Väkivalta päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Bad Ems Saksa 7.-10.9.2006 Kirsti Aalto & Kaarlo Simojoki
Espoon A-klinikka A-klinikkasäätiön toimipiste Työntekijöitä 36 Palvelualueena koko Espoo ja muita sopimuskuntia väestöpohja noin 284 839 Avohoitokäyntejä 16 592 kpl joista korvaushoitopotilailla noin 5000 käyntiä Katkaisuhoitovuorokausia 6444 perhesolussa 138 hoitovuorokautta Vinkkipisteissä 4037 käyntiä Ruiskuja/neuloja vaihdettu molempia noin 120 000kpl Korvaushoitoklinikka Korvaus- ja ylläpitohoitoa (25 potilaspaikkaa)
Väkivallan yleisyys kaikista palkansaajista noin 5,3% 140 000 työntekijää (2003) terveydenhuoltohenkilöstöstä noin 25% sairaanhoitajista 19-50% (2003) lääkäreistä 22% (1997) 19% (2005) yleisintä mielenterveystoimistossa (42%) päivystyksessä toimivista 56% suurimpana uhkana koetaan päihtyneet ja mielenterveyspotilaat
Työpaikkaväkivallankehitys
Riskiammatit
Miten väkivalta ilmenee päihdetyössä A-klinikkasäätiöllä työsuojelutoimikunta teki 10 v. sitten kartoituksen väkivallan ilmenemisestä eri toimipisteissä. joka neljäs työntekijä koki väkivallan uhkaa puolessa vuodessa kirjattiin 100 tapausta Espoon a-klinikalla tapauksia on alle 15 vuosittain
Päihtymys vakavissa väkivaltatilanteissa
Ketkä kokevat väkivaltaa? katkaisuhoidon ohjaajat ja sairaanhoitajat avohoidon työntekijät päivystyspisteen henkilökunta terveysneuvontapisteiden työntekijät taustalla lääkkeiden tai hoidon evääminen potilas kokee, ettei häntä kuulla vieroitusoireet ja ahdistuneisuus tekijä saanut aiemmin tahtonsa läpi uhkaillen päihtymystila
Väkivallan muodot
Sanallinen väkivalta loukkaamista, halventamista, mitätöintiä työntekijä hoitotapahtuma puhetyyli alakulttuurista opittua runsasta kiroilua on epäsuoraa pelottelua aikaisemmalla väkivallalla kerskailu olen istunut vankilassa taposta uhkailua tapan sinut, varo vaan, kun lähdet töistä selvitän missä asut teen sinusta valituksen
Fyysinen väkivalta kohdistuu työntekijään tai ympäristöön, esimerkiksi humalassa olleelta ajokorttilausuntoa lääkäriltä hakevalta asiakkaalta evättiin palvelu. potilas seurasi sairaanhoitajaa sosiaalitilaan ja heitti tuolin seinään ja tarttui työntekijää ranteesta niin, että käsi oli myöhemmin mustelmilla. korvaushoidossa olevalta evättiin lääkitys, koska hän oli toistuvasti tullut myöhässä. potilas potkaisi 750 litran akvaariota niin, että se siirtyi telineessään pari senttiä sivuun.
Oheisuhriutuminen kun joutuu kuulemaan paljon potilaiden rankkoja kokemuksia empaattinen sitoutuminen tekee haavoittuvaksi voi aiheuttaa stressireaktion ja uupumisen saattaa aiheuttaa samanlaisia psyykkisiä traumoja kuin fyysisen väkivallan kohteeksi joutuminen on henkistä väkivaltaa omaa itseään kohtaan asiakaskunnan kaoottisuus voi siirtyä työyhteisön dynamiikkaan ja on perustehtävän ja työntekijöiden jaksamisen kannalta tuhoisaa
Potilaiden kertoma väkivalta ryhmäterapiassa tapot, tappelut, ryöstöt, juomaporukoiden keskinäinen nahistelu, velkominen yksilöterapiassa perheväkivalta voi liittyä vähättely ja koetaan se oikeutetuksi rangaistuksena päihteiden käytöstä tapon yritykset lasten heitteille jättö, insesti henkinen väkivalta alistaminen, sairaalloinen mustasukkaisuus katkaisuhoidossa kaikki edellä mainitut
Ketkä tekevät väkivaltaa? avohoidossa Harvemmin tekijä selkeästi päihtynyt huumeiden käyttäjät nuoret miehet hoitoon pakotetut ajokyvyn arviointi psyykkisesti sairaat katkaisuhoito päihtynyt potilas tulovaihteessa usein nuori mies syrjäytyneet naiset psyykkisesti sairaat päivystyspiste päihtynyt potilas nuoret miehet psyykkisesti sairaat työssäkäyvät, satunnaisesti juovat miehet ja naiset väkivalta on keskiluokkaistunut
Väkivalta sukupuolen mukaan Uhrina miestyöntekijä prosentti 100 80 60 40 20 0 1980 1988 1997 2003 vuosi mies mies ja nainen nainen Uhrina naistyöntekijä prosentti 100 80 60 40 20 0 1980 1988 1997 2003 vuosi mies mies ja nainen nainen
Ennaltaehkäisy koulutus asenteet ja itsensä suojelu säänöllinen työnohjaus turvakamerat ja hälytyslaitteet vartija potilaiden valistaminen työntekijä yrittää auttaa, älä lyö hoitosopimukset sovitaan yhteiset pelisäännöt henkilöstön hyvinvointi, ammattitaito ja elämänkokemus
Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ammattitaitoinen, hyvän ilmapiirin omaava työyhteisö kunnioittaa potilaitaan ja toisiaan, on herkkä havainnoimaan ja ennakoimaan tilanteita. väkivaltatilanteet puretaan yhdessä keskustelemalla ja toinen toistaan tukien tarvittaessa käytetään ulkopuolista apua tilanteesta otetaan opiksi vastaisuuden varalle ketään ei syyllistetä
Väsynyt ja stressaantunut työntekijä on kyyninen ei kykene empatiaan ei kuule, mitä potilas sanoo tekee virheellisiä ennakko-oletuksia provosoi helposti potilaan ammatti-identiteetti heikko altistuu herkästi väkivallalle
Jälkihoito 10 vuotta sitten Tällä hetkellä näyttävät väkivaltatilanteet tulevan useinmiten ilman, että niihin olisi mitenkään valmistauduttu. Usein tapauksista ollaan niin yllättyneitä ja järkyttyneitä, ettei niistä edes pystytä puhumaan. Väkivallan aiheuttama ahdistus jää yksittäisen työntekijän kannettavaksi. Ainoana jälkihoitona näyttää olevan unohdus, eikä tapauksista pystytä ottamaan opiksi tulevaisuuden varalle.
Jälkihoito nykyään kaikilla säätiön A-klinikoilla on ohjeet siitä, miten toimitaan väkivaltatilanteessa ja sen jälkeen, ne vaihtelevat yksiköittäin. kaikista väkivaltatilanteista pitää tehdä kirjallinen selonteko, joka toimitetaan työsuojeluvaltuutetulle ja esimiehelle tapahtumien pohjalta päivitetään osaamista ja luodaan mahdollisesti uusia käytäntöjä tilanteiden hallintaan
Lähteitä Mira Kajantie, Jukka Vänskä. Työpaikkaväkivalta kohdistuu nuoriin lääkäreihin, Suomen Lääkärilehti 10/2006 vsk 61 s. 1121 1125 Suomalaiset väkivallan uhreina, Tuloksia 1980-2003 kansallisista uhrihaastattelututkimuksista/optl:n julkaisuja 216 Susanna Wilén. Vaarallinen ammatti?, Suomen Lääkärilehti 51-52/2005 vsk 60 s. 5309 Ulla Toikkanen. Riskit tunnistettava järjestelmällisesti,suomen Lääkärilehti 48/2004 vsk 59 s. 4691 Ulla Toikkanen. Uhkailu ja väkivalta lisääntyneet terveydenhuollossa,suomen Lääkärilehti 48/2004 vsk 59 s. 4689 4691 Kaija Leena Saarela, Nina Isotalus. Väkivaltatilanteet ja niihin varautuminen terveydenhuollossa,suomen Lääkärilehti 34/2000 vsk 55 s. 3323 3326 Anna-Lisa Söderholm, Minna Piispa, Markku Heiskanen. Sairaanhoitajien työssä kokema väkivalta ja häirintä,suomen Lääkärilehti 34/1999 vsk 54 s. 4257 4261 Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Santero Kujala et al. Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus - tutkimus,suomen Lääkärilehti 18-19/1999 vsk 54 s. 2423 2430 Mirja Rasimus (2002). Turvattomuus työtoverina. Turvattomuus ja väkivalta sairaalan päivystyspoliklinikalla, Kuopion yliopiston julkaisuja E Yhteiskuntatieteet Tehyn järjestötutkimus 2004 Työterveyslaitoksen tietokannat Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tietokannat A-klinikkasäätiön ohjeistukset