Yleistä. Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot

Samankaltaiset tiedostot
Käsitteitä. Aineistot

kuutiometrissä vuosina Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot

Johdanto. Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot

Johdanto. Vuosi 1998 oli nettotuloilla mitaten kaikkien aikojen paras vuosi yksityismetsätaloudessa.

Johdanto. yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna miljardia markkaa eli samalla tasolla. enemmän kuin koskaan aikaisemmin

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Yleistä. Vuodella 2000 oli edellytyksiä jäädä historiaan yksityismetsätalouden parhaana vuotena, mutta syksyllä alkaneen

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, marraskuu 2012

Metsä sijoituskohteena

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, tammikuu 2009

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, toukokuu 2012

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsä sijoituskohteena

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

noin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä

Metsä sijoituskohteena

Metsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Metsätalous Asteri malli

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa Syyskuu Tukkipuun hinnat loivassa laskussa

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsämaan omistus 2009

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Metsämaan omistus

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Puukauppa, heinäkuu 2009

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa, toukokuu 2008

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Puukauppa, kesäkuu 2010

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

2C METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Metsämaan omistus 2010

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Puukauppa, toukokuu 2009

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

Transkriptio:

A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Yksityismetsätalouden kannattavuus Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 sekä alueittaiset katelaskelmat 2004 ja ennakkotieto 2005 Toimittaja: Esa Uotila 6.3.2006 809 Hakkuumäärät pysyivät vakaina metsäverotuksen siirtymäkauden lopussa kuitupuun osuuden lisääntyminen näkyi tulojen alenemisena Yleistä Metsäverotuksen siirtymäkauden (1993 2005) lopulla yksityismetsien hakkuumäärät ovat pysyneet 45 miljoonan kuutiometrin tuntumassa viime vuotta lukuun ottamatta, jolloin metsäteollisuuden työtaistelu alensi puunkäyttöä ja hakkuut jäivät alle 44 miljoonaan kuutioon. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot jäivät vuonna 2004 alle 1,5 ja 2005 alle 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2005 bruttotulot olivat reaalisesti noin 350 miljoonaa euroa alemmat kuin huippuvuosina 1998 ja 2000. Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot Bruttokantorahatulot metsämaan hehtaaria kohti olivat vuonna 2004 keskimäärin 112 euroa. Reaalisesti laskua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Vuonna 2005 tulot laskivat ennakkotietojen mukaan 105 euroon hehtaarilta hakkumäärien pienennyttyä metsäteollisuuden työkiistan takia ja hakkuiden painottuessa edellisvuotta enemmän kuitupuuhun. Kuitupuun osuus hakkuumääristä oli 54 prosenttia, kun se edellisinä vuosina on ollut 50 prosentin tuntumassa. Bruttotulot laskivat yli 10 prosenttia viiden metsäkeskuksen alueella ja lisäystä oli vain Lapissa ja Ahvenenmaalla. Suuralueittain tulot olivat Länsi-Suomessa 128, Itä-Suomessa 143 ja Pohjois- Suomessa 44 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden puuntuotannon kokonaiskustannukset pysyivät vuonna 2004 edellisvuoden tasolla ja olivat 21,5 /ha. Vuonna 2005 kokonaiskustannukset olivat ennakkotietojen mukaan lähes 22 euroa hehtaarilta. Valtion puuntuotantoon myöntämien tukien määrä oli noin 4,5 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden nettotulos oli vuonna 2004 ennen veroja keskimäärin 95 euroa hehtaarilta. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan tulot laskivat 87 euroon hehtaarilta puunmyyttitulojen laskun ja kustannusten lievän nousun takia. Länsi-Suomessa tulot olivat 106, Itä-Suomessa 123 ja Pohjois-Suomessa 34 euroa hehtaarilta. Taulukoissa 1a ja 1b sekä kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella lasketut yksityismetsätalouden tulot ja menot vuosille 2004 ja 2005. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 Yhteenveto maatilatalouden yritysja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 2.

2 Myyntituloverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 3. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla metsätalouden bruttotulot (puun myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä avustukset, omasta metsästä otettu puutavara ja varausten tuloutus) olivat vuonna 2003 keskimäärin 99 euroa metsämaan hehtaarilta. Tulot laskivat edellisvuodesta kaikissa tilakokoluokissa ja kaikilla suuralueilla. Laskua oli keskimäärin 18 prosenttia. Tulot laskivat alle 50 hehtaarin tiloilla 29 prosenttia, mutta suuremmilla tiloilla lasku jäi 13 prosenttiin. Suuralueittain tulot laskivat vähiten Itä-Suomessa ( 10 %), kun lasku muualla maassa oli yli 20 prosenttia. Pystykauppojen osuus tuloista oli 74 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä), hankintakauppojen osuus laski 24 prosenttiin ( 2 prosenttiyksikköä). Vakuutus- ja vahinkokorvausten osuus tuloista palasi vuoden 2001 ja 2002 myrskytuhojen jälkeen normaalitasolle 1 prosenttiin ( 2 prosenttiyksikköä). Pääasiassa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvat myyntituloverotuksen menot olivat vuonna 2003 keskimäärin 28 euroa hehtaarilta. "Muiden menojen" osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä 77 prosenttiin. Vuonna 2003 maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo (nettotulot) oli 71 euroa hehtaarilta eli pudotusta edellistä vuodesta oli 22 prosenttia. Alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulot olivat 96 euroa hehtaarilta ja muissa kokoluokissa noin 70 euroa hehtaarilta. Suurimmat nettotulot olivat Itä-Suomessa (91 /ha). Pohjois-Suomessa tulot olivat 19 euroa hehtaarilta ( 32 prosenttiyksikköä). Vuonna 2003 puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 3,3 euroa hehtaarilta ( 13 %). Koneinvestoinnit pysyivät selvästi suurimpana ryhmänä (75 %). Vuonna 2003 puukauppatuloja oli saanut puolet (49 %) puun myyntituloverotuksen valinneista MYTT -tiloista. Pudotusta vuodesta 2002 oli 11 prosenttiyksikköä. Puunmyyntitulot olivat niitä saaneilla tiloilla keskimäärin yhtä suuret kuin edellisvuonna eli 11 600 euroa ( 1 %). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 15 000 ja hankintakauppatuloja 4 600 euroa niitä saanutta tilaa kohti. MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Pinta-alaverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Keskimääräisiin laskennallisiin tuottoihin ja menoihin perustuvassa pinta-alaverotuksessa vuosittaiset muutokset jäävät pieniksi. Metsäveromuutoksen siirtymäkauden aikana (1993 2005) leimallista on ollut, että keskimääräisvähennyksen osuus on alentunut ja tilakohtaisten vähennysten kasvanut. Vuonna 2003 MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli 84 euroa hehtaarilta (kuva 4). Vähennykset olivat vuonna 2003 keskimäärin 40 euroa hehtaarilta. Vuonna 2003 keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä oli 15 (+2 prosenttiyksikköä), verovapausalueiden 42 (+1 prosenttiyksikköä) ja uudistamisvähennyksen 18 ( 1 prosenttiyksikköä) prosenttia. Pinta-alaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo oli sama kuin edellisenä vuonna eli 44 euroa hehtaarilta. Yli 100 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin noin puolet alle 20 hehtaarin tilojen tulosta (kuva 4). Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Vuonna 2003 MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot ( /ha) olivat Länsi- Suomessa 42, Itä-Suomessa 33 ja Pohjois-Suomessa 31 prosenttia pienemmät kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat kuitenkin vain 17 % pienemmät kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Tuloerot olivat odotettavia, sillä puun myyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa mitä vähemmän aikoi hakata vuoden 2005 loppuun kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut kantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyvät hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja. Alueittaisten tilastoaineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste).

3 MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo ( /ha) oli vuonna 2003 alueittain noin puolet alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Vuosina 1994 2003 MYTT-aineiston myyntituloverotiedoilla laskettu nettotulo on ollut noin kolme neljäsosaa alueittaisilla aineistoilla lasketusta nettotuloksesta (kuva 5). Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Vuonna 2003 pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain 68 78 % myyntituloverotuksen pääomatulosta (kuvat 2, 4 ja 5). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 40 /ha eli 44 % suuremmat kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi ollut huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Vuonna 2003 keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (71 /ha) maksettiin pääomatuloveroa 21 /ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa olisi 48 (tulo 44 /ha). 180 160 140 120 /ha 100 80 60 40 20 0 2004 2005e 2004 2005e 2004 2005e 2004 2005e Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuosina 2004 ja 2005 (ennakkotieto) alueittaisten tilastoaineistojen perusteella

4 Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 2. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella lasketut metsätalouden pääomatulot vuonna 2003 Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 3. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella tehty kassavirtalaskelma vuodelle 2003

5 Lähteet: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo vuodelle 2003 Kuva 5. Alueittaisilla (1994 2005e) ja MYTT-aineistolla (1994 2003) lasketut yksityismetsätalouden reaaliset nettotulokset suuralueittain

Taulukko 1a. Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain vuonna 2004 (Alueittaiset tilastoaineistot) 6 Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = Bruttokantorahatulot 3 536 78 650 127 555 162 177 122 265 116 076 178 928 107 421 152 273 145 467 97 649 47 528 93 836 62 101 1 495 462 Metsän uudistaminen 194 5 314 6 128 7 168 4 072 5 337 6 053 5 920 5 311 8 151 4 449 2 401 6 199 4 689 71 387 Uudistusalojen valmistaminen 51 1 470 2 624 2 003 1 251 1 510 1 951 1 931 1 667 2 134 1 624 1 021 2 289 1 740 23 266 Metsänviljely 143 3 844 3 504 5 165 2 821 3 827 4 103 3 989 3 644 6 017 2 825 1 380 3 910 2 949 48 120 Nuoren metsän hoito 134 2 217 4 152 3 027 2 643 3 234 4 824 5 559 5 105 5 407 3 061 2 583 5 759 4 571 52 276 Taimikonhoito 97 1 162 1 878 1 890 1 118 1 090 2 915 2 097 2 943 3 208 1 938 1 240 2 159 1 874 25 611 Nuoren metsän kunnostus 36 1 056 2 274 1 137 1 525 2 144 1 909 3 462 2 161 2 199 1 123 1 343 3 600 2 696 26 665 Metsänparannus 52 1 790 2 598 1 246 2 100 1 894 1 878 6 013 3 778 3 557 2 459 1 899 7 016 2 421 38 702 Pystykarsinta 0 60 54 68 161 82 106 71 116 453 101 45 68 195 1 579 Metsänlannoitus 0 0 175 153 173 28 193 141 144 810 455 33 438 4 2 747 Metsäojitus 12 791 962 255 483 378 337 4 555 1 255 987 845 948 4 015 1 190 17 013 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 40 939 1 407 769 1 284 1 406 1 242 1 247 2 263 1 308 1 057 873 2 495 1 033 17 363 Metsien hallinto ym. 544 8 449 11 470 10 587 8 298 8 815 10 685 11 661 10 018 10 267 8 109 4 457 10 686 7 372 121 418 Metsänhoitomaksut 145 1 879 2 672 2 627 2 044 2 080 3 033 2 512 2 532 2 439 1 897 1 027 2 334 1 207 28 428 Ammattiapu 11 385 198 409 494 593 506 715 650 893 462 319 527 699 6 862 Vakuutusmaksut 11 435 955 1 165 609 932 957 700 834 709 611 229 737 511 9 395 Matkat 278 4 269 5 510 4 102 3 539 3 586 3 804 5 698 3 872 4 208 3 603 1 932 5 064 3 418 52 883 Kurssit, lehdet ja kirjallisuus 10 23 18 33 27 12 40 12 11 23 17 29 30 10 294 Jäsenmaksut 1 42 141 200 115 95 91 129 117 107 80 32 99 27 1 276 Leimaverot yms. 17 275 495 351 142 165 243 310 153 155 97 46 191 81 2 720 Metsäteiden kunnossapito 0 250 304 280 209 311 351 415 420 320 339 294 507 613 4 613 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 43 554 734 884 697 649 1 035 729 889 880 626 342 747 503 9 313 Kuntien, seurak. ym. hallintokulut 26 335 444 535 422 392 626 441 538 532 379 207 452 304 5 633 Kokonaiskustannukset 924 17 770 24 349 22 028 17 113 19 280 23 440 29 153 24 212 27 383 18 078 11 340 29 660 19 053 283 782 + Valtion tuki puuntuotantoon 107 2 156 2 801 2 843 2 817 2 338 4 085 7 974 4 480 5 525 3 479 4 047 9 825 7 496 59 974 = Nettotulos 2 719 63 036 106 007 142 993 107 969 99 134 159 573 86 243 132 541 123 608 83 050 40 235 74 001 50 544 1 271 653 Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa, VMI9) 60 764 884 827 669 707 993 1 187 996 1 018 893 775 1 718 1 821 13 311 Bruttokantorahatulot, /ha 58,8 102,9 144,3 196,1 182,8 164,3 180,2 90,5 152,9 142,9 109,3 61,3 54,6 34,1 112,3 Kokonaiskustannukset, /ha 15,4 23,3 27,5 26,6 25,6 27,3 23,6 24,6 24,3 26,9 20,2 14,6 17,3 10,5 21,3 Valtion tuki puuntuotantoon, /ha 1,8 2,8 3,2 3,4 4,2 3,3 4,1 6,7 4,5 5,4 3,9 5,2 5,7 4,1 4,5 Nettotulos, /ha 45,2 82,5 119,9 172,9 161,4 140,3 160,7 72,7 133,1 121,4 93,0 51,9 43,1 27,8 95,5 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 77 % 80 % 83 % 88 % 88 % 85 % 89 % 80 % 87 % 85 % 85 % 85 % 79 % 81 % 85 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) 238 3 177 4 361 5 140 3 925 3 696 5 624 4 260 4 888 4 867 3 481 1 870 4 297 2 853 52 676 Tukkipuuosuus, % 31 % 36 % 47 % 53 % 51 % 53 % 54 % 39 % 52 % 49 % 45 % 40 % 29 % 33 % 46 % Kantohinta, /m³ 15 25 29 32 31 31 32 25 31 30 28 25 22 22 28 Kustannukset, /m³ 4 6 6 4 4 5 4 7 5 6 5 6 7 7 5 Tuki, /m³ 0,4 0,7 0,6 0,6 0,7 0,6 0,7 1,9 0,9 1,1 1,0 2,2 2,3 2,6 1,1

Taulukko 1b. Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain vuonna 2005. (Alueittaiset tilastoaineistot, ennakkotieto) Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = Bruttokantorahatulot 3 536 72 000 117 825 144 047 110 853 111 723 163 388 106 102 137 915 135 713 100 954 44 731 86 355 57 735 1 392 877 Metsän uudistaminen 207 5 405 6 536 6 745 4 340 5 402 6 242 5 841 5 796 7 955 4 234 2 734 6 850 5 744 74 030 Uudistusalojen valmistaminen 54 1 484 2 783 1 740 1 325 1 499 1 998 1 894 1 818 2 063 1 554 1 186 2 543 2 285 24 226 Metsänviljely 154 3 921 3 753 5 004 3 015 3 903 4 244 3 946 3 978 5 892 2 680 1 548 4 307 3 459 49 805 Nuoren metsän hoito 138 2 343 3 951 3 294 2 071 3 104 4 389 5 397 5 222 4 983 2 559 2 335 5 209 3 842 48 837 Taimikonhoito 100 1 241 1 873 2 234 877 1 062 2 577 1 934 2 987 3 172 1 734 1 099 1 878 1 600 24 370 Nuoren metsän kunnostus 37 1 102 2 078 1 060 1 194 2 041 1 812 3 463 2 235 1 811 825 1 236 3 331 2 241 24 467 Metsänparannus 53 2 377 2 712 1 093 2 118 1 649 1 880 5 547 4 358 3 202 2 640 2 302 10 263 2 031 42 224 Pystykarsinta 0 49 41 49 116 59 122 65 115 376 104 30 68 141 1 336 Metsänlannoitus 0 0 295 441 29 28 431 153 62 802 576 22 347 0 3 188 Metsäojitus 12 1 254 992 146 542 278 403 4 192 1 086 857 678 986 5 381 1 168 17 978 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 40 1 073 1 384 456 1 431 1 283 923 1 136 3 095 1 167 1 282 1 264 4 467 722 19 722 Metsien hallinto ym. 538 8 490 11 529 10 591 8 337 8 886 10 717 11 774 10 061 10 328 8 211 4 501 10 769 7 473 122 206 Metsänhoitomaksut 147 1 898 2 698 2 654 2 065 2 101 3 063 2 538 2 557 2 464 1 916 1 037 2 357 1 219 28 713 Ammattiapu 11 397 204 422 509 611 521 736 670 920 476 328 543 720 7 068 Vakuutusmaksut 12 444 974 1 189 621 950 976 714 851 724 623 234 752 521 9 583 Matkat 281 4 312 5 565 4 143 3 574 3 622 3 842 5 755 3 911 4 250 3 639 1 952 5 114 3 452 53 411 Kurssit, lehdet ja kirjallisuus 10 23 18 33 27 12 41 12 12 23 17 29 30 10 300 Jäsenmaksut 1 43 142 202 116 96 92 130 118 109 80 32 100 27 1 289 Leimaverot yms. 18 278 500 355 144 167 245 313 154 156 98 46 193 82 2 747 Metsäteiden kunnossapito 0 253 307 283 211 314 355 419 424 323 342 297 512 619 4 659 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 32 504 672 771 644 617 951 711 820 822 638 336 712 516 8 745 Kuntien, seurak. ym. hallintokulut 26 339 448 540 426 396 632 445 543 538 383 209 456 307 5 690 Kokonaiskustannukset 936 18 615 24 728 21 722 16 867 19 041 23 229 28 557 25 437 26 468 17 644 11 872 33 092 19 090 287 297 + Valtion tuki puuntuotantoon 100 2 492 2 608 2 341 2 441 2 243 3 800 7 456 4 572 4 904 3 159 3 939 10 311 7 008 57 372 = Nettotulos 2 700 55 877 95 705 124 665 96 427 94 925 143 959 85 001 117 050 114 149 86 469 36 798 63 574 45 653 1 162 952 Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa, VMI9) 60 764 903 827 669 717 993 1 187 967 1 018 893 775 1 718 1 821 13 312 Bruttokantorahatulot, /ha 58,9 94,2 130,5 174,2 165,7 155,8 164,5 89,4 142,6 133,3 113,1 57,7 50,3 31,7 104,6 Kokonaiskustannukset, /ha 15,6 24,4 27,4 26,3 25,2 26,6 23,4 24,1 26,3 26,0 19,8 15,3 19,3 10,5 21,6 Valtion tuki puuntuotantoon, /ha 1,7 3,3 2,9 2,8 3,6 3,1 3,8 6,3 4,7 4,8 3,5 5,1 6,0 3,8 4,3 Nettotulos, /ha 45,0 73,1 106,0 150,7 144,1 132,4 145,0 71,6 121,0 112,1 96,8 47,5 37,0 25,1 87,4 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 76 % 78 % 81 % 87 % 87 % 85 % 88 % 80 % 85 % 84 % 86 % 82 % 74 % 79 % 83 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) 189 2 798 4 075 5 058 3 671 3 544 5 296 3 826 4 542 4 475 3 359 1 719 3 779 2 295 48 627 Tukkipuuosuus, % 36 % 40 % 53 % 59 % 56 % 58 % 58 % 43 % 56 % 52 % 51 % 44 % 33 % 35 % 51 % Kantohinta, /m³ 19 26 29 28 30 32 31 28 30 30 30 26 23 25 29 Kustannukset, /m³ 5 7 6 4 5 5 4 7 6 6 5 7 9 8 6 Tuki, /m³ 0,5 0,9 0,6 0,5 0,7 0,6 0,7 1,9 1,0 1,1 0,9 2,3 2,7 3,1 1,2 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu * Ennakkotieto, helmikuu 2006 7

Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003) 8 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl 8 021 3 060 4 173 788 5 184 1 735 2 871 578 1 825 764 939 122 1 012 561 363 88 Keskiarvo 55 59 56 34 48 49 52 29 60 61 62 40 78 86 71 62 Mediaani 38 44 37 21 32 36 33 18 45 50 45 29 61 67 50 40 Alakvartiili 20 24 20 9 17 20 18 7 26 28 26 15 34 40 30 17 Yläkvartiili 68 75 66 42 58 62 59 35 78 78 79 44 103 112 96 91 Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl 7 979 3 049 4 152 778 5 158 1 728 2 857 573 1 818 762 936 120 1 003 559 359 85 Keskiarvo 47 49 46 48 48 49 47 48 47 49 46 45 47 48 44 48 Mediaani 48 49 46 48 48 49 47 49 47 49 46 45 47 48 44 49 Alakvartiili 40 42 39 40 40 42 39 41 40 42 39 36 40 42 37 40 Yläkvartiili 55 55 54 55 55 55 54 56 54 55 54 55 54 54 52 55 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi Suomi Suomi Tiloja, kpl 3 058 1 733 764 561 2 942 2 024 695 223 4 173 2 871 939 363 Tulot, /tila Keskiarvo 4 935 4 909 6 644 2 673 10 397 10 481 11 695 5 596 7 330 7 389 8 656 3 438 Mediaani 3 215 3 057 5 143 2 251 4 166 3 687 6 261 1 785 Alakvartiili 1 796 1 635 3 038 1 369 913 882 1 400 306 Yläkvartiili 5 931 5 627 8 365 3 292 12 161 11 555 15 969 7 005 Tulot, /ha Keskiarvo 98 109 118 37 231 239 249 106 131 142 140 49 Mediaani 84 87 113 35 86 86 109 29 Alakvartiili 54 64 89 24 25 27 32 5 Yläkvartiili 122 124 133 46 241 244 277 126 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003

Taulukko 3. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, /metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 2003) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilakokoluokka, ha 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki Tiloja, kpl 996 1 533 1 036 526 4 091 823 1 075 645 302 2 845 128 348 292 148 916 45 110 99 76 330 Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha 11 698 51 256 72 123 88 331 223 408 9 676 35 577 44 467 53 340 143 060 1 504 11 861 20 530 23 741 57 635 518 3 818 7 126 11 250 22 712 Puunmyyntitulot pystykaupoista 107,5 72,2 82,9 73,2 77,9 114,3 68,3 78,5 75,5 77,3 92,3 95,4 114,8 93,6 101,5 24,9 37,2 18,7 19,5 22,3 Myyntitulot hankintakaupoista 25,7 29,9 30,2 26,7 28,5 25,0 28,9 32,8 32,5 31,2 33,9 36,4 28,8 19,9 26,9 15,7 18,8 18,0 13,0 15,6 Hankintatyön arvo 4,2 4,3 4,1 2,4 3,5 4,1 4,0 4,1 2,1 3,3 4,4 5,8 5,0 3,7 4,6 4,4 2,4 1,9 1,3 1,7 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 21,6 25,6 26,1 24,3 25,0 20,9 24,9 28,7 30,5 27,9 29,5 30,6 23,8 16,3 22,3 11,3 16,4 16,1 11,7 13,9 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 1,2 1,0 1,4 1,3 1,2 1,3 1,0 1,4 1,6 1,4 0,9 0,8 1,5 0,9 1,1 1,2 1,3 1,0 0,4 0,7 Omasta metsästä otettu puutavara 3,9 2,3 1,6 0,8 1,6 4,4 2,6 1,7 1,0 1,8 1,8 1,8 1,6 0,5 1,2 1,3 1,2 0,8 0,5 0,7 Maatalouskäyttö 3,3 2,1 1,3 0,7 1,3 3,7 2,3 1,5 0,9 1,6 1,6 1,6 1,2 0,4 0,9 1,3 1,2 0,6 0,5 0,7 Elinkeinokäyttö 0,3 0,2 0,2 0,0 0,1 0,4 0,3 0,2 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 Yksityiskäyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,1 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 0,4 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähennykset ja varaukset 15,2 7,2 10,9 12,6 10,9 17,4 7,8 9,9 14,7 11,7 5,3 7,2 15,2 12,3 12,1 2,9 1,8 4,4 3,2 3,3 Metsävähennys 9,8 3,1 6,8 8,7 6,9 11,8 3,6 6,3 10,1 7,4 0,0 2,6 9,3 9,3 7,7 0,0 0,0 2,8 1,2 1,5 Menovaraus 5,4 4,1 4,1 3,8 4,0 5,5 4,1 3,6 4,5 4,2 5,3 4,6 5,8 3,0 4,4 2,9 1,8 1,6 2,0 1,9 Tuhovaraus 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) 6,2 2,7 3,3 4,3 3,7 6,5 2,5 3,8 4,8 4,0 5,2 3,7 2,7 4,6 3,8 4,1 1,9 1,4 1,5 1,6 Pääomatulot yhteensä 125,3 96,7 104,4 91,2 98,5 130,0 91,6 104,2 98,6 100,7 124,3 125,1 129,3 103,5 117,7 39,9 56,3 33,5 30,5 36,0 Vuosimenot 25,9 22,8 23,9 23,6 23,6 26,0 23,0 26,6 26,9 25,8 26,4 24,3 21,3 21,3 22,1 23,0 16,0 14,8 12,2 13,9 Palkkaus 0,8 0,9 1,4 2,5 1,7 0,9 0,9 1,5 2,9 1,8 0,3 1,4 1,3 2,4 1,7 0,7 0,3 1,6 0,6 0,9 Matkat 0,8 0,6 0,5 0,5 0,6 0,8 0,6 0,5 0,4 0,5 0,9 0,8 0,6 0,8 0,7 0,3 0,6 0,5 0,2 0,4 Muut 24,4 21,2 22,0 20,6 21,4 24,4 21,6 24,7 23,6 23,5 25,2 22,1 19,5 18,2 19,6 21,9 15,1 12,6 11,4 12,6 Poistot 3,3 3,3 3,4 2,7 3,1 3,4 3,6 3,5 2,4 3,1 3,4 2,9 3,5 3,1 3,2 2,1 2,2 2,5 2,9 2,6 Koneet 2,5 2,6 2,6 1,8 2,3 2,7 2,9 2,7 1,5 2,3 2,4 2,3 2,9 2,3 2,5 0,1 1,4 1,6 2,3 1,9 Rakennukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ojat, tiet 0,5 0,6 0,9 0,9 0,8 0,5 0,6 0,9 1,0 0,8 0,5 0,5 0,8 0,8 0,8 1,3 0,8 1,0 0,5 0,7 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 0,6 0,9 1,0 1,1 1,0 0,5 0,8 1,2 1,1 1,0 0,8 1,3 0,9 1,5 1,2 1,4 0,3 0,4 0,2 0,3 Vähennyskelvottomat menoerät 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,2 0,1 0,4 0,1 0,0 0,0 0,0 Maatalouden menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Yksityismenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä 29,8 26,9 28,3 27,3 27,7 29,9 27,4 31,3 30,4 29,9 30,5 28,4 25,7 26,0 26,5 26,1 18,4 17,6 15,4 16,8 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 105,8 76,7 80,9 67,0 75,7 110,3 71,8 78,7 71,3 76,3 103,4 101,9 107,1 80,2 94,8 28,7 44,8 19,6 18,7 23,6 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 10,0 6,9 5,0 3,0 4,9 9,9 7,5 5,8 3,2 5,5 9,3 5,1 3,8 2,4 3,6 14,2 6,9 3,8 3,5 4,4 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki) 95,8 69,8 75,9 63,9 70,8 100,4 64,3 72,9 68,1 70,8 94,2 96,8 103,3 77,7 91,2 14,5 37,9 15,8 15,2 19,2 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,4 0,2 0,4 0,3 0,3 0,4 0,2 0,3 0,4 0,4 0,3 0,0 0,3 0,2 0,2 0,0 0,0 0,9 0,0 0,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 4,0 3,8 2,5 1,4 2,5 4,5 4,7 2,2 1,2 2,6 1,2 2,1 2,3 0,8 1,6 2,9 1,3 5,4 3,7 3,8 Poistot 2,8 2,7 2,7 1,8 2,4 2,9 3,0 2,7 1,5 2,3 2,8 2,4 2,9 2,3 2,5 0,4 1,5 1,7 2,4 1,9 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 14,4 11,2 10,0 7,4 9,5 15,5 12,4 10,1 6,9 9,9 10,7 8,6 9,9 7,8 8,8 3,8 7,6 10,0 8,8 8,9 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,2 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,3 0,1 0,1 0,4 0,2 0,3 0,1 0,0 0,3 0,2 0,6 0,0 0,1 0,8 0,4 0,0 0,0 0,2 0,3 0,2 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,3 0,7 0,8 1,0 0,8 0,3 0,8 0,7 1,0 0,8 0,0 0,3 0,9 0,8 0,7 0,6 1,1 1,4 0,9 1,1 Poistot 0,6 0,7 0,9 0,9 0,8 0,6 0,7 0,9 1,0 0,9 0,5 0,6 0,8 0,8 0,8 1,8 0,8 1,0 0,5 0,8 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 3,3 4,3 5,7 5,9 5,3 3,4 4,7 6,0 6,1 5,5 2,3 2,9 4,9 5,9 4,8 5,3 5,6 6,0 4,8 5,3 9

10 Yksityismetsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Päätavoitteena on kerätä vuosittaisia aineistoja tietopankiksi, joka muodostaa nopeasti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Tässä tiedotteessa esitetään yksityismetsätalouden kannattavuuslaskelmia kahteen tilastoaineistoon perustuen. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat - alueittaisiin tilastoaineistoihin (lähteet: Metla, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja metsänhoitoyhdistykset) sekä - tilakohtaiseen aineistoon (lähde: Tilastokeskus, Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto MYTT). Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yritysten ja yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä tiedotteessa suppeasti katelaskelmalla ja suhteuttamalla tulot, menot ja niiden erotus (nettotulos) metsämaan pinta-alaan. Pinta-aloina käytetään yksityiset + muut metsämaan pinta-alaa. Tiedot perustuvat kuntasiirroilla päivitettyyn 9. valtakunnan metsien inventointiin. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjoja sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon ja sen muutosten huomioon ottamista (esim. Metsätilastotiedotteet 722 ja 813). Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset hakkuumäärät kantohinnoilla. Aluejakona ovat metsäkeskukset (13 kpl). Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 6. Rahamääräiset vuositulokset esitetään ko. vuoden rahanarvolla mitattuna, prosenttivertailut edelliseen vuoteen tehtiin reaalihinnoin elinkustannusindeksillä korjatulla rahanarvolla. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan (29 % vuonna 2003). Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Länsi- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 Kuva 6. Suuraluejako ja metsäkeskukset vuonna 2003 Metsätalouden pääomatulot lasketaan seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otetun puutavaran arvo* metsävähennys varaukset (esim. metsänuudistamista varten) + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot * Verotuksessa ei ilmoiteta yksityiskäyttöön otettua tai muun elinkeinotoiminnan talousrakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen otettua puutavaraa (ns. hiljainen kuittaus). 9 6 4 Metsätalouden menot lasketaan seuraavasti: Pohjois- Suomi 10 Itä- Suomi + vuosimenot (palkkaus, matkat ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = metsätalouden menot

11 Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatuloista metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan noin kolmasosa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin 1993 2005 kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien verokuutiometrin rakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion perusteella ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen laskemia bruttokantorahatuloja (Metsätilastotiedote 729, bruttokantorahatulojen ennakkotieto 2005 / Metinfo Tilastopalvelu), jotka perustuvat markkinahakkuu- ja hintatilastoihin sekä 5 10 vuoden välein tehtäviin kotitarvepuun käyttöä selvittäviin tutkimuksiin. Vuodesta 2002 alkaen metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannustietojen keruusta on vastannut Metsäntutkimuslaitos. Kustannukset perustuvat metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta kerättäviin tietoihin. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset sisältyvät kokonaiskustannuksiin ja ne on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset ja suoritteet vuodelle 2004 on julkaistu Metsätilastotiedotteessa 778. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavia tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 2003 aineistossa oli 4179. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 060 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (788 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin niin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaaria. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 6). Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot vastaa kaikilta osin toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia kantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. puunkorjuu, metsänhoito ja perusparannus, muut kustannukset). Näin ollen metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannuksia, joita ei voida erottaa puuntuotannon kustannuksista metsänomistajan omaa työtä lukuun ottamatta. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat selvästi pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan (1993 2005).

12 Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Niiden osuus yksityismetsien metsämaan pintaalasta on 8 prosenttia. Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm. seuraavat tekijät: - Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa laskentavuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. - Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä myös hankintahakkuiden tulot lasketaan kantohinnoilla. Käytännössä hankintaleimikoiden kantorahatulot ovat alemmat korkeampien korjuukustannusten takia. Ne johtuvat mm. kauppojen pienemmästä puumäärästä ja suuremmasta kuitupuuosuudesta. - Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: - Osa kustannustiedoista perustuu arvioon. - Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska - Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät metsäverotuksen siirtymäkauden (1993 2005) aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin. - Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia. - Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. MYTT-aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet - Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen. - Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään. - Mukana on suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa. - MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen. - Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu Uotilan (1997) julkaisussa Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659). Vuosien 1996 2002 tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/ 456, 1999/498, 2000/528, 2001/579, 2002/650 ja 2005/756. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo Tilastopalvelusta http://www.metla.fi/metinfo/.

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote