PoPSTer-hankkeen ohjausryhmä 26.4.2017
PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana)
PoPSTerin tavoitteet (2/2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100).
HANKKEEN RAJAUKSET Hankkeessa ei käsitellä IHA:n johtamisjärjestelmää Henkilöstön hallinnollista asemaa (siirtymistä ) Tukipalveluja (osin) omaisuutta rahoitusta yms. vastaavia asiakokonaisuuksia Em. asiat valmistellaan ja päätetään osana IHA:n muodostamista erikseen
Keskeisiä asioita ovat mm.: Palvelu- ja hoitoketjuprosessien rohkea ja asiakaslähtöinen uudistaminen Palvelukokonaisuuksien integraatiohyötyjen varmistaminen Ensisijaisesti lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelut siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on että kotona selviytyy selvästi nykyistä enemmän Lasten ja perheiden palvelujen uudistaminen siirtämällä painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin
Sote-menojen kasvu /vuosi Pohjois-Pohjanmaalla Hallitusohjelman mukainen tavoite vähentäisi sote:n kustannuskasvua Pohjois- Pohjanmaalla n. 35 M /v. *) ERO n. 35 M Kasvu 2,5 % / v. (abs.) *) Suuntaa antava laskelma, ottaen huomioon väestörakenteen muutoksen vaikutuksen Kasvu 5,0 % / v. V.2003-2013 Ka. 5,2% / v. (abs.)
Strategiset päämäärät IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista
Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39)
Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
Hyvinvointikeskusalueet (13) Suurin osa väestöstä saa kaikki tarvitsemansa avopalvelut hyvinvointikeskusalueelta. Hyvinvointikeskusalue ei rajaa yksittäisen asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, vaan palveluntuottajan voi valita myös muualta. Hyvinvointikeskusalueella ei ole eroteltu sitä, kuka on palveluntuottaja, vaan alueella on sekä maakunnan liikelaitoksen, julkisten yhtiöiden että yksityisten yritysten palveluita. Alueet voivat erota tältä osin toisistaan.
Pohjoinen hyvinvointialue Hyvinvointikeskukset ja hyvinvointiasemat Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haukipudas Ii Kiiminki Yli-Ii Ylikiiminki Tuira Muhos Utajärvi Vaala Hyvinvointikeskusalue (6) Hyvinvointikeskus tai asema (12) 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen
Keskinen hyvinvointialue Hyvinvointikeskukset ja hyvinvointiasemat Kontinkangas Myllyoja Kempele-Kaakkuri-Oulunsalo Hailuoto Liminka Tyrnävä Lumijoki Siikalatva Pyhäntä Hyvinvointikeskusalue (3) Hyvinvointikeskus tai asema (10) 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen
Eteläinen hyvinvointialue Hyvinvointikeskukset ja hyvinvointiasemat Raahe Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Merijärvi Himanka Ylivieska - Oulainen Haapavesi Nivala Sievi Alavieska Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Hyvinvointikeskusalue (4) Hyvinvointikeskus tai asema (17) 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen
PoPSTer-hanke Sairauksien avohoito Sairaala- ja vuodeosastohoito Ikäihmisten palvelut Palveluverkon näkymiä 2019-2029
Koko maakunnan alueella vahvistetaan ja kehitetään seuraavia: - jotta ikäihminen pärjää turvallisesti kotona - jotta kukaan ei asu laitoksessa - jotta sairaalassa hoidetaan vain sairaita Terveyspalvelut 24/7 ohjaus ja neuvonta Sähköiset palvelut Sujuva, monimuotoinen lääkärin ja hoitajan vastaanottotoiminta myös kotona ja asumisyksiköissä Etävastaanotot, etädiagnostiikka Toimiva ensihoito Kotikuntoutus Kotisairaala Kotisaattohoito Ikäihmisten palvelut Toimiva palveluohjaus Monimuotoinen kotihoito, myös 24/7 Kotona asumisen tukeminen, teknologia Uudentyyppiset asumismuodot ( välilanssit ) Asumisyksiköissä myös lyhytaikaista arviointia, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta Asumisyksiköissä vuorohoito ja omaishoidon vapaat Elämän loppuvaiheen hoito kotona ja asumisyksiköissä Perhehoito Kotihoiva Kokonaisvastuu asiakkaasta Asiakaslähtöinen, tarpeiden mukaan räätälöity, joustava ja yhteinen asiakassuunnitelma
Sairauksien avohoito, sairaalatoiminta ja ikäihmisten laitoshoito Periaatteita ja mahdollisuuksia Kotona ja palveluasumisyksiköissä arvioidaan, tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan yhä enemmän Lyhytaikaisia palveluasumispaikkoja varataan alueellisesti n. 1 % > 75-vuotiaille eli n. 300 paikkaa Lyhytaikaista laitoshoitoa ei tulevaisuudessa tarvita (nykyisin maakunnassa n. 315 paikkaa) Ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoidon vähentäminen asteittain Alkuvaiheessa varataan n. 1% >75-vuotiaille = Pohjois-Pohjanmaalla n. 300 paikkaa, jotka kanta-oulussa (mm. erityisosaaminen, lääketieteellinen tuki, eritysvälineistö) nykyisin maakunnassa 432 paikkaa, joista 279 Oulussa Pitkäaikaislaitoshoidonpaikoilla vain vanhuspalvelulain mukaisilla erityisperusteilla (lääketieteelliset tai asiakas- tai potilasturvallisuusperusteet, kuten esim. psykogeriatriset ja käytösoireiset ikäihmiset vaikeiden oireiden ajan, terveydentilaltaan epävakaat, jatkuvaa tehostettua valvontaa tarvitsevat, vaativat eristyspotilaat) Toisessa vaiheessa tavoitteena purkaa ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoito kokonaan (edellyttää mm. erikoistuneita asumisen yksiköitä) Sairaalassa hoidetaan vain sairaita, potilasturvallisuus Sairaalakapasiteetin hyödyntäminen erityisesti siellä, missä muutenkin ovat sairaalahoitoa tukevat 24/7 päivystyspalvelut (OSYP, Oulaskangas-Ylivieska, Raahe, Kuusamo), tilat, tukipalvelut ja henkilöstön saatavuus Versiossa 0.2 varauduttu siihen, jos operatiivinen erikoissairaanhoito ja synnytykset kansallisten ratkaisujen vuoksi siirtyvät Raahen ja Oulaskankaan sairaaloista OYS:aan v. 2025 mennessä
Tavoitteet - perustason sairaalahoito Lisätään sairaala(vuodeosasto)hoidon tehokkuutta, hoidollista laatua, potilasturvallisuutta sekä terapia- ja tutkimusmahdollisuuksia Sairaansijojen määrä vastaa lääketieteellistä palvelutarvetta Sairaaloissa (vuodeosastoilla) hoidetaan vain potilaita, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa Toiminta on aktiivista jokaisena viikonpäivänä Tavoite ei ole mahdollinen nykyisellä vuodeosastorakenteella Vuodeosastohoidon kokoaminen isommiksi yksiköiksi on välttämätöntä Analyysi vuoden 2015 toimintatiedoista Perusterveydenhuollossa on yhteensä 915 sairaansijaa, mutta 785 sairaansijaa riittäisi, jos Hoidetaan vain lääketieteellisin perustein sairaalahoitoa edellyttäviä potilaita Ei ole pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia Osastojen täyttöaste on noin 100 % Matti Mäntymaa ja työryhmä, 19.4.2017, mukailtu
Perusterveydenhuollon sairaansijat, v. 2016 Ylempi luku on kunnan yli 75 vuotiaiden määrä Alempi luku on sairaansijojen määrä / 1000 Yli 75 vuotiasta 70 % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille lisäksi RAS 22 esh ss lisäksi OAS 64 esh ss Himangan vos toiminta jo päättynyt
Ehdotus sairaalatoiminnan edellytyksiksi Palveluverkko muodostetaan sairaaloista, jotka täyttävät alla mainitut edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosastonimen sijasta käytetään sairaala-nimeä).
Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutostarpeet v. 2030 väestöennusteen mukaisesti >75-v. >75-v. >75-v. v. 2016 Sairaansijojen laskennallinen määrä määrä määrä ss vähennystarve v. 2016 v. 2025 v.2030 määrä v. 2030 väestöennusteen mukaisesti Oulun seutu 17001 26627 32533 469-1ss + 57% + 91% vrt. 2016 Koillismaa 2124 2882 3400 91-42ss +36% +60% vrt. 2016 Rannikko 4088 6282 7443 136+22-26ss +54% +82% vrt. 2016 Jokilaaksot 7491 9598 11103 219+64-61ss +28% +48% vrt. 2016
Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutostarpeet v. 2025 mennessä v. 2016 Sairaansijojen laskennallinen ss vähennystarve määrä v. 2030 väestöennusteen mukaisesti Oulun seutu V. 2016 OKS 291 ss, Oulu osto 24 ss, Kempele 20 ss, Liminka 28 ss 469-1ss Ii 21 ss, Muhos 37 ss, Utajärvi 15 ss, Vaala 16 ss, Pudasjärvi 30 ss Siikalatva 20 ss otettu huomioon eteläisen kapasiteetissa v. 2025 OKS 291 ss, Kempele 20 ss, Liminka 28 ss, Ii 21 ss, Muhos 40 ss, Pudasjärvi 30 ss vähenee -28 ss kapasiteetin varmistaminen edellyttää joko lisäsairaansijoja Ouluun ja/tai ostopalveluita vähintään entinen 24 ss + uutta 27 ss Koillismaa 91-42ss v. 2016 Kuusamo 57 ss, Taivalkoski 34 ss v. 2025 Kuusamo n. 50 ss vähenee -41 ss Rannikko 136+22-26ss v. 2016 Raahe 80 ss (+22 ss esh), Kalajoki 40 ss + Himanka 16 ss v. 2025 Raahe n. 110 ss vähenee -26 ss (operat. esh 22 ss siirtyy OYS:aan) Jokilaaksot 219+64-61ss v. 2016 Oulainen 24 ss (+64 ss esh), Ylivieska 54 ss, Nivala 26 ss, Reisjärvi 16 ss Haapajärvi 24 ss, Pyhäjärvi 25 ss, Haapavesi 20 ss, Kärsämäki 10 ss Siikalatva 20 ss otettu huomioon eteläisen kapasiteetissa v. 2025 Oulainen n. 84 ss, Ylivieska 54 ss, Haapajärvi 24 ss, Pyhäjärvi 25 ss vähenee -61 ss (operat. esh n. 31 ss siirtyy OYS:aan)
Pohjoinen palveluverkko v. 2025 Sairaalahoito, tehostettu palveluasuminen Sairaalat Kuusamo n. 50 sairaansijaa Pudasjärvi n. 30 sairaansijaa Muhos n. 40 sairaansijaa Ii n. 21 sairaansijaa Avopalveluina Ii n. 21 ss? Hyvinvointikeskuksissa oltava toimivat vastaanottopalvelut Tehostettu lyhyt- ja pitkäaikainen palveluasuminen alueellisesti nykyisissä kuntakeskuksissa / taajamissa; osassa kuntia useita yksiköitä Hyvinvointikeskukset ja tehostetut palveluasumisyksiköt toimivat tukiyksiköinä mm. kotisairaala-, kotikuntoutus- ja kotisaattohoitopalveluille 24/7 OSYP Muhos 37+3 ss Pudasjärvi n. 30 ss Utajärvi 15 ss Vaala - 16 ss Taivalkoski -34 ss Muhos-Utajärvi-Vaala -28 ss Ks. Keskinen alue Kuusamo n. 50 ss Koillismaalla vähenee -41 ss (tarve -42 ss) Sairaala 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen, pitkäaikainen ja osa lyhytaik.
Keskinen palveluverkko v. 2025 Sairaala- ja pitkäaikaislaitoshoito, tehostettu palveluasuminen Sairaalat Kontinkankaan alue OYS-OKS mahdollinen monituottajuuden hyödyntäminen Oulun alueella Kempele Liminka Siikalatva (?) Avopalveluina Hyvinvointikeskuksissa oltava toimivat vastaanottopalvelut Tehostettu lyhyt- ja pitkäaikainen palveluasuminen alueellisesti nykyisissä kuntakeskuksissa / taajamissa; osassa kuntia useita yksiköitä Hyvinvointikeskukset ja tehostetut palveluasumisyksiköt toimivat tukiyksiköinä mm. kotisairaala-, kotikuntoutus- ja kotisaattohoitopalveluille Vähenee -28 ss (tarve -1 ss) Vrt. Muhos-Utajärvi-Vaala Saatava lisäkapasiteettia Kontinkankaan alueelle tai ShL pitkäaik. laitosh. n. 300 paikkaa Liminka n. 28 ss monituottajuutta hyödyntämällä Sairaala 24/7 päivystys Siikalatva n. 20 ss Ikäihmisten palveluasuminen, pitkäaikainen ja osa lyhytaik. Ikäihmisten pitkäaik. laitoshoito OKS 291 ss - Monituottajuus vähintään 24 ss Kempele n. 22 ss Kapasiteettilaskemissa mukana eteläisen alueen laskelmissa. Alueen väestön sairaalapalvelut toteutetaan keskisellä alueella
Eteläinen palveluverkko v. 2025 Sairaalahoito, tehostettu palveluasuminen Sairaalat Raahe n. 30 sairaansijaa Ylivieska Oulainen n. 78 sairaansijaa Haapajärvi n. 24 sairaansijaa Pyhäjärvi n. 26 sairaansijaa Avopalveluina Hyvinvointikeskuksissa oltava toimivat vastaanottopalvelut Tehostettu lyhyt- ja pitkäaikainen palveluasuminen alueellisesti nykyisissä kunnissa / taajamissa; osassa kuntia useita yksiköitä Hyvinvointikeskukset ja tehostetut palveluasumisyksiköt toimivat tukiyksiköinä mm. kotisairaala-, kotikuntoutus- ja kotisaattohoitopalveluille Raahe n. 110 ss Kalajoki -30 ss Himanka n. 16 ss Ylivieska n. 54 ss Nivala -26 ss Reisjärvi - 16 ss Oulainen n. 88 ss, joista 33 esh Haapavesi -20 ss Haapajärvi n. 24 ss RAS ja OAS operat. esh ja synn. osastoilta voi vapautua tilaa, mikäli toiminta OYS:aan - vapautuu n. 22 + 31 sairaansijaa Kärsämäki -10 ss Sairaala 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen Perustasolta vähenee -26 ja -61 ss (tarve -26+-61 ss) Pyhäjärvi n. 26 ss Siikalatva n. 20 ss
Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetti Periaatteita ja vaihtoehtoja v. 2030 mennessä Edelleen sairaalassa hoidetaan vain sairaita, potilasturvallisuus Kapasiteetin hyödyntäminen siellä, missä muutenkin ovat sairaalahoitoa tukevat päivystyspalvelut, tilat, tukipalvelut ja henkilöstön saatavuus Vaatii sairaaloiden peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeen arviointia OSYP-Oulu alueen sairaalahoito keskitettäisiin kokonaan Kontinkangas-Peltolan alueelle? edellyttäisi alueen sairaalakapasiteetin nostoa Monituottajuuden hyödyntäminen? Tulevaisuuden sairaala 2030 (OYS, OKS, Psyk. klinikka, Kehva-laitoshoito) Tuottavuuden parantaminen 10 15 % OYS:n vuodeosastotornien kunnostaminen Kuusamon (ja Pudasjärven??) sairaalat etäisyysperusteella? Raahen ja Ylivieska-Oulaisen sairaaloiden kapasiteetin hyödyntäminen lisäkapasiteetin tarve? Haapajärvi / Pyhäjärvi etäisyysperusteella?
Taustatietoja
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Väestö hyvinvointikeskusalueilla 2015 ja ennuste 2025 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-87 445 60 865 44 168 48 781 31 448 32 765 26 963 17 977 20 726 14 307 13 780 16 645 7 385 19 887 8 257 29 123 19 110 59 174 14 998 74 848 42 733 26 070 33 842 13 755 48 503 18 495 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v. 2030 ennuste skaalattu v. 2025 tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi, Alavieska) Ylivieska - Oulainen (Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) 65 v. täyttäneet 2015 ja ennuste 2025 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-17 955 10 717 10 962 9 040 7 048 6 073 6 034 4 966 3 716 3 910 4 451 5 072 2 585 4 731 2 269 4 449 2 726 8 253 3 161 12 795 4 727 3 918 7 263 3 644 8 880 4 565 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Lapsiperheiden osuus perheistä (%) v. 2015 70% 60% 50% 40% 30% 33,5 % 30,7 % 66,2 % 60,5 % 49,0 % 40,2 % 44,5 % 58,0 % 50,2 % P-P keskimäärin 42-46 % (laskentatavasta riippuen) 37,7 % 38,7 % 42,1 % 36,6 % 20% 10% 0% Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Sotkanet 2017, Oulun kaupunki 3/2017
Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Taajama-aste v. 2015 (%) 80,1 64,2 78,4 96,4 50,1 46,3 46,6 42,2 54,1 96,2 79,5 61,7 96,4 55,8 P-P keskimäärin 83,1 % (isojen kaupunkien/kuntien vaikutus keskiarvoon) 47,6 71,2 52 69,7 59,7 75,5 45,4 38,3 64,6 73,9 69,3 54,3 86,9 42,1 53,3 46,3 85,9 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tilastokeskus 2017
Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Soten tarvekerroin v. 2015 1,06 1,21 1,08 0,96 1,32 1,22 1,301,38 1,09 0,91 0,85 1,03 0,96 1,12 1,28 0,93 Tarvekerroin: väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema 1,171,171,16 1,03 1,35 1,26 1,141,14 1,20 1,18 1,13 1,19 1,17 1,13 1,03 P-P keskimäärin 1,04 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tarvekerroin THL
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Nettokustannukset TP 2015, M 250 200 Yht. 483 M 3208 /asukas 171,4 216,9 Yht. 415 M 2891 /asukas Yht. 389 M 3395 /asukas 167,3 150 100 50 79,5 34,3 87,1 55,4 55,3 117,6 80,9 111,0 37,1 73,6 - Pohjoinen Keskinen Eteläinen HUOM: Oulun nettokustannukset skaalattu hv-keskusten väestön mukaan, joten tiedot suuntaa antavia. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2017, ilman ymp.terveydenhuoltoa, Oulun kaupunki 3/2017.
Asiakkaat/paikat ja oman toiminnan henkilöstömäärä vuodeosastolla ja ikäihmisten palveluissa Rakennemuutos v. 2025 Muhos Utajärvi Vaala 700 600 500 400 300 200 100 0 490 495 565 182 185 179 665 Ikääntyneiden määrä lisääntyy. Rakennemuutos hidastaa henkilöstöresurssin kasvua. Lisäksi työpaikkojen sijoittuminen vaikuttaa (esim. Muhos, Oulu). Nykytilanne Laskennallinen 2020 Asiakkaat/paikat Laskennallinen 2025 208 Laskennallinen 2030 Henkilöstömäärä (htv) Lähde: Tilastokeskus, Sotkanet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Muhoksen kunta ja Oulunkaaren kuntayhtymä 4/2017 Vuodesta 2025 alkaen: Vuosina 2019 2024 rakennemuutoksen valmistelu ja vaiheittainen toteutus Vuodeosasto toimii Muhoksella (= vapauttaa Utajärven ja Vaalan henkilöstöä). Paikkamäärä Muhoksella 32 40. Pitkäaikainen laitoshoito toteutuu Oulussa (= palvelutarve näkyy luvuissa, mutta ei henkilöstöä alueella) Tehostettu kotihoito, ns. kotihoiva, käynnistyy uutena palvelumuotona alueella (=lisätarve henkilöstölle) Tehostetussa palveluasumisessa nykytilassa ylikapasiteettia laskennalliseen tarpeeseen verrattuna. Määrä vastaa tarvetta vasta vuoden 2025 jälkeen. Säännöllinen kotihoito ja kotihoidolla tuettu asuminen tarvitsevat lisähenkilöstöä, kun asiakasmäärä kasvaa (= väestö ikääntyy) Perhehoitajien määrää kasvatetaan vähitellen ja tavoitteessa ollaan v. 2025
Sairaala- ja vuodeosastohoito Netto -12 M (-19-20 M ) Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen 130 ss -12-13 M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet -7 M Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin siirtyminen (+3,5 M ) Yli 75-v. määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta +1,5 M ) Ikäihmiset -11 M Kotihoidon parempi kohdentuminen Säännöllisen kotihoidon kattavuuden laskeminen 14 %:iin Tehostetun palveluasumisen kattavuuden laskeminen 5 %:iin Laitoshoidon kattavuuden laskeminen asteittain korkeintaan 1 %:iin Yhteydenottokeskuksen käynnistäminen RAI-järjestelmän käyttöönotto koko maakunnassa Kotihoidon toiminnanohjauksen ja optimoinnin käyttöönotto koko maakunnassa Perhehoidon palveluita koko maakunnan alueella Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan, kotisairaala ja päiväsairaala (+2 M ) Vaikutukset henkilöstöresursseihin, työllisyyteen ja elinvoimaan Kotikuntoutuksen lisääminen (+1 M ) Avopalvelut ja vastaanotto -5,6 M Avohoidon vahvistaminen ja kotona asumisen tuki Sähköiset ja liikkuvat palvelut Muut Konsultaatiotuki Huomioidaan paljon palveluja käyttävät Integraatio muiden palvelukokonaisuuksien esim. kanssa Toimintakyky ja kuntoutus XXM Arviointitiimien asiantuntijuus -700 000 vaikutukset, kiinteistöt, tukipalvelut, osaaminen Mt ja päihde -3M? resurssien kohdent. muihin palvelukok., 1,5 M? Visalan sairaalan toiminnan loppuminen ja korvaavien palvelujen nettovaikutus n. 3 M Avohoidon vahvistaminen, palveluohjaus tehostuminen Muutos erillisestä psykiatrisesta sairaalasta yleissairaalan yhteydessä toimivaan sairaalaan ja sen päivystykseen Vuoden 2017 lopussa psykiatrisia sairaansijoja on 0,51 ss/1000 asukasta, mikä vastaa varsin hyvin väestön tarvetta Välitön avun tarve -1(-3) M resurssien kohdent. muihin palvelukok., 1-2 M? Turhien päivystyskäyntien välttäminen, vähint. -1-2 M Puhelinneuvontapalvelun laajentaminen, vähint. -1 M Puheluiden korvaaminen sähköisillä palveluilla Päivystyskäyntien tehostaminen Sosiaalipäivystysten osalta ei merkittävää kustannussäästöpotentiaalia?? Ensihoidon turhien tehtävien välttäminen Ensihoidon kiireettömien tehtävien tarkoituksenmukaisempi hoito Ensihoidossa tehtävien tarkastelu, turhien päällekkäisten yksiköiden hälyttämisen tarkoituksenmukaisuus Kotiin vietävien palveluiden ja sairaanhoidon tehostaminen Raskaiden vaihtoehtojen korvaaminen kevyemmillä Suurkäyttäjien tunnistaminen ja haltuunotto kaikissa palveluissa keskeinen edellytys Edellytyksenä toimivat tietotojärjestelmät ja tiedon liikkuminen
Soten organisoitumisen perusteita
Hyvinvointialueet Keskinen hyvinvointialue Pohjoinen hyvinvointialue Eteläinen hyvinvointialue
Hyvinvointialueiden määrää koskevaa pohdintaa Työryhmien ehdotukset vaihtelevat 3:n ja 5:n hyvinvointialueen välillä Johtamisjärjestelmän näkökulmasta tämä on sopiva määrä, eikä ole väliä onko hyvinvointialueita 3 vai 5. Mitä isommat hyvinvointialueet, sitä tasapainoisempi väestöpohja. Oulun kaupunki Yksin liian iso hyvinvointialueeksi ja tukee vastakkainasettelun näkökulmaa. Riskinä muodostua eriytynyt kulttuuri. Heikentääkö sivistyspalveluiden yhteistyötä, jos jaetaan eri hyvinvointialueille? Ei, sillä nytkin on useita alueellisia toimijoita hyven ja sikun osalta. Eteläinen hyvinvointialue Osassa työryhmiä ehdotettu rannikkoa ja sisämaata omiksi alueiksi. Kotihoidon osalta ehdotettu toisenlaista jakoa. Palveluverkko ja -rakenne on nyt raskas. Yhtenäinen alue pakottaa uudistamaan enemmän. Pohjoinen hyvinvointialue Koillismaa maantieteellisesti erillisenä alueena.
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Aluemalli, alueita 3 5 Alue A Alue B Alue?? Keskitetyt LAPE Ikäihmiset Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva Geriatria Psykogeriatria T & K Terv.huollon avo-vo Digipalvelut & neuvonta Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus Vampa, kehva Lääkärit, eritystyöntekijät Ohjaus Neuvonta Palveluohjaus
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Funktionaalinen malli VÄLITÖN APU LAPE T & K AVO VO IKÄ- IHMISET Keskitetyt Alue A Alue B Alue C Alue D Keskitetyt
Aluemalli Funktionaalinen malli Perus- ja erityistason välinen integraatio Asiakastason integraatio Asukkaiden osallistumismahdollisuudet Päätöksentekijän näkökulma Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Korostaa paremmin asukkaan kokonaisuutta ja väestötason kokonaisvaltaista hoitoa. Palveluohjauksen näkökulmasta integraatio toteutuu. Asukkaiden kuuleminen voidaan tehdä alueellisesti Useimmille muutos nykytilanteeseen nähden pienempi. Oulun nykyistä hyvinvointikeskusjakoa mahdollista hyödyntää. Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Asiakas asioi eri putkessa eri asioissa. Palveluohjauksen toimivuudessa haasteita. Kokemusasiakkuus osin paremmin hyödynnettävissä Keskittymisen pelko. Rikkoo toimivat arjen rakenteet. Strategiset päämäärät Korostaa asiakaslähtöisyyttä ja integraatiota Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa Toiminnalliset/funktionaaliset/ Asiakastavoitteet (järjestäjä) Rakenne ja palveluverkko Vuoropuhelu Taloudellinen tavoitteenasettelu ja vastuu Ei eroa Rakennemuutoksen ja palveluverkon yhteensovittaminen ja optimointi varmempaa Alueellinen vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa toimii paremmin, kun vuoropuhelun maailma on sote-keskuksen ympärillä Kokonaistaloudellinen ja aikataulutettu tavoitteenasettelu on helpompaa. Pakottaa selkeämmin taloudelliseen vastuuseen. Selitysmahdollisuudet vähempänä. Mahdollistaa ja pakottaa toimintojen yhteensovittamiseen. Mahdollistaa alueiden vertailuun perustuvan arvioinnin. Ei eroa Riskinä Oulu-keskeisyys. Yksittäisen toiminnan osalta tehokas. Kokonaisverkko ei välttämättä ole toimiva. Riskinä, että taloudellisia tavoitteita selitetään toisen putken tekijöillä. Voi johtaa osaoptimointiin. Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa Kehittäminen Pelkona ammatillisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisvastuun puute Ammatillinen kehittäminen vahvempaa. Kokonaisjohtaminen Muutoksen toteutus onnistuu paremmin Alueellinen vastuu hukkuu. Tilannesidonnaisuus Ensivaiheessa tärkeää on asiakaslähtöisyys ja sote-integraatio sekä palvelurakenteen ja verkon vinoumien korjaus. Kyläpolitikoinnin pelko Erityistoimintovetoisuuden pelko
Maakuntakonserni, järjestäminen ja omistajaohjaus MV MH MKJ Strategia Hyte Kehittäminen Henkilöstö Talous Omistajaohjaus Järjestäjä LL
Kokonaisoptimointi Asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet tuottajalle Huolehtii tuottajan toimintakyvystä ja kilpailukyvystä Ratkaisee intressiristiriitoja jos tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen Lähde: Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2011. Yhteiskuntapoliittinen näkemys ja vastuu Strateginen johtaminen Rahoituksen ja tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen Verkosto-osaaminen Innovatiivinen ote yhteiskunnan kehittämiseen Hankkii tarvittavat tuotannontekijät Tuotteistaminen, kustannuslaskenta, hinnoittelu Tuotantoprosessin kuvaus Tuotekehittely Tuottaa sovitut palvelut Kustannustehokkuuden hallinta Laadun ylläpitäminen ja seuranta Liikkeenjohdollinen osaaminen Oma strategia ja taloudellinen vastuu Arvioi palvelutarpeet ja priorisoi Määrittelee tavoitteet Toteutettavien palvelutyyppien valinta; palvelukokonaisuuksien määrittely Kilpailuttaa ja hankkii palvelut Tekee sopimukset Vastaa arvioinnin kehittämisestä Laadun varmistaminen: hinta-laatusuhde, suoritehinnat, vaikuttavuus Osoittaa resurssit Valvoo tilattuja palveluja Vastaa viranomaistoiminnan johtamisesta Suunnittelee palveluverkkoa ja investointeja Vastaa kokonaiskehittämisestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitämisestä Markkinoiden kehittäminen
Kuntakierros
PoPSTerin kevään kuntakierros Tilaisuuksiin pyydetään kutsumaan erityisesti kunnanvaltuutetut (nykyiset ja uudet), vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet, nuorisovaltuuston jäsenet ja järjestöjä. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. 11.5. klo 10-12 Muhos + Utajärvi + Vaala Koivu ja Tähti auditorio 11.5. klo 15-17 Pudasjärvi Pudasjärven kaupungintalo, kokoustila Otava 12.5. klo 10-12 Ii Nätteporin auditorio, Puistotie 1 15.5. klo 15-17 Oulu Oulun valtuustosali Kuntalaistilaisuus järjestetään Oulussa erikseen 16.5. klo 10-12 Haapajärvi + Reisjärvi + Pyhäjärvi + Kärsämäki Kulttuurisali, Kauppakatu 19 16.5. klo 14-16 Ylivieska + Oulainen + Sievi + Nivala + Haapavesi + Alavieska Akustiikka-Sali, Koulukatu 2 18.5. klo 10-12 Kalajoki + Merijärvi Kalajoen valtuustosali 18.5. klo 14-16 Raahe + Pyhäjoki + Siikajoki Raahen ammattiopisto, Tervahovinkatu 2 19.5. klo 10-12 Kuusamo + Taivalkoski Kuusamon valtuustosali 30.5. klo 10-12 Liminka + Lumijoki + Tyrnävä + Siikalatva + Pyhäntä Limingan lukio, Heikki Sarvela -sali, Linnukkatie 5 30.5. klo 14-16 Kempele + Hailuoto Kempeleen valtuustosali