiseksi. Ei, rahoitusvajetta ei ole. Jos rahoitusvajetta on, mitkä alat kärsivät siitä eniten kunnassanne/alueellanne? julkinen liikenne tiestö asuminen ja yhteisölliset kohteet vapaa-aika- ja kulttuuri-infrastruktuuri hallintorakennukset koulutusinfrastruktuuri taloudellisen kehityksen infrastruktuuri vesihuolto jätehuolto ja puhtaanapito (jätevedet) energia (mukaan lukien sähkö) terveydenhuollon infrastruktuuri COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 3/8
Infrastruktuuri-investointien rahoittaminen 4. Miten kuntanne/alueenne infrastruktuuri-investointien rahoituslähteet ovat muuttuneet vuodesta 2010 lähtien? Infrastruktuuri-investointien rahoituslähteet a) ovat lisääntyneet b) ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan c) ovat vähentyneet OMAT TULOT: Kunnallisverot Käyttäjämaksut Omaisuudesta saatavat tulot (esim. maankäyttöön perustuva rahoitus) AVUSTUKSET Avustukset/siirrot ylemmiltä hallintotasoilta Avustuksiin verrattava rahoitus kansainvälisiltä organisaatioilta (esim. EU:n rahastoista) LAINAT Pankkilainat Lainat kansainvälisiltä pankeilta (Euroopan investointipankki) Rahoitusmarkkinat (joukkovelkakirjat) YKSITYISEN SEKTORIN INFRASTRUKTUURIRAHOITUS 5. Mitkä ovat suurimmat et kuntanne/alueenne infrastruktuuri-investointien strategisessa suunnittelussa? Haasteet a) on merkittävä b) on jossain määrin c) ei ole Ennakkoarviointien, -analyysien ja -välineiden (kustannus-hyötyanalyysi, ympäristövaikutusten arviointi, alueellisten vaikutusten arviointi jne.) käyttö Tällaisia ennakkoanalyyseja ja -arviointeja tehdään, mutta tuloksia ei hyödynnetä päätöksenteossa johdonmukaisesti. Tällaisia ennakkoanalyyseja tehdään, mutta niissä ei oteta riittävästi huomioon investoinnin koko elinkaarta. Paikallis-/aluetasolla ei ole käytettävissä ajan tasalla olevaa asianmukaista tietoa luotettavan ennakkoanalyysin laatimiseksi. Horisontaalinen koordinointi muiden (esim. kunnallisten tai alueellisten) hallintoyksiköiden kanssa Naapurikuntien/-alueiden kanssa ei ole yhteistä investointistrategiaa. Kannustimia yhteistyön tekemiseksi eri lainkäyttöalueiden (samalla valtiotasoa alemmalla hallintotasolla) kesken ei ole. COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 4/8
Haasteet a) on merkittävä b) on jossain määrin c) ei ole Koordinointi eri alojen (liikenne ja asuminen, laajakaista, vesihuolto, maankäytön suunnittelu jne.) välillä Eri alojen väliltä puuttuu koordinointi investointihankkeiden mahdollisten täydentävyyksien hyödyntämiseksi. Paikalliset ja alueelliset tarpeet eriävät keskushallinnon tasolla etusijalle asetetuista tarpeista. Vertikaalinen koordinointi kansallisen ja valtiotasoa alempien tasojen välillä Valtionhallinnon/EU:n ohjelmien yhteisrahoitusvaatimukset ovat liian korkeita valtiotasoa alemmalle hallintotasolle. Ei ole poliittista tahtoa ja asianmukaista hallintokulttuuria eri hallintotasojen keskinäistä työskentelyä varten. Keskustasolla ei ole pitkän aikavälin strategiaa, mikä vaikuttaa investointien suunnitteluun valtiotasoa alemmalla hallintotasolla. Kansalaisten osallistaminen Kansalaisyhteiskunnan edustajia / kansalaisia / kansalaisjärjestöjä ei oteta riittävästi tai asianmukaisesti mukaan infrastruktuurihankkeiden valintaan, mikä voi johtaa isiin pyrittäessä saamaan hankkeille hyväksyntää ja tukea. Investointihankkeiden toteuttaminen ja seuranta 6. Mitkä ovat kuntanne/alueenne infrastruktuurihankkeiden tuloksekkaan toteuttamisen ja seurannan tärkeimmät et? Haasteet a) on merkittävä b) on jossain määrin c) ei ole Kapasiteettiet Infrastruktuurihankkeiden suunnitteluun ei ole riittävästi omaa asiantuntemusta. Ei ole kapasiteettia pitkän aikavälin / strategiseen suunnitteluun. Sääntelyyn ja hallintoon liittyvät et Hankintamenettelyt kestävät kauan, mikä viivästyttää infrastruktuurihankkeita merkittävästi. Infrastruktuurihankkeisiin liittyy kohtuuttoman paljon hallinnollisia menettelyjä ja byrokratiaa. Infrastruktuurin hallinnolliset menettelyt edellyttävät asiointia useissa yhteyspisteissä (keskitetty asiointipiste puuttuu). Arviointi Seurantajärjestelmä on olemassa, mutta seuranta on hallintorutiini, eikä sitä hyödynnetä suunnittelu- ja päätöksentekovälineenä. Vaikutustenarviointeja ei tehdä (jälkikäteen). COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 5/8
Haasteet a) on merkittävä b) on jossain määrin c) ei ole Yksityissektorin osallistumiseen liittyvät et Yksityiset kumppanit eivät ole kiinnostuneita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien oikeudellisessa ympäristössä / sääntely-ympäristössä on ongelmia. EU:n rahoituksen saatavuus ei kannusta etsimään yksityisiä investointeja. Lahjonnan/korruption riski on lisääntynyt. 7. Millaisia ovat viimeisimmät suuntaukset yksityissektorin sitoutumisessa infrastruktuuri-investointeihin (viimeisten 10 15 vuoden aikana) kunnassanne/alueellanne? Sitoutuminen infrastruktuurihankkeisiin Yksityiset toimijat sitoutuvat perinteisen hankintamenettelyn kautta. Yksityiset toimijat sitoutuvat käyttöoikeussopimusten kaltaisten delegoitujen rakenteiden kautta. [Käyttöoikeussopimukset edellyttävät, että yksityinen kumppani maksaa viranomaiselle omaisuuserän saadakseen toimia.] Yksityiset toimijat sitoutuvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin suunnitellakseen, rakentaakseen, rahoittaakseen ja/tai hallinnoidakseen julkista infrastruktuuriomaisuutta. Yksityiset toimijat ottavat haltuunsa aiemmin julkisen sektorin omistuksessa olleenomaisuuden ja vastaavat sen käyttämisestä (luovutus). on lisääntynyt on pysynyt entisellä tasolla on vähentynyt on olematonta en osaa Hyvät käytänteet 8. Mitkä käytänteet ovat mielestänne auttaneet hallinnoimaan infrastruktuuri-investointeja kunnassanne/alueellanne? Merkitkää kaikki sopivat. Käytänteet, jotka ovat auttaneet investointien hallinnoimisessa Hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille / käyttöoikeussopimuksille suotuisampi sääntelykehys Hallintoa/sääntelyä koskevien vaatimusten vähentäminen Infrastruktuuri-investointien keskipitkän aikavälin suunnittelun parantaminen Tiukemmat valintakriteerit investointihankkeille a) merkittävästi b) jonkin verran c) ei ole sovellettu d) ei arvioitavissa COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 6/8
Käytänteet, jotka ovat auttaneet investointien hallinnoimisessa Yhteistyön tiivistäminen lähiseudun paikallisviranomaisten kanssa mittakaavaetujen hyödyntämiseksi Infrastruktuurisuunnittelun keskitetyn koordinointiyksikön perustaminen kuntaanne/alueellenne Sidosryhmien osallisuuden lisääminen varhaisessa vaiheessa suurissa infrastruktuurihankkeissa Tulosten seurantavälineiden käyttö investoinnin toteutuksen arvioimiseksi Valtionhallinnolta saatavan tiedon ja tuen (koulutus, vertailukelpoinen tieto jne.) parantuminen Ulkoinen tuki hankkeiden suunnitteluun (taloustoimistot, konsulttiyritykset, asiantuntijat jne.) Muuta, mitä? a) merkittävästi b) jonkin verran c) ei ole sovellettu d) ei arvioitavissa 9. Ilmoittakaa alustava kokonaisarvio osuudesta, jonka julkiset investoinnit (kiinteän pääoman bruttomuodostuksena mitattuna) muodostavat (valtiotasoa alemman hallintotasonne) kokonaismenoista [edelliseltä käytettävissä olevalta vuodelta]. a) alle 5 prosenttia b) 5 10 prosenttia c) 10 15 prosenttia d) 15 20 prosenttia e) yli 20 prosenttia f) ei sovellettavissa 10. AVOIN KYSYMYS: OECD julkaisee verkkosivustollaan esimerkkejä paikallistason julkisiin investointeihin liittyvistä hyvistä ja innovatiivisista käytänteistä. Myös AK julkaisee hyviä käytänteitä Eurooppa 2020 -seurantakertomuksessaan, ja mahdollisesti muissa asiakirjoissa. Jos haluatte antaa panoksen OECD:n hyvien käytänteiden tietokantaan ja AK:n julkaisuihin, kirjatkaa esimerkki alla olevaan kehykseen (enintään 10 15 riviä; voitte myös merkitä linkkejä verkkosivustoihin, raportteihin jne.): COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 7/8
Jos haluatte saada lisätietoa kuntia ja alueita koskevasta OECD:n työstä ja tapaustutkimuksista, jotka koskevat tuloksekkaita julkisia investointeja kaikilla julkisen vallan tasoilla, merkitkää rasti ruutuun: Tietosuojalauseke Olen perehtynyt asiaan ja hyväksyn tietojeni keräys- ja käsittelyehdot. Annan tietoni AK:n Eurooppa 2020 - seurantafoorumiin liittyvään luetteloon. Tätä luetteloa hallinnoi AK:n sihteeristön yksikkö E2 eikä sitä julkaista. Tiedot kerätään ja käsitellään asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti. Kyseiseen luetteloon kirjautuneilla henkilöillä on oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja korjata virheelliset tai puutteelliset henkilötiedot lähettämällä sähköpostiviestin osoitteeseen europe2020@cor.europa.eu. Pyynnöt käsitellään mahdollisimman pian, enintään 10 työpäivän kuluessa. Henkilötietojen käsittelyä koskevat tiedustelut voi lähettää palveluosoitteeseen europe2020@cor.europa.eu. Se on ensimmäinen taho, jolle voi tehdä valituksen tai ilmoittaa sääntöjenvastaisuuksista. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä alueiden komitean tietosuojavastaavaan osoitteessa data.protection@cor.europa.eu, ja teillä on oikeus saattaa asia milloin tahansa Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi osoitteessa edps@edps.europa.eu. Ottakaa huomioon, että vastauksenne voidaan välittää tiedoksi (ilman yhteystietoja) AK:n esittelijöille, muille EU:n toimielimille ja OECD:lle. Mikäli ette suostu tähän, pyydämme ilmoittamaan asiasta. Suostun. Kyllä/Ei COR-2015-01125-00-01-WEB-TRA (EN) 8/8 FI