Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1
Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen polut alkavat varhain ja syntyvät vuorovaikutuksessa 2
Ikäluokka 1987 > seuranta 21-vuotiaaksi 3 25% pojat tytöt 2 15% 1 5% Ei peruskoulun psyk esh toimeen- tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle 10 984 11 981 13 629 5 215 1 900 39,4 % ikäluokasta = 23 415 ei jatkotutkintoa, psyk esh, toimeentulotukea tai tuomio THL/Kansallinen syntymäkohortti 1987 3
Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille, 1987 syntyneiden seuranta 21-vuotiaaksi 6 vain peruskoulu 5 4 3 2 muu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 1 psyk esh tai lääke tuomittu toimeentulotukea Ongelmat nähdään jo kouluaikana (yleisimmät dg:t: mielialaongelmat, käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet) Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL 4
Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea 5
Mitä enemmän NEET-vuosia, sitä enemmän myös muita ongelmia (tai toisinpäin) 9 8 7 6 5 4 3 2 1987 synt. toimeentulotuki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ehdoton) 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 1987 syntyneen NEET vuosien summa NEET= not in education, employment or training 6
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä ei sijoitettu sijoitettu kodin ulkopuolelle äiti naimaton, leski, eronnut 1987 äiti tupakoinut raskausaikana vanh vain peruskoulu toimeentulotukea äiti psyk.os.hoidossa pitkäaik.ttt HR Pojat 5,8(4,9-6,9) 5,1(4,5-5,8) 13,9(10,6-18,3) 10,0(8,8-11,4) 4,8(3,9-5,8) Tytöt 5,4(4,6-6,4) 5,2(4,6-5,9) 11,6(9,0-14,9) 8,3(7,3-9,5) 4,3(3,5-5,3) Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012
Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 7 6 5 lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 4 3 2 1 avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito OR 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vanhempien ongelmat lasten murheet, ei yksilön ongelmia vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 61 %:lla, 36 309 lapsella 1987 syntyneiden ikäluokasta Vanhempi, jolla toimeentulotukea, psykiatrista hoitoa tai ei koulutusta Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL 9
Vaikeudet tehtävissä ja sosiaalisissa suhteissa lisääntyneet 9% 8% 7% 6% 5% paljon vaikeuksia tehtävissä paljon vaikeuksia sos. suhteissa 4% 3% 2% 1% 2004/2005 2006/2007 2008/2009 2010/2011 2013 THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013 10
Vanhempien työttömyys määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä 35% 3 25% koettu terveys keskinkertainen tai huono koulu-uupumusta 2 15% 1 5% kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus koulukiusattuna väh. kerran viikossa paljon vaikeuksia tehtävissä ei kumpikaan toinen vanhemmista molemmat vanhemmat paljon vaikeuksia sos. suhteissa Vanhempien työttömyys THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013 11
Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Yläluokkalaiset 2013 9-12 % 13-16 % 17-20 % 21-27 % Lukiolaiset 2013 9-12 % 13-16 % 17-20 % 21-27 % Aluerajat MML, 2012 Aluerajat MML, 2012 pääkaupunkiseutu pääkaupunkiseutu 17.9.2014 Kouluterveyskysely 12
Lastensuojelun avohuollon asiakkaat sekä kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret vuosina 1996 2012 Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL 13
Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Peruspalvelut riittämättömiä Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Tilanne tänä päivänä 14
Lasten ja nuorten hyvinvointi on investointi tulevaisuuteen Hyvinvointia luodaan arjessa Eriarvoistumisen ja ongelmien kasautumisen kierre on katkaistava Apua täytyy olla tarjolla Kokonaisuus huomioon Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujuvaksi Yksilön hyvinvoinnin ohella tärkeää myös yhteisöjen hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaikkien asia