KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EU:N TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2014 LOPPUUN SAAKKA

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2015 COM(2015) 503 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EU:N TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2014 LOPPUUN SAAKKA FI FI

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT... 4 2. MENETTELYT... 8 2.1. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet... 8 2.2. Korjaavat toimet... 9 2.3. Maatalous... 11 2.4. Koheesiopolitiikka... 13 2.5. Suora hallinnointi... 15 2.6. Hallinto- ja valvontajärjestelmien kustannustehokkuus... 16 3. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINNÄT VUONNA 2014... 17 3.1. Yleistä... 17 3.2. Kesken olevat rahoitusoikaisut 31. joulukuuta 2014... 19 3.3. Vuonna 2014 vahvistetut rahoitusoikaisut... 19 3.4. Vuonna 2014 toteutetut rahoitusoikaisut... 22 3.5. Takaisinperinnät... 25 3.6. Vuonna 2014 havaitut puutteet jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja toteutetut toimenpiteet... 25 4. KUMULATIIVISET RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄTOIMET VUODEN 2014 LOPPUUN MENNESSÄ... 28 4.1. Yleistä... 28 4.2. Rahoitusoikaisut... 30 4.3. Takaisinperinnät... 38 5. NETTOMÄÄRÄISET OIKAISUT... 39 5.1. Nettomääräiset rahoitusoikaisut vuonna 2014... 39 5.2. Vaikutus EU:n talousarvioon... 40 5.3. Vaikutus jäsenvaltioiden talousarvioihin... 41 6. ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET... 41 6.1. Maatalous... 41 6.2. Koheesiopolitiikka... 42 7. JÄSENVALTIOIDEN OMASTA ALOITTEESTAAN TOTEUTTAMAT KORJAAVAT TOIMENPITEET... 44 7.1. Maatalous... 44 7.2. Koheesiopolitiikka... 46 2

8. ENNAKKOMAKSUJEN TAKAISINPERINTÄ... 47 3

TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT Puheenjohtaja Juncker on painottanut voimakkaasti tarvetta varmistaa Euroopan unionin (EU) ohjelmien moitteeton varainhoito sekä vaatinut kaikkien tarvittavien toimenpiteiden käyttöönottoa EU:n talousarvion suojaamiseksi. Tässä tiedonannossa kuvataan lainsäädäntöön sisältyvien ennaltaehkäisevien ja korjaavien mekanismien toimintaa sekä komission yksiköiden toteuttamia toimia, joilla EU:n talousarviota suojataan laittomilta tai sääntöjenvastaisilta menoilta. Siinä esitetään myös parhaat arviot mekanismien ja toimien avulla saavutetuista tuloksista ja kerrotaan, miten jäsenvaltiot osallistuvat suojaamiseen ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuu. Tämä tiedonanto laaditaan vuosittain vastauksena Euroopan parlamentin vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämään pyyntöön, ja se on siksi osoitettu Euroopan parlamentille sekä neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Tiedonannolla täydennetään EU:n vuoden 2014 tilinpäätöksessä, komission yhteenvetokertomuksessa vuodelta 2014 ja kyseeseen tulevien pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten asianomaisissa osissa esitettyjä tietoja. Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomuksessaan tarkastuslausuman EU:n tilinpäätöksen perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä huomautuksensa ja tilastotietoja tilien perustana olevien maksujen olennaisesta virhetasosta. Rahoitusoikaisuilla ja takaisinperintätoimilla on erityisen suuri merkitys silloin, kun tarkastellaan niiden monivuotista luonnetta. Tämä näkyy asianmukaisesti vuotuisissa toimintakertomuksissa, joissa esitetään yksityiskohtaista tietoa sekä virhetasoista että rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista. Virhetasojen sekä rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien täydentävä arviointi osoittaa tuensaajille maksettujen sääntöjenvastaisten menojen lopullisen vaikutuksen EU:n taloudellisiin etuihin ja on keskeinen indikaattori arvioitaessa, miten valvonta- ja tarkastusjärjestelmien avulla voidaan hallita EU:n talousarviosta rahoitettavien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä (ks. komission yhteenvetokertomus vuodelta 2014). Siinä merkittävässä työssä, jota sekä komissio että jäsenvaltiot tekevät hallitakseen EU:n talousarviosta rahoitettavien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä, noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta (SEUT-sopimus) 1, varainhoitoasetusta 2 ja sen soveltamissääntöjä 3 sekä alakohtaisia säädöksiä. Komissio suojaa EU:n talousarviota eli EU:n varainkäyttöä aiheettomilta ja sääntöjenvastaisilta menoilta pääasiassa kahdella tavalla: (1) ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja (2) oikaisumenettelyt (lähinnä jäsenvaltioille määrätyt rahoitusoikaisut mutta myös varojen takaisinperintä EU:n varojen saajilta). Rahoitusoikaisujen ja takaisinperintätoimien ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että EU:n varoja käytetään lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti, eli niillä suljetaan unionin rahoituksen ulkopuolelle menot, joita vastaavat maksut on suoritettu sovellettavan lainsäädännön vastaisesti. Yhteistyössä hallinnoitavilla politiikan aloilla pääasiallinen vastuu sääntöjenvastaisten menojen havaitsemisesta ja vastaavien määrien takaisinperinnästä tuensaajilta on jäsenvaltioilla (ei komissiolla). Valvontajärjestelmän toiminnan, oikaisumekanismien ja -menettelyjen monimutkaisuuden ja ohjelmien 1 2 3 EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1). 4

monivuotisen luonteen vuoksi rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet toteutetaan yleensä sen jälkeen, kun puutteet tai sääntöjenvastaisuudet on havaittu ja maksut suoritettu. Valvontajärjestelmien kustannustehokkuuden varmistamiseksi yksi tärkeimmistä toimista, joihin komission yksiköt keskittyvät kollegion toimikauden aikana, on valvonnan järkeistäminen ja tehostaminen sekä varojen kohdentaminen uudelleen asianmukaisimmaksi katsottuun valvontaan laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien hallinnoimiseksi sääntelykehyksen puitteissa. Jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta päätavoite on tehostaa jäsenvaltioiden valvontajärjestelmiä. Tässä tiedonannossa tarkastellaan pääasiassa komission toteuttaman valvonnan tuloksia, mutta annetaan myös tietoja jäsenvaltioiden toteuttamasta valvonnasta. Rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet: vuoden 2014 tulokset Seuraavassa on esitetty keskeiset luvut komission toteuttamien korjaavien toimenpiteiden vaikutuksesta varainhoitovuonna 2014: Politiikan alat Vuonna 2014 vahvistetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet yhteensä milj. euroa Vuonna 2014 toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet yhteensä Maatalous 2 247 1 198 Maataloustukirahasto 1 862 946 Maaseudun kehittäminen 385 252 Koheesiopolitiikka 2 050 1 694 EAKR 1 330 1 083 Koheesiorahasto 292 236 ESR 343 290 KOR/EKTR 67 66 EMOTR:n ohjausosasto 18 19 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 4 297 2 892 Sisäiset politiikat 297 279 Ulkoiset politiikat 127 108 Hallinto 5 5 YHTEENSÄ 4 728 3 285 Vahvistettujen rahoitusoikaisujen osuus on 3,3 prosenttia ja toteutettujen rahoitusoikaisujen osuus 2,3 prosenttia talousarviosta vuonna 2014 suoritetuista maksuista. Rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet: kumulatiiviset tulokset Kumulatiiviset määrät antavat paremman kuvan komission käyttämien oikaisumekanismien merkityksestä, koska niissä otetaan huomioon se, että suurin osa EU:n menoista on monivuotisia, ja ne mahdollistavat kertaluonteisten tapahtumien vaikutusten tasaamisen. 5

Vuosina 2009 2014 vahvistetut rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet (milj. euroa): 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hallinto Ulkoisen politiikan alat Sisäisen politiikan alat Koheesiopolitiikka Maatalous Ajanjaksolla 2009 2014 vahvistetut määrät osoittavat määrien olevan kasvussa. Kyseisellä kaudella vahvistettu keskimääräinen määrä oli 3,2 miljardia euroa eli 2,4 prosenttia EU:n talousarviosta keskimäärin suoritetuista maksuista, ja kaudella toteutunut keskimääräinen määrä oli 2,8 miljardia euroa eli 2,1 prosenttia maksuista ks. kaavio 4.1. Maataloustukirahaston osalta komission rahoitusoikaisujen keskimäärä vuodesta 1999 vuoden 2014 loppuun oli 1,7 prosenttia menoista (joista kaikki olivat nettomääräisiä rahoitusoikaisuja) ks. 4.2.2 kohta. EAKR:n ja ESR:n kauden 2000 2006 (jonka osalta lähes kaikki ohjelmat on saatu päätökseen) varojen osalta voidaan todeta, että yksinomaan komission valvontaan perustuvien rahoitusoikaisujen yhteenlaskettu osuus oli vuoden 2014 lopussa 4,1 prosenttia myönnetyistä määrärahoista ks. 4.2.3 kohta. Vahvistettujen suoraan hallinnoitujen ja välillisesti hallinnoitujen menojen keskimääräinen määrä kaudella 2009 2014 oli 366 miljoonaa euroa tai 1,2 prosenttia suoritettujen maksujen keskimäärästä. Vuonna 2015 unionin tuomioistuin antoi useita komission kannan vastaisia ratkaisuja vuosien 1994 1999 aluepolitiikkaan liittyvien rahoitusoikaisujen osalta, joiden yhteenlaskettu määrä oli lähes 500 miljoonaa euroa. Ratkaisuissa oli kyse menettelyongelmista, ja komissio tutkii parhaillaan niiden vaikutuksia ks. 4.1.2 kohta. EU:n talousarvion suojaaminen: tärkeimmät päätelmät Esitetyt luvut osoittavat, että sekä komission että jäsenvaltioiden toteuttamilla monivuotisilla ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimenpiteillä voidaan saada aikaan myönteisiä ratkaisuja. Rahoitusoikaisuihin ja takaisinperintätoimiin liittyvien merkittävien määrien olisi katsottava vahvistavan sen, että komissio ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan, että EU:n veronmaksajien rahoja käytetään lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. 6

Komissio pyrkii edelleen parantamaan hallinto- ja valvontajärjestelmiä jäsenvaltioiden tasolla ehdottamalla asianmukaisille jäsenvaltioille erityisiä toimintasuunnitelmia, järjestämällä virhetasoja koskevia seminaareja, jakamalla hyviä käytänteitä ja ohjeita, järjestämällä hallintoviranomaisille koulutusta sekä pitämällä vuotuisia ja muita kokouksia. Korjaavilla toimenpiteillä pyritään oikaisemaan tehtyjä virheitä ja ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä välttämään tulevia sääntöjenvastaisuuksia. Rahoitusoikaisut voivat olla nettomääräisiä (esimerkiksi maatalouspolitiikan alalla), mikä tarkoittaa, että kyseiset määrät palautetaan tosiasiallisesti EU:n talousarvioon, tai rahoitusoikaisut voidaan korvata uusilla tukikelpoisilla menoilla (koheesiopolitiikan alalla). Molemmissa tapauksissa vaikutus on todellinen, sillä myös korvausten tapauksessa kyseinen jäsenvaltio vastaa tukikelvottomien menojen taloudellisista seurauksista omilla varoillaan (jotka ovat peräisin kansallisesta talousarviosta). Kun sääntöjenvastaisuuksista ei ole mahdollista laatia täsmällistä määrällistä arviota tai arvion laatiminen olisi kustannustehotonta tai kun sääntöjenvastaisuudet koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmien vakavia puutteita, komissio soveltaa niin kutsuttuja kiinteämääräisiä oikaisuja esimerkiksi toimenpideohjelmien tasolla asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Sekä hankkeiden että ohjelmien tasolla toteutettavilla rahoitusoikaisuilla on pelotevaikutus. EU:n talousarvion suojaaminen: käynnissä olevat parannukset kaudella 2014 2020 Maatalous: parannuksiin sisältyy muun muassa keskittyminen riskialttiisiin menoihin, lyhyempi sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettely, nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamiskriteerien ja -menetelmien parempi määrittely, yksinkertaistetut maksujärjestelmät, kansallisten todentamisviranomaisten antama uusi lausunto menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä maksumääräaikojen ja maksujen keskeytysten tehokkaampi soveltaminen koheesiopolitiikan menestyksekkäiden käytänteiden mukaisesti. Koheesiopolitiikka: parannuksiin kuuluu muun muassa nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltaminen. Kyseessä on lisäkannustin, jonka avulla jäsenvaltiot saadaan parantamaan riskiperusteisia tarkastuksiaan, minkä lisäksi otetaan huomioon toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevan varmuuden saamiseksi toimitettava entistä laajempi asiakirjakokonaisuus, johon kuuluvat järjestelmien toiminnasta sekä menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta annettavat tarkastuslausunnot sekä jäännösvirhetasot sisältävät vuotuiset tarkastuskertomukset. Parannuksiin kuuluvat myös kiinteämääräisiä rahoitusoikaisuja koskeva vahvistettu oikeusperusta sekä toistuvien puutteiden tapauksessa sovellettavat korotetut oikaisut. 7

2. MENETTELYT Tarkastus/Valvonta Kesken olevat Vahvistetut Toteutetut Ilmoitetut 2.1. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Komissiolla on käytössään useita ennaltaehkäiseviä mekanismeja, joilla se suojaa EU:n talousarviota. Kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (esimerkiksi maatalous- ja koheesiopolitiikkaan liittyvät menot), jäsenvaltiot ovat menojen koko elinkaaren ajan päävastuussa sen varmistamisesta, että EU:n talousarviosta maksettavat menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Komissio huolehtii oikea-aikaisesta ja tiiviistä valvonnasta, joka perustuu EU:n tarkastustuloksiin, vuoden aikana saatuihin kansallisiin tarkastustuloksiin, OLAFin tutkimustuloksiin ja muihin yksiköiden saamiin tietoihin, jotka paljastavat puutteita järjestelmissä tai vakavia oikaisemattomia sääntöjenvastaisuuksia. Seuranta- ja valvontajärjestelmän tehokkaaseen toimintaan liittyviä keskeisiä tekijöitä arvioidaan jatkuvasti maksujen estämiseksi tapauksissa, joissa järjestelmissä paljastuu heikkouksia ohjelman tai sen osan tasolla. Maatalous: Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskeva uusi horisontaalinen asetus tuli voimaan vuonna 2014. Se muodostaa YMP:n varoja koskevien maksumääräaikojen ja maksujen keskeyttämiselle uuden säädöskehyksen, jonka avulla tehostetaan komission valtuuksia keskeyttää EU:n rahoitus silloin kun on havaittu sääntöjenvastaisten maksujen riski. Komissio voi näin ollen pienentää kuukausittaisia maksuja (Euroopan maatalouden tukirahasto eli maataloustukirahasto) tai välimaksuja (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto) tai keskeyttää ne, jos yksi tai useampi kyseisen kansallisen valvontajärjestelmän keskeinen osa puuttuu kokonaan tai ei toimi tehokkaasti havaittujen vakavien tai pysyvien puutteiden vuoksi (tai sääntöjenvastaisten maksujen takaisinperintäjärjestelmässä on vastaavanlaisia vakavia puutteita) ja - puutteet ovat luonteeltaan jatkuvia ja ovat olleet syynä vähintään kahteen rahoitusoikaisupäätökseen tai - komissio katsoo, ettei kyseinen jäsenvaltio pysty toteuttamaan tarvittavia korjaavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa noudattamalla toimintasuunnitelmaa, joka sisältää selkeät edistymistä mittaavat indikaattorit ja laaditaan komissiota kuullen. Maaseuturahaston osalta uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa annetaan valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle (ts. pääjohtajalle) mahdollisuus nopeana ja reaktiivisena lisäkeinona keskeyttää välimaksujen määräaikojen kuluminen silloin, kun on syytä epäillä maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta. Maataloustukirahaston osalta kuukausimaksujen suoritusaikataulu ei mahdollista määräajan kulumisen keskeyttämistä. Koheesiopolitiikka: Komissiolla on valvontaelimenä käytössään ennaltaehkäiseviä mekanismeja, joiden avulla se voi keskeyttää maksumääräajan kulumisen enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos a) on näyttöä siitä, että asianomaisen jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmissä on merkittäviä puutteita, tai b) komission yksiköiden on tehtävä lisätarkastuksia saatuaan tietoja, joiden mukaan todennetussa maksatushakemuksessa ilmoitetut menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu. 8

Kun tapaus on käsitelty loppuun (päättämistä koskeva kirje on lähetetty), keskeytettyä maksua koskeva määrä voidaan käsitellä ja maksaa jäsenvaltion viranomaisille sillä edellytyksellä, että käytettävissä on tarpeeksi määrärahoja eikä ohjelmaan liity muita ongelmia; keskeyttää kaikki jäsenvaltiolle tarkoitetut välimaksut tai osan niistä seuraavissa tapauksissa: a) on näyttöä siitä, että asianomaisen ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat selvästi puutteelliset eikä jäsenvaltio ole toteuttanut tarvittavia korjaavia toimenpiteitä, tai b) varmennetussa maksupyynnössä ilmoitetut menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu, tai c) jäsenvaltio on laiminlyönyt vakavasti hallinto- ja valvontavelvoitteensa. Komissio voi määrätä rahoitusoikaisun, jos jäsenvaltio ei toteuta vaadittuja toimenpiteitä. Molemmat menettelyt tarjoavat mekanismin, jonka avulla jäsenvaltion kanssa voidaan päästä nopeasti sopimukseen toteutettavista täydentävistä tarkastuksista ja tarvittaessa asianmukaisten korjaavien toimien toteuttamisesta. Kun on havaittu vakavia puutteita ja komission yksiköt katsovat, että asianomaisten viranomaisten toteuttamat toimet ovat riittämättömiä tai viranomaiset eivät ole toteuttaneet lainkaan toimia keskeytyksen säädetyssä määräajassa (enintään kuusi kuukautta), komissio käynnistää myös virallisen keskeytysmenettelyn, joka alkaa jäsenvaltiolle osoitetusta maksujen keskeyttämistä koskevasta ilmoituksesta. Suoraan tai välillisesti hallinnoitavien menojen osalta ennaltaehkäiseviin toimiin kuuluvat muun muassa tarkastukset, joita komission vastuulliset yksiköt tekevät tuensaajien esittämiin maksupyyntöihin liittyvien menojen tukikelpoisuudesta. Nämä ennakkotarkastukset kuuluvat ohjelmien hallinnointiprosesseihin, ja niiden avulla pyritään saamaan riittävä varmuus maksettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Komission yksiköt voivat myös tarjota neuvontaa erityisesti sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on varmistaa moitteeton ja tehokas varojen hallinnointi ja siten pienentää sääntöjenvastaisuuksien riskiä. 2.2. Korjaavat toimet On painotettava, että merkittävä osa EU:n menoista, kuten koheesio- ja tutkimusmenot ja maaseudun kehittämismenot, liittyy monivuotisiin ohjelmiin. Tämä otetaan varainhoitoasetuksen 32 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti huomioon korjaavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä näiden toimenpiteiden tuloksia arvioitaessa. Rahoitusoikaisuja ja takaisinperintätoimia toteutetaan ohjelman elinkaaren kaikissa vaiheissa sen jälkeen, kun menoja on aiheutunut ja/tai maksuja on suoritettu. 2.2.1. Rahoitusoikaisut Kesken olevat rahoitusoikaisut ovat ehdotettuja oikaisuja, joita jäsenvaltiot eivät ole vielä hyväksyneet tai joista komissio ei vielä ole tehnyt päätöstä. Rahoitusoikaisu ilmoitetaan vahvistetuksi heti kun jäsenvaltio on sen hyväksynyt tai kun komissio on tehnyt siitä päätöksen. Rahoitusoikaisut katsotaan toteutetuiksi, kun oikaisu on tehty ja kirjattu komission tileihin. Tämä merkitsee sitä, että valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on varmentanut rahoitustoimen seuraavissa tapauksissa: vähennys väli- tai loppumaksupyynnöstä, perintämääräys ja/tai määrärahojen vapautuminen. 9

Komissio soveltaa jäsenvaltioiden ilmoittamiin menoihin seuraavanlaisia rahoitusoikaisuja (jälkikäteen tehtäviä oikaisuja): rahoitusoikaisut yksittäisissä tapauksissa, täsmällisesti määritettyjen ja aiheettomasti maksettujen määrien sekä talousarviovaikutusten perusteella ekstrapoloidut rahoitusoikaisut, jos kyseinen määrä voidaan esittää riittävän täsmällisesti edustavan tilastollisen otannan perusteella kiinteämääräiset rahoitusoikaisut, jos kyseistä määrää ei voida määritellä edustavan tilastollisen otannan perusteella tai kun yksittäisten virheiden vaikutusta menoihin ei voida määrittää täsmällisesti (esimerkiksi yksittäisten kiinteisiin hintoihin perustuvien julkisten sopimusten rahoitusoikaisut) ks. taulukot 3.3.2 ja 3.4.2. Kun kyse on yhteistyössä hallinnoitavista varoista, kaikki rahoitusoikaisut vaikuttavat jäsenvaltioiden talousarvioihin: vaikka varoja ei palautettaisi EU:n talousarvioon, rahoitusoikaisujen vaikutus on jäsenvaltioiden tasolla aina negatiivinen. Suoraan tuloista tehtävien rahoitusoikaisujen tarkoituksena on oikaista rahoitus ennen EU:n maksun suorittamista. Näin toimitaan, kun oikaisun toteuttaa jäsenvaltio todentaessaan uusia menoja komissiolle komission kanssa sovitun korjaavan toimintasuunnitelman seurauksena. On painotettava, että jälkikäteen tehtävät rahoitusoikaisut ja suoraan tuloista tehtävät rahoitusoikaisut eroavat toisistaan ajoituksen osalta. 2.2.2. Takaisinperintätoimet Maataloustukirahaston osalta tuensaajilta takaisin perityt määrät palautetaan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat pidättäneet niistä 20 prosenttia kattaakseen hallinnolliset kulut. Koska eräät jäsenvaltiot ovat viiytelleet aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperinnässä, on otettu käyttöön lakisääteinen selvitysmekanismi. Sen mukaisesti 50 prosenttia sellaisista aiheettomasti suoritetuista maksuista, joita jäsenvaltiot eivät ole perineet takaisin tuensaajilta neljän vuoden (oikeudenkäynnin tapauksessa kahdeksan vuoden) kuluessa, katetaan automaattisesti kansallisesta talousarviosta (50/50-sääntö). Myös tällaisessa tapauksessa jäsenvaltiot ovat velvollisia jatkamaan takaisinperintämenettelyjä, ja jos ne eivät toimi riittävän huolellisesti, komissio voi päättää sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn jälkeen veloittaa koko perimättä olevan määrän kyseiseltä jäsenvaltiolta. Lisäksi jäsenvaltioiden on kuitattava vielä jäljellä olevat velat velalliselle myöhemmin suoritettavista maksuista (pakollinen korvaaminen). Järjestelmä kannustaa näin jäsenvaltioita perimään takaisin sääntöjenvastaiset maksut ilman aiheetonta viivästystä. Maaseuturahaston osalta takaisin perityt määrät otetaan huomioon komission myöhemmin vastaanottaman korvaushakemuksen yhteydessä, ja varat voidaan käyttää uudelleen ohjelmassa ohjelmakauden aikana. Tukikelpoisuuskauden päätyttyä takaisin perityt määrät kirjataan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Koheesiopolitiikan osalta takaisinperintätoimia toteutetaan pääasiassa ohjelmien päättyessä tai sen jälkeen, ja takaisin perityt määrät otetaan tuloina EU:n talousarvioon. Nykyisellä ohjelmakaudella (2014 2020) takaisin perityt määrät voidaan tilien hyväksyntämenettelyn yhteydessä kuitata tulevista korvaushakemuksista (ja käyttää uudelleen ohjelmassa). Suoraan tai välillisesti hallinnoitavien menojen osalta tulojen ja menojen hyväksyjän on varainhoitoasetuksen mukaisesti annettava perintämääräykset aiheettomasti 10

maksetuista määristä. Takaisinperintätoimet toteutetaan tällöin suorina pankkisiirtoina velalliselta (ja otetaan EU:n talousarvioon tuloina, jotka voidaan käyttää uudelleen samassa ohjelmassa) tai vähentämällä muista määristä, jotka komission on maksettava velalliselle. Komission yksiköt suorittavat takaisinperintätoimia myös tukia maksettaessa siten, että tukeen oikeuttamattomat menot (jotka on havaittu edellisten tai havaitaan parhaillaan käsiteltävänä olevien maksupyyntöjen yhteydessä) vähennetään suoritettavista maksuista. 2.3. Maatalous 2.3.1. Miten komissio suojaa YMP:n menoja Rahoitusoikaisut, joita komissio kohdistaa jäsenvaltioihin, ovat YMP:hen sovellettavan lainsäädäntökehyksen mukaisesti olleet aina nettomääräisiä oikaisuja 4. Jäsenvaltiot maksavat määrät tosiasiallisesti takaisin, ja kyseiset tulot käsitellään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina EU:n talousarviossa. Ne käytetään kokonaisuudessaan YMP:n menojen rahoittamiseen ilman, että niitä korvamerkittäisiin tietylle jäsenvaltiolle. Komissio antaa vuosittain sääntöjenmukaisuustarkastusten tuloksena kahdesta neljään päätöstä, jotka kattavat joukon yksittäisiä rahoitusoikaisuja. Palautuksen tosiasiallista maksamista EU:n talousarvioon voivat viivästyttää erissä maksamista tai lykkäystä koskevat päätökset. Oikaisujen täytäntöönpano erissä on tähän mennessä hyväksytty Bulgarian, Espanjan, Kreikan, Liettuan, Portugalin, Ranskan ja Romanian osalta. Lisäksi komissio otti vuonna 2012 käyttöön uuden säännöksen 5, jonka mukaan on mahdollista lykätä rahoitusoikaisujen korvaamista niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka saavat EU:n taloudellista tukea, sillä edellytyksellä, että rahoitusoikaisun aiheuttaneet puutteet korjataan. Lykkäysajan päätyttyä oikaisut toteutetaan vuosierinä. Tähän mennessä lykkäystä on myönnetty Portugalille ja Kreikalle. Vuoden 2014 loppuun mennessä päätöksiä erissä maksamisesta oli tehty 1,1 miljardin euron arvosta. Myös tammikuussa 2015 tehtiin samanlaisia päätöksiä 1,3 miljardin euron arvosta (yhteensä 2,4 miljardia euroa). 2.3.2. Käynnissä olevat parannukset kaudella 2014 2020 A) Painopiste riskialttiissa menoissa Tilintarkastustuomioistuimen viimeisimmissä tarkastuslausumissaan raportoimien korkeiden virhetasojen vuoksi maaseuturahaston tarkastusten määrää lisättiin huomattavasti vuonna 2013 (yhteensä 35 tarkastusta) ja jälleen vuonna 2014 (45 tarkastusta), jolloin määrä oli kaksinkertainen vuoteen 2012 (23 tarkastusta) verrattuna. Tästä on ollut seurauksena myös se, että jotkin jäsenvaltiot tarkastetaan vuosittain, kunnes kaikki vakavat puutteet on korjattu. Kyseisen ajanjakson kattava tarkastusstrategia perustuu parannettuun riskianalyysiin ja säännöllisesti päivitettävään kolmivuotiseen ohjelmaan. Näin varmistetaan, että menot katetaan entistä paremmin, jolloin myös tarkastuksista saadaan kattavampia, ja että tarkastukset kohdistetaan etenkin jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä oleviin vakaviin ja/tai systeemisiin puutteisiin. Tarkastukset keskitetään edelleen riskialttiimpiin aloihin, joilla noudatetaan järjestelmätarkastukseen perustuvaa lähestymistapaa. 4 5 Menettely, jonka avulla komissio hyväksyy jäsenvaltioiden tilit ja samalla menot, jotka ovat aiheutuneet maksajavirastojen viljelijöille ja tuensaajille suorittamista maksuista. Jäsenvaltion todentamisviranomainen tarkastaa maksajaviraston tilien oikeellisuuden, minkä jälkeen komissio tekee niiden osalta vuotuisen tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen. Seuraavaksi komissio toteuttaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn tekemällä tarkastuksia, joiden pohjalta voidaan yksilöidä ja sulkea pois (myöhempinä vuosina) sääntöjenvastaiset maksut. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 375/2012, annettu 2 päivänä toukokuuta 2012, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 885/2006 muuttamisesta (EUVL L 118, 3.5.2012, s. 4 5). 11

B) Ei harkintavaltaa ja rahoitusoikaisujen ensisijaisuusjärjestys Jokaisesta EU:n talousarvioon kohdistuvasta todetusta riskistä seuraa aina nettomääräinen rahoitusoikaisu, koska komissio on säännösten mukaan velvollinen jättämään kaikki todetut sääntöjenvastaiset menot EU:n rahoituksen ulkopuolelle. Sekä maataloustukirahaston että maaseuturahaston nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin sovelletaan YMP:tä koskevaa uutta horisontaaliasetusta, jossa menettelyä on tiukennettu aiemmasta siten, että rahoitusoikaisujen määrän määritysmenetelmä ja -kriteerit vahvistetaan nyt delegoidussa säädöksessä. Sekä varainhoitoasetuksessa että YMP:tä koskevassa uudessa horisontaaliasetuksessa säädetään erityyppisten nettomääräisten rahoitusoikaisujen ensisijaisuusjärjestyksestä, jonka mukaan kiinteämääräisiä oikaisuja saa käyttää vain, jos oikaisuja ei ole mahdollista laskea tai ekstrapoloida ilman kohtuutonta vaivaa. C) Lyhyempi sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettely Komissio jatkaa toimia, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa menettelyä kokonaisvaltaisesti. Ensinnäkin YMP:tä koskevassa uudessa horisontaaliasetuksessa kuvataan tarkkaan rahoitusoikaisujen peräkkäisten vaiheiden luonne, sisältö ja järjestys sekä erityyppiset rahoitusoikaisut. Toiseksi delegoidun säädöksen (rahoitusoikaisujen laskentamenetelmä ja -kriteerit) ja täytäntöönpanosäädösten (sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn yksityiskohdat ja pakolliset määräajat) säännöksillä on tarkoitus yksinkertaistaa lainsäädäntökehystä edelleen ja vähentää tarpeettomien viivästysten riskiä. Kolmanneksi komissio aikoo tehostaa seurantaa, jonka avulla se valvoo sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen edistymistä, varmistaakseen määräaikojen tinkimättömän noudattamisen. D) Komission vastuulla olevan valvonnan lisääminen YMP:n sääntelyä on parannettu rahoituskautta 2014 2020 varten. Parannuksiin kuuluvat muun muassa yksi valvonta- ja arviointijärjestelmä molempia pilareita varten, sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn yksinkertaistaminen/nopeuttaminen, nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamiskriteerien ja -menetelmien parempi määrittely sekä uusi malli, jonka mukaisesti todentamisviranomaisen on hankittava varmuus ilmoitettujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta käyttämällä edustavia otoksia. E) Yksinkertaistaminen Komissio jatkaa erityisesti maaseuturahaston osalta työtään virheiden perimmäisten syiden selvittämiseksi (tätä varten on perustettu tilapäinen erityistyöryhmä). Lisäksi se pyrkii edelleen edistämään vähemmän virheille alttiiden yksinkertaistettujen maksujärjestelmien mahdollisimman laajaa käyttöä. Komissio on yleisesti sitoutunut sidosryhmien kanssa yksinkertaistamismenettelyyn, jossa arvioidaan kaikki säädökset ja suuntaviivat tavoitteena määrittää kaikki mahdolliset yksinkertaistamiskeinot ja toteuttaa tarvittavat muutokset mahdollisimman pian. Lyhyellä ajanjaksolla tämä koskee delegoituja säädöksiä, täytäntöönpanosäädöksiä ja ohjeita ja keskipitkällä aikavälillä perussäädöksiä. F) YMP:hen liittyvät maksumääräaikojen ja maksujen keskeytykset komission nopeana ja tehokkaana keinona suojata EU:n talousarviota Näiden ehkäisevien toimien (maaseuturahaston tapauksessa määräajan kulumisen keskeyttäminen ja molempien rahastojen tapauksessa maksujen keskeyttäminen tai niiden määrän vähentäminen) ansiosta komissio pystyy toimimaan nopeasti ja tehokkaasti ja suojaamaan EU:n talousarviota. Keskeyttämisen aikana ei suoriteta uusia maksuja tai suoritettaviin maksuihin tehdään arvioitua riskiä vastaava vähennys. Lisäksi havaitut sääntöjenvastaiset maksut peritään kokonaisuudessaan takaisin nettomääräisten 12

rahoitusoikaisujen kautta, aivan kuten aiemmillakin ohjelmakausilla. Ks. yksityiskohdat edellä olevasta 2.1 kohdasta. 2.4. Koheesiopolitiikka 2.4.1. Tilanne ohjelmakauteen 2007 2013 saakka Koheesiopolitiikan alalla rahoitusoikaisujen seurauksena vapautuneet varat olivat käytettävissä uudelleen, ja niillä korvattiin säännöllisiä menoja ohjelman elinkaaren aikana. Ohjelman täytäntöönpanon aikana toteutetut nettomääräiset rahoitusoikaisut, joiden pohjalta aiemmin maksettuja määriä palautettiin EU:n talousarvioon, muodostivat säädöskehyksen vuoksi yleensä poikkeuksen. 2.4.2. Kaudeksi 2014 2020 suunnitellut parannukset A) Nettomääräiset rahoitusoikaisut Ohjelmakaudelle 2014 2020 otettiin käyttöön merkittävä uudistus: kun tietyt yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 145 artiklan 7 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät, komission on sovellettava nettomääräistä rahoitusoikaisua. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiolta on poistettu nykyinen mahdollisuus hyväksyä oikaisu ja käyttää EU:n varat uudelleen. Nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin liittyy ohjelmakaudella 2014 2020 uusi lisäkannustin, jonka tarkoituksena on saada jäsenvaltiot parantamaan hallinto- ja valvontajärjestelmiään, koska kyseiset oikaisut vähentävät tietylle jäsenvaltiolle varattuja määrärahoja silloin, kun EU:n tarkastuksissa havaitaan jäsenvaltion tasolla aiemmin havaitsematta, ilmoittamatta ja korjaamatta jääneitä vakavia puutteita. B) Kannustimet jäsenvaltioille niiden valvontajärjestelmien parantamiseksi Ohjelmista vastaavien viranomaisten olisi ohjelmien tilejä, johdon vahvistuslausumaa ja tarkastuslausuntoa laatiessaan saatava kyseisen valvonnan avulla kohtuullinen varmuus siitä, että kaikki olennaiset sääntöjenvastaisuudet on korjattu ja että mahdolliset hallintoja valvontajärjestelmän millä tahansa tasolla esiintyvät vakavat puutteet on korjattu tai että niitä ollaan korjaamassa. Tarkastusviranomaisilla on entistä tärkeämpi tehtävä kunkin ohjelman vuosittaisen tarkastuslausunnon antajina. Niiden lausunnot perustuvat tileihin kirjattujen menojen vuotuiseen jäännösvirheriskiin. Komission pääosastot arvioivat ja validoivat jäsenvaltioiden ilmoittamat jäännösvirhetasot laatiessaan vuotuisia toimintakertomuksiaan. Uudessa varainhoitoprosessissa kunkin tilivuoden määrätty aikaraja 6 on helmikuun 15. päivä. Jäsenvaltioiden on kyseiseen päivämäärään mennessä toimitettava komissiolle ohjelman tilit, johdon vahvistuslausuma, tarkastuslausuma ja vastaavat kertomukset. Jäsenvaltioiden on todennettava tilinpäätöksiin sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus. C) Ennen kunkin vuoden helmikuun 15. päivää todettuja sääntöjenvastaisuuksia/puutteita koskevat rahoitusoikaisut Ennen kunkin vuoden helmikuun 15. päivää todettuja sääntöjenvastaisuuksia koskeviin rahoitusoikaisuihin sovelletaan ohjelmakaudella 2014 2020 samankaltaisia sääntöjä kuin ohjelmakaudella 2007 2013. Tavoitteena on edelleen kannustaa jäsenvaltioita havaitsemaan ja korjaamaan sääntöjenvastaisuudet itse. Kansallisissa tarkastuksissa havaitut sääntöjenvastaiset menot on poistettava komissiolle kunkin vuoden helmikuun 15. päivään mennessä toimitettavista tileistä. Jos jäsenvaltio on tehnyt näin, se voi 6 Tätä määräaikaa voidaan poikkeustapauksissa pidentää jäsenvaltion pyynnöstä 1. päivään maaliskuuta (varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohta). 13

käyttää oikaisuja vastaavat määrät ohjelmaan sisältyviin uusiin tukikelpoisiin toimenpiteisiin, kuten ohjelmakaudella 2007 2013. Jos menoja koskevissa tarkastuksissa, joita EU tekee ennen todennettujen tilien toimittamista komissiolle, todetaan rahoitusoikaisuja edellyttäviä sääntöjenvastaisuuksia, voidaan toimia kahdella tavalla, aivan kuten ohjelmakaudella 2007 2013: 1) Jos jäsenvaltio on samaa mieltä rahoitusoikaisusta ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, se voi käyttää oikaisua vastaavan määrän uusiin tukikelpoisiin toimenpiteisiin (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 145 artiklan 5 kohta). 2) Jos jäsenvaltio ei ole samaa mieltä rahoitusoikaisusta, komissio antaa rahoitusoikaisupäätöksen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 145 artiklassa säädetyn kuulemismenettelyn jälkeen. Tällainen rahoitusoikaisu on aina nettomääräinen, ja ohjelman ja jäsenvaltion määrärahoihin tehdään suhteellinen vähennys. D) Laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeva arvio, jonka komissio tekee kunkin vuoden helmikuun 15. päivään mennessä toimitettujen tilien, tarkastuslausunnon ja muun asiakirja-aineiston perusteella Komissio arvioi tarkastuslausunnot (järjestelmien toimintaan liittyvät näkökohdat sekä menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden) ja vuotuiset tarkastuskertomukset, myös niissä ilmoitetut jäännösvirhetasot, sekä johdon vahvistuslausumat ja vuotuiset yhteenvedot kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 15. helmikuuta mennessä toimitettavat asiakirjat. Komissio tekee näiden asiakirjojen pohjalta riskinarvioinnin ja laatii tarkastussuunnitelmansa. Tässä suunnitelmassa määritetään tarvittavat riskiperusteiset tarkastukset, joiden kohteena ovat erikseen valitut riskialttiit ohjelmat. Komissio tekee riskiperusteiset tarkastuksensa seuraavan, toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevan varmuuden saamiseksi vuosittain toimitettavan asiakirjakokonaisuuden toimittamiseen mennessä. Se tutkii asiakirja-aineistoon kohdistuvien ja paikan päällä toimitettavien tarkastusten sekä kansallisten tarkastusten kohteena olleiden otosten uudelleen tarkastamisen avulla, myös yksittäisten toimenpiteiden tasolla, ovatko ilmoitetut tiedot luotettavia ja tarjoavatko ne näin riittävän perustan toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevalle varmuudelle. Ensisijaisesti pyritään tarkastamaan sellaiset ohjelmat, joilla on olennainen vaikutus komission asianomaisesta rahastosta kyseisenä tilivuonna suorittamiin maksuihin. Ensisijaisten tarkastuskohteiden valinnassa käytettävissä riskiperusteisissa kriteereissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden viranomaisten aikaisemmat tulokset. E) EU:n tarkastuksissa helmikuun 15. päivän jälkeen havaitut sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat osoitus vakavasta puutteesta Jos helmikuun 15. päivän jälkeen tehdyissä EU:n (komissio, OLAF mukaan luettuna, ja tilintarkastustuomioistuin) tarkastuksissa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, jotka ovat osoitus asianomaiseen varainhoitovuoteen vaikuttavasta vakavasta puutteesta, komission on sovellettava nettomääräistä rahoitusoikaisua, jos asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Rahoitusoikaisut tehdään aina nettomääräisinä, koska ohjelman määrärahoihin ja kyseisen jäsenvaltion kokonaismäärärahoihin tehdään automaattisesti oikaisun määrää vastaava vähennys silloinkin, kun jäsenvaltio hyväksyy rahoitusoikaisun. F) Vahvistettu oikeusperusta Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaan komissiolla on valta antaa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaiset säännöt hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan arviointiperusteista, joihin kuuluvat muun muassa vakavien puutteiden keskeiset tyypit, 14

sovellettavan rahoituskorjauksen tason määritysperusteet sekä kiinteämääräisten ja ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet. Tämä delegoitu säädös hyväksyttiin 3. maaliskuuta 2014 (komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014 7 ). Komissiolla on sen vuoksi käytössään vahvempi oikeusperusta kuin edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2007 2013, jolloin sovellettiin vastaavanlaisia, mutta oikeudellisesti sitomattomaan ohjeistukseen sisältyneitä sääntöjä. Lisäksi kaikki ohjelmien sidosryhmät tuntevat hyvin arviointiperusteet ja kiinteämääräisten oikaisujen tasot etukäteen. G) Kiinteämääräisten oikaisujen säilyttäminen Kiinteämääräisten oikaisujen tapauksessa sovellettavat prosenttiosuudet ovat samat kuin edellisillä ohjelmakausilla, eli 5, 10, 25 ja 100 prosenttia. Tämä lähestymistapa on vahvistettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Kaikissa rahoitusoikaisujen soveltamista koskevissa päätöksissä on kuitenkin otettava huomioon suhteellisuusperiaate ja EU:n talousarvioon kohdistuva jäännösriski, kuten yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa edellytetään. Näin ollen jos delegoidun säädöksen mukaisesti määritetyn kiinteämääräisen oikaisun soveltaminen olisi suhteellisuusperiaatteen vastaista, komissio soveltaa pienempää prosenttiosuutta. H) Toistuvien puutteiden tapauksessa sovellettavat korotetut oikaisut Jos EU:n tarkastuksissa havaitaan jo tehdyistä rahoitusoikaisuista huolimatta edelleen samoja puutteita kuin aikaisemmin, komissio voi delegoituun säädökseen sisällyttämänsä säännöksen nojalla määrätä ensimmäistä rahoitusoikaisua suuremman rahoitusoikaisun. Tämä viestii selkeästi jäsenvaltioille siitä, että niiden on mukautettava hallinto- ja valvontajärjestelmiään nopeasti ja pysyvästi sen jälkeen, kun vakava puute on havaittu. I) Muiden jo voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkaminen Jatketaan uusien toimenpiteiden soveltamista, kuten mahdollisuutta määrätä nettomääräisiä rahoitusoikaisuja sekä toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevan varmuuden saamiseksi vuosittain toimitettavaa asiakirjakokonaisuutta. Samalla jatketaan maksumääräaikojen kulumiseen ja maksujen keskeyttämiseen nykyisin sovellettavaa tiukkaa käytäntöä sekä jäsenvaltioiden määrätietoista kannustamista kaikkien yksinkertaistamismahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näin pyritään parantamaan edelleen koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa uudella ohjelmakaudella. 2.5. Suora hallinnointi Suoraan hallinnoitavien menojen osalta komissiolla on käytössä valvontajärjestelmiä, joiden avulla ehkäistään, havaitaan ja estetään sääntöjenvastaisuuksia avustusten hallinnointimenettelyn eri vaiheissa sekä toiminnallisten että rahoitusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraavassa esitetään katsaus kahdella keskeisellä suoran hallinnoinnin alalla eli tutkimuksen ja kansainvälisen avun aloilla toteutettuun valvontaan. Tutkimusmenojen osalta valvontajärjestelmä käynnistyy työohjelman laadinnasta, johon liittyy laaja-alainen kuulemismenettely sen varmistamiseksi, että ohjelma vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien sidosryhmien odotuksia ja tuottaa mahdollisimman laajoja tutkimustuloksia. Ehdotusten arvioinnin jälkeen valvontaa jatketaan muunnettaessa valittuja ehdotuksia laillisesti sitoviksi sopimuksiksi. 7 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5 44). 15

Hankkeiden täytäntöönpanoa valvotaan hankkeen koko elinkaaren ajan. Kaikki maksupyyntöjen perusteella suoritettavat maksut tarkastetaan ennalta perustarkastusten avulla. Tällainen on esimerkiksi (375 000 euroa ylittävien maksujen osalta) laillistetun tilintarkastajan tarkastustodistus. Perustarkastusten lisäksi toteutetaan myös täydennettäviä ja kohdennettuja tarkastuksia saatujen tietojen ja toimeen liittyvän riskin perusteella. Tärkein varmuuden lähde ovat perusteelliset tarkastukset, joita toteutetaan edunsaajien tiloissa tietyn otannan perusteella sen jälkeen, kun menot ovat syntyneet ja ne on ilmoitettu. Suuri osa tällaisista perusteellisista tarkastuksista toteutetaan ohjelman elinkaaren aikana. Liikaa maksetut määrät peritään takaisin, ja järjestelmää koskevat virheet laajennetaan koskemaan edunsaajan kaikkea tuettua toimintaa. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysavun osalta komissio on ottanut käyttöön valvontajärjestelmän, jonka avulla ehkäistään, havaitaan ja estetään sääntöjenvastaisuuksia rahoituksen täytäntöönpanon eri vaiheissa. Sitä sovelletaan kaikkien täytäntöönpanossa käytettävien hallinnointitapojen osalta (suora ja välillinen hallinnointi). Strategiassa valitaan aluksi asianmukaisin väline suunnitteluasiakirjojen ja lopullisten päätösten laatimiseen, ja sitä toteutetaan tosiasiallisina tarkastuksina kaikissa täytäntöönpanon vaiheissa. Rahoituksen valvonnan kannalta järjestelmä muodostuu useista sopimusten ja avustusten täytäntöönpanoon kaikkien hallinnointitapojen osalta järjestelmällisesti sovellettavista välineistä. Niitä ovat maksujen ennakkotarkastukset, komission toteuttamat ja tarkastussuunnitelmassa esitetyt tarkastukset, avustusten saajien toteuttamat maksuja edeltävät menotarkastukset, kansainvälisissä organisaatioissa toteutetut tarkastuskäynnit sekä kokonaisvaltaiset jälkitarkastukset vuosittain laadittavan jäännösvirhetason selvityksen perusteella. EU:n taloudelliset edut turvataan siis kaikkien varainhoitoasetuksen tarjoamien muiden mahdollisten keinojen lisäksi komission suorittamilla yksittäisten toimien ennakkotarkastuksilla ja jälkitarkastuksilla sekä tarkastusten pohjalta suoritettavilla sääntöjenvastaisesti maksettujen varojen takaisinperintätoimilla, joita sovelletaan silloin kun sovittuja menettelyjä ei ole noudatettu tai kun kyseinen toiminta ei täytä EU:n rahoituksen saamiseksi vaadittuja tukikelpoisuusehtoja. 2.6. Hallinto- ja valvontajärjestelmien kustannustehokkuus Komissio on käynnistänyt aloitteen Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio, jonka tärkeänä tavoitteena on varainhoitoasetuksen mukaisesti varmistaa kustannustehokkuus silloin kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön virheiden ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja korjaamiseen tarkoitettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Valvontastrategioissa olisi sen vuoksi harkittava tiukempia ja tiheämpiä tarkastuksia riskialttiimmilla alueilla sekä varmistettava, että tarkastuksilla saadaan aikaan lisäarvoa. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että tarkastuksista aiheutuu tuensaajille merkittävä hallinnollinen rasite ja ne saattavat jopa vähentää ohjelmiin osallistumista. Lisäksi tehottomat ja tuloksettomat tarkastukset vievät resursseja, jotka voitaisiin muutoin käyttää tulosten aikaansaamiseen. Kustannustehokkuutta koskeva raportointi on parantunut vuoden 2014 vuotuisissa toimintakertomuksissa. Kaikki komission yksiköt, jotka laativat yhteenvedon hallinto- ja valvontajärjestelmiensä kustannustehokkuudesta, totesivat, että hyödyt, jotka voidaan ja/tai joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti, ylittivät kustannukset ja/tai osoittivat asianmukaisten indikaattorien vakaata tai myönteistä kehitystä. Komissio ohjeisti yksiköitään kehittämään yhteisiä menetelmiä valvonnan kustannusten ja hyötyjen laskemiseksi, jotta voidaan parantaa johdonmukaisuutta ja tuottaa luotettavia tuloksia, joita voidaan hyödyntää käytössä olevien valvontajärjestelmien suhteellisen kustannustehokkuuden määrittämisessä (ks. komission yhteenvetokertomus 16

vuodelta 2014). Yhteistyössä hallinnoitavien menojen osalta valvonnan kustannusten ja kustannustehokkuuden laskennassa on otettava huomioon jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontatoiminta. 3. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINNÄT VUONNA 2014 3.1. YLEISTÄ Taulukko 3.1: Yhteenveto rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista vuonna 2014 milj. euroa Monivuotisen rahoituskehyksen otsake Maksut EU:n talousarviosta yhteensä vuonna 2014 Kesken olevat rahoitusoikaisut yhteensä vuoden 2014 lopussa Vahvistetut rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät yhteensä vuonna 2014 Osuus EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista, % Toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät yhteensä vuonna 2014 Osuus EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista, % Älykäs ja osallistava kasvu 67 683 1 018 2 198 3,2 % 1 828 2,7 % EAKR 8 29 841 360 1 330 4,5 % 1 084 3,6 % Koheesiorahasto 8 13 464 22 292 2,2 % 236 1,8 % ESR 10 623 636 343 3,2 % 290 2,7 % Sisäiset politiikat 13 755-232 1,7 % 218 1,6 % Kestävä kasvu: luonnonvarat 56 584 4 892 2 355 4,2 % 1 302 2,3 % Maataloustukirahasto 44 287 3 789 1 862 4,2 % 946 2,1 % Maaseudun kehittäminen 11 191 960 385 3,4 % 252 2,3 % KOR/EKTR 689 47 67 9,8 % 66 9,6 % EMOTR:n ohjausosasto 6 95 18 294,2 % 18 294,2 % Sisäiset politiikat 411-23 5,6 % 19 4,6 % Turvallisuus ja kansalaisuus 1 711-42 2,5 % 42 2,5 % Muuttoliike- ja sisäasiat 400-5 1,3 % 5 1,3 % Sisäiset politiikat 1 311-37 2,8 % 37 2,8 % Globaali Eurooppa 7 206 Ei sovelleta 127 1,8 % 108 1,5 % Ulkoiset politiikat 7 206-127 1,8 % 108 1,5 % Hallinto 8 819 Ei sovelleta 5 0,1 % 5 0,1 % Hallinto 8 819-5 0,1 % 5 0,1 % YHTEENSÄ 142 003* 5 909 4 728 3,3 % 3 285 2,3 % * Määrä ei sisällä Kroatialle otsakkeesta Korvaukset maksettua 29 miljoonan euron summaa eikä otsakkeesta Erityisrahoitusvälineet maksettua 465 miljoonan euron summaa. Edellä esitetyt luvut poikkeavat OLAFin PIF-kertomuksesta, koska OLAFin kertomus on julkaistu aiemmin tilanteessa, jossa saatavilla oli vain alustavia lukuja. Maatalous: Vuonna 2014 komissio hyväksyi kolme sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevaa päätöstä 9. Ne koskivat yhteensä 56:ta yksittäistä nettomääräistä rahoitusoikaisua, joiden yhteismäärä oli 443 miljoonaa euroa (0,8 prosenttia YMP:tä varten vuodeksi 2014 budjetoiduista menoista). Vuoden 2014 lopussa komissio valmisteli vielä yhtä taloudellisesti merkittävää sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevaa päätöstä, ja jäsenvaltioita kuultiin virallisesti maatalousrahastojen komiteassa vuoden lopulla. Komissio hyväksyi kyseisen päätöksen, jonka kattama määrä oli 1,4 miljardia euroa (koski 56:ta yksittäistä rahoitusoikaisua), tammikuussa 2015 10. Kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien perusteella määrä kirjattiin vahvistettuna varainhoitovuodelle 2014. 8 EAKR:n ja koheesiorahaston määriin sisältyvät suoraan tuloista tehtävät rahoitusoikaisut ensimmäistä kertaa vuonna 2014. 9 Päätös 2014/191/EU, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2014, EUVL L 104 (tapauskohtainen päätös N:o 44). Päätös 2014/458/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, EUVL L 204 (tapauskohtainen päätös N:o 45). Päätös 2014/950/EU, annettu 24 päivänä joulukuuta 2014, EUVL L 369 (tapauskohtainen päätös N:o 46). 10 Päätös 2015/103/EU, annettu 16 päivänä tammikuuta 2015, EUVL L 16 (tapauskohtainen päätös N:o 47). 17

Koheesiopolitiikka: Ohjelmakausi 2000 2006 EAKR:n ohjelmien ja koheesiorahastohankkeiden pitkälle edistyneen päättämisvaiheen vuoksi jäsenvaltioille määrättiin ja ne hyväksyivät yhteensä 543 miljoonan euron lisärahoitusoikaisut vuonna 2014: EAKR:n ohjelmien päättämisen vuoksi 451 miljoonan euron rahoitusoikaisut yhdeksässä jäsenvaltiossa, joista suurimmat määrät Italiassa (231 miljoonaa euroa) ja Espanjassa (119 miljoonaa euroa) koheesiorahaston hankkeiden päättämisen vuoksi 92 miljoonan euron rahoitusoikaisut 11 jäsenvaltiossa, joista suurin määrä Slovakiassa (70 miljoonaa euroa). ESR:n kaikki 239 ohjelmaa on päätetty (209 kokonaan ja 30 osittain). Vahvistettujen ja toteutuneiden rahoitusoikaisujen määrä oli 133 miljoonaa euroa vuonna 2014. Suurin osuus vahvistetuista rahoitusoikaisuista koski Espanjaa (99 miljoonaa euroa) ja toteutetuista rahoitusoikaisuista Italiaa (20 miljoonaa euroa). Päättämismenettely on saatettu loppuun myös Belgiassa, Saksassa, Kreikassa, Ranskassa, Itävallassa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Italia ja Espanja eivät ole vielä hyväksyneet kaikkia päättämisehdotuksia, ja oikaisumenettelyä edeltävä menettely on käynnistetty (ks. lisätietoja 4.2.3 kohdassa). Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) päättäminen edistyi merkittävästi vuonna 2014. Vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 60 ohjelmasta 53 oli päätetty. Suurin osa rahoitusoikaisuista toteutettiin perintämääräyksillä. Ohjelmakausi 2007 2013: EAKR:n ja koheesiorahaston osalta vahvistetut rahoitusoikaisut olivat 294 miljoonaa euroa vuonna 2014. 11 Tämä on seurausta komission soveltamasta tiukasta valvonta- ja keskeyttämispolitiikasta. Lisäksi tähän vaikutti komission valtuuttamien tulojen ja menojen hyväksyjien lähettämien, maksujen määräajan kulumisen keskeyttämistä tai maksujen keskeyttämistä koskevien kirjeiden perusteella toteutettavien toimintasuunnitelmien määrän kasvu. Näihin toimintasuunnitelmiin sisältyi myös jäsenvaltioiden hyväksymiä rahoitusoikaisuja. ESR:n osalta on vahvistettu 209 miljoonaa euroa ja toteutettu 156 miljoonaa euroa rahoitusoikaisuja, joista 95 miljoonaa euroa vahvistettiin vuonna 2014 ja 61 miljoonaa euroa aiempina vuosina. Vuoden 2014 aikana ja aiempina vuosina vahvistetuista rahoitusoikaisuista 89 prosenttia on toteutunut, joten toteuttamatta on vielä 118 miljoonaa euroa. Rahoitusoikaisujen osuudet ovat suurimmat seuraavien jäsenvaltioiden osalta: Espanja (56 miljoonaa euroa), Romania (43 miljoonaa euroa), Puola (32 miljoonaa euroa) ja Ranska (20 miljoonaa euroa). Vuonna 2014 toteutetuista rahoitusoikaisuista 64 miljoonaa euroa on suoraan tuloista tehtyjä rahoitusoikaisuja, eli jäsenvaltioiden viranomaiset toteuttavat rahoitusoikaisut samalla, kun ne ilmoittavat menot komissiolle, soveltamalla kiinteämääräisiä oikaisuja komission tarkastusten perusteella. Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) osalta vahvistetut rahoitusoikaisut lisääntyivät yli 80 prosenttia vuodesta 2013 pääasiassa komission tarkastusten ja asiakirja-aineistojen tarkastelun ansiosta. Nämä rahoitusoikaisut voidaan toteuttaa nopeasti vähentämällä sääntöjenvastaiset menot myöhemmistä maksupyynnöistä. 11 Lisäksi EAKR:n/koheesiorahaston osalta on vuonna 2014 ensimmäistä kertaa raportoitu 782 miljoonan euron arvosta suoraan tuloista tehtyjä rahoitusoikaisuja (ks. 3.3.3 kohta). 18

Ohjelmakausi 2014 2020: Ensimmäinen tilikausi oli kesken vuonna 2014, eikä viranomaisia ole vielä nimetty juuri minkään toimenpideohjelman osalta. Sen vuoksi menoilmoituksia koskevia tarkastuksia ei ole vielä käsitelty. 3.2. KESKEN OLEVAT RAHOITUSOIKAISUT 31. JOULUKUUTA 2014 Kesken olevissa rahoitusoikaisuissa on kyse alustavasta vaiheesta, jossa rahoitusoikaisua koskeva menettely on käynnistetty, mutta kyseistä jäsenvaltiota koskeva kuulemismenettely on edelleen kesken. Ilmoitetut määrät ovat vain komission yksiköiden alustavia arvioita, jotka voivat muuttua komission lopulliseen päätökseen mennessä. 3.3. VUONNA 2014 VAHVISTETUT RAHOITUSOIKAISUT Tässä kohdassa esitetään erilaisia näkemyksiä vuonna 2014 vahvistettujen rahoitusoikaisujen määristä. Jäljempänä esitetyt tiedot ja kartat koskevat ainoastaan vuotta 2014. Sekä oikaisujen kokonaismäärä että jakautuminen jäsenvaltioittain voi vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Tämän vuoksi valvonta- ja tarkastusjärjestelmien oikaisukapasiteetin tarkoituksenmukainen arviointi edellyttää menojen luonteen mukaisesti monivuotista lähestymistapaa (ks. 4 jakso). 19

3.3.1. Jakautuminen jäsenvaltioittain Kartta ja taulukko 3.3.1: Vuonna 2014 vahvistetut rahoitusoikaisut suhteessa EU:lta saatuihin maksuihin; jakautuminen jäsenvaltioittain Kartassa on esitetty kunkin jäsenvaltion osalta vahvistettujen rahoitusoikaisujen osuus suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2014 saatuihin maksuihin. Vaaleanharmaalla merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on pienempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 3,5 prosenttia. Punaisella merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on suurempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 3,5 prosenttia. Jäsenvaltio EU:n talousarviosta vuonna 2014 saadut maksut (miljoonaa euroa) Vahvistetut rahoitusoikaisut vuonna 2014 (miljoonaa euroa) Vuonna 2014 vahvistetut rahoitusoikaisut suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2014 saatuihin maksuihin, % Belgia 1 028 25 2,4 % Bulgaria 2 096 148 7,1 % Tšekki 4 152 441 10,6 % Tanska 1 212 9 0,7 % Saksa 9 712 39 0,4 % Viro 610 2 0,3 % Irlanti 1 376 18 1,3 % Kreikka 6 829 187 2,7 % Espanja 10 219 379 3,7 % Ranska 11 159 1 383 12,4 % Kroatia 407 - Ei sovelleta Italia 9 450 401 4,2 % Kypros 237 - Ei sovelleta Latvia 1 005 5 0,5 % Liettua 1 774 9 0,5 % Luxemburg 79 0 0,0 % Unkari 6 342 189 3,0 % Malta 221 0 0,2 % Alankomaat 1 285 (30)* (2,3 %) Itävalta 1 301 15 1,2 % Puola 17 088 49 0,3 % Portugali 4 772 50 1,0 % Romania 5 775 295 5,1 % Slovenia 1 078 15 1,4 % Slovakia 1 577 142 9,0 % Suomi 866 7 0,8 % Ruotsi 1 338 4 0,3 % Yhdist. kk 5 685 62 1,1 % INTERREG 1 866 44 2,4 % YHTEENSÄ 110 537 3 890 3,5 % * Alankomaiden osalta negatiivinen määrä on seurausta unionin tuomioistuimen tuomiosta, jonka mukaan komission on maksettava Alankomaille. 20

3.3.2. Vuonna 2014 vahvistettujen kiinteämääräisten oikaisujen jakautuminen Taulukko 3.3.2: Vuonna 2014 vahvistettujen kiinteämääräisten oikaisujen jakautuminen Maatalous Rahoitusoikaisut yhteensä (miljoonaa euroa) Vuonna 2014 vahvistetut kiinteämääräiset rahoitusoikaisut* (miljoonaa euroa) Maataloustukirahasto 1 649 644** Maaseuturahasto 220 168** Koheesiopolitiikka EAKR + 1 622 koheesiorahasto 890 ESR 342 223 EMOTR:n 13 ohjausosasto 0 EKTR/KOR 39 3 Sisäiset politiikat 5 5 YHTEENSÄ 3 890 1 933 * Sisältää ekstrapoloidut oikaisut ** Kyseessä on paras arvio. Suurimpaan osaan rahoitusoikaisuja sisältyy täsmällisiin laskelmiin ja kiinteisiin määriin perustuvia määriä. Kiinteämääräiset rahoitusoikaisut ovat arvokas väline, jos kyseistä määrää ei voida määritellä edustavan tilastollisen otannan perusteella tai kun yksittäisten virheiden vaikutusta menoihin ei voida määrittää täsmällisesti. Tämä merkitsee kuitenkin, että jäsenvaltio, johon kiinteämääräistä oikaisua sovelletaan, kantaa taloudelliset seuraukset, koska oikaisut eivät ole suorassa yhteydessä yksittäisiin sääntöjenvastaisuuksiin hanketasolla, toisin sanoen niitä ei voida periä takaisin yksittäiseltä tuensaajalta. 3.3.3. Suoraan tuloista tehtyjen rahoitusoikaisujen jakautuminen Taulukko 3.3.3: Vuonna 2014 vahvistettujen suoraan tuloista tehtyjen rahoitusoikaisujen jakautuminen Vahvistetut suoraan tuloista tehdyt Jäsenvaltio rahoitusoikaisut vuonna 2014 (miljoonaa euroa) Bulgaria 28 Tšekki 407 Irlanti 0 Kreikka 88 Espanja 0 Ranska 20 Italia 4 Liettua 0 Unkari 152 Puola 14 Portugali 0 Romania 133 Slovakia 56 Yhdistynyt kuningaskunta YHTEENSÄ 903 21 0

EAKR:n/koheesiorahaston osalta on vuonna 2014 ilmoitettu ensimmäistä kertaa suoraan tuloista tehtyjä rahoitusoikaisuja, jotka koskevat vuosia 2007 2013. Ne koskevat jäsenvaltioiden 12 vuonna 2014 komission yksiköiden erityisten pyyntöjen jälkeen ilmoittamia määriä (pyynnöt kohdistettiin tärkeimpiin tapauksiin, joissa on sovellettu kiinteämääräisiä oikaisuja julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ongelmien tai jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien puutteiden vuoksi). Tämän seurauksena rahoitusoikaisuja on tehty suoraan tuloista 782 miljoonan euron arvosta kuudessa jäsenvaltiossa kumulatiivisesti vuodesta 2012 alkaen vuoden 2014 loppuun. Koska tällaisia tietoja ilmoitettiin vuonna 2014 ensimmäistä kertaa, suoraan tuloista tehtyjen rahoitusoikaisujen määrät kirjattiin kokonaisuudessaan kyseiselle vuodelle, vaikka osa määristä liittyi komissiolle vuosina 2012 ja 2013 toimitettuihin maksupyyntöihin. Merkittävimmät EAKR:n/koheesiorahaston osalta suoraan tuloista tehdyt rahoitusoikaisut koskivat Tšekkiä (398 miljoonaa euroa), Unkaria (136 miljoonaa euroa), Romaniaa (92 miljoonaa euroa), Kreikkaa (72 miljoonaa euroa) ja Slovakiaa (56 miljoonaa euroa). Sosiaalirahaston osalta eniten kiinteämääräisiä oikaisuja, jotka tehtiin samanaikaisesti komissiolle toimitettujen menoilmoitusten kanssa uusien menojen korjaamiseksi, sovellettiin seuraaviin jäsenvaltioihin: Romania (41 miljoonaa euroa), Ranska (20 miljoonaa euroa), Unkari (16 miljoonaa euroa) ja Puola (14 miljoonaa euroa). Vuonna 2014 vahvistettiin yhteensä 100 miljoonaa euroa suoraan tuloista tehtyjä rahoitusoikaisuja. Puuttuakseen Romaniassa ESR:n osalta havaittujen toistuvien ongelmien taustalla oleviin syihin komissio tekee yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa vahvistaakseen näiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Komissio seuraa myös tiiviisti sovitun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Lisäksi kansallinen tarkastusviranomainen on tarkastanut useita julkisiin hankintoihin liittyviä kysymyksiä suuririskisten hankkeiden osalta. Havaitut virheet korjataan rahoitusoikaisuilla kyseisten hankkeitten tasolla (korvaa 25 prosentin kiinteämääräiset oikaisut). Komissio myös tukee Romanian viranomaisia yksinkertaistamisessa sekä petostentorjuntaa ja havaitsemista koskevan välineen, Arachnen, käytössä. 3.4. VUONNA 2014 TOTEUTETUT RAHOITUSOIKAISUT Tässä kohdassa esitetään erilaisia näkemyksiä vuonna 2014 toteutettujen rahoitusoikaisujen määristä. Jäljempänä esitetyt tiedot ja kartat koskevat ainoastaan vuotta 2014. Oikaisujen kokonaismäärä ja jakautuminen jäsenvaltioittain voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen (monivuotinen kaavio 4 jaksossa). 12 Koska jäsenvaltioilla ei ole oikeudellista velvoitetta ilmoittaa tällaisia määriä eikä ohjelmakauden alussa ole käynnistetty järjestelmällistä ilmoittamista, tässä jaksossa esitetään varovainen ja suuntaa-antava arvio rahoitusoikaisujen määrästä tapauksissa, joissa komissio on pystynyt muodostamaan selkeän kirjausketjun todentamisviranomaisen tasolla. 22

3.4.1. Jakautuminen jäsenvaltioittain Kartta ja taulukko 3.4.1: Vuonna 2014 toteutetut rahoitusoikaisut suhteessa EU:lta saatuihin maksuihin; jakautuminen jäsenvaltioittain Kartassa on esitetty kunkin jäsenvaltion osalta toteutettujen rahoitusoikaisujen osuus suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2014 saatuihin maksuihin. Vaaleanharmaalla merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on pienempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 2,3 prosenttia. Punaisella merkityillä jäsenvaltioilla tämä osuus on suurempi kuin keskimääräinen osuus, joka on 2,3 prosenttia. Jäsenvaltio EU:n talousarviosta vuonna 2014 saadut maksut (miljoonaa euroa) Vuonna 2014 toteutetut rahoitusoikaisut (miljoonaa euroa) Vuonna 2014 toteutetut rahoitusoikaisut suhteessa EU:n talousarviosta vuonna 2014 saatuihin maksuihin, % Belgia 1 028 17 1,7 % Bulgaria 2 096 31 1,5 % Tšekki 4 152 336 8,1 % Tanska 1 212 9 0,7 % Saksa 9 712 28 0,3 % Viro 610 1 0,2 % Irlanti 1 376 37 2,7 % Kreikka 6 829 321 4,7 % Espanja 10 219 391 3,8 % Ranska 11 159 462 4,1 % Kroatia 407 - Ei sovelleta Italia 9 450 324 3,4 % Kypros 237 - Ei sovelleta Latvia 1 005 5 0,5 % Liettua 1 774 0 0,0 % Luxemburg 79 0 0,2 % Unkari 6 342 25 0,4 % Malta 221 0 0,0 % Alankomaat 1 285 34 2,7 % Itävalta 1 301 7 0,5 % Puola 17 088 65 0,4 % Portugali 4 772 73 1,5 % Romania 5 775 93 1,6 % Slovenia 1 078 7 0,6 % Slovakia 1 577 137 8,7 % Suomi 866 8 0,9 % Ruotsi 1 338 4 0,3 % Yhdist. kk 5 685 89 1,6 % INTERREG 1 866 43 2,3 % YHTEENSÄ 110 537 2 549 2,3 % 23