Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille Työelämä ja rekrytointipalvelut Satu Peteri 15.10.2009
Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2008 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneille maistereille. Viisivuotisseurannan kautta saadaan tietoa työllistymisestä, työtehtävien laadullisista tekijöistä sekä työurien vaiheista valmistumisen jälkeen. Uraseuranta mm. valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisensa jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta ja miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa akateemisten rekrytointipalveluiden yhteistä seurantaa, jossa on mukana 17 yliopistoa. Aarresaari verkoston uraseurantamallin kautta on luotu valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö, jolla saadaan tilastollista ja laadullista tietoa akateemisen koulutuksen työelämävastaavuudesta. Yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta aineistosta. Kyselyyn vastasi 217 Lapin yliopistossa vuonna 2003 maisterintutkintonsa suorittanutta. Kyselyn saaneista 64 vastasi. Lisätietoa uraseurannasta on työelämä ja rekrytointipalveluiden kotisivuilla: www.ulapland.fi/rekry Valtakunnallisesta uraseurannasta ja julkaisuista löytyy tietoa akateemisten rekrytointipalveluiden verkkosivuilta: www.aarresaari.net/uraseuranta Lapin yliopistossa uraseurantakysely toteutettiin nyt neljättä kertaa. Työelämäpalautejärjestelmää on kehitetty osana Lapin yliopiston laatutyötä. Työelämäpalautteita hyödynnetään mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksen kehittämisessä. Uraseurannan tuloksia käsitellään vuosittain tiedekuntien laatusiltakeskusteluissa, joissa työnantajat, Lapin yliopistosta valmistuneet, opiskelijat ja opettajat arvioivat yhdessä tutkintokoulutusta työelämän näkökulmasta. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja ura ja työmarkkinaseurannasta. Satu Peteri työelämä ja rekrytointipalvelut Satu.Peteri(at)ulapland.fi puh. 040 701 3833
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Kyselyyn vastanneiden taustatietoja... 1 Työelämään sijoittuminen... 2 tilanne valmistumishetkellä ja syksyllä 2008... 2 työsuhteen muoto ensimmäisessä työssä ja syksyllä 2008... 2 työsuhteen luonne, naisten ja miesten erot... 3 työllisten jakautuminen työnantajasektoreittain... 4 työn ja koulutuksen vastaavuus... 4 arviot työn sisällöllisistä tekijöistä... 5 bruttopalkat syksyllä 2008... 6 Työurat 2003 2008... 7 työssäoloajat... 7 koulutusta vastaavat työssäoloajat... 7 työnantajien ja työsuhteiden määrät... 7 työuran ensimmäiset viisi vuotta tutkinnoittain... 8 Muu toiminta 2003 2008... 9 perhevapaat... 9 päätoiminen opiskelu ja koulutukseen osallistuminen valmistumisen jälkeen... 9 yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen. 10 Työttömyyskokemukset ja työllistymistä vaikeuttaneet tekijät... 10 Työnhakuaika ensimmäiseen työhön... 11 Tyytyväisyys tutkintoon... 12 Uraseurantamalli... 12 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen... 13
Tiivistelmä Työelämä ja rekrytointipalveluiden toteuttama ura ja työmarkkinaseuranta arvioi Lapin yliopistosta vuonna 2003 valmistuneiden maistereiden työllistymistä ja työurien laatua, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut viisi vuotta. Raportissa on tarkasteltu maistereiden työuria vuosina 2003 2008. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit sijoittuvat työelämään hyvin. Heti valmistumishetkellä työssä oli 56 maistereista ja viisi vuotta myöhemmin jo 84. Valtaosa (80 ) löysi ensimmäisen työpaikan puolen vuoden kuluessa valmistumisesta. Vastaajista 80 ilmoitti, että työssäoloaikaa oli ehtinyt kertyä 4 5 vuotta syksyyn 2008 mennessä. Valtaosa koki olleensa koulutusta vastaavissa tehtävissä valmistumisen jälkeen. Lapin yliopistosta valmistuneet työllistyvät kautta Suomen. Vertailtaessa asuinpaikan sijaintia ennen opintojen aloittamista syksyn 2008 asuinpaikkakuntaan havaitaan, että Lapista on muutettu seuranta aikana etelämmäs. Etelän imu on kuitenkin huomattavasti vähentynyt edellisiin uraseurantatutkimuksiin verrattuna. Enemmistö (61 ) asui seurantahetkellä edelleen Pohjois Suomessa (edellisessä uraseurannassa 51 ). Lapin läänissä oli seurantahetkellä 35 maistereista, mikä on 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennen opintojen aloittamista (38 ). Sitä vastoin Rovaniemi oli seuranta aikana muuttovoittaja. Vuonna 2003 valmistuneista maistereista 23 asui syksyllä 2008 Rovaniemellä, ennen opintojen aloittamista osuus oli 20. Työpaikkojen laatua arvioitiin mm. kysymällä, vastaako työ yliopistollista koulutustasoa, oliko korkeakoulututkinto edellytyksenä työn saantiin ja onko yliopistossa opittuja asioita voinut hyödyntää työssä. Työpaikkojen laadulliset arviot paranivat uran edetessä. Vastaajista 57 arvioi, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi hyvin vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta. Viiden vuoden jälkeen 65 koki olevansa koulutustasoa vastaavassa työssä. Vastaavasti 12 koki ensimmäisen työnsä selvästi alityöllistävänä eli työtehtävät eivät vastanneet koulutustasoa. Syksyllä 2008 tätä mieltä oli enää 4 vastaajista. Mielenkiintoinen tulos on se, että seurantahetkellä 18 maistereista piti työtehtäviään koulutukseen nähden vaativampina. Työn pätevyysvaatimuksia (oliko tutkinto edellytyksenä työhön) arvioitaessa kyllä osuudet olivat ensimmäisessä työssä 55 ja syksyn 2008 työpaikassa 77. Kyselyhetken työn sisältöjen arvioinissa suurimmat painoarvot saivat työn itsenäisyys ja vastuullisuus, mielenkiintoisuus ja monipuolisuus. Vaikka työtehtävien sisällölliset merkitykset painottuvatkin positiivisiin tekijöihin, niin samalla jopa 60 vastaajan mielestä työtä oli seurantahetkellä liikaa ja 53 koki työn henkisesti liian kuormittavaksi. Nykyisen työsuhteen jatkumisesta oli huolissaan 35 maistereista. Syksyn 2008 seurantahetkellä keskimääräinen bruttopalkka oli 3223 euroa. Miehet ansaitsivat (3514 ) keskimäärin 452 enemmän kuukaudessa kuin naiset (3062 ). Edelliseen uraseurantatutkimukseen verrattuna miesten ja naisten välinen palkkaero kasvoi. Useimmat työskentelivät valtion tai kunnan palveluksessa (63,5 ). Yksityisellä sektorilla toimi 30, heistä itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina oli 6 henkilöä. Viiden vuoden aikana maistereista 12 oli jossakin uran vaiheessa toiminut yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Työuran alussa useimmat maisterit olivat määräaikaisissa työsuhteissa, mutta useimmilla työsuhteiden epävarmuus väheni syksyyn 2008 mennessä. Heti valmistumisen jälkeen vain 28 :lla oli vakituinen työpaikka, mutta seurantahetkellä jo 69 oli vakituisessa työ tai virkasuhteessa.
Osuudet ovat lähes samat edelliseen uraseurantaan verrattuna. Viiden vuoden aikana valtaosa oli ollut 1 2 työnantajan palveluksessa (ka 2,5). Monilla oli kuitenkin kokemusta määräaikaisten työtai virkasuhteiden ketjuttamisesta. Valmistumisen jälkeen erillisiä työ ja/tai virkasuhteita oli keskimäärin 4,7. Määräaikaisuuksien yleisyyttä osoittaa se, että 41 vastaajista ilmoitti olleensa viiden vuoden aikana 5 10 erillisessä työ tai virkasuhteessa. Yksi maisteri ilmoitti työ tai virkasuhteiden lukumääräksi huikeat 35 kappaletta. Mahdolliset työttömyyskokemukset osuivat pääasiassa työuran alkuun. Heti valmistumisen jälkeen työttöminä työnhakijoina oli 29, mutta syksyllä 2008 enää 4. Kuitenkin 47 oli valmistumisen jälkeen kokenut työttömyyttä. Useimmiten työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi mainittiin alueellinen työmarkkinatilanne, alan heikko työmarkkinatilanne, työkokemuksen puute ja puutteelliset suhdeverkostot. Avovastauksissa työttömyyden keskeiseksi syyksi moni maisteri mainitsi myös koulutusta vastaavan työn puuttumisen. Työttömyys oli useimmilla (52 ) ollut kertaluonteista, keskimääräinen työttömyysaika oli 0,8 vuotta. Toistuvaistyöttömiä (4 5 kertaa) oli 11 työttömänä olleista. Vastaavasti 53 :lla ei ollut työurallaan lainkaan työttömyysjaksoja. Maistereiden työttömyyskokemukset lisääntyivät hiukan edelliseen uraseurantatutkimukseen verrattuna. Vielä vuoden 2002 uraseurannassa työttömien osuudet valmistumishetkellä olivat naisten ja miesten kohdalla lähes samat. Vuoden 2003 maistereilla työuran alun työttömyys kohdistui enemmän naisiin (31 ) kuin miehiin (25 ). Syksyllä 2008 kaikki työttömänä olleet (8 henkilöä) olivat naisia. Naisten työllisyysaste (55 ) oli valmistuessa hiukan alempi kuin miesten (59 ). Miehistä 15 oli jatkanut päätoimisina opiskelijoina maisterin tutkinnon jälkeen, naisista 7. Viiden vuoden aikana miehistä 44 oli kokenut työttömyyttä, naisista 48. Miehet etenivät naisia paremmin vakituisiin työsuhteisiin. Työssä olevista miehistä 74 ja naisista 67 oli syksyllä 2008 vakituisissa työsuhteissa. Miesten työllisyysaste (93 ) oli syksyllä 2008 huomattavasti parempi kuin naisten (79 ). Tämä johtunee pääosin siitä, että naisista 12 oli seurantahetkellä perhevapaalla, miehistä vain 1. Viiden vuoden aikana naisista 36 ja miehistä 17 oli ollut perhevapailla. Seurantatiedot osoittavat, että opiskeluinto ei hiipunut tutkinnon suorittamisen jälkeen, 10 oli ollut päätoimisena opiskelijana. Vastaajista 65 oli osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Ammatillisen erikoistumis tai pätevöitymiskoulutuksen oli suorittanut 16 ja 12 ilmoitti suorittaneensa tieteellisiä jatko opintoja. Vastaajien mielestä yliopisto opinnot olivat parhaiten kehittäneet kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhankintataitoja, oman alan teoreettista osaamista sekä analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja. Myös suomen kielen taidot olivat opinnoissa karttuneet. Nämä olivat esimerkkejä ns. avaintaidoista, joita kyselyyn vastanneet olivat työtehtävissään tarvinneet. Työn asettamien vaatimusten perusteella tärkeimmiksi työelämävalmiuksiksi nousivat kyky itsenäiseen työskentelyyn, ongelmanratkaisutaidot, viestintä suomen kielellä, oman alan tehtävien käytännön taidot sekä ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot. Työelämäpalautteiden perusteella suurimmat kuilut työssä tarvittavien valmiuksien ja opinnoissa karttuneiden valmiuksien kohtaamisessa olivat jälleen samoissa tieto taitoalueissa kuin edellisissä uraseurantatutkimuksissakin. Eniten puutteita oli neuvottelutaidoissa ( 2,2), oman alan tehtävien käytännön taidoissa ( 2,0), organisointi ja koordinointitaidoissa ( 1,8), esiintymiskyvyssä ( 1,6) sekä ryhmätyö ym. sosiaalisissa taidoissa ( 1,6).
Lapin yliopistosta v. 2003 valmistuneiden taustatietoja (1) Kyselyyn vastasi 217 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste kyselyn saaneista 64 (v. 2002: 62 ) Naisia 68 (v. 2002: 70 ) Ikä valmistuessa (keskiarvo) oli 31,6 v. (v. 2002: 30,9 v.) Tutkintojakauma Hallintotieteiden maisteri 6 (n=14) Kasvatustieteiden maisteri 32 (n=70) Kauppatieteiden maisteri 5 (n=11) Oikeustieteiden maisteri 20 (n=44) Taiteen maisteri 17 (n=37) Yhteiskuntatieteiden maisteri 19 (n=41) Uraseuranta v. 2003 valmistuneille Lapin yliopistosta v. 2003 valmistuneiden taustatietoja (2) Opintoviikkoja keskimäärin 184 opintoviikkoa Kyselyyn vastanneiden alueellinen sijoittuminen: Asuinpaikan sijainti Lapin lääni joista Rovaniemellä Oulun lääni Muu Asuinpaikka ennen opintojen aloittamista 38 (80) 20 (43) 33 (71) 29 (61)* 100 (212) Asuinpaikka syksyllä 2008 35 (77) 23 (50) 25 (55) 39 (85)* 100 (217) *Ulkomailla 1 henkilö 1
Tilanne valmistumishetkellä ja syksyllä 2008 Työssä Tilanne valmistumishetkellä 2003 (N = 214) 56 (120) Naiset 55, Miehet 59 Tilanne syksyllä 2008 (N = 215) 84 (180)* Naiset 79, Miehet 93 Työtön Päätoiminen opiskelu Perhevapaa Muu tilanne 29 (62) Naiset 31, Miehet 25 9 (20) Naiset 7, Miehet 15 4 (9) Naiset 6, Miehet 0 1 (3) Naiset 1, Miehet 1 4 (8) Naiset 6, Miehet 0 2 (5) Naiset 2, Miehet 3 9 (19) Naiset 12, Miehet 1 1 (3) Naiset 1 ; Miehet 3 *Mukana yrittäjät/ammatinharjoittajat/freelancerit 6 henkilöä Työsuhteen muoto Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokoaikatyö Osa aikatyö Yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Työllistetty / Työharjoittelu Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen (N = 212) 28 (59) Naiset 25,5, Miehet 33 60 (128) Naiset 63, Miehet 55 6 (13) Naiset 7,5, Miehet 3 2 (5) Naiset 2, Miehet 3 3 (7) Naiset 2, Miehet 6 Syksyn 2008 työpaikka (N = 180) 69 (125) Naiset 67, Miehet 74 26 (46) Naiset 30, Miehet 17 2 (3) Naiset 2, Miehet 1,5 3 (6) Naiset 1, Miehet 7,5 0 ( ) 2
Työlliset (1) Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne Opetus tai kasvatus 37 Lainopillinen työ 17 Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät 13 Asiakas tai potilastyö 10 Tutkimus 5 Johto ja esimiestehtävät 3, Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 3 Syksyn 2008 päätyön tehtävien luonne Opetus tai kasvatus 35 Lainopillinen työ 16 Hallinto suunnittelu tai kehitystehtävät 13 Asiakas tai potilastyö 7 Johto ja esimiestehtävät 6 Tutkimus 4 Työlliset (2) Päätyön luonne luokiteltuna sukupuolen mukaan syksyllä 2008 Päätyön luonne Opetus tai kasvatus Lainopillinen työ Hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät Asiakas tai potilastyö Johto ja esimiestehtävät Tutkimus Markkinointi ja myynti Viestintä ja mediatyö Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Konsultointi tai koulutus Naiset 40 10 15 10 3 4 5 3 1,5 1 Miehet 27 28 10 1,5 10 3 1,5 4,5 7,5 3 3
Työlliset (3) Jakautuminen työnantajasektoreittain Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka (N = 212) Syksyn 2008 työpaikka (N = 200) Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos Valtio tai valtion liikelaitos 43 (92) 25,5 (54) 46,5 (93) 17 (34) Yksityinen* Järjestö, säätiö, seurakunta tai muu 24 (50) 7,5 (16) 30 (60) 6,5 (13) *Sis. Yrittäjänä toimineet, ensimmäinen työ 2 henkilöä, syksyllä 2008: 6 henkilöä Työlliset (4) Työn ja koulutustason vastaavuus vastaako työ vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta Vastaa hyvin Työn vaativuustaso osin alhaisempi Työn vaativuustaso selvästi alhaisempi Ensimmäinen työpaikka 57 (120) 37 (18) 12 (26) Syksyn 2008 työpaikka 65 (126) 13 (26) 4 (8) Työ koulutukseen nähden vaativampaa 13 (27) 18 (35) Korkeakoulututkinto oli edellytyksenä työhön Kyllä Ensimmäinen työpaikka 55 (117) Syksyn 2008 työpaikka 77 (152) Ei 40 (85) 21 (41) En tiedä 4 (9) 3 (5) 4
Työlliset (5) Miten hyvin voi hyödyntää yliopistossa opittuja asioita työssä Jatkuvasti Jonkin verran / Osittain Ensimmäinen työpaikka 57 (120) 35 (75) Syksyn 2008 työpaikka 67 (133) 30 (59) Ei juuri lainkaan 8 (17) 4 (7) 100 (212) 100 (199) Työlliset (6) Arviot työn sisällöllisistä tekijöistä (syksyn 2008 työpaikka) 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä Väittämän painoarvo (ka) Työ on itsenäistä ja vastuullista Työ on mielenkiintoista Työtehtävät ovat monipuolisia Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Työ tarjoaa sopivasti haasteita Työura on tavoitteiden mukainen Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino Työ mahdollistaa uralla etenemisen Työtä on liikaa Työ on henkisesti liian kuormittavaa Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 5,4 5,2 5,1 4,9 4,9 3,8 3,7 3,4 2,8 5
Työlliset (7) Bruttopalkat kuukaudessa syksyllä 2008* Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien Alle 2000 2000 2499 e 2500 2999 e 3000 3499 e 3500 3999 e 4000 4499 e 4500 4999 e 5000 e Lkm 5 28 47 42 13 23 7 10 3 16 27 24 7 13 4 6 Keskiarvo 175 3223 100 Minimi Maksimi 500 7000 *Mukana vain kokoaikatyössä olevat ja yrittäjät Työlliset (8) Bruttopalkka luokiteltuna sukupuolen mukaan syksyllä 2008* Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien, naiset miehet Alle 2000 e 2 3 2000 2499 e 22 5 2500 2999 e 29 24 3000 3499 e 25 23 3500 3999 e 5 11 4000 4499 e 12 16 4500 4999 e 2 8 5000 e 4 10 100 (112) 100 (62) Keskiarvo 3062 3514 Minimi 1800 500 Maksimi 5600 7000 *Mukana vain kokoaikatyössä olevat ja yrittäjät 6
Työura 2003 2008 (1) Työssäoloaika valmistumisen jälkeen (ka 4,6 v.) alle 2 vuotta 2 3,9 v. 4 väh. 5 v. 7 35 165 3 17 80 207 100 Koulutusta vastaavassa työssäoloaika (ka 4,3 v.) alle 2 vuotta 2 3,9 v. 4 väh. 5 v. 13 39 133 7 21 72 185 100 Työura 2003 2008 (2) Työnantajien määrä valmistumisen jälkeen (ka 2,5) 1 2 3 4 8 61 64 47 40 212 29 30 22 19 100 Työ tai virkasuhteiden määrä valmistumisen jälkeen (ka 4,7) 1 2 3 30 33 35 15 16 17 4 21 10 5 väh. 10* 83 202 41 100 *Vaihteluväli 5 35 erillistä työ tai virkasuhdetta 7
KM Työura 2003 2008 (3) Työuran ensimmäiset viisi vuotta tutkinnoittain 2003 2008 HTM KTM OTM TaM YTM Lay yht. Koulutusta vastaavassa työssäoloaika keskiarvo (v) 4,2 4,6 4,6 4,0 4,3 Työ tai virkasuhteiden lukumäärä keskiarvo (lkm) 3,6 5,0 5,3 4,7 4,7 Työttömyys kokemuksia 14 41 27 58 54 55 47 Työttömyysaika keskiarvo (v) 1,6 1,0 0,1 0,8 1,1 0,5 0,8 Työura 2003 2008 (4) Tärkein peruste työ tai virkasuhteen määräaikaisuuteen Sijaisuus Työn luonne (esim. projekti, kausiluonteisuus) Tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa 13 12 12 23 21 21 (määräaikaisten työtai virkasuhteiden keston ka 1,4 vuotta) Ei tiedä määräaikaisuuden perustetta Muu peruste 7 12 13 21 56 100 Valmistumisen jälkeen useita peräkkäisiä työtai virkasuhteita saman työnantajan palveluksessa? Kyllä Ei 103 74 177 58 42 100 8
Muu toiminta 2003 2008 (1) Poissa työelämästä perhevapaiden vuoksi valmistumisen jälkeen Ei Kyllä 145 62 70 30 207 100 Päätoimisena opiskelijana valmistumisen jälkeen Ei Kyllä 181 21 90 10 202 100 Koulutukseen osallistuminen vuonna 2003 suoritetun tutkinnon jälkeen on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen 65 on osallistunut työvoimakoulutukseen 7 on osallistunut/suorittanut ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, pätevöitymiskoulutuksen tms. 16 on suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto 15 on suorittanut tieteellisiä jatko opintoja 12 on suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon 9 ei ole osallistunut koulutukseen 12 0 10 20 30 40 50 60 70 9
Muu toiminta 2003 2008 (2) Yrittäjänä / ammatinharjoittajana / Ei 179 88 freelancerina Kyllä 25 12 valmistumisen jälkeen 204 100 Työttömyyskokemukset 2003 2008 (1) Työttömänä valmistumisen jälkeen Ei ole ollut työttömänä On ollut työttömänä 114 100 53 47 201 100 Työttömyyskokemukset 2003 2008 (2) Työttömyyskerrat valmistumisen jälkeen (ka 2,0) 1 kerran 2 kertaa 3 kertaa 49 24 12 52 25 13 4 5 kertaa 10 11 95 100 Työttömyysaika valmistumisen jälkeen (ka 0,8 v.) Kork. 6 kk 7 12 kk 57 18 58 18 Yli 12 kk 23 23 98 100 10
Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistä 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon Alueellinen työmarkkinatilanne Alan heikko työmarkkinatilanne Työkokemuksen puute Puutteelliset suhdeverkostot Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Tutkinnon huono tunnettuus Oman osaamisen epävarmuus Ei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy Omien tavoitteiden epätietoisuus Puutteelliset työnhakutaidot Sukupuoli Puutteellinen työelämätietous Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Valmistumisajankohta Väittämän painoarvo (ka) 4,0 3,8 3,6 3,4 2,2 2,1 2,0 1,9 1,9 1,9 1,8 1,7 1,7 1,7 1,4 Työnhakuaika ensimmäiseen työhön Ensimmäisen työn aloittaminen valmistumisen jälkeen, jos ei ollut valmistuessa työssä (ka 0,5 v.) Korkeintaan 6 kk 7 12 kk Yli 12 kk 72 7 11 90 80 8 12 100 Onko kiinnostunut alumnitoiminnasta? Kyllä Ei 76 125 38 62 201 100 11
Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta (ka 4,6) Kauppatieteiden maisteri (N=11) 5,1 Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=39) Taiteen maisteri (N=37) 4,1 Oikeustieteen maisteri (N=44) 5 Kasvatustieteen maisteri (N=69) Hallintotieteiden maisteri (N=14) 4,6 0 1 2 3 4 5 6 1=erittäin tyytymätön 6=erittäin tyytyväinen Uraseurantamalli 1. työpaikka Nykyinen työpaikka Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Tyytyväisyys yo koulutuksen sisältöön ja laatuun Koulutuksen työelämärelevanssi (tieto taito arviot) Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Työura: 5 vuotta työmarkkinoilla Työttömyyden kesto Työssäoloaika Työttömyysjaksojen lkm Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Jatko /lisäkoulutus Koulutusta vastaava työkokemus Työnantajien lkm/ Työsuhteiden määrä 12
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen / Lay yht. (tieto taitoarviot) Neuvottelutaidot 2,2 3,1 5,3 Oman alan tehtävien käytännön taidot 2,0 3,4 5,4 Organisointi ja koordinointitaidot 1,8 3,4 5,2 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 1,6 3,8 5,4 Esiintymiskyky 1,6 3,6 5,2 Joustavuus ja sopeutumiskyky 1,5 3,8 5,3 Esimiestaidot 1,4 2,3 3,7 Ongelmanratkaisutaidot 1,4 4 5,4 Projektinhallintataidot 1,4 2,9 4,3 Luovan ajattelun taidot 1,3 3,7 5,0 Opetus, koulutus ja ohjaustaidot 1,2 3,5 4,7 Tieto ja viestintätekniikan hallinta Suomen kielen viestintätaidot 1,0 1,0 4 5,0 5,4 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Oppimiskyky 1,0 4,3 5,3 Taloussuunnittelu ja budjetointi 0,9 2,3 3,2 Lainsäädännön tuntemus 0,8 3,5 4,3 Kyky itsenäiseen työskentelyyn 0,8 4,8 5,6 Tiedonhankintataidot 0,5 4,7 5,2 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 0,5 2,4 2,9 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 0,4 4,8 Englannin kielen viestintätaidot 0,0 3,6 3,6 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,1 4,6 4,5 Muiden kielten viestintätaidot 0,3 1,9 1,6 Ruotsin kielen viestintätaidot 1,0 2,4 3,4 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 1=erittäin puutteellisesti/ei lainkaan tärkeä 6=erinomaisesti/erittäin tärkeä Kyselyllä kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. Tässä on esitetty yksittäisistä vastauksista lasketut keskiarvot sekä erotus kehityspainoarvon ja merkityspainoarvon välillä. Noin 0,2 yksikön erotus on tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). * Miten hyvin yliopisto opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti * Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 13