Järjestötoiminnan tulevaisuus Järjestöbarometri 2016
Mikä Järjestöbarometri? SOSIAALI- JA terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä, päihde- ja mielenterveysjärjestöjä, lapsi- ja perhejärjestöjä ja ikääntyneiden asioihin keskittyviä järjestöjä. Jäseniä järjestöillä on noin 1,3 miljoonaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Kattojärjestö on vuodesta 2006 selvittänyt tämän merkittävän kansalaisyhteiskunnan järjestöryppään tilaa: Kasvaako vai supistuuko järjestötoiminta? Mitä uutta järjestöissä syntyy? Millaiset ovat niiden toimintaedellytykset? Barometri selvittää myös, millaisista asioista järjestöissä ollaan huolissaan. Niissä nähdään tavallisen ihmisen näkökulmasta monet yhteiskunnan muutokset, kuten eriarvoistuminen. JÄRJESTÖBAROMETRI pohjautuu SOSTEn kyselyihin valtakunnallisille sosiaali- ja terveysjärjestöille ja niiden paikallisille jäsenyhdistyksille. Ne tehtiin alkuvuodesta 2016. TILASTO- JA REKISTERIAINEISTOISTA tärkeimmät ovat Raha-automaattiyhdistyksen avustustilastot, Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteri ja Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva tiedonkeruu. ERITYISTEEMOJA vuonna 2016 ovat järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytännöt sekä järjestötoiminnan tulevaisuus. TUTUSTU JULKAISUUN VERKOSSA JA LATAA KOKO JULKAISU LUETTAVAKSI! > www.järjestöbarometri.fi
Yhdistys toimii, muuttuipa maailma mihin suuntaan hyvänsä. > LUE VERKOSSA FOLKHÄLSANIN TYÖSTÄ: WWW.JARJESTOBAROMETRI.FI
> LUE VERKOSSA VÄESTÖLIITON TYÖSTÄ: WWW.JARJESTOBAROMETRI.FI
Mitä kuuluu valtakunnallisiin järjestöihin? Melkein kaikissa järjestöissä on meneillään vähintään kohtalainen muutos: lähes puolella toiminta laajenee. Järjestöjä huolestuttaa rahan riittäminen ja henkilöstön ja vapaaehtoisten saaminen ja jaksaminen. Toimintaympäristön suurista muutoksista uhkina koetaan sote-uudistus ja rahapeliyhteisöjen fuusio. ENEMMISTÖ JÄRJESTÖISTÄ on suuren muutoksen keskellä; vajaalla puolella toiminta laajenee, joka seitsemännellä supistuu. Työntekijöitä oli kyselyyn vastanneissa järjestöissä keskimäärin 12, vähimmillään yksi ja enimmillään 800. Eniten huolta aiheuttaa voimavarojen riittävyys; se kuinka niillä kyetään vastaamaan ihmisten tuen, tiedon ja palvelujen tarpeisiin. Huolta on sekä rahasta että henkilöstön ja vapaaehtoisten riittävyydestä ja jaksamisesta. Yli puolet järjestöistä arvioi kuitenkin vuoden 2016 alussa taloustilanteensa melko hyväksi tai hyväksi. Yli puolet valtakunnallisista järjestöistä arvioi sote-uudistuksen vaikuttavan tuntuvasti järjestönsä toimintaan. Huolta on siitä, millaiset mahdollisuudet järjestöillä on vastaisuudessa toimia palveluntuottajina ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä kunnissa. Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, eniten ympärivuorokautisia asumispalveluita. Myös uudistuksen vaikutuksista järjestöjen edustamien ihmisryhmien palveluihin kannetaan huolta: palveluiden pelätään keskittyvän, asiointimatkojen pidentyvän ja asiakasmaksujen nousevan. Järjestöt pitävät hyvänä kykyään reagoida nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin. Yksi esimerkki niiden ketteryydestä on nopea reagointi maahanmuuton lisääntymiseen.
SOTE-uudistus uhka vai mahdollisuus? 55 % järjestöjohdosta: Vaikuttaa merkittävästi toimintaan Uudistus on mahdollisuus 20 % JÄRJESTÖT ARVIOIVAT, ETTÄ 39 % 38 % järjestöjen asema hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä vahvistuu valinnanvapaus parantaa yhdenvertaisuutta + yhden luukun palvelut lisääntyvät + erikoissairaanhoitoa paremmin tarjolla + järjestöjen osaamista hyödynnetään paremmin + palvelutarjonta tasapuolistuu Näiden asioiden uskotaan onnistuvan uudistuksessa hyvin terveyspalveluiden laatu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus terveyspalveluiden laatu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys JÄRJESTÖJOHTO PAIKALLISYHDISTYKSET 41 % 37 % 35 % 32 % 30 % 28 % Uudistus on uhka 39 % Näiden asioiden pelätään onnistuvan huonosti JÄRJESTÖT ARVIOIVAT, ETTÄ 31 % kuntien avustukset heikkenevät - palvelut etääntyvät ihmisistä - päätöksenteko etääntyy ihmisistä - palvelumaksut kasvavat - yhdenvertaisuus heikkenee 25 % toimitilat kallistuvat JÄRJESTÖJOHTO sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyys 31 % terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys 24 % sosiaalipalveluiden yhdenvertainen saatavuus 24 % PAIKALLISYHDISTYKSET sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyys 40 % terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus 39 % sosiaalipalveluiden yhdenvertainen saatavuus 41 %
> LUE VERKOSSA SININAUHALIITON TYÖSTÄ: WWW.JARJESTOBAROMETRI.FI
Paikallisyhdistykset toimivat Valtaosalla paikallisyhdistyksistä toiminnan kysyntä ja määrä ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan. Yhdistykset toimivat enimmäkseen vapaaehtoisvoimin ja pienin budjetein. Kunta-avustukset ja edulliset tilat ovat niille tärkeitä. Kunta-järjestöyhteistyössä on huolestuttavia muutoksia. YLEISKUVA PAIKALLISYHDISTYSTEN toiminnasta on myönteinen: kahtena viime vuonna sen kysyntä ja määrä ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan yhdeksällä yhdistyksellä kymmenestä, kasvaneet lähes joka toisella. Runsas kolmasosa yhdistyksistä aloitti vuonna 2015 jonkin uuden toimintamuodon. Monet vastaavat toiminnan kasvuun entisillä tai pienentyneillä voimavaroilla. Vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt noin joka neljännellä yhdistyksellä, mutta vähentynyt lähes yhtä suurella osalla. Suurin osa paikallisyhdistyksistä toimii vapaaehtoisvoimin. Runsaalla viidesosalla oli palkattua henkilökuntaa vuoden 2016 alussa ja heistäkin noin puolet oli osa-aikaisia. Yli puolet yhdistyksistä sai kunnalta toiminta-avustusta vuonna 2015. Se oli keskimäärin 700 euroa. Joka kolmannelta avustus on pienentynyt tai loppunut vuoden 2014 jälkeen. Kunta-avustus on merkittävä osa pientä budjettia: yli puolella yhdistyksistä on alle kymmenen tuhannen euron vuosibudjetti. Kunnan tiloissa toimii yli puolet yhdistyksistä. Kahden viime vuoden aikana lähes joka neljäs yhdistys on joutunut maksamaan kunnan tiloista aiempaa enemmän. Kun tilavuokra vie budjetista yhä suuremman osan, yhdistysten on pitänyt korottaa jäsen- ja osallistumismaksuja. Jotkut ovat joutuneet lopettamaan toimintamuotoja kasvaneiden vuokrien takia.
SOTE-yhdistys on kunnan kumppani Paikallisyhdistykset ovat pieniä, mutta tuottavat runsaasti tukea, tietoa ja palveluita kuntalaisille. PAIKALLISEN YHDISTYKSEN KOKO KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) 140 jäsentä vuosibudjetti 6 400 22 %:lla yhdistyksistä palkattu työntekijä työntekijöitä keskimäärin 3 Yhdistysten palveluiden kysyntä kasvaa. TOIMINNAN KYSYNTÄ* KUNTA PYYTÄNYT UUSIA TOIMINTOJA* 10 % vähentynyt 46 % 10 % pysynyt ennallaan 44 % lisääntynyt ilman korvausta 5 % toiminta-avustuksen vastikkeeksi 5 % muuta korvausta vastaan Kuntien toiminta-avustukset pienenevät monella. 11 % kasvanut TOIMINTA-AVUSTUSTEN KEHITYS* 28 % pienentynyt 55 % pysynyt ennallaan 6 % loppunut 10 % Toiminta-avustus tuo yhdistykselle vuosibudjetista keskimäärin Kuntien tarjoamien toimitilojen hintakehitys huolettaa. Tilavuokrat kallistuneet: 15 % yhdistyksistä 59 % yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa Ilmaiset tilat muuttuneet maksullisiksi: 8 % yhdistyksistä *Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana.
> LUE VERKOSSA HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY:N TYÖSTÄ: WWW.JARJESTOBAROMETRI.FI
Soste suosittelee: Järjestöt, sote-uudistus ja rahapelifuusio 1. 2. 3. Järjestöt otetaan mukaan sote- ja maakuntauudistukseen. JÄRJESTÖT TUOVAT uudistuksiin kansalaisten ja palveluidenkäyttäjien äänen. Ne tuntevat palveluiden käyttäjien tarpeet ja niillä on pitkä kokemus asiakaslähtöisten palveluiden rakentamisesta. Järjestöissä tunnetaan palvelujärjestelmän aukkokohdat. Maakuntiin järjestöasiain neuvottelukunnat ja järjestöjen yhteistoimintaverkostot. KUSSAKIN MAAKUNNASSA toimii satoja järjestöjä. Ne ovat keskeisiä kansalaisten hyvinvoinnin edistäjiä ja turvaajia. Niiden kautta maakunnallisessa kehittämistyössä saadaan kuulumaan kansalaisten ääni. Järjestöt tarvitsevat resursseja maakunnallisen yhteistyönsä organisoimiseksi, jotta ne pystyvät osallistumaan yhteisin näkemyksin maakuntansa verkostojen toimintaan. Neuvottelukunnat edistävät järjestöjen välistä ja järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Uudistuksissa varmistetaan kuntien ja maakuntien rahoitus kuntalaisia tukeville järjestöille. JÄRJESTÖT JÄRJESTÄVÄT paljon joustavaa, matalan kynnyksen apua kansalaisille. Tämä järjestölähtöinen auttamistoiminta sijoittuu vapaaehtoistoiminnan ja palvelutuotannon välimaastoon. Sen olemassaolo ja monimuotoisuus on tunnistettava ja jatkuvuus turvattava. Esimerkiksi kriisikeskukset auttavat vaikeissa tilanteissa ja mielenterveyskuntoutujien Klubitalot pitävät arkisen elämän raiteillaan.
4. Järjestöjen uuteen avustusjärjestelmään siirrytään mahdollisimman nopeasti. KEVÄÄLLÄ 2015 asetettiin tavoitteeksi, että kun rahapeliyhteisöt yhdistetään, soveltuvin osin yhdenmukaistetaan myös kansalaisjärjestötoiminnan avustusjärjestelmiä. Työ ei edelleenkään ole alkanut, eikä edes sen aikataulua ole sovittu. 5. Uusi avustusjärjestelmä takaa järjestöjen autonomian ja omaehtoisen toiminnan. KEVÄÄLLÄ 2015 linjattiin sisäministeriön ja rahapelien edunsaajien kesken, että uutta avustusjärjestelmää luonnehtisivat järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian vähentäminen. Järjestöt ovat olleet yhteiskunnassa ketterimpiä reagoijia esimerkiksi kasvaneeseen maahanmuuttoon. Avustusjärjestelmän pitää taata mahdollisuus hyvinkin nopeaan reagointiin.
Soste suosittelee: Järjestöt kuntien kumppaneina 1. 2. 3. Kuntalakiin kirjataan kunnan perustehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. IHMISTEN HYVINVOINTI syntyy arjessa ja lähiyhteisöissä. Tätä ei muuta se, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää maakunta. Kuntien kannattaa jatkaa monipuolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yhdessä järjestöjen kanssa ja turvata muun muassa toiminta-avustuksin ja tiloja tarjoamalla järjestöjen resurssit tähän työhön. Kunta-järjestöyhteistyö huomioidaan kuntien valtionosuuksissa. KUNTIEN VALTIONOSUUKSIIN valmistellaan kannustimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näissä kannustimissa on syytä huomioida myös se, millaista yhteistyötä kunta tekee eri alan järjestöjen kanssa ja miten se tukee järjestöjen toimintaa. Järjestöjen ja julkisen sektorin vastuut pidetään kirkkaina. YHDISTYKSILLE EI VOI SÄLYTTÄÄ julkisen sektorin tehtäviä. Jos järjestöt ovat valmiita tarttumaan kunnan tärkeäksi näkemiin toimintamuotoihin, niiden toteuttamiseen on annettava resursseja. Vapaaehtoisilta ei voi edellyttää palkkatyöluonteisten tehtävien hoitamista.
4. Kunnat hyödyntävät yhdistysten osaamista hyvinvoinnin edistämisessä. KUNNILLA JA JÄRJESTÖILLÄ on sama tavoite: ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään parhaiten sellaisilla toimintamalleilla, jotka kunta on kehittänyt yhdessä alueensa paikallisyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa kohderyhmälähtöisesti. 5. Yhdistysten toimintaa vaikeuttavan byrokratian purkamista jatketaan. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN löytyminen yhdistyksiin koetaan haasteelliseksi. Järjestöbarometri 2014 osoitti, että hallinnollinen työ ja liialliseksi koettu sääntely kuormittavat järjestöjä ja näivettävät kansalaistoimintaa. Valvonnan ja säätelyn on oltava järkevässä suhteessa siitä saatuun hyötyyn. Erityisen tärkeää tämä on vapaaehtoispohjaisesti toimiville järjestöille.
Tutustu Järjestöbarometriin verkossa ja lataa materiaalit! Kuvat: Veikko Somerpuro > Tutkimusjulkaisu > Järjestötarinoita > Infografiikkaa > SOSTEn suositukset www.järjestöbarometri.fi Kerro meille, mitä ajatuksia Järjestöbarometri herätti. Otamme kiitollisina vastaan palautetta ja ideoita! tutkimus@soste.fi