POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016
JÄLKIKIRJOITUS Logik der Forschung käännettävänä 1950-luvulla, LSD ilmestyi 1959 samaan aikaan työtä 1951-56 jälkikirjoituksen parissa: Postscript: After Twenty Years, viittauksia LSD:ssä, jatkuvia korjauksia oikovedokset 1956, virallisen version mukaan jäi julkaisematta Popperin silmäleikkausten takia, suunnitelma omistaa Bertrand RUSSELLille, kiitokset: John WATKINS, Joseph AGASSI, käsikirjoitus vuodelta 1962 kiersi oppilaitten keskuudessa toimittajaksi W. W. BARTLEY, III, ilmestyi kolmessa osassa 1982
REALISM AND THE AIM OF SCIENCE, osa I looginen falsifioitavuus vs. empiirisen falsifioinnin vaikeus: vastaus LAKATOSin kritiikkiin, ei eroa KUHNiin, legenda Popperista naiivina falsifikationistina yritys määritellä formaalisesti totuudenkaltaisuutta epäonnistui (MILLER & TICHY), vähentää Popperin auktoriteettia (mistä ei koskaan kiinnostunut), muttei vahingoita hänen tietoteoriaansa Ch. I. Induction metafyysinen realismi, REICHENBACH ja CARNAP idealismin ja instrumentalismin puolella Ch. II. Demarcation FREUD: unien tulkinta (vrt. Adolf GRÜNBAUM) pseudotieteetkin voivat olla mielekkäitä, tieteessäkin metafyysisiä ohjelmia, vihjaus että Lakatos otti ja muunsi tämän idean Popperin käsikirjoituksesta Ch. III. Metaphysics: Sense or Nonsense? Ch. IV. Corroboration ei toteuta todennäköisyyden aksioomia, korroboraation asteet, merkitysanalyysi ja eksplikaatio
Osa II, PROPENSITEETTITULKINTA julkaisut 1957-59, uusi objektiivisen todennäköisyyden tulkinta frekvenssitulkinnan sijaan BRAITHWAITE huomautti 1957, että Popperin uusi propensiteettitulkinta on verrattavissa PEIRCEN ehdotukseen 1910 tulkita todennäköisyys laitteen dispositiona tuottaa tietyntyyppisiä tuloksia (habit, would-be), mutta Bartley korostaa Popperin eroa Peirceen ( mistakenly attributed to Peirce ) Ch. I. Objektiivinen ja subjektiivinen todennäköisyys Ch. II. Criticism of Probabilistic Induction ei induktiokonetta, ei ampliatiivista todennäköisyyspäättelyä, lisäys 1981: induktiologiikka mahdoton Ch. III. Remarks on the Objective Theories of Probability propensiteetti koskee singulaarisia tapauksia, objektiiviset ehdot ja virtuaalinen sarja, testattavissa tilastollisesti toisaalta propensiteetit ovat dispositioita tuottaa frekvenssejä toistokokeissa long run propensiteetit (HACKING) vai single case (GIERE, FETZER) vrt. IN, Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983)
PILVET JA KELLOT On Clouds and Clocks (1965), teoksessa OK (1972) säännönmukaiset kellot, ennustamattomat pilvet NEWTON: pilvet ovat kelloja, maailma on deterministinen Charles S. PEIRCE: kellot ovatkin pilviä, The Doctrine of Necessity Examined (1892), tykismi, sattuma, indeterminismi ennen kvanttimekaniikkaa (HEISENBERG 1927) determinismin vaihtoehto ei ole pelkkä sattuma (vrt. SCHLICK), evoluutio ja plastinen kontrolli ratkaisuna vapaan tahdon ongelmaan
THE OPEN UNIVERSE: AN ARGUMENT FOR INDETERMINISM tässä viittaus Peirceen vain ohimennen (s. xx) uskonnollinen, metafyysinen ja tieteellinen determinismi maailman tilan laskeminen tai ennustaminen minä tahansa tulevana hetkenä teoriasta ja riittävän täsmällisesti tunnetusta alkutilasta demonin ei oleta tuntevan alkutilaa absoluuttisen matemaattisen täsmällisesti, vaan hänen pitää tyytyä äärelliseen tarkkuuteen tieteellinen determinismi (LAPLACE) ei klassisen tai kvanttifysiikan edellytys, voidaan hylätä indeterminismi: tapahtumat, jotka eivät määräytyneitä tai ennustettavia Mozartin G molli sinfonia, tieteelliset keksinnöt propensiteetit voidaanko tilastollisia johtopäätöksiä saavuttaa ilman tilastollisia oletuksia? (vrt. J. VON PLATO) kolme maailmaa, reduktion ongelma kritiikkiä: J. EARMAN, A Primer on Determinism (1986), Popperin äärellisen tarkkuuden vaatimus ei ota huomioon kaoottisten determinististen systeemien epästabiilisuutta, determinismi ei sama kuin ennustettavuus
QUANTUM THEORY AND THE SCHISM IN PHYSICS jatkaa jo LdF:ssa aloitettua kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisen tulkinnan kritiikkiä Preface 1982, fysiikan kriisi: subjektivismin tunkeutuminen fysiikkaan: MACHin positivismi, nuori EINSTEIN, todennäköisyys tiedon puutteena usko kvanttifysiikan lopullisuuteen, end-of-the-road-thesis : endgültig (Werner HEISENBERG), Niels BOHR, piilomuuttujia vastaan (John VON NEUMANN) Quantum Mechanics without the Observer (1967) Popper haluaa häätää havaitsijan kvanttimekaniikasta, puolustaa realismia ja indeterminismiä (vrt. SCHRÖDINGER, myöhempi Einstein, BOHM) Heisenberg, Wolfgang PAULI, WIGNER [vrt. K.V. LAURIKAINEN]: havaitsija häiritsee atomimaailmaa, objektiivinen ihmisestä riippumaton todellisuus katoaa, QM ei tutki todellisuutta vaan tietoamme todellisuudesta todennäköisyystulkinta (BORN 1926) ei auta, kun tn tulkitaan subjektiivisesti, propensiteettitulkinta ratkaisee aalto-hiukkas-dualismin ja aaltopaketin romahduksen EPR-paradoksi: Einstein vs. Bohr
FYSIIKAN SKISMAT indeterminismi vs. determinismi realismi vs. instrumentalismi objektivismi vs. subjektivismi A Metaphysical Epilogue kaikki fysikaalisen maailman ominaisuudet dispositionaalisia muutos potentiaalisuuksien aktualisoitumista (ARISTOTELES) Everything is a propensity, kentät (joonialaiset) demarkaatio metafysiikan piirissä: rationaalisesti arvottomat vs. keskustelun arvoiset