SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Samankaltaiset tiedostot
SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

NORDKALK AITO KALKITUSOPAS

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Pellon kunnostus ja maanhoito

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kipsi vähentää peltomaan

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

MegaLab tuloksia 2017

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Karjanlannan käyttö nurmelle

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Akselipainotutkimus SjT

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

SANEERAUSKASVIT 2016

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Biohiili ja ravinteet

Maan kasvukunnon korjaaminen. Rokua Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Transkriptio:

SjT Säkylä 2017 21.3.2017 Jan Drugge

9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own harbour/depot Raahe Verdal Örnsköldsvik Kokkola Norway Sweden Lappeenranta Orsa Vampula Sipoo Tytyri St. Petersburg Pargas Vasalemma Köping Stockholm Kurevere Uddagården Storugns Ignaberga Siauliai Landskrona Lübeck Szczecin Germany Poland Vimpeli Louhi Siikainen Estonia Lithuania Sławno Miedzianka Wolica Krakow Alekseevka Rakke Russia Ukraine Ivano-Frankivsk 1970 Kansainvälistyminen alkaa 2010 Nordkalk kokonaan Rettig Groupin omistamaksi 2016 Pohjois-Euroopan johtava kalkkituotteiden toimittaja

Peltojen huolestuttava sadontuottokyky KALKITUSTARVE on yli miljoona tonnia vuodessa eli rekkakuormallinen tilaa kohti TOTEUMA on kuitenkin vain alle 0,5 milj. tonnia per vuosi (keski-ph 5,9) Kalkitukseen pitäisi panostaa Suomessa enemmän Nurmilohkojen kalkitus aina välikasville sänkikalkitus sopii Huononakaan hetkenä ei kalkkia saisi unohtaa kalkitus kannattaa aina! 24/03/2017

Ravinteiden saatavuus ja ph 24/03/2017 Fosforin käyttökelpoisuus kasveille kasvaa ph:n noustessa: tutkimuksen mukaan kivennäismailla peruskalkitus eli n. 5 tonnia/ha liuottaa maasta 50 kg fosforia n. 10 vuodessa 4

Kalsium- ja magnesium luvut Pellolle sopiva kalkkilaatu voidaan määrittää viljavuustutkimuksen Ca- ja Mglukujen avulla. Ca/Mg-suhdeluku saadaan jakamalla viljavuustutkimuksen Ca-luku (mg/l) Mgluvulla (mg/l). Optimisuhdeluku on 8. Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla. Esimerkki: Jos Ca (mg/l)= 1600 ja Mg (mg/l)= 200 Suhdeluku on 1600:200= 8 24/03/2017 5

Kalsium- ja magnesium luvut, jatkuu Maan Ca/Mg-ravinnesuhde Alle 8 Suositeltu kalkitusaine Kalkkikivijauhe Mg-pitoinen kalkkikivijauhe 8-13 Kalkitusaineen valinta vapaa Viljelyskierron kasvien vaatimukset huomioon ottaen Yli 13 Dolomiittikalkki = Mg yli 10 % 24/03/2017 6

Tavallinen maanparannuskalkki on luontoystävällinen tuotantopanos Ohessa Barke-ohra n. 4 viikon kasvatuksen jälkeen ph 6,2 vs ph 7 Kalkitussa maassa juuristo kasvaa laajaksi, syvemmäksi ja elinvoimaiseksi Myrkyllinen happamuus ei estämässä kasvua Ca/Mg suhde oikealla tasolla > parempi maan rakenne Varmistetaan kasvien tehokas ravinteiden ja veden otto > Ravinteet satoon Aikaansaadaan runsas kasvusto myös maan alle Kasvijätteiden hajotustoiminta kiihtyy Lierot ja muut maaeliöt runsaslukuisempina maassa Maan rakenne paranee myös tätä kautta Kalkki kuuluu oleellisena osana kannattavaan viljelyyn ja elävän maan ylläpitoon! 27/11/2015 7

24/03/2017 8

24/03/2017 9

24/03/2017 10

Kalkitus on kannattava toimenpide Kalkitus antaa keskimäärin 10-20 %:n sadonlisän. Jos ohran viljelijän keskisato on 3500 kg/ha ja hän kalkitsee 5 hehtaarin vuokrapeltoaan esim. 5 t/ha. Kalkituskustannus jaetaan 6 vuoden kesken, jolloin kustannus on n. 41 /ha ( 5 t/ha * 50 /t= 250 / 6= 41 ) Jos satotaso nousee 400 kg/ha ja ohran hinta on 150 /t, kalkitus antaa lisätuottoa 60 /ha ( 0,4 ton * 150 /t) Kalkituskustannus tulee katettua ja rahaa jää muuhunkin. Ja muistakaa tarkistaa oman kunnan kalkitustukimahdollisuudet! 24/03/2017 11 11

Rakennekalkitus 24/03/2017

Mitä Nordkalk Aito Rakennekalkki on? Rakennekalkki on poltettua kalkkia (CaO) ja kalkkikivijauhetta (CaCO 3 ) sisältävä hienojakoinen kuiva tai kostea kalkkijauhe. Rakennekalkki parantaa savisen peltomaan rakennetta stabiloimalla sitä ja vähentämällä maan kiintoaineshuuhtoumaa sekä liukoisen fosforin valuntaa pellolta vesistöihin. Rakennekalkkikäsittely vähentää kuorettumia, vetovastusta ja energiankulutusta. 13

Rakennekalkitus toimii erityisesti SAVIMAILLA Rakennekalkittua savimaata (savespitoisuus 50 %) Ei rakennekalkkia Nordkalk Member of of Rettig Group

Savimaan rakennekalkitus VESI Savihiukkanen on pienin partikkeli savessa ENNEN SAVI- HIUKKANEN SAVI- HIUKKANEN SAVI- HIUKKANEN Vetyionin ja positiivisesti varautunut metalliioneja ryhmittyvä savihiukkasten ympäri H H H + SAVI- HIUKKANEN H H + H H H SAVI- HIUKKANEN Kun kalkkia lisätään, metalli-ionit korvaantuvat kalsium- Ioneilla, jotka sitovat vähemmän vettä Ja fosforin saatavuus paranee JÄLKEEN Sammutettu kalkki Ca(OH) 2, lisätään VESI SAVI- HIUKKANEN 24/03/2017 15

Rakennekalkki vähentää sameutta, sadetuskoe MTT Sadetussimulaation suodosvesi vasemmalta: näytteet 1-3: rakennekalkittuja maanäytteitä, näyte 4 käsittelemätön kontrolli. (MTT: Uusitalo 2012) 16 16

Rakennekalkitus käytännössä Rakennekalkitus soveltuu vain savimaille, maalajitunnisteessa S Rakennekalkki tulee levittää kesällä kesannolle tai syksyllä sänkeen. Maan oltava muokattavissa välittömästi: märän pellon rakennekalkituksessa stabiloituu aikaansaatu kuravelli! Huolellinen muokkaus(15-20 cm) on osa rakennekalkitusta; ennemmin huolellisesti pintakerrokseen kuin hutiloiden ja karkeasti syvään Paras hyöty kun: Savimaa, jossa rakenneongelmia Korkea fosforipitoisuus Vesistön äärellä sijaitseva kalteva pelto 17

Kalkituksen ja kipsin erot KALKKI JA RAKENNEKALKKI Nostaa ph:ta Rakennekalkki nostaa johtolukua, mutta maltillisesti Parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta ja pienentää savimaiden eroosiota Edistää juurten kasvua Parantaa maan rakennetta Toimii Ca/Mg -lannoitteena Nostaa satoa ph:sta riippuen yli 15 % Ei vesistörajoituksia KIPSI Ei nosta ph:ta Nostaa maan johtolukua jopa haitallisen korkeaksi maan faunalle Vähentää fosforin huuhtoitumista ja pienentää savimaiden eroosiota Parantaa maan rakennetta, mutta vaikutus on lyhytaikainen Toimii Ca/ S lannoitteena Ei sovellu järvien rantapelloille sulfaatin vuoksi

TUOTEPALETTI HUOMIOITAVAA: LAIVAUKSET RAKENNEKALKKI

Nordkalk member of Rettig Group

Nordkalk member of Rettig Group

Nordkalk maatalous on somessa seuraa meitä 24.3.2017 Nordkalk Member of of Rettig Group

Kiitos! Jokainen päivä on kalkkipäivä Nordkalk member of Rettig Group